Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Kuntien vastaukset selvittäjien kysymyksiin

Transkriptio

1 Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Kuntien vastaukset selvittäjien kysymyksiin

2 9 kunnan talous Kaikki tehneet /tekevät tuottavuus/säästö/-ohjelmia / strategioita talouden kestävyyden varmistamiseksi; jossain suunnitteluvaiheessa, useimmat toteutusvaiheessa Suunnitelmat toteutetaan koko organisaation yhteisvoimin Suurten kaupunkien valtavat investoinnit infraan -> rasittavat taloutta vuosien ajan panostus tulevaisuuteen Huoli tulevasta: hidas talouden yleinen kehitys -> tulopohjan heikkeneminen; valtion leikkaukset (joskin vosuudistus tuo eräille lisätuloja); sote/metropolihallinnon mahdolliset lisätehtävät & rasitukset ->-> Suurten investointien taakan jakaminen?

3 9 kunnan palvelustrategiat Palvelustrategiat ja palveluverkkosuunnitelmat PT toimintaa Palvelumarkkinat ja tuotteistaminen: Markkinoiden kartoittaminen, voidaanko niitä kehittää? Eräät: Kussakin palvelussa oma tuotanto tai ostopalvelut voivat olla suurimmassa roolissa Kaikki: Mitä voidaan (omana tuotantonaan) tehdä toisin? Mitä sähköisesti? Hankintaosaaminen ja hankintojen keskittäminen ->-> Palvelujen tuotannon haasteet rakenteiden muuttuessa? Raja-alueiden yhteistyöstä rajoja ylittävään toimintaan? 3

4 9 kunnan osallisuus ja demokratia Osallisuus vahvasti kuntien strategioissa. Eri väestöryhmien vaikuttaminen (nuoriso-, vammais-, vanhusneuvostot tms., lapsi- ja perheasiainneuvosto, veteraanitoimikunta, saaristolaisneuvosto ) Kuulemistilaisuudet; yhteydet paikallisiin yhdistyksiin Suuremmissa kunnissa käyttäjä- ja suunnitteludemokratia nousee esille, joissa yhdistyy verkko- ja paikalliset tapaamiset Avoimuus korostuu, myös uusia muotoja Useat kunnat striimaavat valtuustojen kokouksensa verkkoon Koko hallinnon avoimuus myös virkamiespäätökset verkossa Aluedemokratia vaihtelevasti ja eri malleja. Aiheuttaa keskustelua ->-> Aluedemokratia miten? ->-> Tulevaisuuden demokratia? Osasto pp.kk.vvvv 4

5 9 kuntaa: Metropolialueen kilpailukyky 14 kunnan yhteinen kilpailustrategia 2012 PK seudun elinkeinojohtajakokous kerran/kk Kuntien käynnissä olevat liitosselvitykset Moni korostaa: Metropoli kilpailee muiden metropolien kanssa; ei kansallisesti Eräät: kuntien keskinäinen kilvoittelu yritysten sijoittumisesta palvelee kokonaisuutta; liikenne- ja maapolitiikassa tarvitaan samansuuntaisuutta Toiset: yhteistyö painottuu oman kehittämistyön rinnalla ->-> Miten hyvin nykyinen metropolialueen kuntien keskinäinen yhteistyö ja kilpailu toteuttaa kilpailutilanteen vaatimuksia metropolisarjassa? Osasto pp.kk.vvvv 5

6 Metropolilakityöryhmän väliraportti Tavoitteet, tehtävät ja hallintomalli pähkinänkuoressa Aiheesta laajemmin: Metropoliselvityksen seurantaryhmä

7 Tavoitteet Nykyistä selkeämpi ja läpinäkyvämpi yhteistyörakenne ja päällekkäisen hallinnon poistaminen Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuuden, taloudellisuuden ja kestävyyden parantaminen sekä kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittävyyden varmistaminen sosiaalista eheyttä vahvistaen Ympäristöpalvelujen tehostaminen Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueellisen eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja torjunta

8 Päätöksenteko Työryhmän esittämät kaksi mallia Suppeat tehtävät (pakkokuntayhtymä) Vaaleilla valittu valtuusto: yksi vaalipiiri/vaihtoehdot, jotka korostavat alueellista edustavuutta Rahoitus Kuntien maksuosuudet: arvio 250 /asukas/vuosi tai noin 5 % kuntien verotuloista Laajat tehtävät (itsehallinnollinen järjestelmä PL 121 :n 4. mom.) Vaaleilla valittu valtuusto: yksi vaalipiiri Aluerajaus Yhteensä 16 kuntaa Yhteensä 10 kuntaa Verotusoikeus: arvio 3 3,5 % metropolivero Tehtävät: Strategisia Strategisia ja operatiivisia Maankäyttö Vahva metropolikaava (metropolisopimus) Vahva metropolikaava (metropolisopimus) Asuminen ARA-vuokra-asuntojen rakennuttaminen ARA-vuokra-asuntojen rakennuttaminen ja omistaminen Liikenne HSL:n tehtävät HSL:n tehtävät ja metro, jokeri, kadunpito Ympäristö HSY:n strategiset tehtävät HSY kokonaan Kilpailukyky kv-kilpailukyky (metropolisopimus) kv-kilpailukyky (metropolisopimus) Segregaatio Asunnottomuusasiat (metropolisopimus) Asunnottomuusasiat (metropolisopimus) ja toisen asteen koulutus (?), SOTE (?), ongelmanuoret Yhteistyö valtion kanssa: metropolisopimus aiesopimuksia sitovampi, osapuolet: valtiometropoli-kunnat aiesopimuksia sitovampi, osapuolet: valtiometropoli

9

10 Pohdittavaa Metropolihallinto kuntien edunvalvonnan areenana onko kuntakoolla ja metropolialueen laajuudella siinä väliä? Metropolin kokonaisetu vs. kuntalähtöiset tarpeet metropolikaavan laatimisessa ja toimeenpanossa, mitä jos sen hyödyt ja haitat osuvat eri kuntiin? Mikä on kuntarakenteen merkitys metropolihallinnolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa?

11 Ajankohtaisia kysymyksiä Seurantaryhmän II kokous Kauniainen

12 Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö

13 Uusi sote-palvelurakenne 5 sote-aluetta Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

14 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 1(4) (VN Tiedote 114/2014) Tarkoituksena on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.

15 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 2(4) (VN Tiedote 114/2014) Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden rahoitus tulee kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärään perustella (= painotettu kapitaatio).

16 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 3(4) (VN Tiedote 114/2014) Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan. Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla sekä riittävän suurilla väestöpohjilla on merkittävä myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

17 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 4(4) (VN Tiedote 114/2014) Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.

18 Jatkotyössä selvitettävä palvelujen tuotanto mitä on palvelujen tuottaminen kuntien rooli täydellisen integraatio varmistaminen omistamiseen ja henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset

19 Uudistuksen jatkoaikataulu Parlamentaarinen ohjausryhmä HE luonnos lausunnoille kesäkuussa 2014 HE eduskuntaan lokakuussa 2014 Laki voimaan keväällä 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa

20 Osasto pp.kk.vvvv 20

21 SOTE-linjaukset ja kuntarakenne Päätösvalta 47% budjetista kuntien valtuustoilta kuntayhtymän hallintoelimille Myös metropolihallinnolle suunniteltuja tehtäviä siirtyy (mm. segregaation torjunta ja laajassa mallissa myös vastuu moniongelmaisista) PeVL:n tulkinta SOTE-alueiden hallintomallista? Kuntien pakollisen yhteistoiminnan järjestelyjä arvioidessaan PeVL on antanut merkitystä mm. sille, onko järjestely supistanut oleellisesti yhteistoimintaan velvollisten kuntien yleistä toimialaa; PeVL 32/2001 ja 37/2006 Vaalit, vaalipiirit ym kysymykset verr. metropoli-lainsäädäntövalmistelu Palveluiden järjestämisen integraatio edellyttää vahvoja kuntayksiköitä tuottajapuolella Kuntarakenteen muutostarve vahvistuu Osasto pp.kk.vvvv 21

22 Kuntarakenneselvityksen tilannekatsaus SOTE-uudistuksen jatkoaikataulu haasteellinen Perustuslakitulkinnat SOTE-alueen hallintomallista vaikuttavat metropolilain valmisteluun ja sitä kautta kuntarakenteen uudistamiseen Osasto pp.kk.vvvv 22

23 Metropolilinjaukset ja kuntarakenne VÄHIMMÄISTEHTÄVÄT -Pakkokuntayhtymä -16 kuntaa -Maksuosuudet -Vaalit Metropolilakityöryhmä: Edellyttää merkittäviä muutoksia kuntarakenteessa LAAJA TEHTÄVÄKENTTÄ -Itsehallinto -10 kuntaa -Verotusoikeus -Vaalit Metropolilakityöryhmä: Laajan tehtäväkentän mallissa tarve kuntarakenteen muutoksille vähäisempi Erityisen kuntajakoselvityksen näkökulma: - Millaista metropolihallintoa tarvitaan, mikäli kuntia yhdistetään? Osasto pp.kk.vvvv 23

24 JÄSENET: Visioryhmän rooli ja kokoonpano Visioryhmä on kunnista riippumattomista eri alojen huippuasiantuntijoista koostuva vapaamuotoinen keskustelufoorumi, joka toimii kuntarakenneselvittäjien tukena pohtien metropolialueen tulevaisuutta mm. kilpailukyvyn, sosiaalisen koheesion, ympäristön tilan ja kulttuurin kautta Heikki Hiilamo, professori, Helsingin yliopisto Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj Gunvor Kronman, toimitusjohtaja, Hanasaaren kulttuurikeskus Tuuli Mattelmäki, professori, Aalto-yliopisto Vesa Puttonen, professori, Aalto-yliopisto Harry Schulman, professori, Helsingin yliopisto Keijo Suila, vuorineuvos Osasto pp.kk.vvvv 24