Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Transkriptio

1 Metropolialueen kuntajakoselvitys Kuntalaiskuuleminen Tuusula Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

2 Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi Selvitys valmiina

3 Metropoli 2030:n strategiset tavoitteet 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue Osasto pp.kk.vvvv 3

4 Metropoli kriteerit Hyvinvointipalveluiden turvaaminen vaatii voimavarojen yhdistämistä 1. Väestörakenteen muutokset 2. Suomen kansainvälinen kilpailukyky 3. Suotuisan toimintaympäristön rakentaminen Metropolialueen kokonaisetu kaiken lähtökohtana 4. Metropoli toiminnallisena kokonaisuutena 5. Sosiaalinen kestävyys ja segregaatio 6. Maankäyttö, liikenne, ympäristö 7. Asuminen Kuntaliitokset mahdollistavat koko hallintojärjestelmän ja toimintakulttuurin nykyaikaistamisen 8. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 9. Kansalaisyhteiskunta ja osallistuminen 10. Hallintatapa ja demokratia 11. Kielelliset oikeudet 12. Kuntatalous 4

5 Suomen kansainvälinen kilpailukyky Suomen kotimarkkina on Eurooppa, josta Suomen väestöosuus on 0.77% (EU:sta 1.08%) Osaamisperusteinen strategia ei tuo kilpailuetua, vaan on yhteistä Suomelle ja sen kilpailijamaille Suomi tarvitsee vahvan pääkaupungin menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Metropolialue on maan suurimpana resurssikeskittymänä monin tavoin vastuussa koko Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä ja vetovoimasta investointikohteena 5

6 Suomen kansainvälinen kilpailukyky - yhteenveto Keskeinen kysymys: Voidaanko metropolialueen kuntarakenteella vaikuttaa Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn? 1. Voimavarojen kokoaminen on välttämätöntä, jotta metropoli kykenee toimimaan koko Suomen veturina ja pärjäämään kilpailussa muiden metropolien kanssa. 2. Kilpailukyvyn suhteen koko Suomi on riippuvainen metropolialueesta, jonka vahvuus edellyttää tehokasta ja hyvin organisoitua hallintoa. 3. Julkiselta sektorilta kilpailukyky edellyttää sellaisen fyysisen, hallinnollisen ja digitaalisen infrastruktuurin rakentamista, että se muodostaa parhaan mahdollisen toimintaympäristön yritystoiminnalle. 4. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä tarvitaan vahvaa koordinaatiota ja olemassa olevan kehittämispotentiaalin hyödyntämistä. 6

7 Suotuisan toimintaympäristön rakentaminen Julkinen sektori ei voi valita menestysaloja, vaan sen tehtävänä on rakentaa sellainen toimintaympäristö, joka synnyttää menestyviä aloja ja yrityksiä. Helsingin seutu voi menestyä kilpailussa muiden metropolien kanssa vain voimavarat yhdistämällä. Alueen kuntarakenne ei ole vuosikymmeniin vastannut alueen taajamarakennetta, joka on johtanut osaoptimointiin ja voimavarojen tuhlaukseen. Metropolialueen kunnissa on tuhansia yhteensopimattomia tietojärjestelmiä, joka aiheuttavat merkittäviä toiminnallisia hankaluuksia ja taloudellista tappiota. 7

8 Alustava linjaus Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista. Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia. Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta. Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski- Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita. Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta. 8

9 Kehärata voimistaa Aviapoliksen kehitystä tärkeä myös Tuusulalle Osasto pp.kk.vvvv 9

10 Miksi osakuntaliitos Lentoaseman seutu on kansallinen kehittämiskohde. Monipuolinen yritys- ja palvelukeskittymä, korkea jalostusarvo ja vetovoimainen ympäristö luovat uutta ja tuovat myös globaalisti toimivia yrityksiä seudulle Siksi Resurssien yhdistämisellä kehittämiseen tehokkuutta ja uskottavuutta Kehittämispotentiaali käyttöön: vs asukasta Suomen liikennemaantieteellisen aseman maksimaalinen hyödyntäminen Osasto pp.kk.vvvv 10

11 Lentokenttäkilpailu kiristyy: Schiphol Sky City. Lentokenttiin tukeutuvat yrityspuistot kilpailevat toisensa kanssa, parhaiten pärjäävät sellaiset, joissa kehittäminen tapahtuu koko alueen puitteissa. Stockholm Airport City-hankkeeseen investoidaan lähivuosina 1,5 miljardia. Schiphol Amsterdamissa on sen esikuva. Osasto pp.kk.vvvv 11

12 Ruotsinkylän koulu Klemetskogin koulu Osakuntaliitosalueen sijainti

13 Ote Tuusulan yleiskaava 2040 luonnoksesta

14 Focus-alue osayleiskaava 2014

15 Kuntarakennelaki Kunnan osan siirtämisestä toiseen säädetään KUNTARAKENNELAISSA Samassa laissa säädetään myös kokonaisten kuntien yhdistämisestä Osa lain pykälistä koskevat kaikkia kuntajaotuksen muutoksia, osa vain joko osakuntaliitoksia tai kokonaisten kuntien liitoksia Osasto pp.kk.vvvv 15

16 Kuntajaotuksen muuttamisen edellytykset (4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muodostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Osasto pp.kk.vvvv 16

17 Kunnan osan siirtäminen toiseen kuntaan (11 ) Kun kyseessä on kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan säädetään vireillepanosta mm: Ministeriö voi panna vireille kunnan osan siirtämisen toiseen kuntaan määräämällä toimitettavaksi 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen. Metropolialuetta koskien VM on määrännyt suoritettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen. 17

18 Päätöksenteon edellytykset siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan (19 ) Kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos: 1) muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutukset kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin; tai 2) alueen kehittäminen edellyttää muutosta eikä muutos merkittävästi heikennä muutosta vastustavan kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai rahoituksesta. Osasto pp.kk.vvvv 18

19 Ministeriön oma selvitys Ministeriö (VM) voi toimittaa erityisen kuntajakoselvityksen Tuusulan eteläisen osan siirrettäväksi metropolikaupunkiin. Selvittäjät voivat esittää VM:lle että ministeriö toimii näin. Jos esitys tehdään ja se hyväksytään, olisi aikataulu muutokselle sama kuin koko metropopolikaupungin perustamiselle (v. 2017). Osasto pp.kk.vvvv 19

20 Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: