Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Transkriptio

1 Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys Jarno Moisala

2 Sisältö Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakenneuudistuksen /-lain tavoitteet Kuntarakennelakiin tulleet muutokset Kuntarakennelaki ja selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain selvitysperusteiden täyttyminen Kaakkois- Satakunnassa Kuntarakennelaki ja selvitysalueesta poikkeaminen Kuntarakennelaki ja erityinen kuntajakoselvitys Kuntarakennelaki ja selvityksen sisältö Lopuksi

3 Kuntauudistus 2012 (2019?) o Kataisen hallituksen massiivinen uudistamishanke, joka koostuu useista eri osaprojekteista Kuntarakenneuudistus (kuntajakolaki -> kuntarakennelaki) Kuntalain kokonaisuudistus Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki Metropolialueen hallintoratkaisu Kuntien tehtävien arviointi Muutoksia paikallis- ja aluehallinnon järjestämistä koskeviin erityislakeihin Muuta sektorilainsäädännön uudistamistarvetta Kaiken em. uudistamisen lähtökohtana on kuntarakenteiden uudistaminen ja uusien kuntien toimintaedellytysten vahvistaminen.

4 Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet o Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus. Julkisten palveluiden turvaaminen kaikkialla Suomessa Vahvat ja elinvoimaiset kunnat Kuntien edellytysten vahvistaminen järjestää yhdenvertaisesti palveluja Eheyttää yhdyskuntarakennetta Vahvistaa kunnallista itsehallintoa Vahvistaa paikallista demokratiaa Vahvistaa kuntien kykyä vastata pääosin itse palvelutuotannosta o Itsenäinen palvelujen järjestäminen, riittävä oma palvelutuotanto o Kuntien yhteistoiminnan tarvetta saatava vähenemään -> itsehallinto Vahvistaa kykyä hyödyntää markkinoita o Markkinoiden palveluiden tuotantotapojen monipuolinen hallitseminen ja asukkaiden vaatimuksiin vastaaminen valinnanvapauden lisääntyessä

5 Kuntarakennelakiin tulleet muutokset o Kuntarakennelaki tuli voimaan , ja se syntyi uudistamalla pari vuotta vanhaa kuntajakolakia Uuden kuntarakennelain määräyksistä osa on voimassa vain vuoteen 2019 saakka, koskevat lähinnä nyt läpivietävää selvitysmenettelyä ja sitä seuraavia rahoittamiseen yms. liittyviä asioita. o Uudistamisen yhteydessä lakiin lisättiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta.

6 Kuntarakennelaki ja selvitysvelvollisuus o Kuntarakennelain mukaan uudistus toteutetaan kuntalähtöisesti = Kuntalähtöisyydellä tarkoitettaneen sitä, että kunnat saavat itse tehdä kuntaliitoksiin liittyvän selvitystyön. Tosin selvitystyö sidotaan tiukasti laissa määriteltyihin perusteisiin ja alueisiin. o Kuntarakennelaki määrää, että kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta.

7 Kuntarakennelain selvitysperusteet o Näitä selvitysperusteita ovat 1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja 2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne 3. Helsingin metropolialue (ei käsitellä) 4. Kunnan taloudellinen tilanne. o 1. Palveluiden edellyttämällä väestöpohja Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: o palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; o erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä o perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50.

8 Kuntarakennelain selvitysperusteet o 2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos: o kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuusperuste); sekä o kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella (työssäkäyntiperuste). Kunnalla on lisäksi selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Lisäksi jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä.

9 Kuntarakennelain selvitysperusteet o 3. Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: o kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; o kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai o kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää.

10 Kuntarakennelain selvitysperusteet o Selvitysperusteiden tilastotiedot perustuva Kuntien väestöpohjan osalta Tilastokeskuksen väestötietoihin Työpaikkaomavaraisuuden osalta Tilastokeskuksen vuoden 2009 tietoihin Työssäkäynnin osalta Tilastokeskuksen vuoden 2010 tietoihin Yhdyskuntarakenteen osalta Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2010 taajamaluokitteluun Kuntien taloudellisten tilanteiden osalta kuntien vuosien 2010, 2011 ja 2012 tilinpäätöstietoihin

11 Kuntarakennelain selvitysperusteiden täyttyminen o Selvitysperuste 1: Palveluiden edellyttämä väestöpohja

12 Kuntarakennelain selvitysperusteiden täyttyminen o Selvitysperuste 2: Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne

13 Kuntarakennelain selvitysperusteiden täyttyminen o Selvitysperuste 3: Kunnan taloudellinen tilanne

14

15 Kuntarakennelaki ja selvitysalueesta poikkeaminen o Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. o Selvitysalueesta poikkeamisen perusteena voi olla 1) kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, 2) se, ettei toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista erityisen harvan asutuksen vuoksi, 3) suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen tai 4) saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen. o Poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan kaikkien poikkeamisperusteiden osalta suhteessa kunnan edellytyksiin vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lisäksi poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen näkökulmasta. Siten selvitysalueesta ei voida poiketa, jos kuntien yhdistymistä koskevalle selvitykselle olisi kunnassa vahva tarve palvelujen järjestämisen näkökulmasta tai poikkeaminen estäisi muita kuntia muodostamasta toiminnallisen kokonaisuuden.

16 Kuntarakennelaki ja erityinen kuntajakoselvitys o Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen, mikäli asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä näin johtuu. o Erityinen kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi 1) ministeriön aloitteesta; 2) kunnan esityksestä; tai 3) jos vähintään 20 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. 4) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille myös arviointiryhmän ehdotuksesta. o Ministeriö voi myös tarvittaessa määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jos kunta hakee poikkeusta työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntaperusteen perusteella muodostuvasta selvitysalueesta.

17 Kuntarakennelaki ja selvityksen sisältö o Kuntarakennelaki lähtee siitä, että yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. o Vaikka kuntien valtuustot eivät päätyisikään tekemään varsinaista yhdistymisesitystä, tulee selvityksen siitä huolimatta sisältää vähintään: 1. suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella (ns. lähipalvelut) 2. selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 3. selvitys taloudellisesta tilanteesta 4. arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä 5. yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. o Selvitys tulee valmistella riittävän laajasti Esim. kuntien luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kunnan asukkaiden myötävaikutuksella.

18 Kuntarakennelaki ja selvityksen aikataulu o Kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle viimeistään , minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä (ei oikeudellista merkitystä) o Selvitysten ja mahdollisten yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun määräaikasäännöstä koskeva voimaantulolaki on tullut voimaan. Eduskuntakäsittelyssä selvitystä koskeva määräaikasäännös sidottiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lain (sotejärjestämislaki) hyväksymiseen eduskunnassa. Sote-järjestämislakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Perustuslakivaliokunta: Aikaa selvitykseen vähintään 6 kuukautta lain voimaantulosta, mieluiten 9-12 kuukautta.

19 Lopuksi o Valtionvarainministeriö avustaa kuntia selvitysten tekemisessä, mikäli selvitykset perustuvat selvitysalueisiin tai ministeriön päätökseen erillisestä selvitysalueesta. Avustuksen määrä on korkeintaan 70 % kustannuksista. Avustusta myönnetään mm. Palkkakustannuksiin tai ulkopuolisen konsultin kustannuksiin Viranhaltijavalmistelun kustannuksiin Tiedottamiseen Tilastomateriaalin hankintaan Painatuskustannuksiin Kyselytutkimusten teettämiseen o Kuntaliitto on arvioinut selvitysten kustannuksiksi euroa / selvitys. o Valtio korvaa mahdollisia valtionosuuksien vähenemisiä saakka, mikäli kunnat yhdistyvät vuosina