Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla. Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio

Transkriptio

1 Kuntarakenne ja sote-uudistus Länsi- Uudellamaalla Kaupunginjohtaja Simo Juva, Lohja Kasvukraft yhteistyökokous Siuntio

2 Mikä kunta on? Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkainen itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (Kuntalaki 1 )

3 Mitä kunta tekee? Palvelukunta Maankäyttökunta Kasvun ja työn kunta: elinkeinopolitiikka Konserniyhtiöiden isäntä Seutuyhteistyön jäsenkunta Kunta päätöksentekijänä Identiteettikunta

4 Kuntahistoriaa Nykyaikainen kuntalaitos 1865 Kansakoulu = kunnallishallinto 1930 luvulla kuntia yli 600 Länsi Uudellamaalla 20 Taajamat erotettiin kaupungeiksi ja kauppaloiksi lukujen uudistus raukesi Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin pienkuntavaltaiseen Suomeen (peruskoulu, kansanterveys) Suomessa poikkeuksellisen laaja kuntakonsepti palvelut, maankäyttö, elinkeinopolitiikka

5 Kuntahistoriaa 2 Paras hanke ( ) Sosiaali ja terveysalueen rajaksi asukasta Ammatillinen koulutus asukasta Muu kehitys pehmeämmin Lopputulos: 63 sotealuetta, 59 kuntaliitosta, 100 kuntaa vähemmän Sote irti yhdyskuntasuunnittelusta ja opetus/kulttuuritoimesta Osa kunnista ei totellut.

6 Suuri kuntauudistus 2015/17 Tavoitteena vahva peruskunta Kuntarakenteen lisäksi uusi kuntalaki ja uusi rahoitusjärjestelmä Keskeiset argumentit: Väestömuutokset (ikääntyminen, muuttoliike) Demokratia (himmelit, lähidemokratia) Tehokkuus (skaalaetu, laatutaso) Talousmaantiede (elinvoima, liikenne, työssäkäynti, asiointi) Oikeudenmukaisuus (vapaamatkustajat)

7 SALO VANTAA ESPOO HELSINKI

8

9 HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat

10 Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia kuntia Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntarakennelain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä, mikäli yksikin kuntarakennelain 1 a luvun 4 c 4 f :ssä säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvitystarvetta. Vaikka yksikään selvitysperusteista ei tulisi sovellettavaksi yksittäiseen kuntaan, se ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta.

11 Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia kuntia (2) Jos yhdistymisselvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä tai ensiksi mainittu kunta on otettava mukaan selvitykseen, johon jälkimmäinen kunta osallistuu. Viime kädessä valtiovarainministeriö voi ratkaista asian määräämällä erityisen kuntajakoselvityksen toimitettavaksi alueella. Ilmoitus ministeriölle mennessä. Kuntien väliset keskustelut ja valtuustokäsittely loka marraskuussa.

12 Palveluperuste Alle tuhannen asukkaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella. Hanko, Inkoo, Siuntio, Karkkila. Sote perusteet erikseen, valmistelu kesken.

13 Kuvan selitys Sote alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D F. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote palveluja Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < asukkaan kunnille. Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A C, G ja perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote toimielimessä.

14 Työpaikkaomavaraisuus, yhdyskuntarakenne Kunnan tulee selvittää yhdistymistä, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Inkoo, Siuntio. Työssäkäynti tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella ei Uudellamaalla. Metropoliperuste 14 kuntaa. Vihti.

15 Talousperusteen täyttävät kunnat(1) Kriisikuntia ovat tilinpäätösten mukaan Jalasjärvi, Hanko, Lavia ja Tarvasjoki. Kriisiytyviä kuntia ovat tilinpäätösten mukaan seuraavat kunnat. 4/6 kriteeriä täyttyy: Haapajärvi, Halsua, Juankoski, Karkkila, Kaustinen, Kemi, Kärsämäki, Nivala, Raahe (liitos 2013), Reisjärvi, Sievi, Toholampi, Virolahti

16 Talousperusteen täyttävät kunnat (2) Kertyneen alijäämän kriteeri täyttyy seuraavissa kunnissa. Osassa näitä kuntia täyttyy myös vähintään neljä kriteeriä. Näissä tapauksissa kunnan nimen perässä on täyttyneiden kriteerien määrää osoittava luku 4 tai 5. Alavieska (4), Aura, Honkajoki, Hyrynsalmi, Kauhajoki, Kitee (liitos 2013), Kotka, Multia, Outokumpu, Paimio, Puumala, Raasepori (4), Rääkkylä, Sotkamo, Suonenjoki (4), Tohmajärvi, Urjala, Utsjoki, Vaala (5), Ylivieska (5), Ähtäri.

17 Valtuudet pakkoliitoksiin Kuntarakennelakia tullaan muuttamaan siten, että valtioneuvoston toimivaltaa lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan valtioneuvoston kannanoton mukaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Ei koske Uuttamaata (toistaiseksi) (Rakennepoliittinen ohjelma)

18 Tulossa metropolihallinto Metropolialueelle perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. (Rakennepoliittinen ohjelma)

19

20

21 YHDESSÄ OLEMME VAHVEMPIA! TILLSAMMANS ÄR VI STARKARE! (sivusto uudistu julkaistaan pian) 21