Kuntalaistilaisuudet ja

Transkriptio

1 Kuntalaistilaisuudet ja

2 Taustaa Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa linjattu kuntauudistus. Tähän liittyvä kuntarakennelaki (478/2013), jossa säädetään muiden muassa kuntajaon muuttamisen edellytyksistä sekä kuntien selvitysvelvollisuudesta, astui voimaan Kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Kuntarakennelain mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, mikäli muutos edistää kuntajaon kehittämisentavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta

3 Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan selvityksen tulee sisältää aina vähintään seuraavat asiat (vaikka kunnat eivät päätyisi tekemään yhdistymisesitystä): suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan selvitys taloudellisesta tilanteesta arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymiseneduista ja haitoista arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta

4 Taustalla on myös meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Maaliskuussa 2014 pidettyjen hallituksen ja oppositiopuolueiden neuvottelujen jälkeen linjattiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan erillisenä kuntauudistuksesta. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sote-alueelle, jotka perustuvat nykyisille erityisvastuualueille ja joita hallinnoidaan kuntayhtymämallilla. Kunnat vastaavat kuitenkin edelleen palvelujen rahoittamisesta ja tuottamisesta. Kuntien rooli täsmentyy hankkeen jatkovalmisteluiden aikana. Uudet sotealueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa. Parlamentaarinen valmisteluryhmä pääsi ratkaisuun Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista sovittiin kesäkuussa Järjestämislain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alussa.

5 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYS Loppuraportti valmistui

6 Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus. 2. Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.

7 Keski-Uudenmaan kaupungin visio Älykäs verkostomainen kaupunki Ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa! Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille

8 Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko Palvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.

9 Älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit (tiivistetysti) 1. kriteeri: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen 2. kriteeri: palveluiden saavutettavuuden luokittelu: cityalueen lähipalvelut citypalvelut kaupunkipalvelut 3. kriteeri: työpaikka-alueiden sekä logistiikka- ja varastoalueiden saavutettavuus ja suunnittelu 4. kriteeri: keskuksien kehittymisen sekä kaupungin eri osien omailmeisyyden ja historian tukeminen 5. kriteeri: erilaiset asumisympäristöjen (maaseudusta urbaaneihin keskustoihin) tarjoaminen 6. kriteeri: poikittaisten yhteyksien kehittäminen

10 10

11 Cityalueen lähipalveluja voi olla useita kullakin viidellä cityalueella väestöpohjan mukaisesti esimerkkejä: terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta lasten- ja äitiysneuvolapalvelut lasten ja nuorten suun terveydenhuolto päiväkoti ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu) nuorisotila kirjaston monitoimipalvelupiste leikkipuisto ja pallokenttä joukkoliikenteen pysäkki ja joukkoliikenneyhteys lähimpään citykeskukseen sähköiset palvelut

12 Citypalveluja on kullakin viidellä cityalueella vähintään yksi voivat sijaita missä tahansa ko. cityalueen puitteissa (liikenneyhteydet) esimerkkejä: terveyskeskuksen kiireetön potilasvastaanotto röntgen- ja laboratoriopalvelut kasvatus- ja perheneuvolat lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet kaupungin monipuoliset asiakaspalvelupisteet monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle citykeskusten välinen joukkoliikenneyhteys

13 Kaupunkipalveluja on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta riippuen useampiakin voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella (liikenneyhteydet) esimerkkejä: terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja muualle maahan vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen hallinto-, henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut

14 Vision mukainen aito kunnanosahallinto nykyisiä kuntarajoja ei käytetä, vaan toiminta perustuu aidosti toimiviin yhteistoiminta-alueisiin lähifoorumit valitaan suorilla vaaleilla (kuntavaalien yhteydessä) lähifoorumeja on viisi (5) kuten citejäkin lähifoorumeilla merkittävä määrä tehtäviä ja budjettivaltaa (laaja malli)

15 L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O HALLINTO- ORGANISAATIO Palvelulautakunta 1 K U N N A N V A L T U U S T O (59-67) Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta K U N N A N H A L L I T U S (11-15) Palvelulautakunta 2 Palvelulautakunta 3 Jaostot Nuorisovaltuusto Vanhus- ja vammaisneuvostot Hyvinkää City Lähifoorumi (7-9) Mäntsälä City Lähifoorumi (7-9) Nurmijärvi City Lähifoorumi (7-9) Sibbesborg City Lähifoorumi (7-9) Tuusulanjärvi City Lähifoorumi (7-9) PALVELU- ORGANISAATIO Keskushallinto ohjaa ja koordinoi Liikelaitosten johtokunta Taru_Luonnos121127

16 Talouden sopeuttamistarve ja potentiaali kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 112 Me (+ sote-uudistus Me) tasapainottamisen tarve johtuu valtionosuusleikkauksista verotulojen kasvun alenemasta väestön kasvun ja ikääntymisen vaikutuksesta palvelujen tarpeeseen erillisten kuntien itse arvioima sopeuttamispotentiaali 67,6 Me palveluverkon sopeuttamismahdollisuus merkittävä, mutta ei riittävä

17 Suurimmat sopeuttamispotentiaalit Sote-palvelut Me / v Sivi-palvelut 38 Me / v Sähköiset palvelut 25 Me / v Palveluverkko ja toimitilajärjestelyt 14,2 Me / v perusopetus 9,6 Me / v varhaiskasvatus 1,5 Me / v YHTEENSÄ vuosina Me (jaksotettu) sote-ehdotus toteutettavissa riippumatta siitä, missä muodossa soteuudistus toteutuu (vähintään väestöpohjalla) ei laskettu hallintorakennusten realisointituloa ei laskettu uuden kaupungin vetovoimaa ja houkuttelevuutta yritystoiminnan kannalta ei laskettu taloudellisen yhdyskuntarakenteen vaikutusta

18 Suurimmat lisäkustannukset Tuotantorakennusten rakentaminen 25 Me / v Joukkoliikenne 13,5 Me / v Palkkaharmonisaatio 4 Me / v Sähköiset palvelut 4-5 Me Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen 3-4 Me Huom! Joukkoliikenteen kustannukset toteutuvat joka tapauksessa metropolihallinnon myötä

19 Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla alkaen veroprosenttina 20 % nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohti nousee aluksi raskaan investointisuunnitelman vuoksi, mutta alkaa laskea vuodesta 2020 alkaen säännöllinen tulorahoitus, vuosikate, on riittävä jo vuonna 2017: vuosikate kattaa laskennallisten poistojen lisäksi suuren osan investointeja verorahoituksen keskimääräinen kasvu on suurempi kuin toimintakatteen keskimääräinen kasvu

20 ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYS Loppuraportti valmistui

21 Selvityksen tausta ja tavoite Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Pornaisten ja Sipoon kunnat sekä Loviisan ja Porvoon kaupungit päättivät toukokuussa 2013 tehdä Itä- Uudenmaan kuntarakenneselvityksen. Selvitystyön tavoitteena on ollut toteuttaa kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus sekä antaa tarvittavat tiedot kuntien kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa aineistoa, joiden pohjalta kunnat voivat tehdä päätökset etenemisestä mahdollisiin kuntaliitosneuvotteluihin Tuotettava aineisto Konsultien selvitysraportti eli ulkopuolinen näkemys ja arvio kuntaliitoksen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Sisältää myös yleisellä tasolla olevan yhdistymissopimusluonnoksen

22 Uuden kunnan visio Uuden kunnan visiona on olla yksilöiden ja yhteisöjen kaupunki. Visio jakautuu neljään osaalueeseen: Ihminen keskiössä Parempaa asumista Elinvoimainen elinkeinopolitiikka Digitalisointi

23 Demokratia ja johtaminen Jos selvitysalueen kunnat liittyisivät yhdeksi kunnaksi, olisi uuden kunnan valtuuston koko tällä hetkellä voimassa olevan kuntalain mukaan 59 valtuutettua, kun heitä nykyisin on yhteensä 249. Hallituksen esityksenä olevassa uudessa kuntalaissa valtuuston koko olisi vähintään 51 valtuutettua Uudessakin kuntalaissa säilytetään kuntien oma päätös- ja harkintavalta organisoinnista Valiokuntamalli Ministerimalli Pormestarimalli Mahdollisessa yhden kunnan mallissa tulisi organisaatio- ja konsernirakenteita miettiä uudelleen, huomioiden muun muassa sosiaali-ja terveyspalveluiden uudistuksen vaikutukset. Asukasvaikuttaminen ja osallistuminen tulisi turvata avoimella ja julkisella keskustelulla ja päätöksenteolla. Vaikuttamisen monikanavaisuus on erityisen tärkeää perinteinen äänestäminen ja luottamushenkilötehtävät eivät enää kuntalaisia samalla tavalla motivoi

24 Palvelut Keskeisenä huolena kuntaliitoksissa on lähipalveluiden etääntyminen erityisesti uuden kunnan reunaalueilta On nähty ja puhuttu avoimesti uuden kunnan palveluverkon tarkastelusta, jota tultaisiin tekemään. à Eri alueiden väestökehitys ja talouspaineet Selvitysalueella nähty sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden taholta suurta potentiaalia sähköisten palveluiden kehittämisessä à kustannussäästöt palveluiden turvaaminen myös uuden kunnan reuna-alueilla Keskitetyt palvelut (esim. hallintopalvelut) Fyysiset lähipalvelut (esim. päivähoito) Lähipalvelut itsepalveluna (itsepalvelupisteitä asiointipisteiden yhteydessä esim. verenpaineen mittaus) Mobiilit lähipalvelut ( henkilöstö tulee kotiin asti antamaan palvelua esim. ikäihmisten kotihoito) Sähköiset palvelut (fyysisesti keskitetty palvelu, joka tarjotaan verkon kautta esim. ajanvaraukset ja henkilökohtainen neuvonta) ICT-selvitys näki (ICT:n näkökulmasta) kuntaliitosvaihtoehdossa oikeastaan vain positiivisia vaikutuksia Voimien yhdistäminen mahdollistaisi paremman erikoistumisen ja tehostaisi toiminnan kehittämistä (tietotekniikkaa hyödyntämällä), mistä puolestaan seuraisi todennäköisesti merkittäviä säästöjä yhdistetyn kunnan substanssitoiminnassa.

25 Talous Talousselvityksen perusteella kunnilla vielä pääasiassa talous hallinnassa Väestörakenteen muutos sekä lainsäädäntöuudistukset hankaloittavat tilannetta jo lähitulevaisuudessa. Taloudellinen ahdinko johtuu tulojen kasvun hitaudesta suhteessa menojen kasvuun alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin poikkeuksellisen lujasti. Porvoon ja Sipoon tase ja tuloksentekokyky ja talouden sopeutumismahdollisuus tuloissa oli vahvin vielä Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla ollut keskimäärin edullinen. Erillään jatkaen kuntien talouden ja toiminnan sopeuttamisen vaihtoehdot ovat kuntaliitosta rajallisemmat. Varsinkin kun kuntien palvelurakenteet ylipäätään ovat jo nyt melko ohuet. Jäljelle jää käytännössä enää sopeuttaminen veroilla

26 Kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat sopeuttavat toimintaa vain veroprosentilla. (max. 1% vuodessa). Jos kunnat säilyvät itsenäisinä kuluvan vuosikymmenen loppuun, niiden veroprosentit kasvavat toimintoja sopeuttamatta 20,75 27 välillä ja osa niistä on hyvin velkaisia. Velkaisuus vaikuttaa kuntaimagoon, mutta myös kuntien rahoituksen liikkumavaraan tulevaisuudessa ja korkokustannuksiin. Velalla on eri merkitys kasvavissa ja taantuvissa kunnissa.

27 Selvitysalueen kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve on talousselvityksen mukaan lähes 40 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Tämä vastaisi koko alueella noin 2,3 veroprosenttiyksikön tuottoa. Kuntien välisessä tasapainotustarpeessa on merkittäviä eroja. Liitoksen seurauksena valtionosuudet eivät todennäköisesti vähene. Kunnat saisivat kahdeksan miljoonaa euroa yhdistymisavustusta, mikä maksettaisiin kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni ja kuluu todennäköisesti fuusion järjestelyihin. Palvelutarpeiden kasvun myötä kustannusten kasvun hallinta vaikeutuu.

28 METROPOLIALUEEN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS Valmistunut

29 Tulevaisuuden metropolin 2030 strategiset tavoitteet 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue

30 Metropolikaupungin visio Uusi kunta, metropolikaupunki, on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla tulevaisuuteen suuntautuva kaupunki, jossa kyetään huolehtiman asukkaiden hyvinvoinnista kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Se on yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva, ja sen luoma toimintaympäristö antaa parhaat mahdolliset edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyiselle osaamiselle ja yritystoiminnalle. Kaupunki on kulttuurisesti avoin ja niin eri-ikäisille asukkailleen kuin sinne muuttavillekin vetovoimainen ja innostava asuin- ja toimintaympäristö. Visionsa toteuttajana se on alueen voimavarat kooten uskottava toimija globaalissa toimintaympäristössä.

31 Uuden metropolikaupungin periaatteita Metropolikaupungin rakenne on monikeskuksinen ja sillä on pääkeskus ja palvelualuetta, kotikaupunkia Palvelut toteutetaan keskitettyinä palveluina ja lähipalveluina saavutettavuuden ja käyttötiheyden perusteella Resurssienkäyttö perustuu lähtökohtaisesti palveluiden vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin Kulloinkin käytettävissä olevat resurssit muodostavat kestävän taloudenpidon perustan Metropolikaupungin päätöksenteko on kaksitasoinen: koko kaupunkia koskeva strateginen taso ja asukkaiden elinpiirien mukainen alueellistettu päätöksenteko ja osallisuus

32 Käyttötalouden nettokustannukset ja niiden muutokset vuonna 2013, jos yksikkökustannuk set olisivat olleet kaikissa kunnissa Espoon, Helsingin tai Vantaan tasolla

33 pp.kk.vvvv 33 Osa sto

34

35 Palvelujen järjestämisen periaatteet Perusteet joilla palvelut jaetaan kaupungin kahdelle toimintatasolle: Saavutettavuus Käyttöfrekvenssi Metropolikaupunki: Saavutettavuus joukkoliikenteellä Palvelun käyttö silloin tällöin / harvoin Kotikaupunki: Saavutettavuus jalan, joukkoliikenteellä Palvelun käyttö useasti, jatkuva tarve

36

37 Viiden kunnan yhdistymissopimus

38 Metropoliselvitys Metropolialueen erityisen kuntajako-selvityksen selvittäjät ovat laatineet kuntarakennelain (KRL) 8 :n mukaisen yhdistymissopimuksen. Esitys perustuu laajaan selvitykseen. Alustava linjaus koskien kuntien yhdistymistä selvittäjät esittivät Esitys yhdistymissopimukseksi on annettu kunnille käsiteltäväksi kunnanvaltuustoissa.

39 Esitys metropolialueen kuntajaoksi sekä sopimusluonnos kuntien yhdistymiseksi on luovutettu ehdotuksessa mukana olevan kuntien johdolle Esitys tulee sen jälkeen julkisesti nähtäville kuntalaisten mielipiteitä varten 30 päivän ajaksi. Kuntien hallitukset kokoavat kuntalaisten mielipiteet ja vievät esityksen valtuustojen käsittelyyn, joka ajoittuu helmi maaliskuulle. Valtuustojen päätösten jälkeen selvittäjät voivat tarvittaessa esittää ministeriölle kuntakohtaisen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä

40 Kuntien yhteen liittäminen Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit ja Sipoon kunta lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimi on Helsinki. Lisäksi esitetään VM:lle, että ministeriö asettaisi erityisen kuntajakoselvityksen jolla selvitetään edellytyksiä liittää Tuusulan eteläisin, lentokenttäalueeseen rajautuva osa, muodostettavaan uuteen kuntaan samasta ajankohdasta kuin uusi kunta aloittaa toimintansa.

41 Yhdistymisen tarkoitus Elinvoimainen, alueellisesti eheä, sosiaalisesti kestävä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva uusi kunta, joka kykenee yhteisten voimavarojen kokoamisella turvaamaan asukkaiden hyvinvointipalvelut. Asukkailla vaikuttavat vahvan itsehallinnon kautta asuinalueensa lähipalveluihin ja kaupunkiympäristöön. Pääkaupunki kykenee pitkälle tulevaisuuteen kantamaan vastuutaan maan suurimpana resurssikeskittymänä Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä ja vetovoimasta investointikohteena. Monikeskuksisuus ja verkostomainen rakenne mahdollistavat päätöksenteon ja hallinnon uudenlaiseen organisoimiseen ja lähidemokratian vahvistamiseen.

42 Uuden kunnan perustaminen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistyminen toteutetaan siten, että kaikki viisi kuntaa lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, joka aloittaa toimintansa ja VM:lle esitetään, että ministeriö panee vireille Tuusulan eteläisen, lentokenttäalueelle rajautuvan osan, siirtämistä uuteen kuntaan määräämällä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Muutos astuisi voimaan samanaikaisesti uuden kunnan aloittamisen kanssa, eli Lakkaavien kuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle.

43 Luottamushenkilöstöhallinto: valtuusto Kaupunki toimii yhtenä vaalipiirinä. Uusi kunta aloittaa toimintansa Seuraavat kuntavaalit pidettäneen keväällä 2017 ja uusi valtuusto aloittaa toimintansa Yhdistyvien kuntien valtuustot yhdistetään väliseksi ajaksi siten, että valtuuston jäsenmäärä on 153. Ensimmäisen täyden valtuustokauden ajan valtuutettujen lukumäärä on 101. Ensimmäisen kauden valtuusto päättää seuraavan kauden valtuuston jäsenmäärästä. Valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostetaan poliittista päätöksentekoa koordinoiva toimielin, jonka nimittää kaupunginhallitus. Puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

44 Lähidemokratia ja osallisuus Uusi kunta mahdollistaa, käyttää ja kehittää sekä edustuksellista demokratiaa kaupungin alueilla että paikallisia muita osallistumisen muotoja, kuten - alueellisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, - palvelujen käyttäjäraateja, - osallistuvaa suunnittelua ja budjetointia - asukasaloitteet - neuvoa-antavat kunnalliset kansanäänestykset koko kuntaa tai yhtä tai useampaa kotikaupunkia koskevana. - monimuotoista sähköistä osallistumista.

45 Alueelliset toimielimet Yhdistymishallitus valmistelee kuntalaisia osallistavalla prosessilla toimintamallin, jossa määritellään kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien muodot uuden kunnan osa-alueiden kehityksen edistämiseksi ja elinvoiman varmistamiseksi. Tähän kuuluu esitys alueellisten toimielinten roolista lähipalveluiden järjestämisessä valtuuston linjausten mukaisesti ja valtuuston myöntämien resurssien puitteissa. Kotikaupunkien aluevaltuustot/lautakunnat ovat osaa edustuksellista järjestelmää Yhdistymishallituksen tehtävänä on valmistella kotikaupunkien alueellisten toimielinten valintaa tavoitteena mahdollisimman vahva asukkaiden lähidemokratian toteuttaminen. Jos aluelautakunnissa/ -valtuustoissa olisi esimerkiksi 19 jäsentä kussakin, ja lautakuntia/aluevaltuustoja olisi 15-20, olisi niissä yhteensä jäsentä.

46 Ruotsinkieliset palvelut Uuden kunnan muodostaminen antaa nykyistä vahvemman perustan ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumiselle. Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen yhden johdon alaisuuteen uuden kunnan kaupunkitasolle ja vahva koordinointi palvelujen tuottamisessa ja henkilöstön rekrytoinnissa parantaa ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Opetustoimen hallintoon asetetaan erilliset toimielimet kumpaakin kansalliskielen kieliryhmää varten, eli sivistyslautakunnan opetustoimen toimikunnat. Toimikuntien jäsenet valitaan asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä.