Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1

2 UUSI JYVÄSKYLÄ Km Jyväskylän kaupungin 10 ja kmmaalaiskunnan kuntajakoselvitys 2

3 Uusi kunta on mahdollisuus Erityisselvityksen tavoitteena on ollut selvittää edellytykset Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan strategiselle yhdistymiselle siten, että syntyisi uusi kunta, joka on kilpailukykyinen, edistää asukkaiden hyvinvointia, synnyttää pysyviä työpaikkoja sekä turvaa peruspalvelut kuntalaisille. Kuntajakolain mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen, jota varten ministeriö asettaa asianomaisia kuntia kuultuaan kuntajakoselvittäjän tai selvittäjiä. Selvitystyö käynnistyi , asiasisällöltään valmiina esiteltäväksi kuntien valtuustoille viimeistään Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle mennessä, jolloin selvitystyö päättyy. 3

4 Kuntajakoselvityksen esitys Kuntajakoselvittäjän aineisto luovutettiin Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille maalaiskunnan kunnantalolla. Selvityksen perusteella kuntajakoselvittäjä esittää, että kuntajakoa muutetaan lakkauttamalla Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta ja perustamalla uusi kunta. Uuden kunnan nimi on Jyväskylä, se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen nykyisen Jyväskylän vaakunan. Korpilahden kunta ja Jyväskylän kaupunki ovat tehneet yhteisen esityksen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin. Tämän vuoksi Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustojen yhtäpitävään yhdistämispäätökseen sekä siihen liittyvään hallinnon ja palvelujen järjestelysopimukseen on myös Korpilahden kunnanvaltuuston yhdyttävä. 4

5 Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympärist ristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Kuntakeskustan elinvoimaisuus Taajamien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinkeinot ja työllisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöst stö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi 5

6 Uusi kunta on mahdollistaa 1) luontevan työssäkäyntialueen, elinvoimainen ja toimintakykyisen kunnan, kuten myös kuntajakolaki edellyttää, se voi panostaa helpommin ja enemmän bruttokansantuotteen ja tulotason kasvattamisen edellytyksiin sekä työttömyyden vähentämisen toimenpiteisiin. 2) riittävät talouden resurssit sekä terveen ja vakaan talouden. Peruspalveluinvestointien toteuttamiset tarvitsevat runsaasti voimavaroja. 3) paremmin henkilöstön osaamisen varmistamisen ja saatavuuden turvaamisen. Henkilöstön eläköityminen on uuden kunnan alkuvuosina mahdollisuus tehtävien ja toimintojen uudelleen järjestelyyn. 6

7 Uusi kunta on mahdollistaa 5) palvelujen turvaamisen ja uudistamisen paremmin. Erityisesti lähipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen uusilla asiakaslähtöisillä järjestelyillä mahdollistuu eri tavalla. 6) hallinnollisten rajojen poistamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, liikenteen kehittämisen ja kestävän kehityksen tukemisen. 7) kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen koko alueelle. 8) henkisten voimavarojen suuntaamisen jatkuvista liitoskeskusteluista ja yhteistyön yhteishallinnosta yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. 7

8 Keskustelu Säynätsalon palvelut hävinneet huono esimerkki Säynätsalossa palvelut vähintään yhtä hyvät kuin kaupungin muilla alueilla yksityisiä hävinnyt, mutta tullut myös lisää Miten vetovoima lisääntyy liitoksen myötä vai lisääntyykö? Hyvä asia mutta kovin myöhässä Yhdistyminen onnistuu jos olemme yksisuuntaisia Korpilahdella jo tehty ratkaisu, ei tarvitse keskustella 8