Työhyvinvoinnin portaat -viisi vaikuttavaa askelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työhyvinvoinnin portaat -viisi vaikuttavaa askelta"

Transkriptio

1 Museotekniikan työsuojelupäivät Työhyvinvoinnin portaat -viisi vaikuttavaa askelta Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK

2 Luennon teemoja Työhyvinvoinnin taustoja ja tilastoja Työhyvinvoinnin portaat, viisi vaikuttavaa askelta: 1. PERUSTARPEET: 2. TURVALLISUUDEN TARVE 3. LIITTYMISEN TARVE 4. ARVOSTUKSEN TARVE 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE 2

3 Tarpeet Hyvinvointi?? Psyykkinen Fyysinen Sosiaalinen Arvot 3

4 Hyvinvointi Onnellisuus, yleinen tyytyväisyys elämään ja työhön, myönteinen asennoituminen tulevaisuuteen sekä kyky sietää epävarmuutta ja ristiriitoja. Sairauden ja fyysisten oireiden poissaolo. Terveysjatkumo. Hyvä fyysinen kunto. 4

5 Antiikin hyveet Oikeamielisyys Käytännön viisaus Rohkeus Kohtuus 5

6 Aristoteles Hyvää on se, mitä kaikki tavoittelevat. Asioita sanotaan hyviksi siksi, että ne ovat hyviä itsessään ja siksi, että niitä tavoitellaan jonkun muun vuoksi. Kunnia, ymmärrys, nautinto, onnellisuus ovat hyviä itsessään. Ulkokohtaiset hyveet Sielua koskevat hyveet ovat tärkeimmät Ruumista koskevat hyveet Onnellisuus on suurin hyvä ja elämän päämäärä. Onnellisuus on hyvää elämää ja hyvää toimintaa. Tieto Ajattelu 6

7 Keskimääräinen onnellisuus päivän mittaan Klo Lähde: Layard R

8 Onnellisuus päivittäisissä toimissa indeksi 1. Seksi Yhdessäolo työn jälkeen Illallinen Rentoutuminen Lounas Liikunta Rukoilu Yhdessäolo työssä TV Puhelin (kotona) Nokoset Ruuanlaitto Ostokset Tietokone Kotityöt Lastenhoito Työmatka/ilta Työ Työmatka/aamu ajankäyttö h/pv Lähde: Layard R

9 Onnelliset Pidempi elinikä, vahvempi vastustuskyky (immunologinen järjestelmä) Luovuus Parempia työntekijöitä: auttavat muita, ovat vähemmän poissa ym. Menestyvät paremmin, korkeammat tulot, onnellisempi avioliitto, työllisyminen Paremmat sosiaaliset suhteet, pidetympiä, menestyvät johtajina Selviävät vaikeista tilanteista Pitävät enemmän itsestään ja muista sekä päinv. Ovat ystävällisempiä, auttavaisempia, vastuullisempia, mutta Ovat vähemmän loogisia, täsmällisiä, analyyttisiä. 9

10 Pitkäikäisyys Nunnatutkimus Elinikä 85 vuotta 93 vuotta Onnellisimmat (25%) Onnettomimmat (25%) 79% 52% 54% 18% Onnelliset elävät n.5 vuotta pidempään 10

11 Onnellisuus ja terveys Vahvemmat immunologiset järjestelmät Sydämen ja verenkiertoelimistön kunto Terveellisemmät ja turvallisemmat elintavat Esim. vähemmän alkoholia, turvavyön käyttö Nuorekkuus 11

12 Onnellisuuden taustaa Perimä 50% Elinolot 10%(maa, perhe, koulutus, ammatti..) Päivittäiset valinnat 40%(käyttäytyminen, strategiat) Tärkeintä puolison valinta Menneen ja nykyisyyden yhteen sovittaminen positiivinen viitekehys Kohtuullisuus: Toiseksi paras riittää 12

13 Suomi onnelamme? World Economic Forumin (WEF)kilpailukykyvertailussa Suomi on jo usean vuoden ajan ollut maailman kärkimaita. Suomi on maailman hyvinvoivin maa? Talouskasvun uskotaan yleisesti parantavan kansalaisten hyvinvointia. Ihmisten kokema hyvinvointi ei kuitenkaan enää ole parantunut parin viime vuosikymmenen aikana jatkuvasta talouskasvusta huolimatta. 13

14 Suomi maailman menestynein, vaurain ja hyvinvoivin maa 1. Suomi 2. Sveitsi 3. Ruotsi 4. Tanska 5. Norja 6. Australia 7. Kanada 8. Hollanti 9. Yhdysvallat 10. Uusi Seelanti 11. Irlanti 12. Britannia 13. Belgia 14. Saksa 15. Itävalta 16. Japani 17. Ranska 18. Hong Kong 19. Espanja 20. Slovenia Lähde: Legatum prosperity index

15 104 maata, 9 kategoriaa Suomi top 10 listalla kaikissa Talouden perustekijät Yrittäjyys Innovaatiot Demokraattiset instituutiot Koulutus Terveys Turvallisuus Henkilökohtainen vapaus Sosiaalinen pääoma 15

16 Tapaturma- ja väkivaltakuolemat Suomessa Lähde: Tilastokeskus 2007 Kaatumiset ja putoamiset 1112 Itsemurhat 995 Myrkytystapaturmat (alkoholi) 894 Kuljetustapaturmat 415 Hukkumistapaturmat 195 Tukehtuminen 87 Väkivalta 116 Muut 440 Naisia 25% Miehiä 75% Alle 65v

17 Tapaturmaisesti kuolleet (lkm) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Kuolleita Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työpaikalla tai työmatkalla kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät Lähde: Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto, Tieliikenneonnettomuustilasto, Työtapaturmatilasto

18 Alkoholin kulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti sekä tapaturmaiset alkoholimyrkytykset Kuolleet , Kulutus , 3-vuoden liukuva ka. Litraa / asukas / vuosi Kuolleita Alkoholinkulutus Tapaturmaiset alkoholimyrykytykset Lähde: THL

19 Masennuslääkkeiden kulutus DDD/1 000 as./vrk

20 Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden ja muiden sairauksien mukaan vuosina Mielenterveyden häiriöt Muut sairaudet 20

21 Kuva 7 Varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat sairausryhmän mukaan vuosien lopussa, työeläkkeet Eläkkeensaajia Muut sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Lähde: ETK

22 Työ ja masennus/mielenterveys Työ voi nostaa esille mielenterveysongelmia Entistä enemmän tietotyötä, jossa korostuvat ihmissuhdetaidot, stressinsietokyky yms. (STM 2003) Työ voi myös tukea mielenterveyttä Elämänrytmi, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, syrjäytymisen ehkäisy (Kivimäki ja Honkonen 2004) Työhön paluun onnistumisessa on tärkeää Työntekijän ja työnantajan välinen luottamus, esimiehen ja työtoverien tuki, työn muutosmahdollisuudet (Kivistö ym. 2001) Voimassa oleva työsuhde (Joensuu ym. 2006) Lähde: Eläketurvakeskus 22

23 Lapsuuden ongelmat syynä työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomalaistutkimuksen mukaan lapsuuden epävarmuus ja vaikeudet saattavat lisätä työkyvyttömyyden vaaraa aikuisena. Lapsuuden olot liittyivät erityisesti mielenterveysongelmista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Lapsuuden vaikeuksia olivat mm. perheen taloudelliset ongelmat, turvattomuus, pelko, vanhempien avioero, alkoholiongelmat ja vakava sairaus perheessä. Vastoinkäymiset nostivat todennäköisyyden päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle kaksinkertaiseksi. Tutkimuksessa seurattiin suomalaista viiden vuoden ajan. Helsingin Sanomat, 21 touko 2007, s.d1 23

24 Unettomuus Unettomuus on vaivana Suomessa kaksi kertaa yleisempi kuin muissa Euroopan maissa. Tilapäinenkin unettomuus pilaa elämänlaatua ja laskee työtehoa merkittävästi. Työelämän kiire, stressi ja henkinen väsyttävyys ovat selkeimpiä unettomuuden syitä. Yli miljoona suomalaista tekee välillä töitä puolella teholla unettomuusoireiden takia. Poissaoloja unihäiriöistä aiheutuu keskimäärin 7 päivää vuodessa. 24

25 Suomi onnelamme? Suomalaisista 90% tyytyväisiä elämäänsä ja sen keskeisiin osa-alueisiin. Tärkeimmät sisällöt: ihmissuhteet ja työ Päällimmäisenä huolena työelämään liittyvät epävarmuudet. 1/3 osan mielestä nyky-yhteiskunnassa ei voi elää turvallisin mielin, koska työpaikan ja toimeentulon voi menettää äkillisesti. 80% toivoo nykyiseen elämäntapaan myös lisää inhimillisyyttä ja ihmiskeskeisyyttä. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus

26 Suomi onnelamme? 50% katsoo, että ihmiset olivat ennen onnellisempia kuin nykyään. Nykyisessä elämämenossa korostuvat: liiallinen kiire, epävarmuus ihmisten välinen kilpailu välittämisen puute. Yli 50% suomalalaisista on sitä mieltä, ettei taloudellista hyvinvointia voida enää kasvattaa ilman, että henkinen pahoinvointi lisääntyy. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus

27 Työ ja onnellisuus Ollaan huolissaan työtahdista ja loppuunpalamisen uhkasta, mutta 80% tyytyväisiä työhönsä ja tulotasoonsa. Tärkeintä on, että toimeentulo on riittävä ja palkka oikeudenmukainen Downshifting = pienemmälle vaihteelle vaihtaminen vapaaehtoista, osittaista työn ja aineellisen hyvinvoinnin vaihtamista vapaa-aikaan muun hyvinvoinnin hyväksi. EVA:n kansallinen arvo- ja asennetutkimus

28 Työn imu = suhteellisen pysyväluonteinen, myönteinen tunne- ja motivaatiotila Työn imua kokeva on työssään tarmokas, omistautunut ja siihen uppoutunut. Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä: työhön on useimmiten kiva mennä aamulla. Omistautuminen tarkoittaa työn kokemista merkitykselliseksi sekä työssä koettua innostusta, inspiraatiota, ylpeyttä ja haasteellisuutta. Työhön uppoutumista luonnehtii syvä keskittyneisyyden tila, paneutuneisuus työhön ja näistä koettu nautinto. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta Hakanen

29 Yin ja yang Kiinalaisessa filosofiassa maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa: Aikojen alussa oli tyhjyys, wuji. Wujissa syntyi taiji, äärimmäisen mahdollisuuden tila. Taijista syntyi kaksi vastakkaista voimaa, yin (negatiivinen) ja yang (positiivinen), joiden vuorovaikutuksesta syntyi maailmankaikkeus. Yiniä pidetään usein virheellisesti "pahana" ja yangia "hyvänä". Yin ja yang -käsitteistä puhuttaessa on kuitenkin olennaista, ettei kumpikaan ole "parempi" kuin toinen. Yangia ei voi olla ilman yiniä ja päinvastoin. Lähde: Wikipedia 29

30 Ei joko tai vaan sekä että Paha-hyvä Suru-ilo Kuormitus-lepo Työ-vapaa-aika Mieli-keho Järki-tunne Tuottavuus-hyvinvointi Yksilö-yhteisö Muutos-pysyvyys 30

31 Työhyvinvointi Työhyvinvoinnin edistäminen on parhaimmillaan laaja-alaista työn, työolojen, työyhteisön sekä yksilön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä sekä muutoksen turvallista hallintaa. 31

32 Työhyvinvointi & tuottavuus = työolot x työn sisällöt x työtaidot x johtaminen 32

33 Organisaation elinehdot Kannattavuus Kasvu Kehittyminen Kansainvälistyminen Kilpailukyky Kohtuus 33

34 Työhyvinvointia, miksi? Lain velvoitteet Tuottavuus, kannattavuus, kustannussäästöt Yhteiskuntavastuu, etiikka Inhimillisyys 34

35 Työelämän keskeistä lainsäädäntöä Laki nuorista työntekijöistä Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Opintovapaalaki Oppisopimuslaki Tasa-arvolaki Työaikalaki Työsopimuslaki Työntekijöiden eläkelaki Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Vuosilomalaki, Vuorotteluvapaalaki Yhdenvertaisuuslaki Yksityisyyden suoja työsuhteessa 35

36 Työhyvinvoinnin rakentajat Yritys Yhteisö Yksilö Yhteiskunta 36

37 Ihmisen perustarpeet 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE 4. ARVOSTUKSEN TARVE 3. LIITTYMISEN TARVE 2. TURVALLISUUDEN TARVE 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET 37

38 Työkykyä ylläpitävä toiminnasta työhyvinvoinnin edistämiseen 38

39 Juhani Ilmarisen TYKY -talo 39

40 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus 4. ARVOSTUKSEN TARVE ORGANISAATIO: Arvot,organisaation toiminta ja talous, palkitseminen, palaute 3. LIITTYMISEN TARVE ORGANISAATIO:Työyhteisö, johtaminen, verkostot 2. TURVALLISUUDEN TARVE ORGANISAATIO:Työsuhde, työolot 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET ORGANISAATIO:Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto 40 Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

41 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. 4. ARVOSTUKSEN TARVE. TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä. 3. LIITTYMISEN TARVE TYÖNTEKIJÄ: Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys 2. TURVALLISUUDEN TARVE TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET TYÖNTEKIJÄ:Terveelliset elintavat. 41 Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005)

42 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE ARVIOINTI:Kehityskeskustelut,osaamisprofiilit, innovaatiot, tieteelliset ja taiteelliset tuotokset. 4. ARVOSTUKSEN TARVE ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja toiminnalliset tulokset. 3. LIITTYMISEN TARVE ARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt. 2. TURVALLISUUDEN TARVE ARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET ARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 42

43 Työhyvinvoinnin portaat Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset elämykset. Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen. Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja sisäinen yhteistyö. Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasaarvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito. 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE: ORGANISAATIO: Osaamisen hallinta, mielekäs työ, luovuus ja vapaus. TYÖNTEKIJÄ: Oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. ARVIOINTI: Kehityskeskustelut, osaamisprofiilit, innovaatiot, tieteelliset ja taiteelliset tuotokset. 4. ARVOSTUKSEN TARVE: ORGANISAATIO: Arvot, toiminta ja talous, palkitseminen, palaute, kehityskeskustelut. TYÖNTEKIJÄ: Aktiivinen rooli organisaation toiminnassa ja kehittämisessä. ARVIOINTI: Työtyytyväisyyskyselyt, taloudelliset ja toiminnalliset tulokset. 3. LIITTYMISEN TARVE: ORGANISAATIO: Työyhteisö, johtaminen, verkostot. TYÖNTEKIJÄ: Joustavuus, erilaisuuden hyväksyminen, kehitysmyönteisyys. ARVIOINTI: Työtyytyväisyys-, työilmapiiri- ja työyhteisön toimivuuskyselyt. 2. TURVALLISUUDEN TARVE: ORGANISAATIO: Työsuhde, työolot. TYÖNTEKIJÄ: Turvalliset, ergonomiset ja sujuvat työ- ja toimintatavat. ARVIOINTI: Tilastot, riskit, työpaikkaselvitys. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET: ORGANISAATIO: Työkuormitus, työpaikkaruokailu, työterveyshuolto. TYÖNTEKIJÄ: Terveelliset elintavat. ARVIOINTI: Kyselyt, terveystarkastukset, fyysisen kunnon mittaukset. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 43

44 Työpaikan visio, arvot, tavoitteet Ulkoinen ohjaus: lainsäädäntö, suositukset Tarveanalyysi/selvitykset, mittaukset, arvioinnit: tulokset, laatu, riskit, työympäristö, työilmapiiri, osaaminen, terveys ja työkyky Kehitystavoitteet: kehityshankkeiden arvioitavissa olevat tulostavoitteet Toimenpiteiden valinta: vastuut, aikataulut Toiminnan toteutus Verkostotuki: tutkimus-, koulutus-, kehitysterveys-,turvallisuus, kuntoutus ja liikuntapalvelut, KELA, vakuutusyhtiöt, työmarkkinajärjestöt jne. Menetelmiä ja mittareita: tuloskortti, laatuarvioinnit, riskianalyysit, tapaturmaselvitykset, sairaspoissaolot, työkykyindeksi, osaamisja tasa-arvokartoitukset, työolobarometri jne.

45 Työhyvinvoinnin portaat Tekijänsä mittainen työ, joka mahdollistaa virikkeisen vapaa-ajan, riittävä ja laadukas ravinto ja liikunta, sairauksien ehkäisy ja hoito. 1. PSYKO-FYSIOLOGISET PERUSTARPEET Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 45

46 Työkuormitus Työ Optimaalinen kuormitustilanne mahdollistaa riittävän palautumisen. Voimavarat 46

47 Terveelliset elintavat Terveellinen ravinto Liikunta Lepo ja uni Kohtuullisuus alkoholin käytössä Tupakoimattomuus 47

48 Työhyvinvoinnin portaat Työn pysyvyys, riittävä toimeentulo, turvallinen työ ja työympäristö sekä oikeudenmukainen, tasaarvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö. 2. TURVALLISUUDEN TARVE Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 48

49 Turvattomuus työelämässä, uhkat Tapaturmat, onnettomuudet Väkivalta Muutokset Haitallinen kuormitus Huono kohtelu, kiusaaminen Työttömyys, Taloudelliset ongelmat Päivi Rauramo

50 TAVOITTEET: Työturvallisuus KOHTEET: TOIMENPITEITÄ JA ARVIOINTIMENETELMIÄ: Turvallisuusjohtaminen ja työsuojelun yhteistoiminta Turvalliset ja terveelliset työolot Työkyvyn ylläpito Fyysinen, tekninen ja toiminnallinen työympäristö Psykososiaalinen työympäristö Työtapaturmien torjunta TYKY-toiminta Kone- ja laiteturvallisuus Siisteys ja järjestys Työhygienia Kemikaaliturvallisuus Ergonomia Psykososiaalinen kuormitus Työpaikkaväkivallan ehkäisy ja toimenpiteet Työn hallinta Perehdytys Osaamisen kehittäminen Motivaatio Terveys, työkyky Työsuojelun toimintaohjelma Riskien arviointi Toimintaohjeet Työtapaturmatilastot Vaaratilanteet Sairaspoissaolot Työilmapiirimittaukset Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkyvyn arviointi ja seuranta Tietojen antaminen ja ohjaus Ensiapu

51 Muutos on aina yhtaikaa myönteinen ja kielteinen kokemus. Se on uuden luomista, epäjatkuvuutta, tuttujen suhteiden ja järjestelmien tuhoutumista, hyppäys tuntemattomaan. Muutoksen sietokyvyssä on suuret yksilölliset erot. 51

52 Muutos Elämänkaariteoria: vakaat vaiheet ja siirtymät /kriisit Muutos ja pysyvyys Haetaan harmoniaa, haaveillaan muutoksesta Uhka vai mahdollisuus Uusi ja ennalta kokematon herättää erilaisia pelkoja. Pelolla ja varauksellisuudella on elämää suojaava tehtävä. Vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin muutoksiin. Kokemukset muutoksista. 52

53 Ikäkaudet ja ikäjaksot (Levinson) 65+ Vanhuus??? VANHUUDEN SIIRTYMÄJAKSO Keski-iän päättyminen : siirtymäjakso Keski-ikään tuleminen KESKI-IÄN SIIRTYMÄJAKSO Aloilleen asettuminen : siirtymäjakso Aikuiseksi tuleminen AIKUISUUDEN SIIRTYMÄJAKSO 17- Lapsuus ja nuoruus 53

54 Muutoksen kaksi ulottuvuutta Asiat, joihin voimme vaikuttaa Asiat, joihin emme voi vaikuttaa 54

55 Sosiaalisen sopeutumisen asteikko 10/43 Elämäntapahtuma Kuormituspisteet 1. Puolison tai lapsen kuolema Avioero Asumusero Vankeustuomio Läheisen perheenjäsenen kuolema Vammautuminen tai sairastuminen Avioliiton solmiminen Työstä irtisanominen Avioristiriitojen sovittaminen Eläkkeelle jääminen 44 (Holmes, Rahe) 55

56 Työhyvinvoinnin johtaminen muutostilanteissa Ennakointi Muutoksen toteuttaminen Kriisin hallinta 56

57 Työhyvinvoinnin portaat Yhteishenkeä tukevat toimet, tuloksesta ja henkilöstöstä huolehtiminen, ulkoinen ja sisäinen yhteistyö. 3. LIITTYMISEN TARVE Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 57

58 Työyhteisötaidot Yhteinen päämäärä Lain ja sääntöjen noudattaminen Osaaminen Sitoutuminen Vastuun ja tavoitteiden tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen Erilaisuuden arvostaminen Rehellisyys Hyvät käytöstavat 58

59 Työyhteisöviestintä Tarvitaan taitoa ja uskallusta sanoa omat ajatukset selkeästi ja ajallaan Taitoa sovittaa omia tavoitteita ja ajatuksia toisten mielipiteisiin ja jopa aikomuksiin. Taitoa kuunnella ja ottaa toisten näkökulma huomioon. Taitoa ottaa vastaan palautetta ja muuttaa ja sopeuttaa omaa toimintaa sen perusteella erilaisiin tilanteisiin. 59

60 Luodaan yhdessä ympäristö, jossa systeemi käynnistyy: Tosissaan oleminen rinnalla oleminen maaginen noste innostus toisen onnistumisesta. (Saarinen E.) Näin voimme saavuttaa uuden tason tunnetasolla ja toiminnassa ja iloita yhdessä onnistumisesta. On oleellista, että ihmiset oivaltavat, että asiat ja myös he itse ovat osana merkityksellistä kokonaisuutta. 60

61 Monikulttuurisuus Kansainvälistyvässä työelämässä ja monikulttuurisissa työyhteisöissä on tärkeää tutustua kulttuureihin liittyviin eroavaisuuksiin, jotta loukkaamisilta ja väärinkäsityksiltä voidaan välttyä. On oivallettava, ettei ole yhtä kulttuuria ylitse muiden vaan erilaisuuden ja moninaisuuden ymmärtäminen on tärkeää. 61

62 Työhyvinvoinnin portaat 4. ARVOSTUKSEN TARVE Eettisesti kestävät arvot, hyvinvointia ja tuottavuutta tukeva missio, visio, strategia, oikeudenmukainen palkka ja palkitseminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 62

63 Myönteinen palaute ja kannustus Itsetunnon ja elämänuskon vahvistuminen Tervehtiminen Myönteinen palaute Kuuntelu Tuen ja myötätunnon osoittaminen Innostusta Motivaation vahvistumista Aktiivisuutta Terveyttä Työkyvyn vahvistumista Työn tuloksellisuutta 63

64 Kysymyksiä Mitä arvostat itsessäsi? Ketä ihailet työyhteisössäsi? Miten arvostusta osoitetaan? 64

65 Johtaminen ja hyvinvointi Hyvä esimies-alaissuhde ja oikeudenmukainen, tasa-arvoinen sekä yhdenvertainen johtaminen on merkittävimpiä työkyvyn ja hyvinvoinnin taustatekijöitä. 65

66 Hyvä johtaja, hyvä esimies? 66

67 Johtaminen on ohjaus-, seuranta- ja palauteviestintää toisen yksilön tasavertaista, vuorovaikutteista kohtaamista tunteen viritystä, valmentamista analysointia, suunnittelua, päätöksentekoa delegointia, käskemistä, valvontaa palautetta, viestintää, kehittämistä Tarvitaan ammatillista osaamista ja esimiestyön osaamista. Ongelmat prosesseissa ja ihmissuhteissa tunnistettava ajoissa. 67

68 Työhyvinvoinnin portaat 5. ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARVE Oppiva organisaatio, omien edellytysten täysipainoinen hyödyntäminen, uuden tiedon tuottaminen, esteettiset elämykset. Rauramo 2004 (Rauramo & Louhevaara, 2005) 68

69 Oppiminen on siirtynyt työpaikalle Suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Koulutuksella on vain vähäinen merkitys organisaation strategisen osaamisen kehittymisessä. Tärkeämpiä ovat erilaiset työjärjestelyt, jotka mahdollistavat sisäisen liikkuvuuden, asiantuntijuuden kehittymisen ja tiedon kulun. Organisaation ja yksilön osaamistarpeet täytyy sovittaa yhteen. Pelkkä osaamisaukkojen täyttäminen ei riitä, vaan osaamisen kehittämisen on kytkeydyttävä tulevaisuuteen. Manka

70 Kuilu kasvaa Epämuodollinen oppiminen Muodollinen oppiminen 70

71 Työelämän perustaitoja sosiaaliset taidot oppimaan oppimistaidot tiimityötaidot systeemiajattelu tiedonkäsittely- ja hallintataidot taloudellisten seikkojen ymmärtäminen luovuus 71

72 Sosiaaliset ohjelmistot tukevat erilaisten luontevien työskentelyryhmien muodostumista ohjaavat sosiaalista käyttäytymistä ja siten edellytykset ainutlaatuisen osaamisen syntyyn tukevat yksilön toimintaa ja päinvastoin Useita erilaisia toimintamalleja 72

73 Esimerkkejä Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata. Blogi on helposti ylläpidettävä henkilökohtainen verkkosivu, jota useimmin on totuttu käyttämään päiväkirjana. Sosiaalinen luonne. Sosiaaliset kirjanmerkit ovat verkkopohjaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat verkkosivujen sisältöihin liittyvän kirjanmerkkien ja avainsanojen tallentamisen ja jakamisen. Keskustelupalsta mahdollistaa keskustelun käymisen usean toisistaan etäällä olevan ihmisen kesken. 73

74 Onnea kohti Ole oma itsesi, arvosta itseäsi, kehitä itseäsi. Muista kohtuus. Näe elämän ihmeellisyys, hyvyys ja kauneus. Pysäytä negatiivinen kierre, näe myös mahdollisuudet, älä pelkkiä uhkia! Elä nykyhetkessä, älä murehdi liikaa menneitä! Hakeudu toisten ihmisten seuraan. Löydä oma juttusi! Kiitos! 74

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P Esimies eri-ikäisten johtajana Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö jarna.savolainen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus P. 040 561 2022 Kronologinen ikä Syntymäpäivä Sosiaalinen ikä Roolit ja ikänormit Mistä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini?

Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini? Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini? Patria 24.1.2017 Dosentti, KTT Pia Heilmann Pia.Heilmann@lut.fi Työhyvinvointi Laaja käsite Mutta työhyvinvointia tarkastellaan useimmin työtyytyväisyyden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Mitä kaikkea työhyvinvointi tarkoittaa sinulle? 1 Työhyvinvointi 2 Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Esimies itsensä johtajana -välineitä henkilökohtaisen johtajuuden vahvistamiseen

Esimies itsensä johtajana -välineitä henkilökohtaisen johtajuuden vahvistamiseen Akavan Esimiesverkosto verkkoluentosarja vuonna 2016 Esimies itsensä johtajana -välineitä henkilökohtaisen johtajuuden vahvistamiseen Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskus TTK Fasilitaattorina: Jarna Savolainen

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Työryhmä 32: Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa, työn tulevaisuuden rakentaja 1 2 Tulevaisuuden työ edellyttää ja mahdollistaa uudenlaista

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 20.4.2016 Hanna.pratsch@ttk.fi P. 050 544 4889 Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

T Yritysturvallisuuden

T Yritysturvallisuuden T-110.260 Yritysturvallisuuden perusteet Henkilöstöturvallisuus 11.2.2004 Ronja Addams-Moring Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedialaboratorio http://www.tml.hut.fi/opinnot/t-110.260/

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot