Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys Seurantaryhmä Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Transkriptio

1 Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys Seurantaryhmä Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

2 Kuvaus selvitysprosessista Selvitysalueen kunnissa on pidetty 48 kuntatilaisuutta Lisäksi on järjestetty 43 työryhmien kokousta ja kymmeniä palavereita eri sidosryhmien kanssa Selvittäjien ja kuntien välisinä yhteistyöfoorumeina ovat olleet seurantaryhmä, henkilöstötyöryhmä, kuntajohtajakokoukset, viranhaltijaverkosto, talousryhmä ja ICT-muutostukiryhmä Espoo ja Sipoo ovat osallistuneet täysipainoisesti vain kahden ensiksi mainitun työhön Epävirallisena taustatukiryhmänä on toiminut eri alojen huippuasiantuntijoista koostunut visioryhmä Kansalaisviestintää on tehty mm. hankkeen nettisivuilla ja twitterissä Osasto pp.kk.vvvv 2

3 Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä: 1 Väestörakenteen muutos haastaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen Ikääntyminen (2030: yli 75 v > h) Huoltosuhteen merkittävä heikkeneminen Vieraskielisten määrän kasvu (2030: > h) Kuntien henkilöstötarpeen kasvu (2030: htv) (Helsingin seudun kunnissa) 2 Hajautunut yhdyskuntarakenne keskeinen ongelma Kunta- ja taajamarakenteen eriytyminen hankaloittaa suunnittelua Rakentamisen ja ylläpidon kalleus Autoriippuvuus ja kestävä kehitys Matala kaupunkituottavuus 3 Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää voimavarojen kokoamista Vastuu koko Suomen menestyksestä Voimavarojen kokoaminen ja kohdentaminen välttämätöntä Osasto pp.kk.vvvv 3

4 Tulevaisuuden metropolin 2030 strategiset tavoitteet 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue Osasto pp.kk.vvvv 4

5 Metropolikaupungin visio Uusi kunta, metropolikaupunki, on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla tulevaisuuteen suuntautuva kaupunki, jossa kyetään huolehtiman asukkaiden hyvinvoinnista kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Se on yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva, ja sen luoma toimintaympäristö antaa parhaat mahdolliset edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyiselle osaamiselle ja yritystoiminnalle. Kaupunki on kulttuurisesti avoin ja niin eri-ikäisille asukkailleen kuin sinne muuttavillekin vetovoimainen ja innostava asuin- ja toimintaympäristö. Visionsa toteuttajana se on alueen voimavarat kooten uskottava toimija globaalissa toimintaympäristössä. Osasto pp.kk.vvvv 5

6 12 kriteeriä muutostarpeen arvioinnille Metropolialueen kuntarakenteen muutostarvetta arvioitiin kriteereillä, jotka määriteltiin kysymyksillä: Voidaanko kuntarakenteen muutoksin vastata (väestörakenteen muutokseen / Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn / segregaation haasteeseen) jne Esimerkkikriteerinä väestörakenteen muutos: Kuntarakenteen muutoksin voidaan vastata väestömuutokseen Verorahoitteisia palveluja ei voida turvata, ellei voimavaroja allokoida yhteisesti koko alueella Tuottavuuden kasvu syntyy päällekkäisyyksien purkamisella Suuremman kokonaisuuden kehittämispotentiaalin hyödyntäminen Koko aluetta koskeva yhtenäinen suunnittelu ja päätöksenteko Maahanmuuttajien edellyttämä kuntapalveluiden erityisosaamisen turvaaminen Osasto pp.kk.vvvv 6

7 EHDOTUS METROPOLIKAUPUNGIKSI 1. Viiden kunnan yhdistyminen 2. Alueen jako palvelualueeseen 3. Kaksitasoinen palvelurakenne ja päätöksenteko: - Metropolikaupunki (strateginen taso, talous, hallinto, sotetuottamisalue) - Kotikaupungit (arkielämä, lähipalvelut, osallisuus) Osasto pp.kk.vvvv 7

8 Uuden metropolikaupungin periaatteita Metropolikaupungin rakenne on monikeskuksinen ja sillä on pääkeskus ja palvelualuetta, kotikaupunkia Palvelut toteutetaan keskitettyinä palveluina ja lähipalveluina saavutettavuuden ja käyttötiheyden perusteella Resurssienkäyttö perustuu lähtökohtaisesti palveluiden vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin Kulloinkin käytettävissä olevat resurssit muodostavat kestävän taloudenpidon perustan Metropolikaupungin päätöksenteko on kaksitasoinen: koko kaupunkia koskeva strateginen taso ja asukkaiden elinpiirien mukainen alueellistettu päätöksenteko ja osallisuus Osasto pp.kk.vvvv 8

9 ICT-toiminnot on keskitetty ja hajautettu Henkilöstön osalta keskeistä on lain mukainen viiden vuoden irtisanomissuoja ja palkkausjärjestelmien yhdenmukaistaminen Metropolikaupungissa on laajasti käytössä lähidemokratia ja modernit osallisuuden ja vaikuttamisen muodot Vahva väestöpohja tarjoaa mahdollisuuden ruotsinkielisten oikeuksien hyvälle toteutumiselle Vieraskielisten asukkaiden palvelujen tarjoaminen myös pienille kieliryhmille helpottuu Osasto pp.kk.vvvv 9

10 Metropolikaupungin talouden kuvaus Selvityksessä on tuotettu kuvaukset seuraavista asioista: Millainen on kuntien taloudellinen tilanne ja kyky varautua muutoksiin? Millaisia ovat kuntien talouden paineet lähivuosina ja pidemmällä aikavälillä? Millaisia palvelujen kustannukset olisivat jos ne tuotettaisiin metropolikaupungissa Espoon, Helsingin tai Vantaan kaupunkien alhaisimman kustannustason mukaisesti kussakin palvelussa? (Selvityksessä on käytetty kuntien tilinpäätöksiä vuodelle 2013 sekä talousarvioita vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmia vuosille Luvussa 2.1 käytetyt historiatiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntatilastoon.) Osasto pp.kk.vvvv 10

11 Osasto pp.kk.vvvv 11

12 Palvelutarpeiden muutos prosentteina (%) vuosien välillä viidessä selvityskunnassa Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Lukio*) (amm. koul.) Vanhusten hoito Perusterv. avo Erikoissairaanhoito Muut tehtävät Tehtävät yhteensä Espoo Helsinki Kauniainen * Sipoo Vantaa Taulukko 2. *) Palvelukysyntä ei liity aina kuntarajoihin, esimerkiksi Kauniaisissa ulkopaikkakuntalaisten osuus kaikista lukio-opiskelijoista on tällä hetkellä 69 %, joten oleellista on koko alueen lukioikäisten määrän kasvu ja lukioiden vetovoimaisuus. Osasto pp.kk.vvvv 12

13 Kertynyt ali-/ylijäämä vuosina , /as Osasto pp.kk.vvvv 13

14 Kuntien lainakanta vuosina , /asukas Osasto pp.kk.vvvv 14

15 Käyttötalouden nettokustannukset ja niiden muutokset vuonna 2013, jos yksikkökustannukset olisivat olleet kaikissa kunnissa Espoon, Helsingin tai Vantaan tasolla Osasto pp.kk.vvvv 15

16 Palvelujen kustannukset vaihtoehtoisilla tavoilla tuotettuna Laskelma osoittaa suuruusluokat suurimpien kuntien kustannustasoilla tuotettujen palveluiden tehostamispotentiaalista koko metropolikaupungin alueella Toteutuneet kustannustasot johtuvat kuntien valitsemasta palvelutasosta, palveluiden järjestämistavasta sekä alue- ja väestötekijöistä Suurimmat erot syntyvät opetustoimessa Espoon ja Helsingin kustannuksissa ei ole selvää tasoeroa, mutta kummassakin on suuri talouden sopeuttamispotentiaali Vantaan alempi kustannustaso ei ole heikentänyt asiakastyytyväisyyttä PKS-kuntien päivähoidon 2008 ja Vantaan sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyys 2014, FCG Lopulliseen kustannustasoon vaikuttavat palveluista ja palveluverkoista uudessa kunnassa tehtävät päätökset Kaikilla sektoreilla ei palvelutuotantoa voida toteuttaa alimman kustannustason mukaisesti aiheuttamatta merkittävää haittaa asukkaille Osasto pp.kk.vvvv 16

17 Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetustuntien määrä oppilasta kohti vuonna Tilastokeskus Osasto pp.kk.vvvv 17

18 Metropolikaupungin suhde metropolihallinnon tarpeeseen Taloudellinen kestävyys, sosiaalinen eheys, tasapainoinen yhdyskuntarakenne ja kansainvälinen kilpailukyky edellyttävät alueen voimavarojen kokoamista joko kuntien välisellä yhteistyöllä, kuntarakenteen muutoksella tai metropolihallinnon perustamisella Mikäli metropolihallinto toteutuisi kunnan kuntayhtymänä, jolla on vain suppea tehtäväkenttä, ei tarve kuntarakenteen muutoksille poistuisi Mikäli metropolikaupunki toteutuisi, olisi erillisen metropolihallinnon tarve vähäinen, koska ongelmat, joita vireillä olevalla metropolihallinnolla pyritään ratkaisemaan, voidaan ratkaista uuden kunnan sisällä ja sopimusyhteistyöllä naapurikuntien kanssa Mikäli Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä esitetty Keski- Uudenmaan kaupunki toteutuisi, poistuisi metropolihallinnon tarve Osasto pp.kk.vvvv 18

19 Metropolikaupunki ja sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteet saavutetaan parhaiten siten, että metropolikaupunki on tuottamisvastuullinen toimija alueellaan Metropolikaupunki täyttää kaikki tuottamisvastuulle asetettavissa olevat kriteerit, joten erillisen tuottaja-kuntayhtymän perustaminen ei ole tarpeen Metropolikaupunki olisi yksi kolmesta lakiesityksen mukaisesta Hykserva-alueen tuottamisvastuullisesta toimijasta Metropolikaupungin erityisasema tulisi huomioida sote-järjestämislaissa Osasto pp.kk.vvvv 19

21 Väestö Helsingin seudun metropolisaatio Asuntomarkkinat Sosiaalinen kestävyys Liikkuminen Yhdyskuntarakenne Ympäristö Ilmasto ja energia Kaupunkikulttuuri Asema suhteessa kilpailijoihin Osasto pp.kk.vvvv 21

22 Lähde: Helsingin seudun asuntostrategia 2025, luonnos Osasto pp.kk.vvvv 22

23 Vihti Tuusula Sipoo Vantaa Espoo K. Helsinki Kirkkonummi MML, 2012 Huomioitu vain > 10% pendelöinti Osasto pp.kk.vvvv 23

24 METROPOLIKAUPUNKI Osasto pp.kk.vvvv 24

26 Monikeskuksinen metropolikaupunki Metropolikaupunki on monikeskuksinen. Strategisella tasolla kunta toimii yhtenä kokonaisuutena. Lähipalvelut ja niitä koskeva kunnallinen päätöksenteko sen sijaan voidaan osin hajauttaa lähemmäs asukkaiden päivittäistä elinpiiriä. Palvelualueet, kotikaupungit (15-20) ovat entisistä kuntarajoista riippumattomia ja ne tukeutuvat alueidensa kaupunkikeskuksiin.

27 Palvelujen järjestämisen periaatteet Perusteet joilla palvelut jaetaan kaupungin kahdelle toimintatasolle: Saavutettavuus Käyttöfrekvenssi Metropolikaupunki: Saavutettavuus joukkoliikenteellä Palvelun käyttö silloin tällöin / harvoin Kotikaupunki: Saavutettavuus jalan, joukkoliikenteellä Palvelun käyttö useasti, jatkuva tarve Kuntajakoselvittäjät

29 Tuusulan osakuntaliitoksesta Selvittäjät esittävät valtiovarainministeriölle osana metropolikaupungin perustamista erityistä kuntajakoselvitystä Tuusulan eteläisimmän osan siirtämiseksi metropolikaupunkiin. Kysymys ei ole osakuntaliitoksesta Vantaaseen. Ministeriö päättää asiasta erikseen, kun edellytykset metropolikaupungin syntymiselle tiedetään. Jos selvittäjien esitys hyväksytään ministeriössä, aikataulu muutokselle olisi sama kuin koko metropopolikaupungin perustamiselle (v. 2017). Osasto pp.kk.vvvv 29

30 Tuusulan osakuntaliitosalueen likimääräinen sijainti KEHÄRATA Osasto pp.kk.vvvv 30

31 ICT - keskeiset johtopäätökset ICT-palvelujen kannalta kuntaliitos on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistumiselle. Nykyisin metropolikaupungin alueella on arviolta erillistä tietojärjestelmää käytössä. Arvion mukaan voisi yhdistyneessä kaupungissa olla 2000 järjestelmää vähemmän. Kehitettävien ICT-palvelujen vaikuttavuus on suurempi suuremman väestöpohjan myötä. Lisäksi kehittämisresurssien keskittäminen nopeuttaa kehittämistyötä. ICT-palvelujen yhdistäminen voi olla eräs esimerkki yhdistymisen kustannusvaikutuksista. Malli avattu selvityksen osassa III, luku Kuntaselvittäjät

32 Osin keskitetty, osin hajautettu ICT hallintomalli Osa keskushallinnon johtoa Ensisijaisesti osa toimialan muuta organisaatiota. Toimii tietohallintoasioissa strategisen tietohallinnon ohjauksessa. Erillisessä palvelukeskuksessa Kuntaselvittäjät

33 Siirtymävaihe Ajanjakso lähtötilanteesta tavoitetilaan. Alkaa kuntien yhdistymispäätöksestä ja kestää metropolikaupungin syntymisen yli kunnes siirtymävaiheen tehtävät on suoritettu loppuun. Siirtymäkauden jälkeen metropolikaupungin tietohallinto toimii tavoitetilan mukaisesti. Siirtymävaiheeseen liittyy riskejä, kuten esimerkiksi: tietohallinnon merkitys aliarvioidaan metropolikaupungin perustamisvaiheessa tietohallinnon perustaminen viivästyy tietohallintoon ja ICT-palveluihin liittyviä asioita ei johdeta keskitetysti. Tällöin riskinä on, että tietohallinto kokonaisuutena ei pysty vastaamaan yhdistymiseen liittyviin vaatimuksiin ja ICT-palveluista tulee este ja hidaste mahdollistajan sijaan. Kuntaselvittäjät

34 Pitkän aikavälin arviointi Visiossa metropolikaupungista ICT:n näkökulmasta tietohallinto on mukana toteuttamassa uudenlaista palvelurakennetta, jossa ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään aivan eri tavalla kuin nykyisissä kaupungeissa. Kuntaselvittäjät

35 Visio metropolikaupungista ICT-palvelujen näkökulmasta Hyötyjen merkitys kasvaa siirryttäessä kuvion ulommille kehille. Suurimmat hyödyt on saavutettavissa palvelujen ja prosessien kehällä. Kuntaselvittäjät Kuviossa sisemmät kehät toimivat mahdollistajina ulommille kehille.

36 Kustannukset Strategisen tietohallinnon käynnistämisen ja hanketoimiston toiminnan kustannukset siirtymävaiheen ajan arviolta n. 11 M. Toimialariippumattomien ICT-palveluiden kohdalla verrokkikohteiden avulla arvioitu, että tehostamispotentiaali olisi 5. toimintavuodesta alkaen % = 8,5 17 M /v. Ennen sitä siirtymävaiheen (4 v.) kustannuksiksi arvioitu 28 M euroa, eli toimialariippumattomien palvelujen muutoskustannukset olisivat maksetut 7. toimintavuotena, jonka jälkeen säästöjä olisi mahdollista käyttää toimialakohtaisten palvelujen kehittämiseen Toimialakohtaisissa ICT-palvelujen osalta pitkän aikavälin arvioinnissa keskeinen johtopäätös on, että ICT-kustannusten pienentäminen ei tule olla päätavoitteena vaan keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa ICT:n parempi hyödyntäminen substanssipalvelujen ja -prosessien kehittämisessä. Investoinnit arvioidaan kulloinkin kustannusten ja hyötyjen kautta. Kuntaselvittäjät

37 Toimialariippumattomien kustannukset ja tehostamispotentiaali (t ) Kuntaselvittäjät

38 Tietojärjestelmäympäristön uudistaminen Metropolikaupungin yhteisen tietojärjestelmäympäristön uudistaminen maksaisi arviolta milj. euroa. Muutos aikaistaisi monessa tapauksessa investointeja, joita olisi joka tapauksessa tehtävä, koska tietojärjestelmien elinkaari tulee aina jossakin vaiheessa tiensä päähän. Nyt jokainen kunta tekee investoinnit ja kehittämistyön joka tapauksessa erikseen. Yhdessä tekeminen tuo kustannussäästöjä Kustannussäästöjä voidaan nähdä saatavan myös uusien tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisessä. Arviolta voitaisiin vähentää nykyisten n erillisen tietojärjestelmän määrää n. 2000:lla. Olennaisinta on, että metropolikaupungissa ICT:n mahdollisuuksia hyödynnetään aivan eri tavalla kuin nykyisissä kaupungeissa. Kuntaselvittäjät

39 Viiden kunnan yhdistymissopimus Mikko Pukkinen Cay Sevón kuntajakoselvittäjät Matti Vatilo

40 Metropoliselvitys Metropolialueen erityisen kuntajako-selvityksen selvittäjät ovat laatineet kuntarakennelain (KRL) 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Esitys perustuu laajaan selvitykseen. Alustava linjaus koskien kuntien yhdistymistä selvittäjät esittivät Esitys yhdistymissopimukseksi on annettu kunnille käsiteltäväksi kunnanvaltuustoissa. Kuntaselvittäjät

41 1.1.Kuntien yhteen liittäminen Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit ja Sipoon kunta lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Helsinki. Lisäksi esitetään VM:lle, että ministeriö asettaisi erityisen kuntajakoselvityksen jolla selvitetään edellytyksiä liittää Tuusulan eteläisin, lentokenttäalueeseen rajautuva osa, muodostettavaan uuteen kuntaan samasta ajankohdasta kuin uusi kunta aloittaa toimintansa. Kuntaselvittäjät

42 2.1.Yhdistymisen tarkoitus Elinvoimainen, alueellisesti eheä, sosiaalisesti kestävä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva uusi kunta, joka kykenee yhteisten voimavarojen kokoamisella turvaamaan asukkaiden hyvinvointipalvelut. Asukkailla vaikuttavat vahvan itsehallinnon kautta asuinalueensa lähipalveluihin ja kaupunkiympäristöön. Pääkaupunki kykenee pitkälle tulevaisuuteen kantamaan vastuutaan maan suurimpana resurssikeskittymänä Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä ja vetovoimasta investointikohteena. Monikeskuksisuus ja verkostomainen rakenne mahdollistavat päätöksenteon ja hallinnon uudenlaiseen organisoimiseen ja lähidemokratian vahvistamiseen. Kuntaselvittäjät

43 2.2. Visio 2.3. Uuden kunnan rakenne 2.4. Strategiset tavoitteet Palvelujen turvaaminen Kestävä kehitys Kansainvälinen kilpailukyky Tasapainoinen yhdyskuntarakenne 2.5. Tavoitteiden saavuttaminen Kuntaselvittäjät

44 3. Kuntarakenteen muuttamisen edellytykset käsitellään kuntarakennelain (KRL) 2 :n, 4 :n ja 36 :n mukaan ja kuntajakoselvittäjät toteavat, että heidän esittämänsä kuntarakenteen muutos täyttää kaikki kuntarakennelaissa mainitut edellytykset yhdistettäviksi esitetyissä kunnissa. Myös alueellisen eheyden vaatimus täyttyy. Viisi kuntaa muodostaa laissa tavoitteeksi asetetun työssäkäyntialueen tai toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen. Yhdistyneellä kunnalla on yksittäisiä kuntia paremmat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset vastata tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntaselvittäjät

45 4. Uuden kunnan perustaminen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki viisi kuntaa lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa ja VM:lle esitetään, että ministeriö panee vireille Tuusulan eteläisen, lentokenttäalueelle rajautuvan osan, siirtämistä uuteen kuntaan määräämällä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Muutos astuisi voimaan samanaikaisesti uuden kunnan aloittamisen kanssa, eli Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Kuntaselvittäjät

46 4.2.Yhdistymishallitus / 1 Yhdistymishallitus vastaa (KRL:n 10 ) yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta; muutoin on yhdistymishallitusta voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta alkaa heti sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät omien kuntiensa toiminnan johtamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta Kuntaselvittäjät

47 4.2.Yhdistymishallitus / 2 Kuntien yhdistymistä koskevan VN päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvä kunta ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvä kunta saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Näitä periaatteita sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita KRL:n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta. Kuntien valtuustojen yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteutumisajankohdan välisenä aikana uuteen kuntaan siirrytään vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Kuntaselvittäjät

48 4.2.1.Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan (30) jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako perustuu kuntien asukaslukuun ( ) kuitenkin siten, että kukin yhdistyvistä kunnista saa yhdistymishallitukseen vähintään kaksi paikkaa. Esitys yhdistymishallituksen kokoonpanoksi kuntakohtaisesti ja poliittisesti on kirjattu yhdistymissopimuksen kohtaan Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Kuntaselvittäjät

49 4.2.2.Kunnanjohtajat tehtävät yhdistymishallituksessa Yhdistymishallituksessa ja sen toimikunnissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa nykyisten viiden kunnan kunnanjohtajista koostuva valmisteluryhmä. Yhdistymishallituksen esittelijästä, joka on myös valmisteluryhmän puheenjohtaja päättää yhdistymishallitus. Yhdistymishallituksen itselleen perustamien toimikuntien esittelyvastuut jaetaan valmisteluryhmän jäsenten kesken. Kuntaselvittäjät

50 5. Yhdyskuntarakenteen periaatteet 6. Hallinto ja johtamisjärjestelmä Metropolikaupungin palvelualueille asetetaan kunnan osaalueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi ja lähipalvelujen toteuttamisen ohjaamiseksi alueelliset toimielimet. Nämä ovat valtuuston asettamia alueellisia lautakuntia tai vaaleilla valittuja aluevaltuustoja. Yhdistymishallitus valmistelee valtuustolle esityksen uudesta johtamisjärjestelmästä. Tähän kuuluu myös mahdollinen siirtyminen pormestarimalliin sekä esitys valiokunta- tai puheenjohtajamallin käyttöönotosta 6.1.Konsernin rakenne ja omistajaohjaus 6.2.ICT-toiminto Kuntaselvittäjät

51 6.3.1.Luottamushenkilöstöhallinto: valtuusto Kaupunki toimii yhtenä vaalipiirinä. Uusi kunta aloittaa toimintansa Seuraavat kuntavaalit pidettäneen keväällä 2017 ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa Yhdistyvien kuntien valtuustot yhdistetään väliseksi ajaksi siten, että valtuuston jäsenmäärä on 153. Ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan valtuutettujen lukumäärä on 101. Ensimmäisen kauden valtuusto päättää seuraavan kauden valtuuston jäsenmäärästä. Valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostetaan poliittista päätöksentekoa koordinoiva toimielin, jonka nimittää kaupunginhallitus. Puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kuntaselvittäjät

52 Luottamushenkilöstöhallinto: kaupunginhallitus (6.3.2.) ja lautakunnat (6.3.3.) Kaupunginhallitus johtaa metropolikaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa on 19 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallituksella voi olla jaostoja. Kaupunginhallituksen ja jaostojen työnjaosta säädetään tarkemmin hallintosäännöllä. Jaostojen johtamisesta ja esittelystä säädetään johtosäännöillä. Uuden kunnan lautakunnista, valiokunnista, johtokunnista ja niiden jaostoista päättää valtuusto yhdistymishallituksen valmistelusta ja esityksestä. Kuntaselvittäjät

53 6.4. Lähidemokratia ja osallisuus Uusi kunta mahdollistaa, käyttää ja kehittää sekä edustuksellista demokratiaa kaupungin alueilla että paikallisia muita osallistumisen muotoja, kuten - alueellisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, - palvelujen käyttäjäraateja, - osallistuvaa suunnittelua ja budjetointia - asukasaloitteet - neuvoa-antavat kunnalliset kansanäänestykset koko kuntaa tai yhtä tai useampaa kotikaupunkia koskevana. - monimuotoista sähköistä osallistumista. Kuntaselvittäjät

54 6.4.1.Alueelliset toimielimet Yhdistymishallitus valmistelee kuntalaisia osallistavalla prosessilla toimintamallin, jossa määritellään kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien muodot uuden kunnan osa-alueiden kehityksen edistämiseksi ja elinvoiman varmistamiseksi. Tähän kuuluu esitys alueellisten toimielinten roolista lähipalveluiden järjestämisessä valtuuston linjausten mukaisesti ja valtuuston myöntämien resurssien puitteissa. Kotikaupunkien aluevaltuustot/lautakunnat ovat osaa edustuksellista järjestelmää Yhdistymishallituksen tehtävänä on valmistella kotikaupunkien alueellisten toimielinten valintaa tavoitteena mahdollisimman vahva asukkaiden lähidemokratian toteuttaminen. Jos aluelautakunnissa/ -valtuustoissa olisi esimerkiksi 19 jäsentä kussakin, ja lautakuntia/aluevaltuustoja olisi 15-20, olisi niissä yhteensä jäsentä.. Kuntaselvittäjät

55 6.5. Kunnanjohtajien asema Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajat jatkavat yhdistyneen kunnan palveluksessa yhdistymishallituksen ja uuden kunnan valtuuston johtamisjärjestelmän hyväksymisen yhteydessä tarkemmin määrittelemissä tehtävissä. 7.1.Henkilöstön palvelussuhdeturva 7.2.Palkkausjärjestelmän yhdenmukaistaminen 7.3.Siirtymävaiheen toimintaperiaatteet Näistä kohdista sovittu 5 kunnan henkilöstöjärjestöjen ja johtajien kanssa Kuntaselvittäjät

56 8.1.Palveluiden yleiset periaatteet /1 Metropolikaupungin palveluita kehitetään eri kaupungeissa omaksuttujen parhaiden käytäntöjen pohjalta. Hyvin toimivat ratkaisut säilytetään, kehittämispotentiaali hyödynnetään ja uudet kustannustehokkaat palvelut ja palveluprosessit otetaan käyttöön. Palveluiden saatavuus ja laatu turvataan samantasoisena kaupungin kaikissa osissa. Metropolikaupungin toimintaa ohjaavan strategian osana on palvelustrategia, jolla linjataan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen periaatteet sekä palveluverkot. Yhdistymishallituksen keskeinen tehtävä on käynnistää palveluverkkojen sekä palveluiden tuottamistapojen arviointi koko kaupungin alueella. Palveluprosesseista, lähipalvelumalleista, palvelujen sähköistämisestä ja toimialojen rajat ylittävistä yhteispalvelumuodoista laaditaan selvitykset, joiden pohjalta voidaan tehdä päätökset palveluverkkojen yhdistämisestä toimialoittain ja alueittain.. Kuntaselvittäjät

57 8.1.Palveluiden yleiset periaatteet / 2 Asiakaslähtöisyyden toteutuminen käytännössä pyritään varmistamaan valinnanvapautta lisäämällä ja ottamalla käyttöön erilaiset käyttäjädemokratian sovellukset. Monikanavaisen palveluverkoston ja uusien palvelukonseptien kehittämisen mittareina ovat kustannustehokkuus, vaikuttavuus, laatu ja saavutettavuus. Kestävän talouden kannalta tavoitteena on palvelujen toteuttaminen merkittävästi nykyistä kustannustasoa edullisemmin. Kuntaselvittäjät

58 8.1.Ruotsinkieliset palvelut Uuden kunnan muodostaminen antaa nykyistä vahvemman perustan ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumiselle. Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen yhden johdon alaisuuteen uuden kunnan kaupunkitasolle ja vahva koordinointi palvelujen tuottamisessa ja henkilöstön rekrytoinnissa parantaa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Opetustoimen hallintoon asetetaan erilliset toimielimet kumpaakin kansalliskielen kieliryhmää varten, eli sivistyslautakunnan opetustoimen toimikunnat. Toimikuntien jäsenet valitaan asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Kuntaselvittäjät

59 8.2.1.Lähipalvelut Keskitetyt palvelut 8.3. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntaselvittäjät

60 9.1.Talous ennen yhdistymistä Kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti, eivätkä tee valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen merkittäviä uutta kuntaa sitovia ja yhdistymissopimuksen vastaisia päätöksiä. Omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta tai käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla on kiellettyä valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen. Jos yhdistymispäätöksen jälkeen ilmenee pakottava tarve talousarviosta poikkeavaan ja määrältään merkittävään käyttötalous- tai investointimenojen lisäykseen, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa. Yhdistymishallituksessa sovitaan kuntien taloudenhoidon periaatteista vuosille Kuntaselvittäjät

61 9.2.Yhdistymisavustuksen käyttö 9.2.Valmistelukustannusten jakaminen 9.3.Valtionosuuksien muutos Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 8 M. Yhdistymisavustuksesta maksetaan ensimmäisenä vuotena 40% ja toisena ja kolmantena vuotena 30 %. Yhdistymisavustus käytetään kokonaan ICT-järjestelmien yhtenäistämiseen. Yhdistymisen valmistelukustannukset vuosina jaetaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan kesken kuntien asukasluvun suhteessa. Valtionosuuksien yhteismäärä vuoden 2015 alustavien tietojen mukaan kasvaa metropolikaupungin kunnissa 0,21% eli euroa. Pääosa muutoksesta koostuu verotulotasauksesta. Kuntaselvittäjät

62 9.4.Uuden kunnan taloudenhoito Pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Tuottavuuden lisäämiseksi palveluverkkoja optimoidaan, hallinnollisia ja palveluiden tuottamiseen liittyviä päällekkäisyyksiä puretaan ja palveluprosesseja kehitetään. Kuntien omia tuottavuusohjelmia ja tasapainottamissuunnitelmia hyödynnetään ja niissä kehitettyjä malleja otetaan käyttöön koko kaupungin toiminnassa. Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Resurssienkäyttö nojautuu odotekustannuslaskelmien mukaisen säästöpotentiaalin hyödyntämiseen. Kuntaselvittäjät

63 10.1.Vaikutus kuntien yhteistoimintaan 10.2.Sääntöjen ja maksujen yhdistäminen 10.3.Yhdistymisen seuranta 10.4.Yhdistymissopimuksen muuttaminen Suoritetaan ulkopuolinen arviointi kahdesti kaudella Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon eli saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista. Kuntaselvittäjät