SVT VI : 19. kieli nimeke. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue

Transkriptio

1 SVT VI : kieli imeke riakkais. fre julkaisija sarja fi yläimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue fifre Yleie katsaus väkiluvumuutoksii Suomessa vuoa 0 yä jälkikatsaus vuosikymmeee 0 Mouvemet de la populatio de Filade e 0, aperçu du mouvemet de la populatio e -0 Helsiki : [Tilastollie päätoimisto], Suome virallie tilasto : Väkiluvu-tilastoa svt - Suomemaa virallie tilasto Väestö - Befolkig - Populatio 0, -0 Suomi - Filad

2 -'M SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. VI. VÄKILUVUN-TILASTOA.. Yleie katsaus väkiluyuiuutoksii Suomessa vuoa 0. Yä jälkikatsaus vuosikymmeee 0. Mouvemet de la populatio de Filade e 0. Aperçu du mouvemet de la populatio e 0. HELSINGISSÄ,.

3 Suomemaa Virallista Tilastoa o seuraavat vihot tähä asti julkaistu: I. Kauppa ja merekulku. [.] Katsaus Suome ulkomaisee merekulkuu ja kauppaa vuosia 0. Helsigissä. [.J Sama sama vuosia. Helsigissä... Helsigissä.. 0. Helsigissä... Helsigissä... Helsigissä... Helsigissä 0... Helsigissä 0.. vuoa. Helsigissä. II. Suome taloudellie tila. [.] Yhteeveto Kuveröörie viisivuotis-kertomuksista vuosilta. Heisigissä. [. Katsaus Suome Taloudellisee tilaa vuosia 0. Helsigissä. [.J Sama sama vuosia. Helsigissä.. 0. Helsigissä... Helsigissä 0. III. Maaviljelys-tilasto. [.] Aieita Suome maaviljelys-tilastoo. Helsigissä.. Maaviljelytiedustus Uudemaa lääissä v.. Helsigissä. IV. Varallisuude suhteita. [.] Kertomus Suomemaa suostutaverosta vuoa. Helsigissä. [.] Sama sama vuoa. Helsigissä... Helsigissä 0... Helsigissä. VI. Väkiluvu-tilasto. fl.] Suome väestö Joulukuu p.. Helsigissä 0. [.] Sytyeet, Vihityt ja Kuolleet vuosia yä katsahdus väkiluvumuutoksii vuodesta alkae. Helsigissä. [j Väelasku Maaliskuussa 0 Helsigi, Turu, Wiipuri ja Oulu kaupugeissa. Helsigissä. [.] Katsaus väkiluvumuutoksii vuosia. Helsigissä.. Suome väkiluku p. Joulukuuta sekä yleie katsaus väkiluvumuutoksii vuosia. Helsigissä 0.. Yleie katsaus väkiluvumuutoksii Suomessa vuoa. Helsigissä.. Sama sama vuoa. Helsigissä.. Väelasku Helsigissä p. Lokakuuta 0. Helsigissä.. Suome väkiluku p. Joulukuuta 0. l:e vihko. Helsigissä. 0. Yleie katsaus väkiluvumuutoksii Suomessa vuosia 0 ja. Helsigissä.. Suome väkiluku p. Joulukuuta 0. :e vihko. Helsigissä.. Yleie katsaus väkiluvumuutoksii Suomessa vuosia ja. Helsigissä.. Sama sama vuoa. Helsigissä... Helsigissä... Helsigissä... Helsigissä... Helsigissä 0... Helsigissä. VII. [A.] Säästöpakkei-tilasto. [.] Säästöpakit Suomessa vuosia 0. Helsigissä.. Katsaus Suome säästöpakkeihi, iide kehityksee ja tilaa vuosia. Helsigissä.

4 Fi. H SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO, VI. VÄKILUVUN-TILASTOA. Yleie katsaus väkiluyumutoksii Suomessa vuoa 0. Yä jälkikatsaus vuosikymmeee 0. Mouvemet de la populatio de Filade e 0. Aperçu du mouvemet de la populatio e 00. HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA,. Tilastokirjasto Statistikbiblioteket

5

6 Sisältö. Tekstiä (sivv. ). siv. Yäelisäys: a) Sytyeet ja kuolleet. b) Sisää- ja ulosmuuttaeet.... Solmitut ja hajoeet avioliitot.... Lapsesyyttäjät. Lapsivuodette tuotemäärä Kuolleet. Tauluja (sivv. ).. Katsaus väkiluvumuutoksii: a) yleie katsaus. b) kuki kuta eriksee.. Tehtyjä avioliittoja, kuukausittai Tehtyjä avioliittoja, sivilisäädy mukaa.. Vihityt, iä ja sivilisäädy mukaa... Vihityt, iä, sivilisäädy ja uskotuustukse mukaa.. Orpauste välillä tehtyjä avioliittoja.. Hajoeide avioliittoje lukumäärä... Lapsesyyttäjät, iä, sivilisäädy ja uskotuustukse mukaa Moisikiöiset lapsivuoteet Elävää sytyeet, kuukausittai.... Sytyeitä aviottomia lapsia, lääittäi.. Sytyeitä aviottomia lapsia kaupugeissa.. Kuolleea sytyeet, kuukausittai... Kuolleet, ikävuotte ja uskotuustukse mukaa.. Kuolleet ikävuotte mukaa, lääittäi 0.. Kuolleet, sytym&vuotte mukaa, lääittäi.,,,,,.. Table des matières. Texte (pages ). Page. Accroissemet de la populatio: a) Naissaces et morts. b) Immigratios et émigratios... Mariages cotractés et dissous.... Accouchées. Résultats des couches 0. Décès. Tableaux (pages ).. Mouvemet de la populatio: a) aperçu gééral. b) spécificatio par commues..... Mariages par mois 0.. Mariages par état civil.. Mariages par âge et par état civil.... Mariages par âge, par état civil et par cofessio.. Mariages etre les cousis germais... Nombre des mariages dissous..... Accouchées par âge, par état civil et par cofessio.. Femmes accouchées de plusieurs jumeaux Naissaces par mois.. Naissaces illégitimes par gouveremets.. Naissaces illégitimes das les villes... Mort-és repartis par mois Décès par âge et par cofessio.... Décès par âge et par gouveremets. 0.. Décès selo l'aée de aissace...

7 Siv.. Kuolleet kuukausittai.. Kuolemasyyt.. Tauteihi kuolleet, sukupuole ja iä mukaa. 0. Itsesä surmaeide lukumäärä.... Kuolleet, sukupuole, sivilisäädy ja kuolemasyy mukaa 0.. Yhtä vuotta uorempaa kuolleet... Page.. Décès par mois.. Les causes des décès.. Décès causés par maladies, d'après sexe et âge. 0. Nombre des suicides.. Décès selo le sexe et l'état civil aisi que d'après les causes de décès Décès au-dessous de a.

8 Katsaus väkiluvumuutoksii Suomessa vuoa 0. Yä silmäys aikakautee 0. Ku vuodella 0 tasaie vuosikymme o päättyyt ja maa väkiluvutilasto kotrolleeraamie papisto kymmevuotistauluje ojalla taas o voiut tapahtua, otetaa tähä paitsi katsausta väkiluvumuutoksii vuoa 0 myöski silmäys edellisii vuosii aikakautta 0. Niitä kotrollituloksia jotka aetuista kymmevuotistauluista o saatu ja joista lähemmi tässä alempaa, o takaperoisesti sovitettu edellisii vuosii, joitte suhtee oikaistut umerot setähe jossai vähässä määrässä poikkeavat ee ilmotetuista, aioastaa arvioo perustetuista tuloksista. Sytyeitte ja kuolleitte lukumäärä. Luoollie väestölisäys. Koko 0-luku o pidettävä ylipääsä taloudellisesti oellisea aikakautea. Sadot olivat silloi ylimalkai suotuisia, osaksi viljaviaki. Rehukasvie saalis oli aiaki keskikertaie, vaa useimpia vuosia rusas. Lisäätyyt viljatuotato, vaa vielä suuremmassa määrässä äkkiä laajeeva, suureksi osaksi vietiä varte työtä tekevä, meijeriliike sai tästä alkusa. Puutavaratoimet olivat tosi vuosia vähemmä edulliset kui varemmi, vaa virkistyivät jällee vuodesta ja ovat tuottaeet maaha melkoisia pääomia. Suome teollisuus o, korotettuje veäjä tullie estelevästä paiosta huolimatta, pysyyt etisellää ja osittai vahvasti edistyytki. Lisäätyyt tavaravaihto, jota uudet rautatielijat ja paraetut merikulkueuvot ovat huojistaeet, kiihtyyt asioimistoimi, uutte taloudelliste hakette perustamie ja rusaammat pääomavarat osottavat 0-luvu taloudellista edistymistä. Tämä kuvastuu myöski epäilemättömä selvästi maa väkiluvutilastossa. Edellisistä vuosikymmeistä ei yksikää voi esiituoda korkeampaa suoraaista lisäysumeroa kui 0-luku, jolloi väestö eei,0 hegellä. Sama lisäys teki erittäi suotuisaa aikakautea 0,0 hekeä; aikakautea 0 kovilla katovuosillaa aioastaa,0 hekeä; vuosia 0 Väkiluvumuutokset v. 0.

9 0,0; 0, hekeä j.. e. Jos lisäys merkitää prosettia maa väkiluvusta aikakaude alussa, o kuiteki 0- uku lisäysprosetillaa. vähä jälempää lähiä edellistä vuosikymmetä, joka eriomaise korkea lisäysprosetti oli.. Mitä erittäi tulee vuotee 0, liittyi se välittömää jatkoa edellisii. Niikui arvata sopi, tuli setähe se syytälisä ii suoraaie kui suhteellie umero korkea, jos jälkimäie oki vähä alempi keskimäärää koko kymmevuotiskaudelta 0. Elävääsytyeitte ja kuolleitte määrä sekä sytymiste eemmyys koko maassa oli imittäi ollut seuraava: Elävääsytyeitä. Kuolleita. Sytymiste eemmyys. Naissaces vivates. Décès. Surplus des aissaces. Vuoa ,,0,,,,, 0,,,0,,,,0,,,,,, 0,.,.,0.,.,.,0.,.,.,0.,. Keskimäärä,, 0,0. Aikakaude kuluessa sattui se omituie seikka, että vuoa, jolloi elävääsytyeitte määrä oli suuri, kuolleitte määrä oli piei, ja päivastoi, v., ku elävääsytyeitte määrä oli piei, kuolleitte määrä oli suuri. Tämä johosta ii hyvi suoraaie kui suhteellie syytälisä oli edelliseä vuotea suuri, jälkimäiseä piei koko kymmevuotiskautea. Elävääsytyeitte ja kuolleitte lukumäärä yä sytymiste eemmyys eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa v. 0 äkyy seuraavasta: Elävääsytyeitä. Naissaces vivates. Kuolleita. Décès. Eemmä sytyeitä. Surplus des aissaces. Uudemaa Turu ja Pori Hämee Siirto,,,,0,,,,,0,,0,

10 Elävääsytyeitä. Naissaces Kuolleita. Décès. Eemmä sytyeitä. Surplus des aissaces. Wiipuri lääissä Mikkeli Kuopio Waasa Oulu Siirto,0,,,0,,,,0,0,0,,,,0,,0,, Siitä: kaupugeissa maalaiskuissa Koko Suomessa,0,,,,0,0,,, Vertailemista varte otetaa tähä sytyeitte ja kuolleitte sekä sytymiste eemmyytte vuotie keskimäärä eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa aikakautea 0. Elävääsytyeitä. Naissaces Kuolleita. Décès. Eemmä sytyeitä. Surplus des aissaces. Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu,,, 0,,,0,,,,,0,,,0,,,0,,,,,,,0 Siitä: kaupugeissa maalaiskuissa Koko Suomessa,,,,,, 0,0,, Seuraava taulu osottaa sytymiste ja kuolematapauste suhteellise lukuisuude sekä suhteellise luoollise väestölisäykse koko maassa kymmevuotiskautea 0.

11 Kulleki 00:e keskiväkiluvusta tuli Pour cet de la populatio moyee. Vuoa» Keskimäärä Sytymisiä. Naissaces vivates o tapauksia. Décès Luoolhei Acroissemet ph Niikui tästä äkyy ja jo varemmi o maiittu, oli suhteellie luoollie väestölisäys v. 0 pieempi kui keskimäärä aikakaudelta 0. Numerot osottavat myös, että tämä asiatila ei ollut eetyee kuolevaisuude vaikuttama; päivastoi kuolevaisuus saottua vuoa oli verrate heikko. Syyä vähempää syytälisää oli sytymiste suhteellisesti piei määrä, piei mitä koko aikakautea oli sattuut. Syyiprosetti kymmevuotiskautea vaihteli. :sta v.. :ää 0; kuoliprosetti. 0:stä v..o:ee v. ; suhteellie syytälisä viimei,.%:sta v. l.oo%:ii v.. Edellisiä aikoia syyiprosetti oli ollut suuri kymmevuotiskautea 0,.0%, piei 0,.%; yksityisiä vuosia suuri,. %, piei,. %. Kuoliprosetti kymmevuotiskautea oli ali, mitä vuodesta o sattuut. Yksityisiä vuosia se o ollut ali,. %, korkei,. %. Suhteellie syytälisä oli ollut suuri,. / 0 ; piei 0, 0. / 0. Yksityisiä vuosia oli syytälisä suuri,. / 0» piei,.o / 0. Suhteellie määrä sytymisiä ja kuolematapauksia yä suhteellie luoollie väestölisäys eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa v. 0 äkyy seuraavasta:

12 Kulleki 00:lle vuode keskiväkiluvusta tuli Pour cet de la populatio Sytymisiä. Naissaces vivates. Kuolematapauksia. Décès. moyee. Luoollie väestö- Accroissemet physiologique. Uudemaa Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu oo Siitä: kaupugeissa maalaiskuissa Koko Suomessa Niikui tästä äkyy, oli luoollie väestölisäys v. 0 tavallisuude mukaa paljo pieempi kaupugeissa kui maalaiskuissa. Tämä vaikutti ii hyvi piei sytyväisyys kui verrattai suuri kuolevaisuus iissä. Eri lääeissä luoollie väestölisäys, iikui myös o tavallista ollut, oli vähi Mikkeli lääissä, suuri Oulu lääissä, jossa ousi aia. / 0 :ii keskiväkiluvusta. Vertailemise vuoksi otetaa tähä suhteellie määrä sytymisiä ja kuolitapauksia yä suhteellie luoollie väestölisäys eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa kuaki vuoa aikakautta 0. Suhteellie määrä sytymisiä. Naissaces vivates e pour cet de la populatio moyee Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli S

13 Kuopio lääissä Waasa,, Oulu ,....., Koko Suomessa Siitä: kaupugeissa maalaiskuissa Syyiprosetti oli siis keskimääri koko kymmevuotiskaudelta hyvi korkea Waasa ja Oulu lääeissä. Ali se oli Mikkeli lääissä ja kaupugeissa. Yksityisiä vuosia syyiprosetti oli suuri Waasa lääissä,.0 %; vähi Mikkeli lääissä,. / 0. Kaupugeissa se oli suuri,.0 / 0, piei,. / 0. Maalaiskuissa suuri,.o %, piei 0,. %. Suhteellie määrä kuolematapauksia. Décès e pour cet de la populatio moyee Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu oo Kaupugeissa Maalaiskuissa Koko Suomessa U..U Keskikuoliprosetti koko aikakaudelta 0 oli hyvi alhaie Turu ja Pori sekä Hämee lääeissä. Korkei se oli Wiipuri lääissä,. % ja Mikkeli lääissä,. / 0. Yksityisiä vuosia kuoliprosetti oli ali Hämee lääissä,. / 0 ; suuri Kuopio lääissä,. / 0. Kaupugeissa se oli ali,. / 0 ; korkei,. / 0. Maalaiskuissa ali,.o %; korkei,. %.

14 Vuotie suhteellie luoollie väestölisäys. Accroissemet physio logique Uudemaa Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu Kaupugeissa.. Maalaiskuissa Koko Suomessa Vuotie suhteellie luoollie väestölisäys oli koko aikakaudelta suuri Waasa ja Oulu lääeissä, kummassaki. / 0 ; piei Mikkeli lääissä, 0. / 0, ja kaupugeissa 0. / 0. Yksityisiä vuosia se oli suuri Oulu lääissä ja Waasa lääissä, kummassaki. %; piei Mikkeli lääissä, 0. %. Kaupugeissa suhteellie luoollie väestölisäys oli suuri, I.i / O ; piei, 0. %. Maalaiskuissa suuri,. %, piei, l.os %. Muutot. Todellie väestölisäys. Mutta väkiluvu eeys ei riipu aioastaa siitä, kuika paljo sytyeitte määrä o suurempi kui kuolleitte, vaa myöski sisää- ja ulosmuuttoje määrästä. Sisäämuuttaeitte eemmyys ulosmuuttaeitte suhtee ja, poikkeuksea, jälkimäiste eemmyys edelliste suhtee, teki eri vuosia 0 koko maassa: Différece etre les etrés et les sortis. Vuoa +. -f f-... -f. -f f. Keskimäärä -f".

15 Ku erotukset sytymiste ja kuolematapauste sekä sisää- ja ulosmuuttoje välillä sovitetaa yhtee, tulee täydellie, kirkokirjoihi patu väestölisäys koko maassa kuaki vuoa aikakautta 0 olemaa seuraava: Accroissemet de la populatio. Vuoa 0,0.,.,0.,0.,.,00.,.,00.,. 0 ' ' ',0. Keskimäärä 0,0. Sisää- ja ulosmuuttaeitte koko määrä eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa teki vuoa 0: Somme totale des persoes qui ot chagé leure demeure d'ue commue à l'autre e 0: S isäämuuttaeita. Etrés et immigrés. Ulosmuuttaeita. Sortis et o* Erotus. Différece. Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu Siitä: kaupugeissa.. maalaiskuissa Koko Suomessa 0,0,0,,,,,,0,,0,,,,,,,0,,00,,, -f-, +,,00 + -f,, Huomautus iide,,sisää- ja ulosmuuttoje" oikeasta merkityksestä, joista yllä o ollut puhe, ei tällä paikalla liee aiva tarpeeto. Suome väkiluvutilastossa, joka, iikui tiedetää, kokoaa perustuu papisto pitämii seurakuakirjoihi, tarkotetaa saotulla lauseparrella aioastaa iitä hekiä, jotka

16 ottavat todistukse todellista siirtymistä varte yhestä paikkakuasta toisee maa sisällä eli ulkopuolella. Kaikkei suuri osa äistä hegistä ovat semmoisia, jotka vai vaihtavat olopaikkaa maa sisällä. Ku tämäluokkaiste sisää- ja ulosmuuttajai täytyy lukumäärältää olla yhtä mota, ii lukuisia kui semmoiset siirtymiset itsessää ovatki, eivät e tietysti ollekaa vaikuta väkiluvu lisäyksee eli väheyksee koko maassa. Semmoise vaikutukse sitävastoi aikaasaapi se erotus, joka sytyy Suomee muista maista muuttaeitte ja täältä poissiirtyeitte välillä. Tämä erotus o kuiteki ollut peräti vähäpätöie, oustessaa keskimääri aikakaudelta 0 aioastaa hekee vuosittai eemmä sisää- kui ulosmuuttaeita. Mutta ämät umerot väestö muuttamisista eivät ollekaa ilmota, mikä väheykse maa väkiluku todestaa o kärsiyt sekautta, että vuosittai koko joukko hekilöitä, usei mota tuhatta, pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi lähtee ulkomaille, eimmästi Veäjälle ja Pohjois-Amerikaa. Sillä vaikka he lähteissää varustavat itseää passilla vai eli vuodeksi eikä heitä sejohosta merkitä kirkokirjoissa seurakuistasa eroeiksi, ii kokemus kuiteki osottaa, että suuri määrä heistä ei eää palaa kotimaaha, että he siis todestaa ovat muuttaeet pois. Kirkokirjat tulevat siis sisältämää vuosi vuodelta kasvava määrä hekilöitä, jotka eivät eää kuulu maa asujamii. Kuika suuri erotus kirkokirjoihi otetu laillise ja todellise väestö välillä oli 0 vuode lopussa, o tilastollise selvitykse puutteessa mahoto edes likimaikaa varmasti ilmottaa. Tätä kysymystä osittai valaisevia sietäee tässä kertoa e tiedot, mitkä Waasa ja Oulu lääie kuveröörit, Keisarillise Seaati määräykse mukaa p:ltä Jouluk., vuosittai ovat Seaatii ataeet iide hekilöi lukumäärästä, jotka kummassaki lääissä ovat ottaeet passi matkustusta varte Amerikaa. Tiedot Waasa lääistä ulottuvat taapäi vuotee, Oulu lääistä vuotee. Saotuista vuosista alkae passiottajai määrä o ilmotettu seuraavalla tavalla:,.,.,.,0..,0.. 0,. ) - -0,. Että kuiteki siirto Amerikaa todestaa o ollut suurempi, o päivä selvä jo siitä syystä, että muistaki lääeistä kui maiituista muutetaa pois, varsiki Turu ja Pori lääistä. Väkiluvumuutokset v. 0.

17 0 Mutta äitä siirro aikaasaamia häiriöitä Suome väkiluvuumeroissa ei väkiluvutilastomme, se ku yksiomaa perustuu kirkollisee kirjapitoo, voi ottaa huomioo, vielä vähemmi tarkasti määrätä. Ku o puhe «todellisesta väestölisäyksestä" ja «todellisesta väkiluvusta", tarkottaa tilastomme siis kaikkialla väestöä semmoisea kui se o kirkokirjoihi otettu. Näi käsitettyä teki vuoa 0 koko väestölisäys eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa: Taulu A. Eemmä sytyeitä. Surplus des aissaces. Eemmä sisäämuuttaeita (+) eli ulosmuuttaeita() Surplus des immigratios (-f-) ou des émigratios (). Väestölisäys. Accroissemet de la populatio. Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri,. Mikkeli Kuopio, Waasa Oulu Siitä: kaupugeissa maalaiskuissa Eoko Suomessa,0,,0,0,,0,,,,, +, +,,00 + +,,,0,,0,,0,0,,,0,00, Todellie väestölisäys eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa oli vuosia 0 keskimääri seuraava: Taulu B. Eemmä sytyeitä. Surplus des aissaces. Eemmä sisäämuuttaeita (-)-) eli ulosmuuttaeita(). Surplus des immigratios (-f-) ou des émigratios (). Väestölisäys. Accroissemet de la populatio. Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Siirto,0,,,0 +, +,,0,0,

18 Eemmä sytyeitä. Surplus des aissaces. Eemmä sisäämuuttaeita (+) eli ulosm uuttaeita (). Surplus des immigratios (-\-) ou des émigratios (). Väestölisäys. Accroissemet de la populatio. Wiipuri lääissä Mikkeli Kuopio Waasa Oulu Siitä: kaupugeissa maalaiskuissa Siirto Eoko Suomessa,0,,,,,0 0,0,, + +, ,,0,,0,,,0, 0,0,, Prosettia väkiluvusta vuode alussa todellie väestölisäys Suomessa v. 0 teki., ku keskiprosetti vuosilta 0 ousi. :ee. Vuotie suhteellie luoollie lisäys koko maassa teki: Vuoa l.oe %..,..,..,..,.. 0..,.. 0.., Keskiprosetti. / 0. Todellie väestölisäys koko maassa oli site suuri,. / 0 ; piei, l.oe *. Sisäämuutot maaha ja poismuutot maasta eivät missää huomattavassa määrässä olleet siihe vaikuttaeet. Todellie väestölisäys oli ollut suuri 00,. 0, piei 0 0, l.oi / 0 ja 0, 0. / 0. Yksityisiä vuosia todellie lisäys oli suuri,.a,, piei,.0 / 0.

19 Vuotie suhteellie todellie lisäys eri lääeissä sekä kaupugeissa ja maalaiskuissa oli: Accroissemet de la populatio ! Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri,, Mikkeli Kuopio "Waasa,, Oulu, Koko Suomessa Siitä: kaupugeissa maalaiskuissa ;.0J l.ooj , U..oi J i Todellie väestölisäys oli 0, tavallisuude mukaa, paljo suurempi kaupugeissa (. %) kui maalaiskuissa (. / 0 ). Niikui Taulusta A siv. 0 äkyy, aikaasai tämä sisäämuuttoje suuri määrä jälkimäisistä edellisii. Eri lääeissä todellie väestölisäys oli suuri Uudemaa ja Wiipuri lääeissä,. ja. Yo> piei Mikkeli lääissä, 0.o / 0. Todellie väestölisäys oli koko aikakaudelta suuri Oulu ja Uudemaa lääeissä,. ja. / 0 ; piei Mikkeli lääissä, 0. / 0. Yksityisiä vuosia se oli suuri Oulu lääissä,. / 0 ; piei Mikkeli lääissä, 0. % Kaupugeissa todellie väestölisäys oli suuri,. / 0, piei,. / 0. Viimei se maalaiskuissa oli suuri,. %, piei, 0. %. Maamme väestössä o siis sama muuttamisliike huomattava, joka ulkomaillaki ii silmääpistävällä tavalla eetää kaupuki-yhyskutia maaseudu varalla. Myöski Suomessa kaupugit, isommat varsiki, epäilemättömästi vetävät maaseudu väestö luoksesa, tieteki väkevimmi lähiä-asuvaise. Vaikka maaseutu o osaksesa saaut suuremma luoollise väestölisäykse, voivat kaupugit yhtäkaikki tämä johosta osottaa suuremma todellise lisäykse väkiluvussasa. Syyt tähä kaupukeihi muuttamisee ovat moelaiset: verrattai suuri työvoima tarve suurempi kui kaupukei oma sytyperäie väestö voipi tyydyttää houkutteleva helpo asio toivo, kaupuki-elämä mukavuudet ja huvitukset

20 y. m. Ja ämät syyt kaupukeihi muuttamisee voivat vaikuttaa sitä voimallisemmi kuta opeammiksi, mukavammiksi ja helpommiksi kulkulaitokset tulevat ja kuta eemmä halliolliset mutkat yhestä paikkakuasta toisee muutettaissa väheevät. Että tämä väestötilastollie ilmiö moee suutaa askel askelelta aikaasaapi muodostukse kasa yhteiskuallisissa ja taloudellisissa oloissa, o selvää. Vuosikymme 0 seisoo tässä suhteessa kaikkei etiste aikakautte edellä. Kaupukei väkiluku, joka 0 vuode lopussa teki,0 hekeä eli. % maa koko väkiluvusta, oli lopulla vuotta 0 oussut,:aa, siis eeyt. prosetilla. Maaseudu väestö lisäätyi samalla aikaa,, hegestä,, hekee, jote se lisäysprosetti vai oli.â. Se lokahus, joka site o tapahtuut suhteessa Suome kaupuki- ja maalaisväestö välillä, o 0-luvulla vähitelle kasvaut aia. prosettii maa koko väkiluvusta. Eri vuotte lopussa ovat imittäi suhteelliset luvut teheet: Kaupukiväestö. Populatio! urbaie. Maalaisväestö. Populatio rurale. Vuoa V vt «^ o / 0'»i. o/ o , 0... Se prosettimäärä,., joho Suome kaupukiväestö 0 vuode lopussa oli eättäyt, o, verrattua väkiluvuseikkoihi Europa muissa maissa, Veäjää ja Ukaria vai poislukemalla, yhä suhteellisesti hyvi piei. Mitä tässä suhteessa erittäi koskee vuotta 0, viitataa tauluu A siv. 0. Samalla kui suhteellie luoollie väestölisäys kaupugeissa saottua vuoa vai oli 0. %, teki kuiteki lukuiste sisäämuuttoje johosta suhteellie todellie väestölisäys iissä. %. Suhteellie todellie väestölisäys maalaiskuissa sitävastoi ousi aioastaa. %:ii, vaikka luoollie väestölisäys iissä oli koko.0%.

21 Vuoa 0 molemmat eteläisimmät lääit, Uudemaa ja Wiipuri, ovat, samoi kui pitemmä aja kuluessa, kiitos kaupukeisa, voieet merkitä lisäykse sisäämuutoista, ku asialaita muissa lääeissä o ollut päivastaie. Katso tästä tauluja A ja B. siv. 0. vuode lopussa Suome väkiluku arvio mukaa ousi,,0 hekee. Jos yt puheealaisea vuoa saatu lisä lasketaa tähä lukuu, saadaa väkiluvu määräksi p. Joulukuuta 0,,0 hekeä. Kirkokirjoihi otettu väestö teki kuiteki p. Jouluk. 0, kymmevuotistauluje mukaa,,0,0 hekeä, eli 0, hekeä eemmä kui arviolta laskettu. Koska kirkokirjoihi otetu väestö määrä o pidettävä oikeampaa kui arviolta lasketu, o erotus 0, jaettu tasa kaikille kymmeelle vuodelle aikakautta 0. Täte oikaistu väkiluku teki p. Joulukuuta: Populatio corrigée. Kaupugeissa. Das les villes. Maalaiskuissa. Das les commues rurales. Koko maassa. Das tout le pays V:a ii?j rt ,.,.,.,.,. 0,.,.,0.,.,,0,,,00,,,,,00,,0,,0,,0,,0,,,,0,.,,0.,,.,0,.,0,.,,.,,0.,,.,,0.,0,0. Kaikki ylempää ilmotetut samoi kui alempaa ilmotettavat prosettimäärät ovat oikaistut täte saatuje uutte väkilukuumeroje mukaa.

22 Eri lääeissä väestö 0 vuode lopussa jakaatui kaupukeihi ja maaseudulle tavalla kui seuraava taulu tarkemmi osottaa: Väkiluku p. Joulukuuta 0. Populatio au Décembre 0. Kaupukiväestö. Das les villes. Maalais* väestö. Das les commues rurales. Uudemaa lääissä.... Turu ja Pori.... Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu Koko Suomessa,0,,,0,,0,,0,,,,0 0,0,,,,,,,,,,00 0,0 0,,,,0,0 Solmittuje ja hajoeitte avioliittoje määrä. Vuoa 0 solmittii yhteesä, avioliittoa, joista kaupugeissa,0 ja maalaiskuissa,. Väkilukuu verrate avioliittoje määrä vuode kuluessa teki koko maassa vihittyä pariskutaa 0,000 hegelle keskiväkiluvusta, kaupugeissa ja maalaiskuissa 0 vihittyä pariskutaa. Määrä oli koko maassa ja maalaiskuissa vähä pieempi, vaa kaupugeissa isosti suurempi keskimäärää vuosilta 0. Solmittuje avioliittoje lukumäärä teki imittäi: V:a?i r> vt r>» Keskimäärä Nombre des mariages cotractés. Kaupugeissa. Maalaiskuissa. Koko maassa. Das les villes. Das les commues rurales. Das tout le pays.,00,,,0,,,,,,0.0,,.,,.,0,.,,.,,.,,.,,.,0,.,,0.,,.,,.

23 0,000 hegelle keskiväkiluvusta tuli vihittyjä pariskutia: Mariages cotractés par 0,000 persoes de la populatio moyee. Vuoa ii ii Keskimäärä Kaupugeissa. Maalaiskuissa. Koko maassa. Das les villes. Das les commues rurales. Das tout le pays. 0 Keski-avioliittomäärä vuosikymmee aikaa o pysyyt verrattai alhaisea. Vuodesta 0 asti se aioastaa kerra o ollut alempi, imittäi vuosikymmeeä 0, jolloi se oli.. Näyttää siltä kui avioliittomäärällä maassa olisi taipumus vähetyä. Vahuudesta todeksi huomattu avioliittoje suurempi paljous kaupukei väestössä kui maaseudulla o siis ytki puhee-alaisea vuosikymmeeä pysyyt voimassa ja se kuluessa yhä varttuut. Luoollisea selitykseä tähä asiatilaa o etupäässä se verrate paljo suurempi määrä aimisee pystyviä ikäluokkia, mikä löytyy kaupukei väestössä verrattua maaseutuväestöö. Sikäli kui kaupukiväestö sisäämuuttoje kautta lisäätyy, o setähe tuolaie se avioliittopaljoude eeys aiva luoollie ja vastaki odotettava Eri lääeissä o avioliittoje määrä vuosikymmeeä ollut seuraava: Mariages cotractés par 0,000 persoes de la populatio moyee S Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu

24 Koko aikakaudelta avioliittoje paljous oli suuri Wiipuri lääissä, piei Mikkeli, Waasa ja Oulu lääeissä. Yksityisiä vuosia avioliittoje paljous oli suuri ja Wiipuri lääissä, ; vähi ja 0 Oulu lääissä,. Samoi kui eeki, solmittii v. 0 suuri määrä avioliittoja vuode viime eljäekseä, LokakuuJoulukuu, imittäi, eli. % kaikista solmituista avioliitoista. Siä eljäekseä solmitut avioliitot ovat teheet: Mariages cotractés e OctobreDécembre. Vuoa 0. % Keskimäärä 0. o o %. Mitä tulee avioliittoje paljoutee yksityisiä kuukausia, solmittii v. 0, tavallisuude mukaa, suuri määrä avioliittoja Joulu- ja Marraskuilla, vähi määrä Tammi- ja Helmikuilla. Avioliittomäärä eri kuukausia o ollut: Koko maassa. Suhteellisesti l,00:aa. Répartitio des mariages par mois. Populatio totale Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heiäkuulla Väkiluvumvutokset»

25 Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla. Sumia., ,00..,00,00, ,00,00..,00,00, ,00 Kaupugeissa. Suhteellisesti l,00:aa. Répartitio des mariages par mois. Populatio urbaie. Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla. Kesäkuulla Heiäkuulla. Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00, , ,00 0,00 Maalaiskuissa. Suhteellisesti l,00:aa. Répartitio des mariages par mois. Populatio rurale. Tammikuulla. Helmikuulla Maaliskuulla

26 Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla. Heiäkuulla Elokuulla.. Syyskuulla. Lokakuulla. Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00,00,00,00 0,00 Mitä tulee vihittyje jakaumisee siviilisäädy ja iä mukaa, havaitaa sama sääöllisyys kui avioliittoje sitomisee käytety vuodeaja suhtee. Vuoa 0 pysyi suhteellisuus äissä seikoissa joteki samaa kui ee. 000:sta avioliitosta solmittii imittäi: Kahe aimattoma välillä. Leskimiehe ja aimattoma vaimopuole välillä. 0. Leskivaimo ja aimattoma miehepuole. 0. Kahe leske välillä.... Edellisiä vuosia asiatila oli ollut:,000. Répartitio des mariages suivat l'état civil des époux. Kahe aimattoma välillä {garços et filles) Leskimiehe ja aimattoma vaimopuole välillä {veufs et filles) Leskivaimo ja aimattoma miehep. välillä {garços et veuves) Kahe leske välillä {veufs et veuves) ,000,000,000,000,000,000,000,000,000, ,000 l,ooo:sta v. 0 avioliittoo astueesta miehe-ja vaimopuolesta oli siis : Naimattomia. Miehep. Vaimop. Leskimiehiä ja LeskivaimojaTja eroerotetuita miehiä. tetuita vaimoja..

27 0 Aikakautea 0 asiatila oli ollut: Répartitio des époux suivat leur état civil Keskimäärä Naimattomia. Leskimiehiä ja Leskivaimoja ja ero- Miehep. Vaimop. erotetuita miehiä. tetuita vaimoja. Garços. Filles. Veufs et divorcés. Veuves et divorcées Niikui äkyy eivät vaihtelut yksityisiä vuosia ole olleet suuret. l,ooo:sta v. 0 avioliittoo astueesta miehepuolesta oli ikäluokassa: Alle 0 vuode. 0:sta 0:ee vuotee. 0:sta 0:ää. Yli 0 vuotta 0. Tietämätö ikä...,000, ja l,ooo:sta avioliittoo astueesta vaimopuolesta oli: Alle 0 vuode 0. 0:sta 0:ee vuotee 0. 0:sta 0:ää. Yli 0 vuotta. Tietämätö ikä...,000.

28 Edellisiä vuosia asiatila oli ollut: Miehepuolia. Répartitio des époux par âge Alle 0 vuode 0:sta 0:ee vuotee 0:sta 0:ää Yli 0 vuotta Tietämätö ikä ,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000 Vaimopuolia. Répartitio des épouses par âge Alle 0 vuode... 0:sta 0:ee vuotee 0:sta JO:ää Yli 0 vuotta Tietämätö ikä ,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000 Keski-ikä avioliittoja solmittaissa oli v. 0 miehepuolilla: Kaikissa solmituissa avioliitoissa. vuotta. Esi aimisissa. Toistamisee aimisissa. Vaimopuolilla oli keski-ikä: Kaikissa solmituissa avioliitoissa.0 vuotta. Esi aimisissa. Toistamisee aimisissa.

29 Edellisiä vuosia keski-ikä oli ollut: Miehepuolilla. Age moye des époux Kaikissa avioliitoissa {Total).. Esi aimisissa (Premiers mariages) Toistamisee aimisissa (Secods mariages) Vaimopuolilla. Age moye des épouses Kaikissa avioliitoissa (Total) Esi aimisissa (Premiers mariages) Toistamisee aimisissa (Secods mariages) j.oi Vuoa 0 tapahtui, tavallisuude mukaa, aimisia aikaisella iällä vaimopuolissa suhteellisesti lukuisimmi Wiipuri lääissä. 00:sta avioliittoo astueesta vaimopuolesta oli siellä 0. i % a U e 0 vuode, ku sitävastoi Oulu lääissä samasta lukumäärästä aioastaa. /o e * ^ut maiittua ikää täyttäyt. Tietoja aviokumppaei molemmapuolisesta iästä ei Suome väkiluvutilastossa valitettavasti voida sovitella yhtee, ku saottuja tietoja aetaa eriksee kummaltaki aviopuolelta, eikä, iikui esm. siviilisääty-ilmotuksia, molemmilta yhteisesti. Mikutsutuita seka-aviouittoja eli avioliittoja eri-uskolaiste välillä solmittii v. 0 yhteesä, eli.% kaikista avioista. Nämät seka-avioliitot solmitaa melkei yksistää lutherilaiste ja kreikalais-veäläiste uskotuustajai välillä. Semmoisia avioliittoja rakettii vuode kuluessa lutherilaiste vaimopuolte ja muuhu uskotoo kuuluvai mieste välillä; tavallisuude mukaa tapahtui seka-avioliittoja lukuisimmi Wiipuri ja Kuopio lääeissä sekä kaupukei väestössä paljo lukuisemmi kui maaseudu. Kaupugeissa e tekivät.%, maaseudulla 0. o kaikista avioliitoista.

30 Edellisiä vuosia asialaita oli ollut: Yhteesä seka- Prosettia Avioita luther. vaimopuole ja muu-uskoise avioliittoja. kaikista avioliitoista, miehepuole välillä. V:a Ma Keskimäärä 0 0 E o/ o Mariages etre luthériee et o-luthérie Seka-avioliitot ovat, iikui äkyy, yleisee aviomäärää verrate meillä hyvi harvat. Ne osottavat kuiteki selvä taipumukse eetymisee. Kuolematapauste kautta hajotettii vuode kuluessa,0 avioliittoa eli 0. % solmituista avioliitoista. Useimmat eli. % site hajoeista avioliitoista purettii miehe kuolema kautta. Asialaita oli edellisiä vuosia ollut: 0 Kuolematapaukse kautta hajoeita avioliittoja. Mariages dissous par la mort..,0. 0,0. 0,. 0,. 0,.,.,.,.,0.,0 Käi hajoeet avioliitot prosettia solmituista. E % des mariages cotractés fi Miehe kuolema kautta hajoeet avioliitot. mort du mari.. o/ o Keskimäärä,.. Tuomiokapitulei atamie tietoje mukaa o v. 0 laillise ero kautta purettuje avioliittoje määrä oussut :ee.

31 Laillise ero kautta oli seuraava määrä avioliittoja hajotettu: Vuoa *). 0*). *). 0*) Keskimääri. Niikui ämät umerot osottavat, tapahtuu maassamme avioliittoje purkamisia laillise ero kautta verrattai sage harvoi. Lapsesyyttäjät. Lapsesyyttäjäi lukumäärä ousi v. 0,:ää. Iä puolesta e jakautuivat seuraavalla tavalla: Koko lukumäärä. Suhteellisesti 00:aa. Accouchées des efats, par âge. Nombre absolu. Pourcet. Alle 0 vuode,0.. 0 vuode välillä,.. 0 0,.. 0,.. 0,.. 0, ,.. Yli 0 vuotta 0.0. Umottamato ikä 0.0. Lapsesyyttäjäi lukumäärä oli:, 00. Vuoa, ,0.,.,.,. *) Numerot arvate epätäydellisiä.

32 Vuoa,.,.,.,0. 0.,. Keskimäärä,. Iä puolesta lapsesyyttäjät jakautuivat seuraavalla tavalla (suhteellisesti l,000:ee): Accouchées des efats par âge Alle 0 vuode 0 vuode välillä Yli 0 vuotta Ilmottamato ikä ,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000 Vahi lapsesyyttäjä v. 0 oli aiut vaimo :llä ikävuodella Kotiolahe seurakuasta Kuopio lääissä. Ikäluokassa alle vuode ei ollut yhtää lapsesyyttäjää. Siviilisäädy puolesta, eli.0 % oli aieita ja, eli. o / 0 aimattomia. Kaupuki- ja maalaisväestölle aieet ja aimattomat lapsesyyttäjät jakautuivat seuraavasti: Nombre des accouchées des efats. Naieita lapsesyyttäjiä (Mariées) Naimattomia (Filles mères) Kaupugeissa. Maalaiskuissa. Das les villes. Das les commues rurales.. % %.. 00 % Väkiluvumuutokset v. 0.

33 Siviilisäädy puolesta oli : Koko maassa: Das tout le pays. Naieita lapsesyyttäjiä (Ma- Naimattomia lapsesyyttäjiä (JPilleS'tères).. Kaupugeissa: Das les villes. Naieita lapsesyyttäjiä (Ma- Naimattomia lapsesyyttäjiä (Filles-mères) Maalaiskuissa: Das les commues rurales. Naieita lapsesyyttäjiä (Ma- Naimattomia lapsesyyttäjiä (Filles-mères) , H Prosettia Lapsesyyttäjäi ikää ja siviilisäätyy katsoe oli v. 0, iikui tavallisesti eeki, loorsta lapsesaajasta, jotka olivat syyttäeet aviolapsia, eemmä kui puolet iältää 0 ja vuode välillä* ku sitävastoi eemmä kui kaksikolmatta-osaa iistä, jotka olivat syyttäeet aviottomia lapsia, olivat alapuolella tätä ikärajaa, s. t. s. olivat 0 vuotta uoremmat. Erotus äkyy selvästi seuraavasta vertailusta. 00:sta lapsesyyttäjästä oli seuraavalla iällä: Accouchées par âge, e pourcets. Alle 0 vuode.. 0 vuode välillä Naieita. Mariées Naimattomia sekä leskiä ja aieita, jotka ovat syyttäeet äpärälapsia. Filles-mères* et autres accouchées des efats illégitimes.,

34 0 vuode välillä Yli 0 vuotta Tietämätö ikä.. Naieita 00 Mariées Naimattomia sekä leskiä ja aieita, jotka ovat syyttäeet äpärälapsia. Filles-mères et autres accouchées des efats illégitimes Naieet lapsesyyttäjät olivat iältää: Femmes accouchées des efats, par âge Aile 0 vuode 0 vuode välillä ,. 0 Yli 0 vuotta Tietämätö ikä ,000,000,000,000,000,000,000,000,000, ,000 Naimattomat lapsesyyttäjät taas olivat iältää: Filles-mères et autres accouchées des efats illégitimes, par âge Aile 0 vuode 0 vuode välillä Yli 0 vuotta Tietämätö ikä ,000,000,000,000,000,000,000 i,ooo,000,000,000

35 Suhteellisesti koko vaimopuolisee väestöö tekivät lapsesyyttäjät v. 0. %. Edellisiä vuosia tämä suhta oli ollut: Accouchées des efats e pourcets de la populatio fémiie.. / U.0..0.*.oo Keskimäärä.%. Jos prosetti luetaa eriksee kultaki ikäluokalta ja vuode välillä, huomataa, että 00:sta vaimopuolesta allaseisovalla iällä seuraava määrä v. 0 syytti lapsia: Accouchées e pourcets de la populatio fémiie, par âge. Alle 0 vuode vuode välillä Yli 0 vuotta.. O.u. Edellisiä vuosia asiatila oli ollut seuraava: Accouchées des efats e pourcets de la populatio fémiie, par âge Alle 0 vuode 0 vuode välillä ,. Yli 0 vaotta s O.io O.io

36 _ Suomessa o l,ooo:sta lapsesaajasta tavallisesti eli syyttäyt kaksi eli useamma sikiö. Asialaita vuoa 0 ei tässä suhteessa tee poikkeusta, koska imittäi,000 lapsesaajasta. syytti kaksi eli useamma sikiö.,000: st a lapsivuoteesta lähti: Nombre des efats és par,000 grossesses.,0 sikiöä.,0,0,0,0,0,0,0,0 0,0 Suhteellisesti suuri määrä useampisikiöisiä lapsivuoteita v. 0 tulee iälle 0 ja vuode välillä. Sama havaito o edellisiäki vuosia tehty. Asia tarkempaa valaisemista varte otetaa tähä seuraava taulu: Lapsesyyttäjäi ikä. Åge des accouchées. Kahe eli useamma sikiö syyttäeitte lapsesaajai lukumäärä, suhteellisesti l,000:ee. Rapport des grossesses multiples aux,000 grossesses e gééral , Aile 0 vuode vuode välillä Yli 0 vuotta Ilmottamato ikä Kuolevaisuus lapsesyyttäjissä oli v. 0 erittäi piei. Kymmevuotiskautea lapsivuoteesee kuolleitte lapsesyyttäjäi lukumäärä oli seuraava:

37 0 Lapsivuoteesee kuolleet. Décès e couches. Vuoa Prosettia lapsesaajai koko lukumäärästä. Rapport à 00 accouchées Se silmääpistävä pikaie muutos parempaa päi, mikä ämät prosettiumerot osottavat lapsesyyttäjäi kuolevaisuude suhtee, o epäilemättä luettava paraetu terveyshoido ja maa kätilöjärjestelmä 0-luvulla alkaee toisimuodostukse asioksi. Se ikä, jolloi kuolematapauksia lapsesaai johosta verrate lukuisimmi sattuu, o ikä yli 0 vuotta. Nuoremmissa ikäluokissa ämät kuolematapaukset ovat suhteellisesti harvemmat. Asiatilaa valaisee seuraava taulu: Lapsivuoteesee kuolleet. 0,000:sta lapsesaajasta allaseisovalla iällä kuoli: Rapport à 0,000 accouchées Alle 0 vuode 0 vuode välillä : Yli 0 vuode Lapsivodette talos. Vuoa 0 syytti Suomessa, lapsivaimoa yhteesä, sikiöä, joista,0 elävää ja, kuolleea. Lapsivuodette tulos oli siis suuille sama kui jo ee o voitu havaita meillä sääölliseksi. l,ooo:sta lapsivuoteesta o imittäi keskimääri tullut mailiaa,0 sikiöä,

38 joista elävää ja kuolleea. Viimeiseä kymmevuotiskautea suhta o ollut seuraava: Yhteesä sikiöitä. Elävääsytyeitä. Kuolleeasytyeitä. Vuoa ii Keskimäärä Total des aissaces. Naissaces vivates.,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0.0 Mort-és. Niikui äkyy, o äitte umeroi muuttelevaisuus eriomaise piei. Eemmä o sitä vastoi suhta sytyeitte sukupuole välillä aia vaihellut, vaikka yleiseä, muuttumattomaa säätöä pysyy, että mailmaa sytyy eemmä poika- kui tyttölapsia sekä että epäsuhta o suuri kuolleeasytyeitte keske. 000:a v. 0 elävää sytyyttä tyttölasta kohtaa tuli,0 elävääsytyyttä poikalasta, ku taas yhtä useaa kuolleeasytyyttä tyttöä vastasi, kuolleeasytyyttä poikaa. Ylipääsä tuli l,000:a sytyyttä tyttölasta kohtaa,0 sytyyttä poikalasta. Kymmevuotiskautea asiatila oli seuraava: ,000:a sytyyttä tyttölasta kohtaa tuli sytyeitä poikalapsia: Rapport des garços aux,000 filles: Vuoa» Keskimääri Elävääsytyeitä. Kuolleeasytyeitä. Yhteesä sytyeitä. Naissaces vivates. Mort-és. Toutes les aissaces.,0,0,0,00,0,0,0,0,0,0.0,,,,0,,,,0,,,,0.,0.,00.,0.,0.,0.,0.,0.,0.,0..0.

39 Aviollisista lapsivuoteista sytyi v. 0, sikiöä elävää ja, elottomaa eli yhteesä, aviolasta, sekä aviottomista lapsivuoteista, elävää ja elottomaa eli yhteesä, äpärälasta. Aviolapsista oli siis. /o J a aviottomista. / 0 hegettömiä. Kuolleeasytyeitte määrä oli site verrattai isosti suurempi jälkimäisissä kui edellisissä. Edellisiä vuosia o asiatila ollut seuraava: Vuoa T» Sytyeistä oli kuolleeasytyeitä. Rapport des mort-és aux toutes les aissaces Aviolapsista. Légitimes...%... « »» Aviottomista. Illégitimes. 0 y b , Kaikista syiatyr Toutes les aiss. /o* Keskimääri. %.0 %. 0. Kaikista sytyeistä oli, iikui maiittii,, aviollista ja, äpärälasta; jälkimäiset siis tekivät. / 0 kaikista sytyeistä. Samoi kui eeki, oli aviottomai syyiprosetti v. 0 kaupugeissa paljo suurempi kui maalaiskuissa; se ousi imittäi edellisissä 0. %:ii, ku jälkimäisissä vai teki. %. Edellisiä vuosia oli aviottomai laste syyiprosetti kaikista sytyeistä: Rapport des illégitimes aux toutes les aissaces. V:a '»..... Kaupugeissa. Das les villes.... O/ o _ Maalaiskuissa. Eoko maassa. Das les commues rurales. Das tout le pays.. 0/ 0.%

40 Kaupugeissa. Maalaiskuissa. Koko maassa. Das les villes. Das les commues rurales. Das tout le pays. V:a....%.%.%.,, Keskimäärä.00 %. % Elävääsytyeistä oli aviottomai syyiprosetti:. o/ 0. V:a M rt rt Rapport des illégitimes aux Kaupugeissa. Das les villes....% aissaces vivates. Maalaiskuissa. Das le» commues rurales.. % Keskimäärä. %. % Koko maassa. Das tout le pays. % «/o- KuoUeeasytyeistä oli aviottomai syyiprosetti: Rapport des illégitimes aux mort-és. V:a M rt ,.. 0. Kaupugeissa. Das les villes.,.. % Keskimäärä 0. / 0 Väkiluvumuutokset». 0. Maalaiskuissa. Koko maassa. Das les commues rurales. Das tout le pays. %. %. 0. r> rt » Y) 0. o %

41 Aviottomai syyimäärä o v. 0 ollut suuri Uudemaa ja Hämee lääeissä sekä piei Wiipuri lääissä. Allaseuraava taulu valaisee muute tarkemmi aviottomai syyimäärä suhteellise suuruude eri lääeissä aikakautea 0. Äpärälaste määrä suhteellisesti 00:aa sytyeesee. Rapport des aissaces illégitimes à 00 aissaces e gééral Uudemaa lääissä Turu ja Pori Hämee Wiipuri Mikkeli Kuopio Waasa Oulu Koko Suomessa lo.io Yllä-olevat umerot äyttävät todistava, että äpärälaste syyimäärä, joka koko siä aikaa, mikä Suome väestötilasto käsittää, o osottaut katkeamatota eeemistä ja viisivuotiskautea ousi ylimmällee,. o / 0 (v. 0 koko. / 0 ), olisi väheemää päi ii hyvi kaupugeissa kui maalla. Vuoa 0 useimmat sytymiset tapahtuivat Tammi-, Heiä- ja Joulukuilla. Syyimäärä eri kuukausia äkyy seuraavista suhtaluvuista, jolloi kuukaudet ovat muutetut yhtä mota päivää sisältäviksi. l,00:sta sytyeestä tuli allaseisovai kuukautte osaksi: Rapport à,00 aissaces. Tammikuu. Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heiäkuu. Elokuu.. Elävääsytyeissä. Naissaces vivates Mort-és Kaikissa sytyeissä. Toutes les aissaces

42 Syyskuu. Lokakuu. Marraskuu Joulukuu. Elävääsytyeissä. Naissaces ,00 vivates. Kuolleeasytyeissä. Mort-és. 0,00 Kaikissa sytyeissä Toutes les aissaces ,00. Edellisiä vuosia asialaita oli ollut seuraava:,00:sta syystä elävääsytyeissä sattui allaseisovia kuukausia: Rapport à,00 aissaces vivates Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heiäkuulla Elokuulla Syyskuulla. Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00,00,00, ,00,00:sta syystä kuolleeasytyeissä sattui allaseisovia kuukausia: Rapport à,00 mort-és Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla. Toukokuulla Kesäkuulla. Heiäkuulla

43 Elokuulla Syyskuulla Joulukuulla R ,00,00,00,00 l,00j,00,00 0 l,00,00,00 0 0,00,00:sta syystä kaikissa sytyeissä sattui aliaseisovia kuukausia: Rapport à,00 de toutes les aissaces , Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla. Toukokuulla Kesäkuulla. Heiäkuulla. Elokuulla.. Syyskuulla. Lokakuulla. Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00,00,00, ,00 Mitä erittäi tulee äpärälaste syyimäärää, vaikuttaa siihe, iikui edellisissä katsauksissa jo o huomautettu, vuodeajat suuressa määrässä ja se jakautuu setähe paljo epätasaisemmi eri kuukausille kui aviolliset syyt. l,00:sta kummakilaatmsesta sytymisestä tuli v. 0 yhtä pitkä-aikaisiksi muutettuje kuukautte osaksi seuraava määrä: Rapport à ÎJÏOO aissaces. Aviollisia. Aviottomia. Naissaces légitimes. Naissaces illégitimes. Tammikuu. 0. Helmikuu 00. Maaliskuu 0.

44 Aviollisia. Aviottomia. Naissaces légitimes. Naissaces illégitimes. Huhtikuu 0. Toukokuu 0. Kesäkuu 0. Heiäkuu. Elokuu 00. Syyskuu 0. Lokakuu. Marraskuu. Joulukuu Sumia,00,00. Erotus korkeimma ja alimma lukumäärä välillä ousi siis aviollisissa syyissä prosettii kuukautte keskimäärästä, vaa aviottomissa koko prosettii. Edellisiä vuosia asiatila oli ollut seuraava.,00:sta aviollisesta sytymisestä sattui allaseisovia kuukausia: Rapport à,00 aissaces légitimes Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heiäkuulla Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla ,00,00 l,00,00,00,00 l,00,00,00,00,00

45 ,00:sta aviottomasta sytymisestä sattui aiiaseuraavia kuukausia: Rapport à,00 aissaces illégitimes , Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heiäkuulla Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00,00,00, ,00 Kuolleet. Kuolevaisuus maassa oli vuoa 0 verrattai hyvi piei. Se teki prosettia keskiväkiluvusta aioastaa.. Kuoliprosetti kaupugeissa oli suurempi kui maaseuduilla, imittäi edellisissä.o, jälkimäisissä.. Edellisiä vuosia kuoliprosetti oli ollut: Décès pour cet de la populatio moyee. V:a «M M VI VI Kaupugeissa. Das les villes io......oo....0 Keskimä ärä. Maalaiskuissa. Koko maa Das les commues rurales. Das tout h h. Kuoliprosetti koko kymmevuotiskautea 0 oli ali, mikä Suome väkiluvu tilastolla tähä saakka o ollut merkittävää miltää viisi- eli kyi-

46 mevuotiskaudelta. Ee aioastaa yksityiset vuodet ovat saattaeet osottaa alemma kuoliumero. Lähimmäksi puheealaista aikakautta tulee tässä suhteessa viisivuotiskausi. prosetilla. Korkei kuoliprosetti o edellisellä katovuosikaudella 0. prosetilla. Yllä olevasta taulusta äkyy, että suurempi kuolevaisuus eri vuosia o vaihellut kaupukei ja maaseudu välillä. Kuoliprosetti eri lääeissä o ilmotettu siv.. Eri ikäluokkia kohti jakautuivat kuolleet tavalla kui seuraava yhteesovitus osottaa: Kuolleita vuoa Décès e Alle vuode oli.. :sta :ee vuotee. :stä 0:ee,, 0:stä 0:ee. Yli 0 vuode Prosettia Taulut, ja sisältävät yksityistietoja kuolleitte lukumäärästä kullaki ikävuodella. Samoi kui eeki otetaa tähä seuraava taulu, josta äkee kuolleitte määrä 00: elävä hege ryhmässä kullaki ikävuodella. Kuoliprosetti o laskettu. k. suoraaise metoodi mukaa s. o. vississä ikävuodessa kuolleitte hekilöitte lukumäärä o verrattu iide hekilöide koko lukumäärää, jotka vuode alussa todellaki olivat samassa iässä. Papisto vuodesta atamat tiedot ei aioastaa kuolleitte iästä, vaa myöski heidä sytymävuodesta, tarjoavat täydelliset aieet kuolitauluje laskemisee tämä metoodi mukaa. Sadasta allaseisovissa vosilaokissa elävästä hegestä kaoli v. 0. Mortalité par âge. Nombre des décès par 00 habitats de chaque groupe d'âge e 0. Mieh epuol Sexe mascu jr F Vaim opuo Sexe fémi P F Mo suk Les ( Iemma upuole eux se s -- m tr B S S.. P? Sex Vai» B l! B. P F a a o, w*o ss lem upuö euxi S» t t. ces. Aile vuode vuotta i vuotta

47 0 ïi ri!i? I H Sfï TïïîWÛ H H Ifi vuotta vuotta , oi i i Loi l.oi....0

48 I!!! Il H H!îï p * P» g p r P ** vuotta... vuotta , ,. i r I lo.oo loo.oo U.. Vertailemise vuoksi otetaa tähä kuolikoefficiettei keskimäärä vuosilta 0. I i Sadasta allaseisovissa vuosiluokissa elävästä hegestä kuoli vuosia 0. iu il!ti mu ii m E g a s si & s.» E i»s ff F p F S F F F F S r "* _-^ Alle vuode.. I.se 0 vuotta 0.i vuotta ! O Väkiluvumuutokset v. 0.

49 & a g gi ta. B 0 t) < limo "ö o F eg er c si.b SS. B «' g, vuotta )! ) >J» >i»»» s....s vuotta oi Kuolikoefficietit ikäluokilta yli vuotta lieevät liia alhaisia ja johtuevat viat arvate siitä, että iissä ikäluokissa eläjäi lukumäärä o otettu liia suureksi. Moi jo aikaa kuollut hekilö o epähuomiosta voiut jäädä kirkokirjoissa yhä seisomaa. Korkeimmassa iässä eli yli 0 vuode vahaa kuoli v. 0 hekeä. Näide joukossa yksi vaimopuoli oli eläyt harviaise vahaksi eli täyteesä 0 vuotta. Hä kuului Suistamo kreikalais-veäläisee seurakutaa Wiipuri