Tervetuloa Järvenpään asukasiltaan!

Transkriptio

1 Tervetuloa Järvenpään asukasiltaan! Ohjelmassa klo Tilaisuuden avaus (Kaija Tuuri, valtuustoryhmien neuvottelukunnan puheenjohtaja) Metropolihallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen sekä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen, tilanne (kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen) Palveluiden järjestämisen ja asukasdemokratian järjestäminen tulevassa Keski-Uudenmaan kaupungissa: suunnitelmien esittely (projektinjohtaja Johanna Viita) Tilaisuuden yhteenveto ja päättäminen (Kaija Tuuri)

2 ASUKASILTA Metropolihallinto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnos Keski-Uudenmaan kuntaselvitys Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen

3 METROPOLIHALLINTO

4 HS

5 4 4

6 METROPOLIHALLINNON JATKOLINJAUKSET Perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi metropolialueella. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Metropolihallintoalue muodostetaan metropolialueen MALsopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää, Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Valtiovallan pyrkimyksenä on, että Uudenmaan liitto voi jatkaa toimintaansa. 5

7 Metropolihallinnolle tulee maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyviä tehtäviä. Metropolihallinnon tehtäviksi tulee metropolikaavan laatiminen ja sen toimeenpanon varmistaminen. Seuraavat seudulliset julkisoikeudelliset tehtävät: julkisen liikenteen suunnittelu ja hoitaminen (HSL), HSY:n ympäristöasiat ja Uudenmaan liitolta siirtyviä tehtäviä. Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoitusratkaisu nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tarkentuvalla rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta. Lähtökohtana on, että metropolialueen asukkaiden kokonaisveroaste ei saa nousta nykyisestä. Metropolihallinnolle tulee vaaleilla valittava valtuusto, jonka vaalitavassa huomioidaan alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus. 6

8 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN LUONNOS

9 Lakiluonnoksen merkittäviä linjauksia: - sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perus- ja erikoissairaanhoidon integrointi - palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun eriyttäminen. Järjestämisvastuu kootaan koko Suomessa viidelle suurelle kuntayhtymälle eli ns. sote-alueille. Tämä merkitsee sitä, että kunnat menettävät päätäntävallan sosiaali- ja terveyshuollon tehtävissä Kunnille ja kuntayhtymille jää tuottamisvastuu erikseen päätettävällä tavalla. Päätöksen asiasta tekee sote-alue kerran neljässä vuodessa ns. järjestämispäätöksellä. 8

10 9

11 10

12 11

13 12

14 13

15 14

16 15

17 16

18 17

19 KUNNALLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAMISVASTUUN TOTEUTTAMISEN VAIHTOEHTOJA UUDELLAMAALLA Vaihtoehto 1: ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEINEN TUOTTAMISVASTUULLINEN YHTYMÄ Vaihtoehto 3: KUTEN VAIHTOEHTO 2, MUTTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA OMA PTH- JA SOS -PALVELUIDEN TUOTTAMISVASTUU Vaihtoehto 4: UUSIMAA JAKAANTUU NELJÄÄN ERILLISEEN TUOTTAMISVASTUUALUEESEEN, JOILLA ON KULLAKIN VASTUU OMAN VÄESTÖNSÄ PALVELUIDEN KOKONAISUUDESTA Vaihtoehto 2: ERIKOISSAIRAANHOIDON, PERUSTERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN YHTEINEN TUOTTAMISVASTUULLINEN YHTYMÄ Tässä vaihtoehdossa Uudenmaan alueella toimisi yksi tuottamisvastuullinen yhtymä, joka vastaisi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamisesta ja/tai hankkimisesta. Käytännössä tällaisen yhtymän tulisi suuren kokonsa vuoksi jakaantua vahvan kokonaisohjauksen alaisuudessa toimiviin alueellisiin ja/tai toiminnallisiin alayksiköihin. integraatio toteutuu jakaantuminen alueellisiin ja toiminnallisiin kokonaisuuksiin 18

20

21 20

22 Kuntien päätäntävalta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa siirtyy sotealueelle v Maankäytön, asumisen ja liikenteen asioita siirtyy merkittävästi metropolin päätäntään v Mikä kunta on v jälkeen? 21

23 KESKI-UUDENMAAN KUNTASELVITYS

24 23

25 Vetovoimaisen metropolin kilpailukykyinen KUUMA-seutu 24

26 25

27 Keski-Uudenmaan kaupungin visio Älykäs verkostomainen kaupunki Ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa! Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille 26

28 27

29 28

30 29

31 30

32 31

33 Loppuraportin mukaan kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä, JOS 1. yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa sopeuttamispotentiaalin vuosina yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman vuosina Keski-Uudenmaan kuntien yhdistyminen toteutetaan yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla. 32

34 Lähentymiskriteerit I II Kunnan nettolainakannan kasvua hidastetaan vuoteen 2017 mennessä. Selvitysalueen kuntien veroprosenttien keskiarvolla oikaistu vuosikate lähestyy kattamaan poistot seuraavasti: vähintään 90% vuonna Uuden kunnan tavoite on yli 100% vuonna III Verotulopohjan ja valtionosuuden muutoksen sekä toimintakatteen muutoksen erotus on positiivinen. 33

35 Lähentymiskriteerit IV Vuosina henkilöstö palkataan ensisijaisesti Menettelytapa on voimassa yhdistymishallituksen toimikauden alkuun. Tehtävä- ja henkilöstöjärjestelyjä tehdään suunnitelmallisesti yli kuntarajojen näiden kuntien osalta. V Yhdistymishallituksen toimikauden alettua eli arviolta alkaen yhdistymishallitus linjaa kuntien avoimien vakanssien täyttämisessä ja uusien vakanssien perustamisessa noudatettavat periaatteet. 34

36 Suurimmat sopeuttamispotentiaalit Sote-palvelut Me / v Sivi-palvelut 38 Me / v Sähköiset palvelut 25 Me / v Palveluverkko ja toimitilajärjestelyt 14,2 Me / v perusopetus 9,6 Me / v varhaiskasvatus 1,5 Me / v YHTEENSÄ vuosina Me (jaksotettu) sote-ehdotus toteutettavissa riippumatta siitä, missä muodossa soteuudistus toteutuu (vähintään väestöpohjalla) ei laskettu hallintorakennusten realisointituloa ei laskettu uuden kaupungin vetovoimaa ja houkuttelevuutta yritystoiminnan kannalta ei laskettu taloudellisen yhdyskuntarakenteen vaikutusta 35

37 Velkamäärän kehitys / asukas, jos mitään sopeutustoimia eikä veronkorotuksia tehdä Nettolainakanta /a TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula

38 Ohjausryhmä päätti : - merkitä tiedoksi valtuustojen vastaukset ohjausryhmän lausuntopyyntöön - suosittaa, että selvityksen jatkovalmisteluun osallistuvat kunnat käyvät keskustelun valtuustokäsittelyjen yhteydessä nousseista keskeisimmistä yhdistymisselvityksen kipupisteistä. 37

39

40 Palveluiden järjestäminen ja asukasdemokratia Johanna Viita

41 Kunnan tarkoitus ja tehtävät 1. Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Kuntalaki, 1 Kuntien itsehallinto) 2. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. (Kuntalaki, 2 Kunnan tehtävät)

42 Kunta muutoksessa sote-uudistus: sote-palveluiden järjestäminen ja tuotantotehtävä kunnilta sote-tuotantokuntayhtymille metropolihallintolaki: yleiskaavaa ohjaava metropolikaava ja joukkoliikenne metropolihallinnolle hallituksen kaavailemat opetusalan säästöt: toisen asteen oppilaitosten kouluverkko -> mahdollisesti koulutuskuntayhtymät, joille useita toimipisteitä

43 Kunnan rooli jatkossa kunnan tarkoitus säilynee: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan em. tarkoituksen toteutus muuttunee radikaalisti kunta lienee jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän asukkaiden edunvalvoja palveluiden järjestäjien ja tuottajien suuntaan edunvalvontatehtävä edellyttää, että kunta tietää kuntalaistensa palvelutarpeet ja mielipiteet, kuntalaistensa kokeman hyödyn käyttämistään palveluista sekä asukkaidensa hyvinvoinnin näin ollen asukasdemokratian ja tiedon rooli korostuu jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän!

44 Lisää muutostekijöitä muutokset uudistuvassa kuntalaissa korostavat ja osin edellyttävät asukasdemokratiaa väitöstutkimus : kuntaliitosten yhteydessä yli asukkaan kunnissa tulisi säätää kunnanosavaltuustot pakollisiksi. Tämä takaisi lähidemokratian säilymisen. (Kyösti Tornberg)

45 6

46 Cityalueen lähipalveluja voi olla useita kullakin viidellä cityalueella väestöpohjan mukaisesti esimerkkejä: terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta lasten- ja äitiysneuvolapalvelut lasten ja nuorten suun terveydenhuolto päiväkoti ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu) nuorisotila kirjaston monitoimipalvelupiste leikkipuisto ja pallokenttä joukkoliikenteen pysäkki ja joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen sähköiset palvelut

47 Aito kunnanosahallinto: lähifoorumit jokaisen cityn alueella oma lähifoorumi lähifoorumien jäsenet valitaan suorilla vaaleilla (kuntavaalien yhteydessä) lähifoorumeilla merkittävä määrä tehtäviä ja budjettivaltaa lähifoorumit vastaavat lähipalveluiden tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa

48 Etuja ja haittoja: Kuntien yhdistymisen vaikutus asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin ERILLISET KUNNAT Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta metropolihallinnossa ja sote-alueella pienempi. KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lentokentän pohjoispuolisen alueen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Paremmat vaikutusmahdollisuudet sote-alueen järjestämispäätökseen ja mm. tuotantovastuuseen.

49 Asukaskyselyn tulokset: Mihin asukkaat haluavat osallistua ja vaikuttaa? 1. Terveyspalvelut terveyskeskus ja lääkärinvastaanottotoiminta 2. Tekniset palvelut teiden ja katujen hoito joukkoliikenne 3. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut liikunta- ja urheilupalvelut

50 Asukaskyselyn tulokset: Millä tavalla asukkaat haluavat osallistua ja vaikuttaa? 1. Äänestämällä kunnallisvaaleissa 2. Vastaamalla asukas- ja käyttäjäkyselyihin 3. Antamalla palautetta toiminnasta ja palveluista 4. Osallistumalla yleisötilaisuuksiin 5. Allekirjoittamalla vetoomuksen 6. Ottamalla yhteyttä viranhaltijaan tai poliitikkoon 7. Osallistumalla oman asuinalueen kehittämiseen (kylä- tai kaupunginosatoimintaan) Huom! Yli 300 avovastausta osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistavoista! Asukkaat antoivat nykyisille vaikuttamismahdollisuuksilleen kouluarvosanaksi noin 7

51 Yhteenveto 1750 asukkaan, viranhaltijan, järjestöjen edustajan ja päättäjän vastauksista Kuntalaisten (ml. järjestöt) osallisuuden ja vaikuttamisen areenat tärkeitä. Haasteena on löytää hyviä malleja ja rakenteita lähidemokratiaan takaamaan aito vuoropuhelu ja dialogi päättäjien, viranhaltijoiden ja kuntalaisten välille. Ilman näitä asukkaat, viranhaltijat ja päättävät kokevat kokoontumiset turhina tyhjän puhumisen kerhoina. Tarvetta on myös vuorovaikutuksen paikoista (asukastuvista tms.). Yksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta on päästävä kaksisuuntaiseen ja tavoitteelliseen yhteyteen.

52 Yhteenveto kunnan tarkoitus säilyy, mutta tehtävät muuttuvat nykyisestä huomattavasti korostuvaa edunvalvontatehtävää varten kunnan tulee tietää kuntalaistensa palvelutarpeet ja mielipiteet, koettu hyöty palveluista sekä asukkaiden hyvinvointi edellyttää nykyistä huomattavasti korostuneempaa asukasdemokratiaa ja asukastietoa isompi kaupunki pystyy valvomaan kuntalaistensa etua (eli hoitamaan uutta perustehtäväänsä) paremmin kuin nykyiset pienet/keskikokoiset kunnat: isommalla kaupungilla on paremmat mahdollisuudet järjestää ja kehittää vuorovaikutusta asukkaiden kanssa sekä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden järjestäjiin ja tuottajiin

53 Hyvää Joulun Aikaa!