Vihdin kunnanvaltuusto Sevón

Transkriptio

1 Vihdin kunnanvaltuusto Sevón

2 Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta alueisiin, joilla on lähidemokratiaan perustuva päätäntävalta ja talous, näkyy useissa esityksissä tällä hetkellä Ylipäänsä demokratiaa halutaan monin keinoin vahvistaa ja uudistaa pp.kk.vvvv 2

3 Vaikuttaminen, osallistuminen, äänestäminen Isossa kaupungissa vaikuttaa isoihin asioihin Vaikuttaminen -> alueellista & lähidemokratiaa Deliberatiivista osallistumista kuuntelemista, jokaisen argumentit painavat ja vaikuttavat pp.kk.vvvv 3

4 Osallistuminen ja vaikuttaminen Käynnissä on poliittinen ja yhteiskunnallinen muutos: Julkisen sektorin resurssit eivät yksin riitä kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimiseen ja alueiden kehittämiseen. Metropolikaupungin tavoitteena on vahvistaa asukkaiden ja alueiden näkökulmaa suunnittelussa ja päätöksenteossa lisäämällä asukkaiden ja kunnan suunnitelmallisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Metropolikaupunki toimii demokraattisesti, jos sekä valtuuston johtama edustuksellinen demokratia että kansalaisten lähidemokratia toimivat. Valtuusto huolehtii että asukkaat sekä yksilöinä että yhteisöjensä jäseninä voivat vaikuttaa. Kotikaupunkien aluevaltuustot toimivat osana edustuksellista järjestelmää. Lisäksi metropolikaupunki tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia lähidemokratian ja suoran demokratian toteuttamiseen. pp.kk.vvvv 4

5 Metropolikaupungin maankäyttö, asuminen, liikenne Sote-alue Metropolihallinto Uudenmaan liitto ym. Metropolikaupunki Palvelualueet (15-22) Jakaantuu palvelualueisiin, joissa yksi tai useampi kaupunkikeskus. Yksi kaupunkikeskus on palvelualueen hallintokeskus M-kaupungin kaupunkikeskukset Kaupunkikeskus on asumisen, työpaikkojen, kaupallisten palvelujen keskittymä ja liikentee solmukohta pp.kk.vvvv 5

6 Alueelliset toimintaelinten roolit P-maissa 1. Vahva kunnanosahallinto (palvelukumppanuus) Ruotsissa (mm. Tukholma, Göteborg, Malmö) ja Oslossa Norjassa. Kunnanosalautakunnat vastaavat alueensa lähipalveluista (esim. lasten päivähoito, peruskoulu, vanhustenhuolto, vapaa-aikapalvelut). Eräissä kaupungeissa puolet kunnan budjetista. 2. Neuvo-antavat alueelliset toimielimet (suunnittelukumppanuus) Norjassa, Ruotsissa (pienempiä kuntia) ja Tanskassa Kööpenhaminassa. Neuvoa-antava rooli kunnan suunnittelu- ja päätösprosesseissa, tuovat alueen näkökulmaa esim. budjetin laatimiseen ja kaavoitukseen. 3. Lähiympäristön viihtyvyydestä huolehtivat toimielimet (kehittämiskumppanuus) Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, usein yhdessä roolin 2. kanssa. Yhteistyö alueen 3. sektorin kanssa. Yleensä käytössä pieni budjetti. 6

7 Metropolikaupungin aluevaltuustot Suuri kaupunki tarvitsee alueelliset asukkaita lähellä olevat päätöselimet. Kaupunginvaltuusto voisi delegoida päätäntävaltaa aluevaltuustoille. Aluevaltuustot edustaisivat aluehallintona palvelukumppanuutta. Niiden alueellisena perustana olisi valtuuston päättämä aluekeskusjako ympäröivine alueineen ( kotikaupungit ). Aluevaltuustot vastaisivat valtuuston niille antamien lähipalvelutehtävien toteuttamisesta valtuuston niille myöntämien varojen puitteissa. Aluevaltuustot voitaisiin valtuuston päätöksellä joko valita suorilla vaaleilla tai valtuuston nimeäminä, ottaen huomioon alueilta tulleita ehdotuksia. pp.kk.vvvv 7

8 Palvelujen järjestämistasot metropolikaupungissa Tason määräytymiskriteerit Sote-alue Metropolihallinto ym. Palvelujen järjestäminen /tuottaminen Talous, hallinto, johtaminen Sosiaali- ja terveyspalvelut (järjestäminen) Metropolihallinto: suppeat tehtävät Uudenmaan liitto ym. Sote-palvelujen tuottamisvastuu Saavutettavuus joukkoliikenteellä Käyttöfrekvenssi: päivittäin viikoittain - vuosittain Metropolikaupunki ICT-strategiat ja palvelujen tuottaminen Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Sosiaalinen koheesio Sote-lähipalvelujen tuottaja strategian. mukaisesti, mm. neuvolat, sotekioskit, liikkuvat palvelut Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä Päivittäinen käyttö Kaupunkikeskukset ja niitä ympäröivät palvelualueet eli kotikaupungit - kattavat koko M- kaupungin maaalueen Päivähoito, varhaiskasvatus Perusopetus 2.Asteen koulutus, taiteen perusopetus, kulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Sote-palvelut, mm. terveyskeskukset Kaupunkikeskukset Nuorisotilat, kirjastot Lähiliikuntapaikat Kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut pp.kk.vvvv 8

9 Demokratian toteutuminen metropolikaupungissa Sote-alue Metropolihallinto ym. Sote alue: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustajat Metropolihallinto: kuntayhtymä, kuntaa Uudenmaan liitto: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustaj Vaaleilla valittu valtuusto, ei vaalipiirejä Sote-palvelutuotannon käyttäjäraati 2. Asteen koulutuksen johtokunnat Metropolikaupunki Valtuuston valitsema hallitus Pormestari? Nuoriso-, seniori-, vammaisneuvostot ym, valtuuston asettamat Sektorien strategiat, johtaminen Kansanäänestykset Osallistuva suunnittelu Palvelualueet (15-22) ICT-hallinto, ml. tuottaminen M-kaupungin henkilöstö? Osallistuva budjetointi Johtokunnat, vanheimpainryhmät Käyttäjäraadit Suorilla vaaleilla valittu aluevaltuusto? Aluevaltuustoa johtaa kyläpäällikkö? Osallistuminen suunnitteluun & budjetointiin Sote-lähipalvelujen (kunnalliset ja yksityiset) käyttäjäraadit Kaupunkikeskukset Aluevaltuuston kokoontumispaikka Pienen aluehallinnon toimitilat pp.kk.vvvv 9

10 Pienalueet kaupunginosat & kylät Aluevaltuustot voivat alueellaan määritellä pienalueet (kaupunginosat, kylät) joita asukkaita kuullaan heidän lähiympäristönsä viihtyvyydestä ja kehittämisestä. Yhteistoiminta edustaa kehittämiskumppanuutta. Aluevaltuustot voivat pienalueille myöntää pienen budjetin, jota käytetään paikallisiin kehittämiskohteisiin ja/tai paikallisyhdistysten toimintaan (vrt Vantaan aluetoimikunnat). Pienalueiden asukkaiden organisointi metropolikaupungissa voi olla esim. aluetoimikunnat (vrt. Vantaa) tai asukasfoorumit (vrt. Espoo). pp.kk.vvvv 10

11 Suunnitteludemokratia Suunnitteludemokratia voi olla a) suunnittelukumppanuutta ja b) kehittämiskumppanuutta. Metropolikaupungin aluevaltuustot kotikaupungeissa edustavat vahvaa suunnittelukumppanuutta mm. kaavoituksessa. Kotikaupunkien pienalueiden asukkaat osallistuvat yhdessä alueen kolmannen sektorin ja yritysten kanssa toimintaan lähiympäristön kehittämisen hyväksi kehityskumppanuussuhteessa metropolikaupunkiin. pp.kk.vvvv 11

12 Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi edustaa suunnitteludemokratiaa: kaupunginosan, asuinalueen tai asukasryhmän asukkaat mukaan yhteisten varojen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kaupunginvaltuusto päättää esityksestä; alueet seuraavat toteutusta. Keskustelu niin asukkaiden kesken kuin asukkaiden ja viranomaisten kesken perustuu deliberatiiviseen (osallistavaan) demokratiakäsitykseen: kaikki saavat esittää mielipiteensä, kaikkia kuunnellaan, vain argumentit painavat. Tutkimuksissa todettu osallistuvan budjetoinnin parantavan demokratiaa ja lisäävän viranomaisvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja sitä kautta rakentavan uudenlaista hallinnollista ja poliittista kulttuuria. Todettu vahvistavan kansalaisten luottamusta ja hallinnon legitimiteettiä. pp.kk.vvvv 12

13 Avoin kaupunki Metropolikaupunki on avoin kaupunki. Demokratian toteutumista palvelee avoin julkinen verkko, jossa kaikki merkittävät julkishallinnon tietoaineistot ovat ilmaiset, kaikkien saatavilla ja käytössä. Aineisto on hyödyksi kaikille kaupungin toimijoille: asukkaille, yrityksille, yhdistyksille, hallinnolle ja asukkaiden ryhmille ja liikkeille. Uuden kaupungin rakentamista auttaa, että pääkaupunkiseudun kaupungit ovat parin vuoden ajan kehittäneet seudulle avoimen datarajapinnan Helsinki Regional Infoshare (HRI), jossa sovelluskäyttäjien kehittämistyö luo avointa dataa hyväksikäyttäen uutta tietoa asukkaiden käyttöön ja aluetalouteen uutta arvoa. pp.kk.vvvv 13

14 Kiitos minunkin puolestani!