1 (5) MUISTIO. Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Seurantaryhmän III kokous

Transkriptio

1 1 (5) MUISTIO Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Seurantaryhmän III kokous Aika: 3.6. klo Paikka: Helsingin kaupungintalo Paikalla olivat Espoo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markus Torkki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Tiina Elo Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Markku Sistonen Kaupunginhallituksen III varapuheenjohtaja Seppo Sonkeri Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kristiina Salo (JHL) Erja Lehtonen (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: kaupunginsihteeri Mari Immonen Helsinki Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki Kaupunginvaltuuston jäsen Harri Lindell Kaupunginvaltuuston jäsen Silvia Modig Kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunginvaltuuston jäsen Björn Månsson Kaupunginhallituksen jäsen Tarja Tenkula Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Jussi Ruokonen (Jyty) Merja Winter (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: strategiapäällikkö Marko Karvinen

2 2(5) Kauniainen Valtuuston puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tiina Rintamäki-Ovaska Kaupunginjohtaja Torsten Widén Henkilöstön edustaja: Marcus Lång (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: kaupunginsihteeri/stadssekreterare Gun Söderlund Kerava Valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti Kaupunginhallituksen jäsen Säde Evilä Kaupunginjohtaja Petri Härkönen Henkilöstön edustaja: Tuula Komokallio (JHL) Selvityksen yhteyshenkilö: kaupunginsihteeri Anne Mäkinen Kirkkonummi Valtuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin Kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Ari Harinen Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio Henkilöstön edustaja: Sari Manninen (JUKO) tilalla Merja Puromies (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: hallintojohtaja Christoffer Masar Sipoo Valtuuston puheenjohtajan Christel Liljeströmin Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Oksanen Kunnanjohtaja Mikael Grannas Henkilöstön edustaja: Christer Jakobsson (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: kommunsekreterare Heidi Träskelin Tuusula Valtuuston puheenjohtaja Tuija Reinikainen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sanna Kervinen Kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Arto Lindberg

3 3(5) Teknisen lautakunnan varajäsen Jari Raita Kunnanjohtaja Hannu Joensivu Henkilöstön edustaja: Kumpulainen Tuula (Super) Selvityksen yhteyshenkilö: johdon assistentti Helena Hurri Vantaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Jaakko Niinistö Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Marko Heinonen (Kunta-alan unioni, JHL) tilalla Jorma Häkkinen (KTN) Pirita Hellberg (JUKO) tilalla Eila Tulkki (Tehy) Selvityksen yhteyshenkilö: kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Vihti Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tiina Noro Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Viherkanto Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Anu Rajajärvi Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Tuija Sundberg Kunnanjohtaja Sami Miettinen Henkilöstön edustaja: Veijo Turunen (KTN) Selvityksen yhteyshenkilö: kunnanjohtaja Sami Miettinen Valtiovarainministeriö Kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen, kokouksen puheenjohtaja Kuntajakoselvittäjä Cay Sevón Kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo Projektiasiantuntija Maria Merisalo, kokouksen sihteeri Kutsuttuna Projektipäällikkö Kirsi Pere, kuntaselvityksen viestintätoimisto AC-Sanafor

4 4(5) Asialista: 1) Tilaisuuden avaus Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja toivotti osallistujat tervetulleeksi Helsingin kaupungintalon juhlasaliin. Hän totesi, että samanaikaisesti tehtäviä selvityksiä, kuten erityistä kuntajakoselvitystä, metropolihallintoa ja sote-selvitystä pitää tarkastella kokonaisuutena. 2) Läsnä olevien toteaminen Kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen Todettiin seurantaryhmän henkilöstöjäsenet sekä läsnä ja poissa olevat. 3) Alustava linjaus tulevaisuuden metropolikaupungiksi Kuntajakoselvittäjät esittelivät alustavan linjauksen. Keskustelussa esitettiin kommentteja ja näkemyksiä alustavasta linjauksesta. Keskustelussa sanottiin pidettävän tärkeänä sitä, pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymistä selvitetään. Selvitystyössä esiin nostettuja kysymyksiä pidettiin relevantteina tällä seudulla. Esitettiin näkemys siitä, että alustavaan linjaukseen kielteisesti suhtautuvien pitäisi esittää muita keinoja, joilla tunnistettuihin haasteisiin voitaisiin vastata. Liitossopimuksen valmistelun aloittamista pidettiin luontevana jatkona alustavalle linjaukselle. Keskustelussa esitettiin myös kriittisiä kommentteja ja esitettiin näkemyksiä talouslaskelmien tärkeydestä eli siitä, millaisia kuluja yhdistyminen aiheuttaisi ja millaisia säästöjä voitaisiin saavuttaa. Lisäksi keskustelussa sanottiin toiminnallisten ja taloudellisten riskien olevan suuria ja niiden tunnistamisen olevan erittäin tärkeää. Kuntaliitoksiin suhtautumisen sanottiin olevan ylioptimistista. Selvittäjät totesivat, että toisaalta myös se, että seudulla ei kyettäisi vastaamaan esille nostettuihin haasteisiin, on riski itsessään. Laajassa selvitysmateriaalissa (joka löytyy selvityksen internet-sivuilta) on määritelty jokaisen 12 kriteerin osalta hyötyjä/haittoja sekä mahdollisuuksia/uhkia. Lisäksi taloudellisten vaikutusten arviointi on tullut mahdolliseksi vasta tässä vaiheessa, kun alustava linjaus yhdistyvistä kunnista on tehty. Keskustelussa sanottiin, että heikkouksien ja uhkien lisäksi riskiarvioon pitää kiinnittää huomiota. Selvittäjät totesivat, että asettamispäätöksen mukaisesti aluetta on tarkasteltu kokonaisedun näkökulmasta. Keskustelussa sanottiinkin, että kokonaisedun tarkastelu, monikeskuksisuus, kansainvälinen kilpailukyky ja MAL-asiat ovat keskeisimpiä näkökohtia analyysissä. Keskustelussa myös kysyttiin, onko tehty aluerajaus liian pieni. Periaate isompien asioiden viemisestä isommalle alueella ja ihmistä lähellä olevat asiat pienemmälle alueelle nähtiin

5 5(5) tarkoituksenmukaiseksi. Selvittäjät totesivat lähipalvelujen keskittämisen alakeskusten ympärille olevan keskeinen lähtökohta uudessa metropolikaupungissa. Perusasioista pitää sopia yhteisissä neuvotteluissa. Keskustelussa pohdittiin myös kielellisten oikeuksien toteutumista sekä metropolihallinnon sekä sote-ratkaisun suhdetta kuntarakenteeseen. Kun sote-ratkaisun etenee palvelujen tuottamisen osalta, voidaan arvioida palvelujen tuottamisen tulevaisuutta kokonaisuutena metropolialueella. Joissain puheenvuoroissa todettiin haasteisiin vastaamisen toteutuvan parhaiten metropolihallinnolla. Lisäksi keskustelussa tuotiin esille esimerkkejä Tukholman ja Kööpenhaminan malleista ja todettiin ensi viikolla ilmestyvän Tukholman ja Helsingin metropolialueen vertailua koskeva tutkimus. Keskustelussa myös sanottiin yksimielisyyden löytämisen olevan erittäin vaikeaa. Keskeisen kysymys sanottiin olevan se, miten julkista hallintoa voitaisiin vähentää, mikä on keskeistä kestävyysvajeen näkökulmasta. 4) Kuntarakenneselvityksen jatkoprosessi Muodostetaan sopimuksen valmisteluryhmä pääkaupunkiseudun kuntien ja Sipoon kanssa. Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kanssa aloitetaan tunnustelut voimavarojen kokoamisesta Länsi-Uudellamaalla, ja aloitetaan valmistelut Tuusulan osaliitoksesta Metropolikaupunkiin. 5) Seuraava kokous Seuraava kokous on 2.9. klo Pöytäkirjan vakuudeksi Maria Merisalo Projektiasiantuntija, kokouksen sihteeri