Työhyvinvoinnin portaat -viisi vaikuttavaa askelta

Transkriptio

1 Museotekniikan työsuojelupäivät Työhyvinvoinnin portaat -viisi vaikuttavaa askelta Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK

2 Luennon teemoja Työhyvinvoinnin taustoja ja tilastoja Työhyvinvoinnin portaat, viisi vaikuttavaa askelta: 1. PERUSTARPEET: 2. TURVALLISUUDEN TARVE 3. LIITTYMISEN TARVE 4. ARVOSTUKSEN TARVE 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE 2

3 Tarpeet Hyvinvointi?? Psyykkinen Fyysinen Sosiaalinen Arvot 3

4 Hyvinvointi Onnellisuus, yleinen tyytyväisyys elämään ja työhön, myönteinen asennoituminen tulevaisuuteen sekä kyky sietää epävarmuutta ja ristiriitoja. Sairauden ja fyysisten oireiden poissaolo. Terveysjatkumo. Hyvä fyysinen kunto. 4

5 Antiikin hyveet Oikeamielisyys Käytännön viisaus Rohkeus Kohtuus 5

6 Aristoteles Hyvää on se, mitä kaikki tavoittelevat. Asioita sanotaan hyviksi siksi, että ne ovat hyviä itsessään ja siksi, että niitä tavoitellaan jonkun muun vuoksi. Kunnia, ymmärrys, nautinto, onnellisuus ovat hyviä itsessään. Ulkokohtaiset hyveet Sielua koskevat hyveet ovat tärkeimmät Ruumista koskevat hyveet Onnellisuus on suurin hyvä ja elämän päämäärä. Onnellisuus on hyvää elämää ja hyvää toimintaa. Tieto Ajattelu 6

7 Keskimääräinen onnellisuus päivän mittaan Klo Lähde: Layard R

8 Onnellisuus päivittäisissä toimissa indeksi 1. Seksi Yhdessäolo työn jälkeen Illallinen Rentoutuminen Lounas Liikunta Rukoilu Yhdessäolo työssä TV Puhelin (kotona) Nokoset Ruuanlaitto Ostokset Tietokone Kotityöt Lastenhoito Työmatka/ilta Työ Työmatka/aamu ajankäyttö h/pv Lähde: Layard R

9 Onnelliset Pidempi elinikä, vahvempi vastustuskyky (immunologinen järjestelmä) Luovuus Parempia työntekijöitä: auttavat muita, ovat vähemmän poissa ym. Menestyvät paremmin, korkeammat tulot, onnellisempi avioliitto, työllisyminen Paremmat sosiaaliset suhteet, pidetympiä, menestyvät johtajina Selviävät vaikeista tilanteista Pitävät enemmän itsestään ja muista sekä päinv. Ovat ystävällisempiä, auttavaisempia, vastuullisempia, mutta Ovat vähemmän loogisia, täsmällisiä, analyyttisiä. 9

10 Pitkäikäisyys Nunnatutkimus Elinikä 85 vuotta 93 vuotta Onnellisimmat (25%) Onnettomimmat (25%) 79% 52% 54% 18% Onnelliset elävät n.5 vuotta pidempään 10

11 Onnellisuus ja terveys Vahvemmat immunologiset järjestelmät Sydämen ja verenkiertoelimistön kunto Terveellisemmät ja turvallisemmat elintavat Esim. vähemmän alkoholia, turvavyön käyttö Nuorekkuus 11

12 Onnellisuuden taustaa Perimä 50% Elinolot 10%(maa, perhe, koulutus, ammatti..) Päivittäiset valinnat 40%(käyttäytyminen, strategiat) Tärkeintä puolison valinta Menneen ja nykyisyyden yhteen sovittaminen positiivinen viitekehys Kohtuullisuus: Toiseksi paras riittää 12

13 Suomi onnelamme? World Economic Forumin (WEF)kilpailukykyvertailussa Suomi on jo usean vuoden ajan ollut maailman kärkimaita. Suomi on maailman hyvinvoivin maa? Talouskasvun uskotaan yleisesti parantavan kansalaisten hyvinvointia. Ihmisten kokema hyvinvointi ei kuitenkaan enää ole parantunut parin viime vuosikymmenen aikana jatkuvasta talouskasvusta huolimatta. 13

14 Suomi maailman menestynein, vaurain ja hyvinvoivin maa 1. Suomi 2. Sveitsi 3. Ruotsi 4. Tanska 5. Norja 6. Australia 7. Kanada 8. Hollanti 9. Yhdysvallat 10. Uusi Seelanti 11. Irlanti 12. Britannia 13. Belgia 14. Saksa 15. Itävalta 16. Japani 17. Ranska 18. Hong Kong 19. Espanja 20. Slovenia Lähde: Legatum prosperity index

15 104 maata, 9 kategoriaa Suomi top 10 listalla kaikissa Talouden perustekijät Yrittäjyys Innovaatiot Demokraattiset instituutiot Koulutus Terveys Turvallisuus Henkilökohtainen vapaus Sosiaalinen pääoma 15

16 Tapaturma- ja väkivaltakuolemat Suomessa Lähde: Tilastokeskus 2007 Kaatumiset ja putoamiset 1112 Itsemurhat 995 Myrkytystapaturmat (alkoholi) 894 Kuljetustapaturmat 415 Hukkumistapaturmat 195 Tukehtuminen 87 Väkivalta 116 Muut 440 Naisia 25% Miehiä 75% Alle 65v

17 Tapaturmaisesti kuolleet (lkm) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Kuolleita Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työpaikalla tai työmatkalla kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät Lähde: Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto, Tieliikenneonnettomuustilasto, Työtapaturmatilasto

18 Alkoholin kulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset Kuolleet , Kulutus , 3-vuoden liukuva ka. Litraa / asukas / vuosi Kuolleita Alkoholinkulutus Tapaturmaiset alkoholimyrykytykset Lähde: THL

19 Masennuslääkkeiden kulutus DDD/1 000 as./vrk

20 Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden ja muiden sairauksien mukaan vuosina Mielenterveyden häiriöt Muut sairaudet 20

21 Kuva 7 Varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat sairausryhmän mukaan vuosien lopussa, työeläkkeet Eläkkeensaajia Muut sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Lähde: ETK

22 Työ ja masennus/mielenterveys Työ voi nostaa esille mielenterveysongelmia Entistä enemmän tietotyötä, jossa korostuvat ihmissuhdetaidot, stressinsietokyky yms. (STM 2003) Työ voi myös tukea mielenterveyttä Elämänrytmi, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, syrjäytymisen ehkäisy (Kivimäki ja Honkonen 2004) Työhön paluun onnistumisessa on tärkeää Työntekijän ja työnantajan välinen luottamus, esimiehen ja työtoverien tuki, työn muutosmahdollisuudet (Kivistö ym. 2001) Voimassa oleva työsuhde (Joensuu ym. 2006) Lähde: Eläketurvakeskus 22

23 Lapsuuden ongelmat syynä työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomalaistutkimuksen mukaan lapsuuden epävarmuus ja vaikeudet saattavat lisätä työkyvyttömyyden vaaraa aikuisena. Lapsuuden olot liittyivät erityisesti mielenterveysongelmista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Lapsuuden vaikeuksia olivat mm. perheen taloudelliset ongelmat, turvattomuus, pelko, vanhempien avioero, alkoholiongelmat ja vakava sairaus perheessä. Vastoinkäymiset nostivat todennäköisyyden päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle kaksinkertaiseksi. Tutkimuksessa seurattiin suomalaista viiden vuoden ajan. Helsingin Sanomat, 21 touko 2007, s.d1 23

24 Unettomuus Unettomuus on vaivana Suomessa kaksi kertaa yleisempi kuin muissa Euroopan maissa. Tilapäinenkin unettomuus pilaa elämänlaatua ja laskee työtehoa merkittävästi. Työelämän kiire, stressi ja henkinen väsyttävyys ovat selkeimpiä unettomuuden syitä. Yli miljoona suomalaista tekee välillä töitä puolella teholla unettomuusoireiden takia. Poissaoloja unihäiriöistä aiheutuu keskimäärin 7 päivää vuodessa. 24

25 Suomi onnelamme? Suomalaisista 90% tyytyväisiä elämäänsä ja sen keskeisiin osa-alueisiin. Tärkeimmät sisällöt: ihmissuhteet ja työ Päällimmäisenä huolena työelämään liittyvät epävarmuudet. 1/3 osan mielestä nyky-yhteiskunnassa ei voi elää turvallisin mielin, koska työpaikan ja toimeentulon voi menettää äkillisesti. 80% toivoo nykyiseen elämäntapaan myös lisää inhimillisyyttä ja ihmiskeskeisyyttä. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus

26 Suomi onnelamme? 50% katsoo, että ihmiset olivat ennen onnellisempia kuin nykyään. Nykyisessä elämämenossa korostuvat: liiallinen kiire, epävarmuus ihmisten välinen kilpailu välittämisen puute. Yli 50% suomalalaisista on sitä mieltä, ettei taloudellista hyvinvointia voida enää kasvattaa ilman, että henkinen pahoinvointi lisääntyy. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus

27 Työ ja onnellisuus Ollaan huolissaan työtahdista ja loppuunpalamisen uhkasta, mutta 80% tyytyväisiä työhönsä ja tulotasoonsa. Tärkeintä on, että toimeentulo on riittävä ja palkka oikeudenmukainen Downshifting = pienemmälle vaihteelle vaihtaminen vapaaehtoista, osittaista työn ja aineellisen hyvinvoinnin vaihtamista vapaa-aikaan muun hyvinvoinnin hyväksi. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus

28 Työn imu = suhteellisen pysyväluonteinen, myönteinen tunne- ja motivaatiotila Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut. Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä: työhön on useimmiten kiva mennä aamulla. Omistautuminen tarkoittaa työn kokemista merkitykselliseksi sekä työssä koettua innostusta, inspiraatiota, ylpeyttä ja haasteellisuutta. Työhön uppoutumista luonnehtii syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön ja näistä koettu nautinto. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta Hakanen

29 Yin ja yang Kiinalaisessa filosofiassa maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa: Aikojen alussa oli tyhjyys, wuji. Wujissa syntyi taiji, äärimmäisen mahdollisuuden tila. Taijista syntyi kaksi vastakkaista voimaa, yin (negatiivinen) ja yang (positiivinen), joiden vuorovaikutuksesta syntyi maailmankaikkeus. Yiniä pidetään usein virheellisesti "pahana" ja yangia "hyvänä". Yin ja yang -käsitteistä puhuttaessa on kuitenkin olennaista, ettei kumpikaan ole "parempi" kuin toinen. Yangia ei voi olla ilman yiniä ja päinvastoin. Lähde: Wikipedia 29

30 Ei joko tai vaan sekä että Paha-hyvä Suru-ilo Kuormitus-lepo Työ-vapaa-aika Mieli-keho Järki-tunne Tuottavuus-hyvinvointi Yksilö-yhteisö Muutos-pysyvyys 30

31 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan laaja-alaista työn, työolojen, työyhteisön sekä yksilön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä sekä muutoksen turvallista hallintaa. 31

32 Työhyvinvointi & tuottavuus = työolot x työn sisällöt x työtaidot x johtaminen 32

33 Organisaation elinehdot Kannattavuus Kasvu Kehittyminen Kansainvälistyminen Kilpailukyky Kohtuus 33

34 Työhyvinvointia, miksi? Lain velvoitteet Tuottavuus, kannattavuus, kustannussäästöt Yhteiskuntavastuu, etiikka Inhimillisyys 34

35 Työelämän keskeistä lainsäädäntöä Laki nuorista työntekijöistä Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Opintovapaalaki Oppisopimuslaki Tasa-arvolaki Työaikalaki Työsopimuslaki Työntekijöiden eläkelaki Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Vuosilomalaki, Vuorotteluvapaalaki Yhdenvertaisuuslaki Yksityisyyden suoja työsuhteessa 35

36 Työhyvinvoinnin rakentajat Yritys Yhteisö Yksilö Yhteiskunta 36

37 Ihmisen perustarpeet 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE 4. ARVOSTUKSEN TARVE 3. LIITTYMISEN TARVE 2. TURVALLISUUDEN TARVE 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET 37

38 Työkykyä ylläpitävä toiminnasta työhyvinvoinnin edistämiseen 38

39 Juhani Ilmarisen TYKY -talo 39

40 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus 4. ARVOSTUKSEN TARVE ORGANISAATIO: Arvot,organisaation toiminta ja talous, palkitseminen, palaute 3. LIITTYMISEN TARVE ORGANISAATIO:Työyhteisö, johtaminen, verkostot 2. TURVALLISUUDEN TARVE ORGANISAATIO:Työsuhde, työolot 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET ORGANISAATIO:Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto 40 Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

41 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. 4. ARVOSTUKSEN TARVE. TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä. 3. LIITTYMISEN TARVE TYÖNTEKIJÄ: Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys 2. TURVALLISUUDEN TARVE TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET TYÖNTEKIJÄ:Terveelliset elintavat. 41 Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

42 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE ARVIOINTI:Kehityskeskustelut,osaamisprofiilit, innovaatiot, tieteelliset ja taiteelliset tuotokset. 4. ARVOSTUKSEN TARVE ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja toiminnalliset tulokset. 3. LIITTYMISEN TARVE ARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt. 2. TURVALLISUUDEN TARVE ARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET ARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 42

43 Työhyvinvoinnin portaat Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset elämykset. Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen. Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja sisäinen yhteistyö. Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasaarvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito. 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE: ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus ja vapaus. TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. ARVIOINTI: Kehityskeskustelut, osaamisprofiilit, innovaatiot, tieteelliset ja taiteelliset tuotokset. 4. ARVOSTUKSEN TARVE: ORGANISAATIO: Arvot, toiminta ja talous, palkitseminen, palaute, kehityskeskustelut. TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä. ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja toiminnalliset tulokset. 3. LIITTYMISEN TARVE: ORGANISAATIO: Työyhteisö, johtaminen, verkostot. TYÖNTEKIJÄ: Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys. ARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt. 2. TURVALLISUUDEN TARVE: ORGANISAATIO: Työsuhde, työolot. TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat. ARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET: ORGANISAATIO: Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto. TYÖNTEKIJÄ: Terveelliset elintavat. ARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 43

44 Työpaikan visio, arvot, tavoitteet Ulkoinen ohjaus: lainsäädäntö, suositukset Tarveanalyysi/selvitykset, mittaukset, arvioinnit: tulokset, laatu, riskit, työympäristö, työilmapiiri, osaaminen, terveys ja työkyky Kehitystavoitteet: kehityshankkeiden arvioitavissa olevat tulostavoitteet Toimenpiteiden valinta: vastuut, aikataulut Toiminnan toteutus Verkostotuki: tutkimus-, koulutus-, kehitysterveys-,turvallisuus, kuntoutus ja liikuntapalvelut, KELA, vakuutusyhtiöt, työmarkkinajärjestöt jne. Menetelmiä ja mittareita: tuloskortti, laatuarvioinnit, riskianalyysit, tapaturmaselvitykset, sairaspoissaolot, työkykyindeksi, osaamisja tasa-arvokartoitukset, työolobarometri jne.

45 Työhyvinvoinnin portaat Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 45

46 Työkuormitus Työ Optimaalinen kuormitustilanne mahdollistaa riittävän palautumisen. Voimavarat 46

47 Terveelliset elintavat Terveellinen ravinto Liikunta Lepo ja uni Kohtuullisuus alkoholin käytössä Tupakoimattomuus 47

48 Työhyvinvoinnin portaat Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasaarvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. 2. TURVALLISUUDEN TARVE Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 48

49 Turvattomuus työelämässä, uhkat Tapaturmat, onnettomuudet Väkivalta Muutokset Haitallinen kuormitus Huono kohtelu, kiusaaminen Työttömyys, Taloudelliset ongelmat Päivi Rauramo

50 TAVOITTEET: Työturvallisuus KOHTEET: TOIMENPITEITÄ JA ARVIOINTIMENETELMIÄ: Turvallisuusjohtaminen ja työsuojelun yhteistoiminta Turvalliset ja terveelliset työolot Työkyvyn ylläpito Fyysinen, tekninen ja toiminnallinen työympäristö Psykososiaalinen työympäristö Työtapaturmien torjunta TYKY-toiminta Kone- ja laiteturvallisuus Siisteys ja järjestys Työhygienia Kemikaaliturvallisuus Ergonomia Psykososiaalinen kuormitus Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja toimenpiteet Työn hallinta Perehdytys Osaamisen kehittäminen Motivaatio Terveys, työkyky Työsuojelun toimintaohjelma Riskien arviointi Toimintaohjeet Työtapaturmatilastot Vaaratilanteet Sairaspoissaolot Työilmapiirimittaukset Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkyvyn arviointi ja seuranta Tietojen antaminen ja ohjaus Ensiapu

51 Muutos on aina yhtaikaa myönteinen ja kielteinen kokemus. Se on uuden luomista, epäjatkuvuutta, tuttujen suhteiden ja järjestelmien tuhoutumista, hyppäys tuntemattomaan. Muutoksen sietokyvyssä on suuret yksilölliset erot. 51

52 Muutos Elämänkaariteoria: vakaat vaiheet ja siirtymät /kriisit Muutos ja pysyvyys Haetaan harmoniaa, haaveillaan muutoksesta Uhka vai mahdollisuus Uusi ja ennalta kokematon herättää erilaisia pelkoja. Pelolla ja varauksellisuudella on elämää suojaava tehtävä. Vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin muutoksiin. Kokemukset muutoksista. 52

53 Ikäkaudet ja ikäjaksot (Levinson) 65+ Vanhuus??? VANHUUDEN SIIRTYMÄJAKSO Keski-iän päättyminen : siirtymäjakso Keski-ikään tuleminen KESKI-IÄN SIIRTYMÄJAKSO Aloilleen asettuminen : siirtymäjakso Aikuiseksi tuleminen AIKUISUUDEN SIIRTYMÄJAKSO 17- Lapsuus ja nuoruus 53

54 Muutoksen kaksi ulottuvuutta Asiat, joihin voimme vaikuttaa Asiat, joihin emme voi vaikuttaa 54

55 Sosiaalisen sopeutumisen asteikko 10/43 Elämäntapahtuma Kuormituspisteet 1. Puolison tai lapsen kuolema Avioero Asumusero Vankeustuomio Läheisen perheenjäsenen kuolema Vammautuminen tai sairastuminen Avioliiton solmiminen Työstä irtisanominen Avioristiriitojen sovittaminen Eläkkeelle jääminen 44 (Holmes, Rahe) 55

56 Työhyvinvoinnin johtaminen muutostilanteissa Ennakointi Muutoksen toteuttaminen Kriisin hallinta 56

57 Työhyvinvoinnin portaat Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja sisäinen yhteistyö. 3. LIITTYMISEN TARVE Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 57

58 Työyhteisötaidot Yhteinen päämäärä Lain ja sääntöjen noudattaminen Osaaminen Sitoutuminen Vastuun ja tavoitteiden tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen Erilaisuuden arvostaminen Rehellisyys Hyvät käytöstavat 58

59 Työyhteisöviestintä Tarvitaan taitoa ja uskallusta sanoa omat ajatukset selkeästi ja ajallaan Taitoa sovittaa omia tavoitteita ja ajatuksia toisten mielipiteisiin ja jopa aikomuksiin. Taitoa kuunnella ja ottaa toisten näkökulma huomioon. Taitoa ottaa vastaan palautetta ja muuttaa ja sopeuttaa omaa toimintaa sen perusteella erilaisiin tilanteisiin. 59

60 Luodaan yhdessä ympäristö, jossa systeemi käynnistyy: Tosissaan oleminen rinnalla oleminen maaginen noste innostus toisen onnistumisesta. (Saarinen E.) Näin voimme saavuttaa uuden tason tunnetasolla ja toiminnassa ja iloita yhdessä onnistumisesta. On oleellista, että ihmiset oivaltavat, että asiat ja myös he itse ovat osana merkityksellistä kokonaisuutta. 60

61 Monikulttuurisuus Kansainvälistyvässä työelämässä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä on tärkeää tutustua kulttuureihin liittyviin eroavaisuuksiin, jotta loukkaamisilta ja väärinkäsityksiltä voidaan välttyä. On oivallettava, ettei ole yhtä kulttuuria ylitse muiden vaan erilaisuuden ja moninaisuuden ymmärtäminen on tärkeää. 61

62 Työhyvinvoinnin portaat 4. ARVOSTUKSEN TARVE Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 62

63 Myönteinen palaute ja kannustus Itsetunnon ja elämänuskon vahvistuminen Tervehtiminen Myönteinen palaute Kuuntelu Tuen ja myötätunnon osoittaminen Innostusta Motivaation vahvistumista Aktiivisuutta Terveyttä Työkyvyn vahvistumista Työn tuloksellisuutta 63

64 Kysymyksiä Mitä arvostat itsessäsi? Ketä ihailet työyhteisössäsi? Miten arvostusta osoitetaan? 64

65 Johtaminen ja hyvinvointi Hyvä esimies-alaissuhde ja oikeudenmukainen, tasa-arvoinen sekä yhdenvertainen johtaminen on merkittävimpiä työkyvyn ja hyvinvoinnin taustatekijöitä. 65

66 Hyvä johtaja, hyvä esimies? 66

67 Johtaminen on ohjaus-, seuranta- ja palauteviestintää toisen yksilön tasavertaista, vuorovaikutteista kohtaamista tunteen viritystä, valmentamista analysointia, suunnittelua, päätöksentekoa delegointia, käskemistä, valvontaa palautetta, viestintää, kehittämistä Tarvitaan ammatillista osaamista ja esimiestyön osaamista. Ongelmat prosesseissa ja ihmissuhteissa tunnistettava ajoissa. 67

68 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset elämykset. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 68

69 Oppiminen on siirtynyt työpaikalle Suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Koulutuksella on vain vähäinen merkitys organisaation strategisen osaamisen kehittymisessä. Tärkeämpiä ovat erilaiset työjärjestelyt, jotka mahdollistavat sisäisen liikkuvuuden, asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun. Organisaation ja yksilön osaamistarpeet täytyy sovittaa yhteen. Pelkkä osaamisaukkojen täyttäminen ei riitä, vaan osaamisen kehittämisen on kytkeydyttävä tulevaisuuteen. Manka

70 Kuilu kasvaa Epämuodollinen oppiminen Muodollinen oppiminen 70

71 Työelämän perustaitoja sosiaaliset taidot oppimaan oppimistaidot tiimityötaidot systeemiajattelu tiedonkäsittely- ja hallintataidot taloudellisten seikkojen ymmärtäminen luovuus 71

72 Sosiaaliset ohjelmistot tukevat erilaisten luontevien työskentelyryhmien muodostumista ohjaavat sosiaalista käyttäytymistä ja siten edellytykset ainutlaatuisen osaamisen syntyyn tukevat yksilön toimintaa ja päinvastoin Useita erilaisia toimintamalleja 72

73 Esimerkkejä Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata. Blogi on helposti ylläpidettävä henkilökohtainen verkkosivu, jota useimmin on totuttu käyttämään päiväkirjana. Sosiaalinen luonne. Sosiaaliset kirjanmerkit ovat verkkopohjaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat verkkosivujen sisältöihin liittyvän kirjanmerkkien ja avainsanojen tallentamisen ja jakamisen. Keskustelupalsta mahdollistaa keskustelun käymisen usean toisistaan etäällä olevan ihmisen kesken. 73

74 Onnea kohti Ole oma itsesi, arvosta itseäsi, kehitä itseäsi. Muista kohtuus. Näe elämän ihmeellisyys, hyvyys ja kauneus. Pysäytä negatiivinen kierre, näe myös mahdollisuudet, älä pelkkiä uhkia! Elä nykyhetkessä, älä murehdi liikaa menneitä! Hakeudu toisten ihmisten seuraan. Löydä oma juttusi! Kiitos! 74