Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Transkriptio

1 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

2 Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys

3 Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen liittyvät säännökset kuten kuntien velvollisuus selvittää yhdistymistä, selvitysvelvollisuuden edellytykset ja selvitysten määräajat. Tasavallan Presidentti vahvisti lain kumoamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta

4 Miksi EKKV selvitys ja mihin päädyttiin? Lähtökohtana oli kuntauudistus ja kuntarakennelaki ( ) sekä metropolialueen esiselvitys ja kuntien lausunnot siihen Metropolihallinnon ja sote uudistuksen keskeneräisyys hidastanut selvitystyön etenemistä Hallitusohjelma ( ) ja kuntarakennelain selvitysvelvollisuudesta luopuminen Yhteistyön kehittäminen Yhteistyösopimus 3

5 Selvitysprojektin organisaatio ja työryhmät Poliittinen ohjausryhmä (kuntien luottamushenkilöitä) Johtoryhmä (kuntajohtajat) Toimintaympäristö- ja tietotuotantoryhmä Seurantaryhmä (yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa) Sihteeristö Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen- ja ympäristötoimi Sivistystoimi Yleishallinto ja konsernipalvelut (mm. talous, konsernihallinto, demokratia, henkilöstö, elinkeinopalvelut ja tukipalvelut) 4

6 Käsittelyaikataulu Kokoukset päivä Seurantaryhmä Ohjausryhmä Kaupungin/ Kunnanhallitukset Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Valtuustot Espoo 7.12, Kauniainen Kirkkonummi Vihti

7 Selvityksen rakenne 1. Selvityksen organisointi ja eteneminen 2. Kuntien kuvaus 3. Yhteistyön kehittäminen 4. Kuntarakennelain mukainen selvitys 5. Johtopäätökset Liite: Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti Toimialaraportit ovat olleet selvityksen taustalla ja ovat asiantuntijoiden käytettävissä jatkossakin. 6

8 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

9 Vihti 2015: Asukasmäärä: Työpaikat: Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Nykytila, väestö ja työpaikat Kauniainen 2015: Asukasmäärä: Työpaikat: Asukasmäärä 2015 yhteensä Työpaikkoja on Maan sisäinen muuttoliike on ollut tappiollista Vihdille. Syntyvyyden enemmyys lisännyt väestöä Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä. Siirtolaisuus on lisännyt väestömäärää kaikissa kunnissa Arvioitu työpaikkamäärä Lähde: Uudenmaan ja Helsingin seudun Työpaikkaprojektio Kirkkonummi 2015: Asukasmäärä: Työpaikat: Espoo 2015: Asukasmäärä: Työpaikat:

10 Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Väestö kielisyyden mukaan 2020* EKKV yhteensä vuonna 2020 Asukasmäärä: , joista Suomenkielisiä: Ruotsinkielisiä: Muunkielisiä: Työpaikat: Espoo: Kauniainen: Kirkkonummi: Vihti: Arvioitu työpaikkamäärä Lähde: Uudenmaan ja Helsingin seudun Työpaikkaprojektio *Kirkkonummen, Kauniaisten ja Vihdin kielisyystieto piti laskea (Tilastokeskus ei tuota sitä) Vihti 2020: Asukasmäärä: Suomi: Ruotsi: 600 Muu: Kirkkonummi 2020: Asukasmäärä: Suomi Ruotsi Muu Kauniainen 2020: Asukasmäärä: Suomi Ruotsi Muu 500 Espoo 2020: Asukasmäärä: Suomi Ruotsi Muu

11 Selvityskunnissa valmistuu v yhteensä noin 3000 uutta asuntoa, joista 2/3 kerrostaloissa EKKV-toimintaympäristötyöryhmä

12 Työpaikkaomavaraisuus: Työpaikkojen määrä suhteessa työllisen työvoiman määrään Selvitysalueella korkein tpomavaraisuus Espoossa (96 % v. 2013) Muissa kunnissa 60-60,5 % Vain Espoossa työpaikkaomavaraisuus noussut pitkällä aikavälillä Espoossa tpomavaraisuuden kasvu taittui v EKKV-toimintaympäristötyöryhmä

13 Missä selvityskuntien asukkaiden työpaikat sijaitsevat? Kunnassa asuva työllinen työvoima työpaikan sijaintikunnan mukaan Asuinkunta Työssäkäyntikunta Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Helsinki Vantaa Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Sipoo Tuusula Karkkila Lohja Muu Suomi Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto EKKV-toimintaympäristötyöryhmä

14 Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 85 vuotta täyttäneiden osuus (%) Selvitysalueella 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa aikavälillä 1 % > 3 % Osuus on suurin Kauniaisissa 3 % > 4 % ja pienin Kirkkonummella 1 % > yli 2 % EKKV-toimintaympäristötyöryhmä

15 EKKV-kunnissa suhteellisen alhainen työttömyysaste EKKV-kunnista korkein työttömyysaste Espoossa, vuonna 2015 nousu ollut jyrkintä Espoossa ja Kirkkonummella EKKV-toimintaympäristötyöryhmä

16 Alle 25-vuotiaiden osuus EKKV-alueen työttömistä 11 % EKKV-toimintaympäristötyöryhmä

17 Selvitys 16

18 Tekninen ja ympäristötoimi

19 Kuntien rakenne ja seutuyhteistyö Selvitysalueen kuntien monikeskuksinen ja verkostomainen kaupunkirakenne on toimiva maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämiseksi Helsingin seutuyhteistyössä alueen länsisuunnan yhteistyön syventäminen on tärkeää. Näin alueen merkitys ja vaikutusmahdollisuudet seudullisessa yhteistyössä vahvistuvat 18

20 Läntinen kehityskäytävä Keskeistä on alueen painoarvon lisääminen metropolialueella ja läntisten kehityskäytävien kehittäminen. Näitä ovat Länsimetro, Rantarata, Länsirata, Hanko-Hyvinkää -rata, Turunväylä, Kehätiet, Kantatie 51 ja Hanko-Hyvinkää -valtatie. Verkostomaista rakennetta täydentävät Hanko-Hyvinkää radan ja valtatie 25:n (ns. Kehä V) ja Vihdintien kehittämis-mahdollisuudet 19

21 Teknisen toimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat edistävät alueen painoarvon lisäämistä metropolialueella ja läntisten kehityskäytävien kehittämistä. Yhteisiä kehityskäytäviä ovat Länsimetro, Rantarata, Länsirata, Kehätiet, Hanko-Hyvinkää -rata, Turunväylä, Kantatie 51 ja Hanko-Hyvinkää -valtatie. Yhteistyön kehittämismahdollisuuksia on edellä mainitun lisäksi muun muassa liityntäpysäköinnissä, teknisen toimen asiakaspalveluissa ja ympäristönsuojeluasioissa. 20

22 Sosiaali- ja terveystoimi

23 Synergiaetuja Kuntien yhteistyön tiivistäminen tuo synergiaetuja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämiseen Erityispalveluja voidaan tuottaa tehokkaammin ja kohdentaa tasapuolisesti tarpeen mukaan. Jorvin kampus valmistuu 2016 Selviämishoidossa ja päihdevieroituksessa voidaan yhdistää voimia 22

24 Uudet palvelukonseptit Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan lisätä tuottavuutta huomattavasti. Hyötyjä on odotettavissa pitkällä aikavälillä, kun asioita tehdään ja johdetaan uudella tavalla, mm. palvelumuotoilua hyödyntäen ja Lean -oppeja soveltaen Nykyisten palvelujen tehostaminen ei riitä: tarvitaan uusia palvelukonsepteja ja rakenteita Palvelujen uudistamisen tulee lähteä asiakkaista ja heidän tarpeistaan Hallinnollista synergiaa syntyy hankinnoissa ja tietojärjestelmien kehitystyössä 23

25 Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat tiivistävät yhteistyötä Sote-edunvalvonnassa. Sopijakuntien yhteistyön tiivistäminen tuo synergiaetuja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämiseen. Sopijakunnat jatkavat yhteistyön kehittämistä mm. talous- ja velkaneuvonnassa, lastensuojelutyössä, sosiaalipäivystyksessä, kuljetuspalveluissa, yöpartiotoiminnassa, ruotsinkielisten palvelujen järjestämisessä, opiskeluterveydenhuollossa, maahanmuuttajien kotouttamisessa, nuorisopoliklinikkapalveluissa sekä muissa erityispalveluissa. 24

26 Sivistystoimi

27 Sivistystoimi Selvitysalueen kuntien asukkailla on jo nyt suurelta osin avoin pääsy ja käyttömahdollisuus naapurikuntien palveluihin. Yhteistyötä voidaan parantaa edelleen monella osa-alueella. Yhdistetyt kehittämispanostukset, hallinnon kokoaminen, toimintaprosessien kehittäminen ym. voivat parantaa palvelujen laatua, mutta työryhmän käsityksen mukaan kuntien yhteistyön tai yhdistämisen vaikutukset olisivat kuitenkin ennen kaikkea hallinnollis-taloudellisia

28 Sivistystoimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat edistävät sivistystoimessa eri kunnissa esiintyvien parhaiden toimintatapojen leviämistä sopijakuntien välillä. Kuntien opetussuunnitelmatyö voisi osittain olla yhteinen. Alueellinen lukioverkosto mahdollistaa laadukasta kehittämistyötä. Lukiokoulutusta voidaan laajemmin toteuttaa yli kuntarajojen, esim. etäopetuksena ja yhteisellä kurssitarjonnalla. Aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä, esim. kansalaisopistojen kurssitarjonnan yhteistyö eri kieliryhmille. Liikuntapaikkojen käyttö, hoito ja kehittäminen voisi olla osittain yhteistä. Liikuntapalveluiden ja saariston sekä Nuuksion ylikunnallista käyttöä voisi tehostaa. Nuorisopalveluiden hoito ja kehittäminen voisi osittain olla yhteistä. 27

29 Yleishallinto ja konsernipalvelut

30 Yleishallinnon yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakuntien hankintayksiköt selvittävät mahdollisuuksia hankintaohjeistuksien osittaiseen yhtenäistämiseen kuntien välillä ja hankintayhteistyön lisäämiseen muun muassa yhteishankintojen muodossa. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palveluiden ja sähköisen asioinnin edistämiseksi sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi sopijakunnat tiivistävät yhteistyötä. 29

31 Kuntien kilpailukykyyn ja elinkeinopolitiikan yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Yritykset ja niiden liiketoiminnat eivät tunne kuntarajoja, vaan laajemmalla elinkeinotoiminnan edistämisen yhteystyöllä voidaan luoda nykyisessä kiristyvässä globaalissa kilpailussa yrityksille sijaintiin liittyviä ja muita kilpailuetuja. Sopijakunnat edistävät elinkeinopoliittista yhteistyötä. Elinkeinopolitiikan edistämisessä tavoitellaan lisäarvoa yhteisen yritysneuvontapalvelun tehokkaalla hyödyntämisellä, yhteistyön tiivistämisellä matkailun edistämisessä, mahdollisen yhteisen tontti- ja toimitilarekisterin perustamisella ja yritysten tuotannollisen toiminnan lähentämisellä. Lisäksi yhteistyössä voidaan edistää tutkimus- ja kehitystoimintaa, parantaa elinkeinotoiminnan asiantuntijoiden osaamista ja vahvuuksien yhteensovittamista sekä elinkeinopolitiikan suunnittelua ja vaikuttavuuden arviointia. 30

32 Yhteistyösopimus 31

33 Selvityksen johtopäätökset Selvityksen alusta lähtien on haettu selkeää lisäarvoa yhteistyöhön ja toimintaan siten, että tavoitteena on palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Tämän työn jatkamiseksi on pidetty luontevana tehdä neljän EKKV kunnan yhteistyösopimus, jonka valtuustot hyväksyvät. 32

34 Yhteistyöhankkeiden valmistelu, päättäminen ja seuranta (yhteistyösopimus) Yhteistyösopimuksen pohjalta käynnistettävistä yhteistyöhankkeista sovitaan erikseen ja päätetään sopijakuntien asianomaisissa toimielimissä. Luottamushenkilöiden yhteistyötä varten perustetaan EKKV yhteistyöryhmä. Ryhmään kuuluvat kunkin kunnan kunnanhallitusten puheenjohtajistot sekä valtuuston puheenjohtaja. Kunnanjohtajat valmistelevat yhdessä yhteistyöryhmän asiat. EKKV -yhteistyöryhmä raportoi hankkeiden toimeenpanon edistymisestä sopijakuntien valtuustoja kerran vuodessa. 33

35 Kiitos!