Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2013 Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungille: Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 :n mukaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto, työväenopisto, liikunta jne.). Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella, samoin kaupalliset palvelut. Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin asukasta (vaihtoehdossa b noin asukasta). Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin (vaihtoehdossa b noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia. Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta). Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 % alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä). Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion välillä on tärkeää lentomeluasioissa. Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää myös osaliitosvaihtoehtoja. Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön. Kuntajakoselvittäjien mukaan Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e todetaan, metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta. Valitettavasti erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta.

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty. Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa kehittämään aluetta. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitys osittaisesta kuntaliitoksesta - Erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjien kirje Espoolle Vantaan kaupunginhallituksen päätös Vantaan kaupunginhallitus pyytää Espoon kaupungin valtuustolta lausuntoa Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n osittaisesta kuntaliitoksesta mennessä. Yhdistys vaatii Vantaan kaupunkia ryhtymään toimiin, jotka johtavat kuntaselvittäjän asettamiseen ja mainitun lain mukaiseen päätöksentekoprosessiin. Hämeenkylän Omakotiyhdistys esittää saapuneella kuntarakennelain 11 mukaisella esityksellä läntisen Vantaan alueiden liittämistä osaksi Espoon kaupunkia. Liitosesitys koskee Vantaan nykyisistä kaupunginosista seuraavia Linnainen (Vantaan 10 kaupunginosa), Hämevaara (Vantaan 11 kaupunginosa), Hämeenkylä (Vantaan 12 kaupunginosa) sekä Askisto (Vantaan 20 kaupunginosa), sisältäen myös Vihdintie. Vaihtoehtona esitetään kuntaliitosaluerajauksessa noudatettavaksi seurakuntarajaa, jolloin myös Vapaala, Varisto ja Petikko olisivat osa liitettävää aluetta. Liitosesitysalueet ovat rajattuna esityksen oheismateriaalina olevassa kartassa. Perusteluna yhdistys toteaa mm. sen, että Vantaan nykyinen kehityssuunta eriyttää läntisen osan asukkaita Vantaasta ja lisää yhteenkuuluvuutta Espooseen. Esimerkkinä Vantaan toiminnasta, joka heikentää asukkaiden elinoloja, mainitaan Tuomelan koulun lakkauttaminen Hämeenkylässä. Lisäksi esityksen tekijät ovat tyytymättömiä siihen, että Vantaan päättäjät ovat lähes 10 vuoden ajan käyneet neuvotteluja Ilmailulaitos / Finavia Oy:n kanssa lentokoneiden laskeutumislinjojen ja nousulinjojen keskittämisestä jo rakennetuille asuinalueille ja tällä toiminnalla osallistuneet pysyvän ympäristöhaitan aiheuttamiseen Länsi-Vantaalle. Esityksen tekijät perustelevat esitystään myös sillä, että Vantaan kehityskohteet eivät ole viime vuosina juurikaan olleet lännessä, koska Vantaan intressit ovat olleet pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä tulevan Kehäradan varressa. Esityksen perusteluna mainitaan myös, että kuntaliitoksesta seuraa taloudellista hyötyä Vantaalle. Perustelut löytyvät kokonaisuudessaan esityksestä, joka on oheismateriaalina.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Kuntarakennelain 11 :n mukaan esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä, kunnan jäsen tai ministeriö. Kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Vantaan kaupunginvaltuuston lausunto esityksestä tullaan valmistelemaan erikseen myöhemmin. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon Vantaan kaupungille: Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntajakoa voidaan kuntarakennelain 4 :n mukaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Julkisen talouden haasteet koskevat koko kuntakenttää, myös Espoon kaupunkia. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Metropolialueelle on ominaista monikeskuksisuus ja seudulla asioidaan moneen suuntaan. Kaupalliset palvelut ja kuntien omat palvelut ovat metropolialueella hyvät. Oman kunnan palveluiden lisäksi pääkaupunkiseudun muiden kuntien palvelut ovat laajasti asukkaiden käytössä (päivähoito, terveyskeskus, toisen asteen koulutus, kirjasto, työväenopisto, liikunta jne.). Alueen joukkoliikenteen on järjestänyt koko alueen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaava HSL, joten kuntaraja ei aiheuta erilaista palvelutasoa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Nykytilanteessa lippuhinnoittelun raja kulkee kuntarajassa, mutta HSL on siirtymässä vyöhykehinnoitteluun, jolloin tämäkin ero poistuu. Kunnan järjestämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa niin Espoon kuin Vantaankin puolella, samoin kaupalliset palvelut. Ehdotetulla osakuntaliitosalueella asuu noin asukasta (vaihtoehdossa b noin asukasta). Työpaikkoja alueella on ollut vuonna 2011 noin (vaihtoehdossa b noin 8 000). Espoo ei ole alueen asukkaiden merkittävä työssäkäyntisuunta ja alueella käy työssä myös vähän espoolaisia. Vuoden 2011 työssäkäyntitietojen pohjalta esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) asuvista käy Helsingissä töissä noin 40 % (2 400 asukasta), Vantaalla noin 36 % (2 100 asukasta) ja Espoossa vain noin 17 % (1 000 asukasta). Prosentit ovat lähes samat myös esitetyllä laajemmalla osakuntaliitosalueella. Esitetyllä osakuntaliitosalueella (a) käy töissä noin vantaalaista (37 % alueella työssäkäyvistä), 800 helsinkiläistä (28 % alueella työssäkäyvistä) ja 400 espoolaisia (15 % alueella työssäkäyvistä). Lentomelu on haaste koko seudulle. Yhteistyö seudun kuntien ja valtion välillä on tärkeää lentomeluasioissa. Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys on käynnistynyt Valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysalueeksi yhdeksän kaupunkia ja kuntaa mukaan lukien Espoon ja Vantaan. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää myös osaliitosvaihtoehtoja. Espoon kaupunki on kysynyt selvittäjiltä, kuuluuko Hämeenkylän Omakotiyhdistyksen ehdotus erityisen kuntajakoselvityksen työhön. Kuntajakoselvittäjien mukaan Metropolin kuntajakoselvittäjät tarkastelevat alueen kuntajaotuksen kehittämisen kuntarakennelain ja hankkeen asettamispäätöksen pohjalta. Kuntarakennelaissa 4 e todetaan, metropolialueen neljäntoista kunnan alueella tulee selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävää yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustataajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Erityinen kuntajakoselvitys on asetettu metropolialueen kokonaisedun varmistamiseksi. Lain ja

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 asettamispäätöksen perusteella kuntajakoselvittäjät katsovat, että tehtävänä ei ole ottaa kantaa Vantaan Hämeenkylän Omakotiyhdistys ry:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta. Valitettavasti erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjät eivät halunneet selvittää aluetta. Vihdintie jakaa Hämeenkylä ry:n esittämää aluetta ja palveluja. Espoolla ja Vantaalla on tässä asiassa yhteinen intressi. Valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoja Vihdintien kehittämiseen, vaikka tarve siihen onkin myönnetty. Espoo on edelleen halukas hyvässä yhteistyössä Vantaan kanssa kehittämään aluetta. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

7 Valtuusto Sivu 7 / 7