Miten kuntarajat vaikuttavat arkeesi? Kyselyn tulokset

Transkriptio

1 Miten kuntarajat vaikuttavat arkeesi? Kyselyn tulokset

2 Yhteenveto Yhteensä vastauksia saapui 274 kappaletta välisenä aikana. Eniten vastauksia antoivat helsinkiläiset (22 %, 61 kpl), espoolaiset (20 %, 55 kpl) ja vantaalaiset (15 %, 42 kpl). Myös sipoolaiset olivat aktiivisia (11 %, 30 kpl). Vihdistä ei saatu yhtään vastausta. Vastaukset liittyivät useimmiten liikenteeseen ja liikkumiseen (36 %), asumiseen (6 %), maankäytön suunnitteluun (6 %), sosiaali- ja terveyspaleluihin sekä kouluihin ja päiväkoteihin (5 %). Suuri osa vastauksista oli yleisiä eikä vastaaja luokitellut vastaustaan mihinkään annetuista teemoista (36 %) Vastauksissa esiinnousseita keskeisimpiä teemoja: Kuntarajojen kommentoitiin haittaavan arkea erityisesti silloin, kun työpaikka/asiointipaikka ja asuinpaikka sijaitsivat eri kunnissa, mutta lähellä toisiaan ja vastaaja käytti julkista liikennettä. Seutulipun hinta harmitti monia. Osa vastaajista haluaisi käyttää vapaasti naapurikunnan tai työssäkäyntikunnan palveluja Myös palvelujen saatavuus ja turvaaminen sekä demokratiaan ja hallintoon liittyvät asiat nousivat esille. Osa vastaajista esimerkiksi kokee demokratian ja hallinnon karkaamisen kauemmas haitallisena kehityksenä. Kuntaliitoksessa lähidemokratian ja - hallinnon turvaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Hieman alle kolmannes vastaajista (29 %) ilmoitti, että kuntarajat eivät vaikuta heidän arkeensa. Osa vastaajista totesi, että kuntarajat vaikuttavat positiivisesti heidän arkeensa. Myös muita viestejä selvittäjille jätettiin runsaasti. Niissä otettiin useimmiten kantaa kuntien yhdistämisen puolesta tai vastaan, vaikka tätä ei suoranaisesti kysytty. 2

3 Vastausjakauma vastaajan kotikunnan mukaan Joku muu 2 % Vihti 0 % Ei ilmoitettu 10 % Espoo 20 % Vantaa 15 % Tuusula 5 % Helsinki 22 % Sipoo 11 % Kirkkonummi 7 % Kerava 2 % Kauniainen 6 % Osasto pp.kk.vvvv 3

4 Vastausjakauma vastauksen teeman mukaan Vastaaja ei luokitellut 28 % Liikenne ja liikkuminen 36 % Joku muu 8 % Harrastukset ja vapaa-aika Yrittäjyys 2 % 0 % Ostokset, kaupan palvelut 0 % Muut kunnan tarjoamat palvelut 3 % Koulu tai päiväkoti 5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 6 % Asuminen 6 % Maankäytön suunnittelu 6 % Osasto pp.kk.vvvv 4

5 Liikenne ja liikkuminen, maankäytön Liikenne ja liikkuminen suunnittelu ja asuminen Julkisen liikenteen matkalippujen (erityisesti seutulipun) hinnat kuntarajoilla harmittavat erityisesti jos työpaikan/asiointipaikan ja asuinpaikan välinen etäisyys on lyhyt (verrattuna kuntien sisäisiin matkoihin) ja välissä on kuntaraja. Liikenteen sujuvuuden parantamista ja sen varmistamista myös tulevaisuudessa pidettiin tärkeänä Liikenneyhteyksien parantamista (poikittaisliikenne ja liikenneyhteydet kehyskunnissa) pidettiin keskeisenä Kevyen liikenteen väylät tai niiden ylläpito ei jatku yhtenäisenä yli kuntarajojen Maankäytön suunnittelu Aluetta pitäisi suunnitella kokonaisuutena Toisaalta toivottiin tiiviimpää yhdyskuntarakennetta liikkumisen ja palvelujen järjestämisen ja saatavuuden tehostamiseksi. Toisaalta erityisesti kehyskuntien vastaajat olivat tyytyväisiä väljempään yhdyskuntarakenteeseen asuinpaikkakunnallaan. Osasto pp.kk.vvvv 5

6 Muutin puoli vuotta sitten Helsingin Tapulikaupungista Vantaan Pähkinärinteeseen. Päivittäinen työmatkani Länsi- Helsinkiin lyheni noin 17 kilometristä 7 kilometriin, mutta HSL:n kausilipun hinta tuplaantui kuntarajan ylityksen takia. Nyt on selvästi halvempaa kulkea autolla kuin bussilla. Vastaaja Vantaalta 12 kilometrin työmatkalta joutuu maksamaan seutulipun. Oman auton käyttö ei tulisi paljon kalliimmaksi. Lähes kunnan sisällä on toinen kunta, jonka kuntakeskus on lähempänä. Vain 7km. Oma kuntakeskus on yli20km päässä. Bussilla kuntarajan ylittäminen tuohon läheisempään keskukseen on kallista. Vastaaja Tuusulasta Ärsyttää maksaa seutulipusta tuplat vain sen takia että satun asumaan noin 200m Hgin ja Vantaan rajasta Vantaan puolella. Hinta raja erittäin teennäinen ja joka kuukausi sapettaa maksaa työmatkasta Hkiin. Asun Helsingissä, opiskelen Espoossa ja käyn töissä Vantaalla. Liikkuminen on sujuvaa, eikä kuntarajan ylitystä huomaa. Paitsi rahapussissa. On typerää maksaa seutumaksu julkisesta liikenteestä, kun matka on itsessään lyhyt ja ulottuu vain muutaman pysäkin naapurikunnan puolelle. Ainakin Helsinki-Vantaa-Espoo-Kauniainen - alueella pitäisi olla yhteneväiset julkisen liikenteen maksut. Tai sitten mielummin matkan pituuden mukaan, ei kuntarajojen. Kampista tai Töölöstä kulkee päivittäinen matka Otaniemeen. Yhden pysäkinvälin takia esim. Töölöstä joutuu maksamaan kalliin seutulipun. Toisaalta Vuosaareen esimerkiksi tuplamatka maksaisi vain sisäisen lipun verran. Innokkaana pyöräilijänä minusta myös pyöräteiden pitäisi jatkua kuntarajoista riippumatta katkeamatta. Vastaaja Helsingistä. Hyrylästä Keravalle surkeat kulkuyhteydet ja viikonloppuisin ei julkinen liikenne kulje ollenkaan. Vastaaja Tuusulasta Kuntarajat ovat varsinainen riesa, ainakin maankäytön, asumisen ja tiestön suunnittelun sekä julkisen liikenteen sujuvuuden, kattavuuden ja hintatasa-arvon suhteen. Vastaaja Sipoosta 6

7 Asuminen/Palvelut/Harrastukset Liikkumisen ongelmien (esim. seutulipun hinta) todettiin vaikuttavan asuinpaikan valintaan Toivottiin palvelujen käyttämisen mahdollisuutta yli kuntarajojen Erityisesti koulut ja päiväkodit Toivottiin työssäkäyntikunnan palvelujen käytön mahdollisuutta Jo olemassa olevia palvelujen käytön mahdollisuuksia yli kuntarajojen kiiteltiin Kirjasto Lähipalvelujen saatavuuden varmistaminen kuntaliitostilanteessa keskeistä Osa vastaajista totesi olevansa erittäin tyytyväisiä oman kunnan palvelutarjontaan ja muutostilanne aiheuttaa huolta palvelujen säilymisen kannalta 7

8 Elämä olisi paljon helpompaa, jos olisi mahdollisuus ja oikeus käyttää lähimpiä palveluita, kuten kouluja ja päiväkoteja. Vastaaja Espoosta Haja-asutusalueella asuva törmää kuntarajoihin jatkuvasti sekä palveluiden että maankäytön suunnittelun osalta. Kuntalaisten tasa-arvoinen kohtelu ei toteudu. Vastaaja Sipoosta Som en aktiv användare av bibliotekstjänster är jag nöjd med att kunna använda biblioteken i Esbo och Helsingfors. De samarbetar så brett som de gör. Vastaaja Helsingistä. Lähin päiväkoti ja koulu ovat naapurikunnan Vantaan puolella. Lapsia ei oteta näihin, vaan koulumatka on 13 km. Lapset eivät pääse tutustumaan luonnollista kautta lähellä asuviin saman ikäisiin lapsiin, koska nämä ovat kaikki Vantaan koulussa ja omat lapset joutuvat Sipoon kouluun. Vastaaja Sipoosta Järvenpää, Kerava ja Tuusula kasvaneet yhteen, jonka seurauksena päällekkäisten julkisten palvelujen (päiväkoti-, koulu-, terveyspalvelut) molemmille puolille rajaa on tuhlausta. Vastaaja Tuusulasta Palvelut joihin kaupunkilaisena olen oikeutettu ovat kaikki siis Vantaalla ja kun etelä-hgistä lähdet virkaaikaan takaisin Vantaalle, on parempi ottaa koko päivä vapaata koska matkoihin ja muuhun kuluu paljon aikaa. Kun kaiken saisi valita esim. työpaikan läheltä, niin säästyisi yleisesti aikaa ja hermoja niin itseltä kuin työnantajaltakin Vastaaja Vantaalta Osasto pp.kk.vvvv 8

9 Yhteenveto Ei vaikuta -vastauksista Nykyiset kuntarajat koetaan toimiviksi Tyytyväisyys oman kunnan palveluihin Luottamus siihen, että oman kunnan alueelta saa myös jatkossa tarvitsemansa palvelut Yli kuntarajojen toimiminen on niin joustavaa ja yksinkertaista, ettei rajoja käytännössä arjessa huomaa. Arjen kannalta metropolialuehanke tuntuu tyhjänpäiväiselle. Eri asia sitten lienee, jos poliittisesti halutaan jotenkin uudella tavalla hallinnoida esim. alueen maankäyttöä. Tätä nykyä Vantaa rakentaa ja kehittää aluetta tehokkaasti. En usko, että kuntalaisen arjen näkökulmasta metropolihallinnossa pystyttäisi yhtään sen parempaan. Vastaaja Vantaalta Inverkar inte alls. Det är krystat att tro att en gräns på papper inverkar. Hälsovård kan man nu också välja var man vill, sträckorna är långa mellan hem o city oberoende av om det är en eller flera kommuner. För en vanlig medborgare har inte metropoldiskussionen medfört något positivt. "landets konkurrenskraft" inverkar inte på dagis vardag och skola. Kuntarajat vaikuttaa positiivisesti elämääni. Rajojen sisäpuolella voi luottaa siihen, että tärkeät asiat, kuten lasten päivähoito tai terveydenhoito toimii ja on ihmisen kokoinen organisaatio niiden taustalla. Tärkeintä on kuitenkin rajojen luoma näkymätön hyvä: yhteishenki, yhteisöllisyys, me-henki. Kylillä ja pienillä yksiköillä on puolensa. Tehokkuus ei ole ainoa mittari. Vastaaja Kauniaisista 9

10 Muita viestejä selvittäjille Kuntaliitoksessa mallia ei saa ottaa yhdestä kunnasta vaan luoda kokonaan uusi hallinnon ja palvelujen järjestämisen malli Paikallisdemokratian ja lähihallinnon vahvistamisen tarve korostuu jos kuntaliitoksia tapahtuu Lähipalvelujen säilyminen erityisen tärkeää Kaupunkien erilaisuuden lisäksi kaupunginosien todettiin olevan erilaisia ja ominaislaatuisia, mikä olisi hyvä huomioida selvityksessä Myös historiallinen ja paikallinen identiteetti keskeistä huomioida selvityksessä Osasto pp.kk.vvvv 10

11 Vastauksia kuntien yhdistämisen puolesta Ehdottomasti kuntia yhteen. Hallinto järkevöityisi ja tehostuisi. Vastaaja Helsingistä Vihdoinkin järkevä ehdotus. Pääkaupunkiseutu on kokonaisuus ainakin asukkaiden näkökulmasta. Julkisten lähipalvelujen osalta tarvitaan hyvä suunnitelma, joka ei huku byrokratiaan. Vastaaja Espoosta ja vastaan Pääkaupunki kokonaisuuden kehittämisen kannalta olisi järkevintä että olisi yksi kunta, mutta huomioiden kuitenkin kaikkien palveluiden saatavuus kaikille asukkaille tasapuolisesti. Vastaaja Sipoosta On aivan sama minkä nimisessä kunnassa asun, kunhan palvelut ovat kunnossa. Vastaaja Tuusulasta Kaupunkien yhdistäminen ja identiteettien hävittäminen ei tunnu järkevältä. Sen sijaan erilaisia ja eri laajuisia yhteistyöjärjestelyjä pitäisi alkaa tehdä heti. Esimerkiksi ICT- ja taloushallintopalveluita pitäisi välittömästi alkaa tehdä yhdessä mutta laajuus pitäisi olla valtakunnallinen. Palveluja (kuten sote jo päätetty tehdä). Sama sivistyspalveluissa. Kaupungit voivat olla itsenäisiä edelleen sillä muutoksella että hallintoa karsitaan ja kevennetään tehtäviä vastaavaksi ja palvelujen rahoitus järjestellään uudelleen. voidaan järjestää seudullisesti. Vastaaja Espoosta. Itsenäiset hyvinvoivat kunnat ovat toimivia ja niitä ei saa lakkauttaa vain sen vuoksi, että osa kunnista voi huonosti. On otettava huomioon myös asukkaiden historiallinen identiteetti ja paikallisdemokratia. Suuri ei ole kaunista, vaan tuhoaa suomalaista yhteiskuntaa. Kukaan ei kuulu enää mihinkään. Vastaaja Vantaalta Osasto pp.kk.vvvv 11

12 Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: