SVT VI : 22. finfre Suomi - Finland

Transkriptio

1 SVT VI : 0 kieli 00 tekijä nimeke rinnakkaisn. fre 0 julk. 0 sarja huom. 0 muu nimeket. 0 svt aihealue 0 asiasanat 0 tietov. alue finfre Suomen väestö :nä p:nä joulukuuta 0 Population de la Finlande au décembre 0 Helsinki : Tilastollinen päätoimisto, Suomen virallinen tilasto : ; svt Väki lu vun-ti astoa Väestö - Befolkning - Population 0 Suomi - Finland

2 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. VI. VÄKILUVU NTI L ASTO.. Suomen väestö :nä p:nä Joulukuuta 0. Population de la Finlande au Décembre HELSINGISSÄ, SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINOSSA,. Tilastokirjasto Statistikbiblioteket Tilastokirjasto Statistikbiblioteket

3 Sisältö. Siv. Johdanto. Absoluuttinen väkiluku. Väestönlisäys. Relatiivinen väkiluku. Kaupunki- ja maalaisväestö. Väestön jako sukupuolen ja iän mukaan. Väestön jako sukupuolen, iän ja sivilisäädyn mukaan. Jako äitinkielen perustuksella. Jako synnyinpaikan mukaan. Jako uskontunnustuksen mukaan Jako sivistyskannan mukaan. Huonekunnat. Jako ammatin mukaan. Jako yhteiskuntasäädyn mukaan..... Sokeat 0. Kuuromykät. Mielenvikaiset 0. Tables des matières. Page. Introduction. Population absolue. Accroissement de la population. Densité. Les villes et les communes rurales.... Répartition de la population selon le sexe et l'âge. Répartition de la population selon le sexe, l'âge et l'état civil. Répartition selon la langue parlée.... Répartition selon le lieu de la naissance. Répartition selon le culte 0. Répartition selon le degré d'instruction. Ménages. Répartition par professions. Répartition selon l'état social. Aveugles 0. Sourds-muets. Aliénés 0. Tauluja. I. Suomenmaan pinta-ala, väkiluku ja väentiheys t / 0, sekä väenlisäys 0. II. Pinta-ala, väkiluku ja väentiheys /i 0, sekä väenlisäys kussakin kunnassa III. Väestö S /i 0 sukupuolen, iän ja sivilisäädyn mukaan viisivuotisluokissa. IV. Väestö "/,, 0 sukupuolen, iän ja sivilisäädyn mukaan yksivuotisluokissa. V. Väestö l /i 0 sukupuolen, iän ja uskonnon mukaan viisivuotisluokissa. Tableaux. I. Superficie, population et densité au S /i 0, ainsi que l'accroissement -0. II. Superficie, population et densité au S /i 0, ainsi que l'accroissement de la population dans chaque commune en 0. III. Population au /i0 selon le sexe, l'âge et l'état civil. IV. Population au /i 0 selon le sexe, l'âge et l'état civil. V. Population au / 0 selon le sexo, l'âge et le culte.

4 Siv. VI. Väestö»Vu S U, sivilisäädyn mukaan. VII. Väestö / 0 sukupuolen, sivilisäädyn ja äitinkielen mukaan kussakin seurakunnassa.. VIII. Väestö /i 0 äitinkielen mukaan. IX. Väestö /i 0 syntymäpaikan mukaan. X. Väestö Vi 0 uskontunnustuksen mukaan 0. XI. Väestö jaettuna sivistyskannan mukaan vuonna 0. XII. Huonekuntain lukumäärä Vu 0. XIII. Väestö /u 0, ammatin ja elinkeinon mukaan jaettuna... XIV. Erityisluettelo henkilöistä, jotka elättävät itseään käsityöstä... XV. Väestö /i 0 säädyn mukaan jaettuna. XVI. Sokeita vuonna 0 iän mukaan 0. XVII. Kuuromykkiä vuonna 0 iän mukaan. XVIII. Mielipuolia ja hulluja vuonna 0 iän mukaan. XIX. Sokeiden, kuuromykkäin, mielivikaisten sekä muilla pahemmilla ruumiinvioilla vaivattujen henkilöiden lukumäärä kussakin maan seurakunnassa.... XX. Elävänäsyntyneitten lukumäärä lutherilaisissa seurakunnissa erinäisinä -vuotiskausina sekä kuinka monta niistä kunkin - tai (0 jälkeen) 0-vuotiskauden lopussa tehtyjen väenlaskujen mukaan on elänyt allaseisoviin ikäluokkiin. XXI. Jälellä-eläviä 0,000:sta elävänäsyntyneestä kussakin allaseisovassa ikäluokassa, kaikkein väenlaskujen mukaan. Page. VI. Population au I / M 0 selon l'état civil. VII. Population au "/ 0 selon le sexe, l'état civil et la langue parlée dans chaque paroisse.. VIII. Population au l / n 0, selon la langue parlée. IX. Population au / 0 repartie selon l'origine X. Population au /i 0 selon le culte 0. XI. Population en 0, selon le degré d'instruction. XII. Nombre de ménages au sl /il0. XIII. Population au /JJ 0, par professions. XIV. Spécification des artisans par métier. XV. Population au l /,, 0 selon l'état social. XVI. Nombre des aveugles selon l'an de la naissance.0. XVII. Nombre des sourds-muets selon l'an de la naissance. XVIII. Nombre des aliénés selon l'an de la naissance. XIX. Nombre des aveugles, des sourdsmuets, des aliénés et des autres infirmes dans chaque paroisse en 0. XX. Le nombre des nés vivants (non compris les mort-nés) dans les paroisses luthériennes 0 et le nombre des survivants à l'époque des recensements pendant ce période.... XXI. Combien de survivants en groupes d'âge sousdits à l'époque des recensements 0 pour 0,000 nés vivants....

5 T Iällä vihkolla Tilastollinen Päätoimisto ryhtyy tekemään selkoa siitä yleisestä väenlaskusta maassa, joka pantiin toimeen 0 vuoden päättyessä, jolloin 0 vuotta oli kulunut viimeksi pidetystä väenlaskusta. Väkiluvunmuutoksista vuosina 0 on täydellinen yhteensovitus jo ennen annettu vihkossa,,suomen Virallista Tilastoa VI." Alla seuraavan kertomuksen perustuksena ovat papiston antamat n. k. kymmenvuotistaulut olleet. Näitten kaavat ovat vuodesta 0 pysyneet entisellään. Tarkempi selitys niistä löytyy vihkossa,,suomen Virallista Tilastoa VI." Absoluuttinen väkiluku. (Population absolue). Suomen väkiluku teki p. Joulukuuta 0,0,0*) henkeä, joista,, miehenpuolta ja,0, vaimonpuolta, jaettuina eri lääneihin sekä kaupunkeihin ja maaseutuun maan koko kuten Taulu I näyttää. Väestö eri lääneissä sekä kaupungeissa ja maalaiskunnissa oli prosenttina väestöstä: Vaasan läänissä.... Turun ja Porin.... Viipurin.... Kuopion.... Hämeen.... Oulun.... Uudenmaan.... Mikkelin.... Kaupungeissa (les villes).... Maalaiskunnissa (les commun, rurales) 0..0% ( % , li *) Kun kaikki taulut jo olivat yhteensovitetut, saatiin ilmotus että Hämeenlinnan kreikkalais-venäläinen seurakunta, jota luultavasti ei koskaan ennen ole mukaan luettu paitsi ehkä sisältyvänä Helsingin kreikkalais-venäläiseen seurakuntaan käsitti henkeä, joista miehenpuolta ja vaimonpuolta. Koska kuitenkaan näitten henkilöitten iästä, sivilisäädystä y. m. ei ole annettu lähempiä tietoja, ovat ne jätetyt pois niinhyvin erikoistauluista kuin koko summasta, joka siten oikeastaan olisi noussut,0, henkeen.

6 Väestönlisäys. (Accroissement). Taulun I mukaan absoluuttinen väestönlisäys koko maassa nousi kymmenvuotiskautena 0, henkeen, joista, miehenpuolta ja,00 vaimonpuolta, eli keskimäärin vuodessa, henkeen. Semmoisenaan tämä on suurin väestönlisäys, mikä Suomella minään kymmenvuotiskautena on ollut. Koko relatiivinen eli suhteellinen väestönlisäys maassa, laskettuna väkiluvun mukaan aikakauden alussa, teki.0 %, ja vuotinen suhteellinen väestönlisäys.%. Kymmenvuotiskautena 0 oli suhteellinen väestönlisäys ollut suurempi, nimittäin koko aikakaudelta,i% ja vuotisesti.%. Eri lääneissä suhteellinen väestönlisäys 0 oli: Oulun läänissä. Uudenmaan Hämeen Viipurin Vaasan Turun ja Porin Kuopion Mikkelin Koko lisäys. Accroissement total....% Vuotuinen lisäys. Accroissement annuel. O/ o Koko Suomessa (Tout le pays). lö.so.. Relatiivinen väkiluku. (Densité.) Väentiheyden, ilmotettuna asukasmäärällä km :n alalla, osottaa seuraava taulu, jossa samalla ne kunnat mainitaan, joissa v. 0 väentiheys asianom. lääneissä oli suurin tai pienin: Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeen Viipurin Vaasan asuk.. asuk...a { Helsinginpit..o asuk. km. :llä { Jaala. Rantamäki. Karjala.o Akaa. \ Kuru. Suursaari ja Tytärsaari 0. Suojärvi. Nurmo. Lestijärvi.

7 ( Luhanka. asuk. km :llä Mikkelin läänissä...e asuk. 0. asuk. \ T,, n I Kangaslampi. Tuusniemi I.0 Kuopion r & " " " i Rautavaara Oulunsalo.., Oulun.... Enontekiäineni Inari J O.i Utsjoki j Koko Suomessa (Tout le pays).. Meidän maallamme oli siis v. 0, Norjan jälkeen, alin väentiheysnumero koko Euroopassa, jonka maanosan keskimäärä nousi asukkaaseen km :ä kohti. Tiheimmin asuttu läänimme, Uudenmaan lääni, on tässä suhteessa melkein tasalla Euroopalaisen Venäjän kanssa, ei täyttä kahta kertaa korkeammalla Ruotsia kokonaisuudessaan ja neljättä vertaa korkeammalla Norjaa. Lappia lukuunottamatta, jolta useimmat viljelyksen ja sivistyksen ehdot puuttuvat, on muu osa maata tiheämmin asuttu, kuin lähimmillä naapureillamme idässä ja lännessä. Wienan, Aunuksen ja Vologdan lääneillä Venäjällä on koko viisi vertaa pienempi väentiheys kuin Suomella ja siinä osassa Skandinaaviaa, joka on 0 leveyttä pohjoisempana, väentiheys on kahta vertaa pienempi kuin Suomessa. Tähän on etupäässä syynä Suomen parempi ilmanala, sen suotuisampi luonnonlaatu, sen edullisempi maantieteellinen asema, mutta varmaan myöskin Suomalaisen kansallisluonteen sitkeys. Maan etelä-osa on tiheimmin asuttu. Sitä lähinnä tihein asutus on Pohjanlahden rannikolla; sisäosat ja pohjois-suomi sitävastoin ovat harvempaan asuttuja. Ylläoleva taulu ei kuitenkaan voi antaa tarkkaa kuvausta väentiheydestä, sillä samassa läänissä on usein suuria eroavaisuuksia. Niinpä esm. väestö Vaasan läänissä on enemmän kuin kaksi vertaa tiheämpää Suomenselän länsi- kuin sen itäpuolella. Suurin ja pienin tiheys kussakin läänissä löytyy, kuten jo mainittiin, ilmotettuna taulun viimeisessä sarekkeessa. Yhteensä :ssa maan :sta maalaiskunnasta oli 0 vuoden päättyessä 0 tahi useampia asukkaita km kohti. Näistä kunnista oli Turun ja Porin läänissä, Vaasan läänissä, Viipurin läänissä, Hämeen läänissä ja Uudenmaan läänissä. Nämät kunnat, joitten väentiheysnumerot samalla ilmoitetaan, olivat seuraavat:

8 Turun ja Porin läänissä: Rantamäki.. Kiikoinen.. Merimasku.. Mietoinen.i. Ulvila.. Nummi.. Raisio ^ Naantalin maaseurak. ( Halikko.. Prunkkala.. Parainen.o. Kuusisto.. Suoniemi.. Dragsfjärd.. Askainen.. Lieto.. Lemu.i. Harjavalta.. Piikkiö.i. Nakkila.i. Angelniemi.. Porin maaseurakunta O.s. Punkalaidun 0.. Pyhämaa O.r.. Jomala O.i. Lokalahti O.i. Uskela O.i. Lemlanti O.o. Velkua O.o. Uudenmaan läänissä: Helsingin pitäjä.o. Porvoon maaseurakunta 0.. Tuusula. 0.. Viipurin läänissä: Suursaari ja Tytärsaari 0.. Koivisto.. Johanneksen pitäjä..

9 Kymi.. Kuolemajärvi 0.*. Hämeen läänissä: Akaa.. Eräjärvi.i. Tottijärvi.. Sääksmäki.. Vaasan läänissä: Nurmo.. Ylihärmä.. Vähäkyrö.. Seinäjoki.i. Koivulahti.. Isokyrö.i. Sulva.. Maalahti.. Oravainen 0.. Kokkolan maaseurak 0.. Korsnääsi 0.. Karijoki 0.. Bergö O.i. Lukuunottamatta Kurun kappelia Hämeen läänissä, jossa on ainoastaan. asuk. km :iä kohti, ei löydy ainoatakaan seurakuntaa Uudenmaan, Turun, Hämeen ja Mikkelin lääneissä, jossa olisi vähemmän kuin asuk. km :iä kohti. Mitä taasen muihin lääneihin tulee, niin Sortavalasta koilliseen alkaa hyvin harvaan asuttu vyöhyke, joka ulottuu Venäjän rajaa pitkin Viipurin läänin ja Kuopion läänistä itäpuolelle Pielisjärveä tulevan osan kautta. (Suistamo., Suojärvi., Korpiselkä., Ilomantsi.o, Pielisjärvi., Nurmes. ja Rautavaara. asuk. km :iä kohti). Toinen harvaan asuttu vyöhyke, jossa on vähemmän kuin asuk. km :iä kohti, alkaa Jyväskylää hiukan lännempää Pihlajavedeltä ja ulottuu kahden puolen Suomenselkää koko Vaasan läänin kautta sekä käsittää vielä melkein koko Oulun läänin, lukematta sen lounaista kulmaa ja muutamia rantapitäjiä Oulusta pohjoiseen. Lapinmaassa on km :iä kohti Muonionniskassa O.s, Kittilässä 0., Sodankylässä 0. sekä Enontekiäisissä, Inarissa ja Utsjoella O.i asuk. Kaupunki- ja maalaisväestö oli Kaupunkiväestö. Les villes. Maalaisväestö. Les communes rurales. 0, henk.,, henk. 0,0,,. Itse

10 Siis absoluuttinen väestönlisäys teki aikakautena 0: kaupungeissa..., henkeä, maaseudulla...,. Koko relatiivinen väestönlisäys, laskettuna väkiluvun mukaan aikakauden alussa, oli kaupungeissa. /o> maaseudulla vuotinen relatiivinen väestönlisäys. ja kaupungeissa.io %, maaseudulla I.. Kymmenvuotiskautena 0 asian tila oli: Koko lisäys. Accroissement total. Vuotinen lisäys. Accroissement annuel. kaupungeissa (Villes).%.o%. maaseudulla (Communes rurales)..... I.. Syynä suurempaan lisäykseen kaupunkiväestössä maalaisväestöön verraten on sisäänmuuton suuruus maaseudulta kaapunkeihin eikä luonnollinen väestönlisäys, joka maaseudulla päinvastoin on suurempi kuin kaupungeissa. seuraava : Eri lääneissä oli kaupunki- ja maalaisväestön suhta vuosina 0 ja Lääni. Gouvernements. Kaupunkiväestö. Les villes. Maalaisväestö. Les communes rurales. Kaupunkiväestö. Les villes. Maalaisväestö. Les communes rura- Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Viipurin Oulun Vaasan Kuopion Mikkelin Koko Suomi (Tout le pays)

11 Se prosenttimäärä,., johon Suomen kaupunkiväestö 0 vuoden lopussa oli ennättänyt, ja joka kymmenvuotiskautena on enentynyt. %-Ua, on verrattuna väkiluvunseikkoihin Euroopan muissa maissa, Venäjää (0 %) ja Unkaria ( %) poislukemalla, yhä suhteellisesti hyvin pieni, kun keskimäärä Euroopalle on %. Ainoastaan Uudenmaan läänillä on kaupunkiväestö, joka on hiukan tätä keskimäärää suurempi. Jos, kuten arvellaan, kaupunkein luku ja suuruus muutamissa suhteissa voivat olla nykyaikaisen yhteiskuntaelämän kehityksen mittakaavana, niin ylläolevat numerot osottavat, että tämä kehitys meillä vasta on alullaan. Verrattuna maan koko väestöön ja erittäin maaseutuväestöön, on kaupunkiväestö lisääntynyt verraten nopeasti, joka lisäys vähitellen on yhä enennyt. Kaupunkiväestö oli nimittäin prosenttina koko väestöstä: La population des villes en pour cents de toute la population: 0.% o %..... Järjestettyinä kaupunkiväestön suhteellisen suuruuden mukaan, läänit 0 muuten saavat saman sijan kuin 0, paitsi että Viipurin ja Oulun läänit ovat vaihtaneet paikkaa. enentynyt maalaisväestön suhteen. Kaikissa lääneissä kaupunkiväestö kymmenvuotiskautena on Suurin on lonkahus ollut Uudenmaan läänissä,. %, senjälkeen seuraavat Viipurin, Hämeen, Turun, Kuopion, Mikkelin, Oulun ja viimeksi Vaasan lääni O. /o:lla. Jos Suomen kaupungit väkiluvun mukaan jaetaan alla olevaan kuuteen ryhmään, niin oli asukasluku eri ryhmissä seuraava: * G S Asukasten luku. Population. t B?»K i'! P i p» Oc & Asukasten luku. Population. "t to O? * Kaup., joissa oli yli 0,000 asuk. 0,000 ja 0,000 välillä,000 0,000,000,000,000 o,uuu alle,000 asuk. Summa,0,00,,0,,,0.i.o. 0..i. 00,,,,,0,,..o. lo.o. l.i 00

12 Kymmenvuotiskautena yksi uusi kaupunki, Kotka, on tullut lisää. Suomen neljän suurimman kaupungin, Helsingin, Turun, Viipurin ja Tampereen yhteenlaskettu väkiluku, henkilöä eli.% oli siis isosti suurempi, kuin maan jälellä olevain kaupungin väkiluvun summa 0,0 henkilöä eli ainoastaan. % Suuremmissa kaupungeissa väestönlisäys oli paljo suurempi kuin pienemmissä. Väestön jako sukupuolen ja iän mukaan. (Répartition de la population selon le sexe et l'âge). Melkein kaikissa Euroopan maissa vaimonpuolet ovat luvultaan voitolla. Niin on laita Suomessakin. Vaimonpuolten absoluuttinen enemmyys miehenpuoliin verraten oli p. Joulukuuta 0: Surplus des femmes n / 0: Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin, Hämeen,0 Viipurin, Mikkelin,0 Kuopion,0 Vaasan,0 Oulun... _., Koko Suomessa (Tout le pays),0 Kaupungeissa (Les villes),0 Maaseudulla (Les communes rurales), 0 oli vaimonpuolten enemmyys: Kaupungeissa,. Maaseudulla.,. Koko Suomessa,.

13 ,000 miehenpuolta vastasi 0 ja 0 seuraava määrä vaimonpuolia: ur,000 hommes combien de femmes: Oulun läänissä.... Kuopion.... Hämeen.... Viipurin.... Mikkelin.... Vaasan.... Turun ja Porin.... Uudenmaan.... Koko Suomessa (Tout le pays).. K a u p u n g e i s s a ( L e s v i l l e s ).... Maaseudulla (Les communes rurales),0,00,0,0,0,0,00,0,0,,0,0,0,0,0,0,0,00,0,0,,0 Kymmenvuotiskautena 0 on siis naisten suurempilukuisuus koko maassa hiukan vähentynyt. Samoin naisten enemmyys maaseudulla on vähentynyt huomattavasti; kaupungeissa se sitävastoin on hiukan noussut. Poislukemalla muutamia pienempiä vaihtelevaisuuksia, on naisenemmyys koko maassa aina vuodesta 0, jolloin se oli suurin tällä vuosisadalla, nimittäin,0 vaimonpuolta,000 miehenpuolta kohti, vähitellen ja tasaisesti alentunut nykyiseen määräänsä. Syy tähän tasaantumiseen on selvästi siinä, että miehenpuolten kuolevaisuus on vähentynyt hiukan enemmän kuin vaimonpuolten. Syyksi naisenemmyyden lisääntymiseen kaupungeissa, joka lisääntyminen muutoin herkeämättä on jatkunut neljänä vuosikymmenenä, on taasen luettava vaimonpuolisen palvelusväen tulvaaminen maaseudulta kaupunkeihin. Sellaisesta sisäänmuutosta Helsinkiin maalaiskunnista muissa lääneissä riippuu myös tuo suuri naisenemmyys Uudenmaan läänissä. Kaikissa muissa lääneissä on naisten suurempilukuisuus vähentynyt kymmenvuotiskautena, ja ovat läänit v. 0 tämän suhteen samassa järjestyksessä kuin v. 0, lukematta Oulun lääniä, joka, oltuaan 0 neljäs järjestyksessä, nyt on kohonnut ensimmäiselle sijalle. Naisenemmyys Suomessa, vaikka se viime aikoina onki huomattavasti alentunut, on kuitenkin vielä hiukan suurempi Euroopan keskimäärää, joka on noin,0 vaimonpuolta,000 miehenpuolta kohti. Prosenttiluvuissa ilmotettuna oli Miehenp. Sexe masc. Euroopassa.% Suomessa 0. Vaimonp. Sexe f im. 0. / 0 0..

14 Vuonna 0 tuli eri ikäluokissa seuraava luku vaimonpuolia,000 miehenpuolta kohti vastaavassa ikäluokassa: Sur,000 hommes combien de femmes dans chaque groupe d'âge: yli 0 vuoteen» n»>»?»»»»»»» n Kaupungeissa. Villes ,0..,..,0..,00..,0..,..,..,..,0..,..,0..,0..,..,0..,00.., Maaseudulla. Communes rurales. 0,00,0,0,0,0,0,,0,,,,, Koko maassa Tout le pays. 0 0,00,0,0,0,0,0,,,,,,,0, ,,0,0. Taulusta näkyy, että miehenpuolet nuoremmissa ikäluokissa olivat lukuisammat, kuin vaimonpuolet, ja että tasapaino sukupuolten kesken saavutettiin kaupungeissa vuoden, maaseuduilla 0 vuoden vaiheilla ja koko maassa noin vuoden paikoilla. V. 0 tasapaino koko maassa oli saavutettu jo hiukan ennen 0:ttä vuotta. Kun vaimonpuolet kerran ovat saavuttaneet miehenpuolten lukumäärän ja sivuuttaneet tämän tasapainokohdan, niin kasvaa naisenemmyys yhä nopeammin ja nousee korkeimmillensa vanhimmissa ikäluokissa. Kaupungeissa ja maaseudulla eri lääneissä oli vuosina 0 ja 0,000 miehenpuolta kohti seuraava määrä vaimonpuolia: Sur,000 hommes combien de femmes:

15 0. 0. Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. O u l u n l ä ä n i s s ä.... K u o p i o n.... H ä m e e n.... V i i p u r i n.... M i k k e l i n.... V a a s a n.... T u r u n j a P o r i n.... U u d e n m a a n.... Koko Suomessa (Tout le pays).,,0,,,0,,0,00,,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,,,,,0,,,0,0,00,0,0,0,0,0,0 Sukupuoleen ja ikään katsoen väestö koko maassa sekä erikseen kaupungeissa ja maaseudulla oli p. Joulukuuta 0 jaettuna -vuotisluokkiin kuten Taulu III A, B ja C osottavat. Taulu III D osottaa ikäjaon kullekin -vuotisluokalle eri läänien kaupungeissa ja maalaiskunnissa. Taulu IV jaon -vuotisluokkiin koko maassa ja Taulu V eri uskontunnustajien jaon -vuotisluokkiin koko maassa sekä erikseen kaupungeissa ja maaseudulla.

16 Kummankin sukupuolen -vuotisluokkien suhteellinen suuruus oli vuonna 0 seuraava: Répartition selon Vâge et le sexe: Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Ikä. Age. V < S g ^ s- CO?o S' er a a *? < fe * s M a et a> c g.»- rs y V ït oo <n- 0 v:tta yli % n % 0.0% oo % 0.% » %.% ». B ioo%.0%. 0...oi » %.% n i ioo%.% io.... n O.ot 00%.% » O.u %.% %

17 Jos ajatellaan väestö iän mukaan jaetuksi kahteen yhtäsuureen ryhmään, nuorempaan ja vanhempaan, huomataan, että ikäraja niitten välille sattuu miehenpuolilla täytetyn vuoden jälkeen, vaimonpuolilla noin vaiheilla, kummallakin sukupuolella Jos samalla sukupuolten keskinäinen suhde otetaan huomioon, nähdään, että 0,000 henkeä kummastakin sukupuolesta jakauntuu eri -vuotisluokkiin kuten seuraava taulu osottaa: Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Ikä. Age. g â S* "?? g? rt- 0 V po s l H a * - CO»f B' H a.* B 0- v:tta yli ,0 0 0,,0 0, , , 0 0,0,,,0 0, ,0,00,,, ,000

18 Ikäjaon tarkempaa osottamista varten Suomessa 0 otetaan tähän seuraava taulu. 000 henkilöä kohti kummastaki sukupuolesta löytyi eri iässä olevia seuraava luku: Répartition selon l'âge. Rapport par 0,000 habitants. Ikä. Age. Molemmat sukup. Les d. s. Ikä. Age. Molemmat sukup. Les d. s. Ikä. Age. Molemmat sukup. Les d. s. 0 V Uh v v öfver ,000

19 Taulusta näkyy, että henkilöjen luku eri vuosiluokissa yleensä varsin tasaisesti vähenee sitä myöden kun ikä enenee. Huomattavan keskeytyksen numerosarjassa muodostavat ainoastaan vuosiluokat vuotta, jotka ovat paljoa pienemmät, kuin niiden oikeastaan tulisi olla. Nämät vuosiluokat sisältävät nimittäin vuosina syntyneet, jotka niin suuresti harvenivat nälkävuonna. Tuo luonnottoman suuri ikä-luokka 0 vuotta kaupungeissa riippuu siitä suuresta määrästä henkilöjä, jotka ovat muuttaneet maaseudulta kaupunkeihin. Henkilöitä yli 0 vuoden iässä löytyi - Plus de 0 ans: 0 0 Prosenttiluvuissa nämät tekivät Miehenp. Vaimonp. Sexe masc. Sexe f im. Kaupungeissa (Villes) 0.00% 0.0% Maaseudulla (Communes rurales). O.00 O.oi Koko maassa (Tout le pays).. O.oo* O.oi Miehenp. Sexe masc. 0.0% Vaimonp. Sexe fini. 0.0 % Henkilöt yli 0 vuoden iässä ovat siis kymmenvuotiskautena hiukan enentyneet. 00-vuotisia oli 0 0 Jos väestö jaetaan tuotanto-kykynsä, mukaan ikäluokkiin 00, 00 ja yli 0 vuotta, oli, Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. luokassa 00 v. n 0-0» yli 0 Summa. %.. 00%.0 % %.%..0 00%.%.. 00%.%.. 00%.% % Tuotteliaat ikäluokat 00 vuotta olivat siisv. 0 pienemmät, kuin 0; nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat sitävastoin olivat kymmenvuotiskauden

20 lopussa suhteellisesti suuremmat, kuin sen alussa. Syynä tähän lienee etupäässä lasten vähentynyt kuolevaisuus, joka sallii maamme verraten korkean synnyinmäärän tuottaa suuremman lisäyksen kuin ennen nuorimpiin ikäluokkiin. Tuotteliaat ikäluokat olivat 0 Suomessa heikommin edustetut, kuin Euroopassa keskimäärin (0.%). Niinkuin kaikkialla muualla olivat tuotteliaat ikäluokat suuremmat kaupungeissa kuin maaseudulla. Eri lääneissä väestö iän mukaan oli jaettu seuraavalla tavalla: Uudenmaan Viipurin Mikkelin Turun ja Porin Kuopion Oulun Hämeen Vaasan läänissä.. >»»»»..»>.. 00 vuotta 00 vuotta yli 0 vuotta.. / «/o..i....i.. % o Koko Suomessa (Tout le pays)...,,.eo,,.0,,. Läänit ovat järjestetyt tuotteliasten ikäluokkien (00) suuruuden mukaan. Elossa olevien keski-ikä oli: L'âge moyen des vivants: miehenpuolten (Sexe masc.),0 vuotta.. vuotta. vaimonpuolten (Sexe fêm.).n.ee kummankin sukupuolen (Les deux sexes).si.0. Elossa olevien keski-ikä oli siis aikakautena 0 hiukan enentynyt. Sukupuolen, iän ja sivilisäädyn mukaan väestö Suomessa p. Jouluk. 0 oli jaettu -vuotisluokkiin kuten Taulu III A, B ja C näyttää. Yleiskatsaus väestön jakoon sivilisäädyn mukaan läänittäin sekä kaupungeissa ja maaseudulla löytyy Taulussa VI. Naineitten absoluuttiset numerot osottavat tuon aina ja kaikkialla esiintyvän seikan, että naineitten miesten ja naineitten vaimojen määrät eivät keskenään ole yhtäpitäviä. Naineitten vaimojen suurempilukuisuus oli nimittäin vuonna 0: ja 0: ; siis vähennys kymmenvuotiskautena. Syy tähän asiantilaan lienee etupäässä siinä, että miehet, jotka ovat vaimonsa jättäneet, syystä eli toisesta tahi huomaamattomuudesta viimein ovat jääneet papiston kymmenvuotistauluihin ottamatta.

21 Prosenttilukuina jako sukupuolen ja sivilisäädyn mukaan oli seuraava: Répartition selon le sexe et Vétat civil. Pour cents. Miehenpuolta. Sexe masc. Vaimonpuolta. Sexe fém. Molemmat sukup. /,e.s dezt.r sexes. Läänit. Gouvernements.. g a ^ s. * c S" f s- ~ T a, o Uudenmaan. Turun ja Porin Hämeen... Viipurin... Mikkelin.. Kuopion... Vaasan... Oulun i.0.0.li....!.. I... I C i....U !..oo i.i i....0 O Koko Suom. (Tout le pays) Kaupungeissa (Villes).. Maalaiskunnissa (Commun e s rurales)......li. ; !. i....u Euroopassa yleensä oli noin /o naimattomia, % naineita ja % leskiä ja erotettuja. Suhteellinen määrä eri sukupuolta ja sivilisäätyä olevia henkilöitä oli: Koko maassa. Tout le pays. Villes. Kaupungeissa. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays: Miehenp. (sexe m.): naimattomia (garçons). naineita (mariés) leskiä ja erotettuja (veufs et divorcés)..0 %...li «/o /o.....,. %.., % 00 o 00% 00%

22 0. 0. Koko maassa. Tout le pays. Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Vaimonp. (Sexe fém.): naimattomia (filles). naineita (mariées) leskiä ja erotettuja (veuves et divorcées). Kumpaakin sukupuolta {Les deux sexes): naimattomia (garçons et filles).... naineita (mariés) leskiä ja erotettuja (veufs, veuves et divorcés).0 %. J**L»... 00% %. %.U 00%.0. 00%.%.. 00% _ JÎ _ 00%. %.. 00 % % Yllä olevat numerot osottavat, että naimattomien luku Suomessa on hiukan enentynyt kymmenvuotiskautena 0; naineitten, samoinkuin leskienkin, luku on sitävastoin hiukan vähentynyt. Naineitten luku, joka vuonna 00 oli. %, on senj aikeen vähitellen alentunut. Suomessa, kuten Ruotsissa ja Saksissa, on suhteellisesti enemmän leskivaimoja kaupungeissa, kuin maaseudulla. Yleensä on asianlaita päinvastoin. 00:aa nainutta miestä ja vaimoa kohti tuli 0: Sur 00 hommes et femmes mariés: naimattomia miehenp. ja leskimiehiä (garçons et veufs).., vaimonp. vaimoja (filles et veuves) Vuonna 0 vastaavat luvut olivat ja. 00:aa leskimiestä kohti tuli 0 seuraava määrä leskivaimoja: Sur 00 veufs combien de veuves: Viipurin läänissä 0 Turun ja Porin Vaasan Uudenmaan Kuopion

23 Mikkelin läänissä Hämeen,. Oulun Koko Suomessa (Tout le pays) Kaupungeissa (Villes) Maaseudulla (Communes rurales). Vuonna 0 tuli koko maassa 00:aa leskimiestä kohti leskivaimoa. Mutta tärkeämpi kuin tieto koko väestön jaosta sivilisäädyn mukaan, on tieto täysikasvaneen väestön tilasta tässä suhteessa. Yli 0 vuoden ikäisistä henkilöistä, siis niistä, jotka yleensä voivat olla naimisissa, oli 0: Sur toute la population au dessus de 0 ans: Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Molem. snknp. Les d. s. Vaimonp. Sexe"fém. Miehenp. Sexe masc. Molem. snknp. Les d. s. Vaimonp. Sexe fém. Miehenp. Sexe masc. Molem. snknp. Les d. s. Vaimonp. Sexe fém. Miehenp. Sexe masc. Naimattomia (garçons et filles).. Naineita (mariés). Leskiä ja erotettuja (veufs, veuves et divorcés)....% %.Î%..0 00%.0%..0 00%.%.. 00%.io.. 00%.» % 0.0%.. 00%.»..,. 00%.% % Yli 0 vuoden ikäisestä väestöstä oli 0 koko maassa: Miehenp. Sexe masc. Naimattomia (garçons et filles) 0. % Naineita (mariés).,. Leskiä ja erotettuja (veufs, veuves et divorcés).o Vaimonp. Sexe fém.. %.. Molemp. sp. Les deux s.. % 0.i., 0. 00% 00% 00%. Naineitten ja naimattomien luku erityisissä korkeammissa ikäluokissa oli prosenttina koko väestöstä samoissa ikäluokissa v. 0 seuraava: verraten : Naineet 00 vuoden iässä tekivät koko väestöön 00 vuoden iässä Sur toute la population de 00 ans combien de mariés de 00 ans:

24 0 Kaupungeissa (Villes).»e /o Maaseudulla (Communes rurales) 0.u Koko maassa (Tout le pays).,, 0 oli asiantila: koko maassa.%- 0 naimattomat yli 0 vuoden iässä tekivät koko väestöön yli 0 vuoden iässä verraten: Sur toute la population an dessus de 0 ans combien de garçons et filles au dessus de 0 ans: Kaupungeissa (vittes).% Maaseudulla (communes rurales) lo.si Koko maassa (tout le pays).e«. 0 oli niitten suhteellinen luku: koko maassa. %.

25 V. 0 Suomen väestö sukupuolen ja sivilisäädyn mukaan jakautui kussakin eri -vuoden ikäryhmässä: Répartition de la population selon l'âge, le sexe et l'état civil. Koko maassa (Tout le pays). Miehenp. Sexe maso. Vaimonp. Sexe fém. Molemmat sukup. Les deux sexes. Ikä. A(jc. il i? s H.? *s S r S? s» a. "'? s. <* o *. % % % i'?? F. g *=! A o S ^ g fr? r Ï ~ s a g??' * y, si s. S I. - f S P i f - S/ n>! u fi, 0- v yli loo Keskim. (moyenne) _ 0. _.! i i.it KM) U oo. _ /.0S 0.oo oo 0.0 _ _ D i oo... 0.oo..

26 Kaupungeissa (Villes). Miehenp. Vaimonp. Molemmat sukup. Sexe masc. Sexe fém. Les deux sexes.? ï a»? î «?. * tf i». ST? * ' ". S g" * %. 0- v ,... j , u 0.0 I..0. I. 0,..0. I ».so I.n , oo.. 0 r I...t os I.. 0..ss lo.oe.. I i.n. 0..oi..os oo...u i.ie oo.M....is yli 00 _ Keskim. (moyenne) \....es.n.i.0..

27 Maaseudulla (Communes rurales). Miehenp. Sexe masc. Vaimonp. Sexe fétn. Molemmat sukup. Les deux sexes. Ikä. Age. s? $ g tr. % l I i g s % ï & " P il <* B 0/ /o- 0- v , lo.oi O.oi Keskim. (moyenne) \.0. j.ia 00...il ^ so. m O.oo O.oo O.ot oo.0

28 Lopuksi Suomen väestö 00, miehenpuolia ja vaimonpuolia sekä eri sivilisääfryä huomioon ottamalla, jakautui iän mukaan seuraavasti: Répartition de la population selon l'âge, le sexe et l'état civil. KokO maassa. (Tout le pays). Miehénp. Sexe tnasc. Vaimonp. Sexe fem. Molemmat sukup. Les deux sexes Ikä. Age. SJ' a B" v. * i. F *( g' g î?*" <% *" * f E B n B"? < B! S a s. s a S S 'y s B -a î te'. 'S, < p S S". «>? sr II s. tt <a i I s- H e & B S, B, 0- v r 0 0-, yli io O.io 0.0 O.oi _ _ O.oi io.U _ oi _ oi oi..0. _ M ! Summa

29 Kaupungeissa (Villes). Miehenp. Vaimonp. Molemmat sukup. Sexe tnasc. Sexe fém. Les deux sexes.» ihj!'inhi':ir!hi!ïii g- B s- S g SB" & a. '. * ' «.? & r s- s & f!! i /oj 0- V.. -..) j () -! " ' ! *» * i , , * ! , j... 0, j. 0.. j j , j 0. j i 0.. : 0. yli 0.0 O.o 0.! O.oe O I. O O. Summa l j 00 00

30 Maaseudulla (Communes rurales). Miehenp. Sexe masc. Vaimonp. Sexe fém. Molemmat sukup. Les deux sexes. Ikä. A(je. sr t- ^. a> il rt *' Î a B s. p Ë. s»' ft I t - U 0 S. B P b- ^ * S.». ~ "- Ê^- i. M 0/ / 0* 0 v yli Summa O.oi 00 _ _ O.oi oo _ _ U _ I.oo I O.lt 00 Väkiluku sukupuolen, sivilisäädyn ja äidinkielen mukaan kussakin seurakunnassa v. 0 löytyy ilmoitettuna Taulussa VII. Taulut XX ja XXI osottavat eri -vuotisluokkain vaihtelevan suuruuden menneinä aikoina, sellaisina joiksi ne eri väenlaskuissa ovat havaitut. Edellisessä taulussa absoluuttiset luvut löytyvät ilmoitettuina. Taulun toinen sareke osottaa kuinka suuret ne syntyneitten -vuotisryhmät ovat, joista eri luokat ovat alkunsa saaneet. Jos taulu luetaan vaakasuorissa riveissä, niin nähdään, kuinka monta henkilöä kustakin syntyneitten -vuotisryhmästä on päässyt eri ikäluokkiin. Kuta suuremmat nämät syntyneitten ryhmät alkuaan ovat olleet, sen suuremmat ovat myöskin

31 yleensä vastaavat samanumeroiset ikäryhmät seuraavissa väenlaskuissa. Se seikka, että syntyneitten ryhmät huomattavalla tavalla ovat suuruudessa vaihdelleet ja että lisäksi myöhemmät ryhmät ovat olleet pienemmätkin kuin edelliset vaikka väkiluvun lisääntyessä päinvastainen asiantila olisi ollut odotettavissa on selvä syy siihen, että luvut samassa pystysuorassa sarekkeessa ovat niin toisistaan eroavia. Mutta näihin lukuihin muutkin syyt ovat vaikuttaneet. Maahan ja maasta muutot eivät liene niissä mitään huomattavampaa aikaan saaneet, mutta sitä vastoin vaihteleva kuolevaisuus, joka eri aikoina on ollut vallalla. Sen voiman osottamista varten, jolla kuolevaisuus on vaikuttanut, on Taulussa XXI syntyneitten eri lukumäärä elimineerattu sovittamalla luvut semmoisinaan samaan alkumäärään, 0,000. Taulusta näkyy, että kuolevaisuus aikojen kuluessa on vähentynyt, koska eri ikäluokkiin ennättäneitten suhteellinen lukumäärä nyt on suurempi kuin ennen. Jos luvut taulussa XX luetaan viistoon ylös päin, saadaan yleiskatsaus väkiluvusta, sellaisena kuin se eri väenlaskuissa on ollut jaettuna -vuotisluokkiin. Taulussa XX ovat eräät vanhemmat -vuotisluokat suuremmat kuin samasta syntyneitten ryhmästä johtuvat nuoremmat luokat. Ne ovat merkityt kysymysmerkillä. Varmana voitanee pitää, että tiedonannot tässä suhteessa ovat virheellisiä. Ainoastaan edellyttämällä hyvin suuren määrän maasta- ja maahanmuuttoja nämät säännöttömyydet voisivat saada tyydyttävän selityksen. Mutta koska sellaisia tiettävästi ei ole tapahtunut, täytyy näitä tiedonantoja pitää väärinä. Taulussa XXI ei niitä senvuoksi olekaan otettu huomioon. Jako äidinkielen perustuksella. Äidinkielen mukaan Suomen väestö 0 jakautui läänittäin niinkuin Taulu VIII osottaa. Suhteellinen jako oli seuraava: Répartition selon la langue parlée: suomen-kielisiä ruotsinvenäjän-.. saksan-., lapinmuun- (finnois).. (suédois).. (russes)... (allemands). (lapons).. (autres)... 0.,0, eli,0,.,,..,0.0 % %. 0. O.i., Summa,0,0 00% 00%. Eri lääneissä väestö oli suomen- eli ruotsinkielinen seuraavassa suhteessa:

32 0. 0. Kuopion Mikkelin Oulun Hämeen Viipurin Turun ja Porin Vaasan Uudenmaan läänissä Suomenkielisiä (finnois).... 0/0...o Ruotsinkielisiä (suédois). 0.% ,,. 0.. Suomenkielisiä (finnois)..%......i. Ruotsinkielisiä (suédois). 0.%.0.. -,,.o. 0. Koko Suomessa (Tout le pays)..0 %. %.%.%. Venäjänkieliset olivat enimmäkseen kauppiaita perheineen, hajaantuneita sinne tänne kaupunkeihin; saksankieliset olivat samoin parhaasta päästä kauppiaita, asuvia enimmäkseen Viipurissa ja Helsingissä; lapinkielisiä löytyi yksinomaan Oulun läänissä. Jako syiiiiyinpaikan mukaan. {Répartition selon le lieu de la naissance). Taulun IX mukaan oli 0 Suomen asukkaista syntyneitä: samassa kunnassa, jossa he asuivat,, toisessa kunnassa samaa lääniä 0, syntyneitä samassa läänissä,,0 toisessa..,0 Summa syntyneitä Suomessa,,. Syntyneitä Venäjällä., Ruotsissa, Saksassa Norjassa 0 Tanskassa Suuressa Britanniassa ja Irlannissa. 0 Sweitsissä Ranskassa Itävalta-Unkarissa Italiassa Turkinmaalla Spaniassa Alankomaissa

33 Syntyneitä Belgiassa Bulgariassa Itä-Indiassa Kiinassa,. Muissa Aasian osissa.. Egyptissä Muissa Afrikan osissa.. Amerikassa Sandwichsaarilla... Muissa Austraalian osissa Atlantin valtamerellä.. Tuntemattomalla seudulla Euroopan ulkopuolella _ 0 0 Summa muissa maissa syntyneitä, paitsi Venäjällä ja Ruotsissa, Summa Suomen ulkopuolella syntyneitä, Ilmoittamattomalla seudulla.. 0,000:sta asukkaasta oli: 0. Summa,0,0. - a Läänit. Gouvernements. & a s. s ö. Ï"* (- H Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko Suomessa (Tout le pays). Kaupungeissa (Villes).... Maaseudulla (Commîmes rurales) Miehenpuolia (Sexe masc)... Vaimonpuolia (Sexe fém.)...,,,,,0,0,,0,,,,,,,,,00,0,,0,0,,0,,0,0,0,,,,,,,,,, 0 0 0, 00 0,,0,,,,,,,,,,, 0 0

34 0 0. Uudenmaan.. Turun ja Porin Hämeen... Viipurin... Mikkelin... Kuopion... Vaasan... Oulun.... Koko Suomessa (Tout le pays). Kaupungeissa (Villes).... Maaseudulla (Communes rurales) Miehenpuolia (Sexe masc.)... Vaimonpuolia (Sexe fém.)...,0,,0,,,,,,,,,,,,, 0 0 0,0,00,0,,,0,,,,,0,,,,,,, 0 0 0,,,,,,,,,,,,,, 0 Parannetut kulkuneuvot ovat selvästi vaikuttaneet suuremman määrän muuttamisia kuin ennen. Kuitenkin ylläolevat numerot osottavat, että muuttamisten määrä meillä maalaiskunnissa yhä on verrattain vähäpätöinen. Sitä vastoin vierasten ainesten tulvaaminen kaupunkeihin erittäin suurempiin, on sangen huomattava. Tästä sekin huomattava lonkahus saapi selityksensä, joka kymmenvuotiskautena on tapahtunut kaupunkein syntyperäisen väestön suhteellisessa lukumäärässä. Suurempien kaupunkein väestössä on niitten henkilöitten luku, jotka eivät ole kaupungissa syntyneet, suhteellisesti suurempi kuin pienemmissä kaupungeissa ja maalaiskunnissa. Että ulkomailla syntyneitä henkilöitä löytyy Suomessa vähäpätöinen määrä, on luonnollinen seuraus meillä verrattain vähän kehittyneistä kansainvälisistä siteistä. Ei edes Suomen yhdistäminen Venäjään eikä se vilkas liike, joka tästä on ollut seurauksena näitten maitten kesken, ole saanut mainittavampaa vaikutusta aikaan väestötilastollisessa suhteessa, kuten muutoin olisi voinut odottaa. Huomattava on myös se sitkeys, jolla väestö meillä yleensä pysytteleikse synnyinseudullaan. Jako uskontunnustuksen mukaan. Suomen väestön jakautuminen uskontunnustuksen mukaan p. Joulukuuta 0 näkyy Taulusta X. Vuonna 0 oli: Répartition selon le culte. lutherilaisia (luthériens).os % kreikkalais-venäläisiä (grecs-orthodoxes) I.0,, roomalais-katolisia (catholiques-romains)...._. O.0 00 o/ o.

35 0 olivat vastaavat prosenttiluvut: lutherilaisia.oi % kreikkalais-venäläisiä. roomalais-katolilaisia dl»_ 00%. Että katolisten lukumäärä vuodesta 0 vuoteen 0 näennäisesti on vähentynyt,0:stä G henkilöön, eli O.u %:sta 0. prosenttiin maan väkiluvusta, riippunee siitä, että Viipurin katoliseen seurakuntaan kuuluviksi luettiin v. 0 erehdyksestä joukko henkilöitä, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia. Jako sivistyskannan mukaan. Sivistyskantaan katsoen väestö on jaettu viiteen ryhmään, nimittäin l:o henkilöihin, joilla on kansakoulun kurssia korkeampi sivistys; :o muihin luku- ja kirjoitustaitoisiin; :o ainoastaan lukutaitoisiin; :o kymmentä vuotta vanhempiin lukutaidottomiin, sekä :o muihin kymmentä vuotta nuorempiin lukutaidottomiin lapsiin. Eri sivistyskannalla olevien henkilöitten absoluuttinen lukumäärä Suomessa p. Joulukuuta 0 on ilmotettuna Taulussa XI. l,ooo:n neljään ensimmäiseen ryhmään kuuluvan hengen joukossa oli: Répartition selon le degré de l'instruction: a) eri lääneissä sekä koko maassa, kaupunkeja ja maaseutua erottamalla: Läänit. Gouvernements. II % * I s- V S ~. s. P II li s p i t si S, a- S- Summa. Total. Turun ja Porin Uudenmaan Hämeen Vaasan Mikkelin Oulun Kuopion Viipurin j_ Koko Suomessa (Tout le pays). Kaupungeissa (Villes),... Maaseudulla (Communes rurales) ,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000

36 b) uskontunnustuksen mukaan. Selon le culte: Lutherilaisia (Luthériens).... Roomalais-katolisia (Catholiques-romains) Kreikkalais-katolisia (Grecs-orthod.) 0 0 0,000,000,000 c) äidinkielen mukaan. Selon la langue parlée: Saksankielisiä (Allemands) Ruotsin-.. (Suédois)... Lapin- Suomen-,, Venäjän-. (Lapons) (Finnois) (Russes) Muun (Autres) ,000,000,000,000,000,000. Jos ne,0 lasta alle 0 vuotta, jotka luettiin joko ainoastaan lukutaitoisiksi, tahi myöskin luku- ja kirjoitustaitoisiksi, vähennetään kymmentä vuotta vanhemmista ainoastaan lukutaitoisista henkilöistä johon luokkaan useimmat näistä lapsista luultavasti ovat luetut oli kaikista 0 vuotta vanhemmista henkilöistä: a) eri lääneissä sekä koko maassa, jaettuna kaupunkeihin ja maaseutuun: Läänit. Gouvernements. sg_ g. fi i a- * S Summa. Total. Turun ja Porin Uudenmaan Hämeen Vaasan Mikkelin Oulun Kuopion Viipurin _ _ Koko Suomessa (Tout le pays). Kaupungeissa (Villes).... Maaseudulla (Communes rurales) ,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000

37 b) uskontunnustuksen mukaan: Selon le culte: Lutherilaisia (Luthériens).... Roomalais-katolisia (Catholiques-romains) Kreikk.-katolisia (Grecs-orthodoxes) ,000,000,000 Yllä olevaa laskua ei ole voitu tehdä väestöstä jaettuna äidinkielen mukaan, koska sen ikäjakoa ei ole ilmotettu. Niinkuin näkyy ovat molemmat taulut sangen yhtäpitäviä, joka onki luonnollista, sillä 0 vuotta nuoremmat lukutaitoiset lapset, jotka jälkimmäisessä taulussa luettiin pois, tekevät ainoastaan noin % koko 0 vuotta vanhemmasta väestöstä.»yksistään lukutaitoisten" määrä on jälkimmäisessä taulussa hiukan alempi, kun numerot muissa sarekkeissa ovat hiukan suurentuneet. Mainituissa tauluissa läänit ovat asetetut järjestään suhteellisen suurimmasta vähimpään määrään lukutaitoisia henkilöitä. Että Wiipurin ja Kuopion läänit täten saavat viimeiset sijat, riippuu siitä, että muu kuin lutherilainen väestö mainituissa lääneissä on lukuisampi, kuin muualla; ja että juuri tämän väestön kesken löytyy suurin määrä lukutaidottomia, selviää taulun jälkimmäisestä osasta. Lukutaito koko maassa 0 vuotta vanhempain henkilöjen kesken oli siis niin yleinen, että. % oli lukutaitoisia ja ainoastaan.i % lukemattomia *). Lutherilaisissa seurakunnissa viimemainittujen määrä nousi ainoastaan. prosenttiin, mutta kreikkalais-venäläisissä seurakunnissa sitävastoin aina. prosenttiin. Kirjotustaito taas, merkillistä kyllä, oli suhteellisesti enemmän levinnyt kreikkalais-venäläisissä, kuin lutherinuskoisissa. Kymmenen vuoden ikään päässeistä henkilöistä oli edellisissä. %, mutta jälkimmäisissä ainoastaan 0. % kirjotustaitoisia. Viimemainittu seikka saanee selityksensä siitä, että kreikkalais-venäläiseen väestöön kuuluu verrattain suuri luku kaupassa ja teollisuuslaitoksissa toimivia henkilöitä, joille kirjotustaito on välttämätön, sekä että alkuopetusta edellisten kesken sen ohessa niissä harvinaisissa tiloissa, jolloin sitä annetaan, harrastetaan enemmän koulumaisesti, kuin lutherilaisten suuren enemmistön kesken, jolle koti-opetus, valmistuksena lukukinkereihin ja rippikouluun, vielä on paljo yleisempi, kuin metodillinen opetus koulussa. Yleensä on kirjotustaito enimmän levinnyt niissä seurakunnissa, joissa korkeampia kansakouluja pitemmän aikaa on ollut toimessa. Tässä suhteessa herättää erittäinki kaupungit huomiota, joissa kirjotustaitoisten lukumäärä oli enemmän kuin 0%«Korkean sijan saavat myös useat tehtaanseurakunnat; sen ohessa löytyy erityisiä maaseutuja, joissa kirjoitustaito on verrattain hyvin yleinen. *) Muist. 0 vuotta vanhempain joukossa oli muun muassa noin,00 mielenvikaista, joilla tietysti ei voinut olla lukutaitoa. Samassa iässä oli,00 sokeata ja,00 kuuromykkää.

38 Mitä sivistysoloihin ruotsin- ja suomenkielisessä väestössä tulee, oli korkeampi koulusivistys ja kirjotustaito enemmän levinnyt sekä lukemattomien määrä pienempi edellisessä kuin jälkimmäisessä. Korkeampaan koulusivistykseen katsoen voipi tämän jo ennakolta arvatakin, koska suurempi osa maan säätyhenkilöluokasta, kuten tunnettu, vielä kuuluu väestön ruotsinkieliseen osaan. Että suomenkielisessä väestössä on verrattain suurempi määrä lukutaidottomia selviää siitä, että maamme kreikkalaisvenäläisillä uskontunnustajilla on, vähäisestä murtoluvusta puhumatta, suomi äidinkielenä. Huonekunnat. Taulu XII mukaan Suomessa vuoden 0 päättyessä oli: Huonekuntaa. Ménages. kaupungeissa (Villes), maaseudulla (Communes rurales), koko maassa (Tout le pays),. Kutaki huonekuntaa kohti tuli: Sur chaque ménage combien de habitants: kaupungeissa (Villes).ee henkilöä, maaseudulla (Communes rurales).i, koko maassa (Tout le pays) Vuodesta 0 huonekuntien lukumäärä oli enentynyt. prosentilla, kun väestönlisäys samana aikana oli tehnyt vain /o- 0 oli siis joka huonekunnassa pienempi määrä henkilöjä kuin 0. Yhtenä syynä tähän muuttuneesen asiantilaan lienee se, että nykyään pienempi määrä palvelioita on isäntien ruoassa kuin ennen. 0 tuli kutakin huonekuntaa kohti: kaupungeissa.. henkeä, maaseudulla.e, koko maassa. Huonekunnat jakautuivat seuraavalla tavalla: Ménages consistant de:

39 0. 0. Koko maassa. Tout le pays. Maaseudulla. Communes rurales. Kaupungeissa. Villes. i Koko maassa. Tout le pays. Maaseudulla. Communes rurales. Kaupungeissa. i Villes. Huonekuntia, joihin kuului henki henkilöä.o.o.i ?»»»»?.o.o....o o o.o i.o..o.o..i io H ?, ,? ?, us. kuin O.i O.a O.i Huonekuntien lukumäärä oli siis vastapäisessä suhteessa niitten henkien lukuun, jotka kuuluivat huonekuntiin. Pienet huonekunnat henkeä olivat kaupungeissa suhteellisesti lukuisammat kuin maaseudulla; suuremmat huonekunnat enemmän kuin henkeä olivat sitävastoin maaseudulla lukuisammat kuin kaupungeissa. Jako ammatin mukaan. {Répartition par professions). Koska Tauluissa XIII ja XIV tavattavat tiedot väestön jaosta ammatin ja elinkeinon mukaan perustuvat papiston summittaisin kustakin seurakunnasta toimittamiin numerotauluihin eikä nimenmukaisiin henkilöluetteloihin ilmaisevat ne luultavasti vain enemmän tai vähemmän sattuvasti todellista tilaa tässä suhteessa. Kuinka täydellisiä taulukaavat ovatkin, ei niihin tietenkään koskaan voi mahtua niin paljon sarekkeita, kuin vaadittaisiin, jos mieli saada kaikkia asianhaaroja suuremmassa kansanryhmässä edes lähimaillekaan kaikinpuolin valaistuiksi. Ja papistolleki on varmaan usein ollut vaikea

40 ratkaista, mihinkä sarekkeesen joku henki olisi pantava. Niinpä esm. ilmotukset maa- ja merisuojeluksesta nähtävästi ovat epätäydelliset. Sillä,,yli- ja alapäällystö sekä miehistö"-nimisen rubriikin alla on ammatin harjottajina merkitty ainoastaan, kaupungeissa,, maaseudulla, summa koko maassa, henkeä. Kuitenki oli, kuten tunnettu, vakinaisessa sotapalveluksessa yli,000 miestä asevelvollisia ja lisäksi upseereja sekä vakinaista alapäällystöä. Kieltämätöntä on siis, että tässä on ereys ainaki,000 hengen suhteen. Eikä kuitenkaan olisi pitänyt olla vaikea ainakaan tässä suhteessa antaa täydellisiä tietoja. Ovatko tiedot muista ammateista tarkempia, ei voida ratkaista. Kuitenki ne myös muutamissa suhteissa näyttävät enemmän tai vähemmän epäilyttäviltä. Jos sentään nämät tiedot, sellaisina kuin ne nyt ovat, sovitetaan yhteen, saadaan seuraava tulos, jossa numerot osottavat, sitä henkilömäärää päähenkiä, apulaisia ja palvelusväkeä, sekä näitten kaikkien perheitä joka sai elatuksensa vissistä ammatista: * Lukumäärä. Nombre. /o- Lukumäärä. Nombre. 0/ /O' Hallinto- ja oikeudenhoito (Administration et justice) Opetus- ja kasvatustoimi (Enseignement).. Papisto (Clergé) Terveydenhoito (Profession médicale)... Maa- ja merisuojelus (Force publique)... Muut vapaat elinkeinot (Autres professions libérales) I. Summa valtiovirkoja ja vapaita elinkeinoja (Professions libérales) II. Maanviljelys ja karjanhoito sivuelinkeinoineen (Agricidture) Tehdasteollisuus (La grande industrie).. Käsityöteollisuus (La petite industrie)... III. Summa teollisuusammatteja (Industrie) IV. Kauppa (Commerce) V. Kulkulaitokset (Communications)... VI. Muut elinkeinot (Professions diverses). VIL Henkilöitä ilman määrätt. tahi ilmotettua elinkeinoa (Individus sans profession) Summa (Total) 0 lfio,,,,0,, 0 Rl ,0,,0 0,, 0, 0,,00,0,0...oo..ii.. 00

41 tavalla : Vuonna 0 väestö samallaisen ryhmityksen mukaan jakautui seuraavalla Lukumäärä. Lukumäärä. Hallinto- ja oikeudenhoito Opetus- ja kasvatustoimi Papisto Terveydenhoito Maa- ja merisuojelus Muut vapaat elinkeinot I. Summa valtavirkoja ja vapaita elinkeinoja II. Maanviljelys ja karjanhoito sivuelinkeinoineen Tehdasteollisuus Käsityöteollisuus III. Summa teollisuusammatteja.... IV. Kauppa V. Kulkulaitokset VI. Muut elinkeinot VII. Henkilöitä ilman määrättyä tahi ilmotettua elinkeinoa Summa,,,,00,0,,0 0, ,0.,,,0,,0,,..o..0.0.,.0,00, ; 00 Mitään mainittavampaa lonkahusta suhteellisissa luvuissa ei siis vuodesta 0 vuoteen 0 ole tapahtunut. Ainoa suurempi muutos, joka tässä kohden ansaitsee huomiota, on maataviljelevän luokan vähentyminen.o prosentista. prosenttiin. Teollisuus ja useimmat muut elinkeinot ovat sitävastoin hiukan kasvaneet, joka väentiheyden lisääntymiseen katsoen, olikin odotettavissa: Nombre de domestiques: Miehenpuolinen palvelusväki teki (masc.) Vaimon puolinen (fem.) Lukumäärä. %,0.0 0,.i Lukumäärä. %,.,. Jako yhteiskuntasäädyn mukaan. (Répartition selon Vêtat social). Taulu XV esittää katsauksen valtiollisesti ääni-oikeutettujen eli ääni-oikeudettomain yhteiskuntaluokkain lukuisuuteen kussaki läänissä. Siitä havaitaan että koko Suomen väestöstä ainoastaan. % kuuluu niihin kansanluokkiin, jotka ovat valtiopäivillä

42 J edustetut, jotavastoin aina 0.% eli suuri enemmistö on semmoisia, joilla ei ole mitään oikeudenmukaista valtaa välillisesti tai välittömästi ottamaan osaa lainsäädäntöön. Valtiollisesti täysi-ikäisistä yhteiskuntaluokista kuului Ritaristoon ja Aateliin, henkeä, Pappissäätyyn,, Porvarissäätyyn,0 ja Talonpoikaissäätyyn, henkeä. Ne perusteet, joita on noudatettu eri säätyjä luokitettaissa ovat olleet seuraavat: Ritaristoon ja Aateliin on luettu kaikki maan kirkonkirjoihin merkityt jäsenet Suomen ritarihuoneesen sisäänkirjotetuista kreivillisistä, vapaaherrallisista ja aatelisista suvuista, papit kuitenkin poisjätettyinä. Pappissäätyyn on luettu lutherilaiset papit vaimoineen ja lapsineen sekä kreikanuskoiset papit samoin vaimoineen, lapsineen. Myöskin yksi katolinen pappi Wiipurissa, koska hän luultavasti on Suomen kansalainen, on otettu sikäläisen katolisen seurakunnan tauluun. Pappissäätyyn sitäpaitsi koulu-opettajat perheineen ovat luetut. Täten säätyyn kuuluvasta, henkilöstä ovat kuitenki ainoastaan,0, eli lutherilaiset uskontunnustajat, luettavat Suomen valtiolliseen papissäätyyn. Porvarissäätyyn on luettu kaupunkein asukkaat paitsi ne, jotka kuuluvat aatelis- ja pappissäätyyn sekä palkolliset, päiväläiset, matruusit, miehistö sotaväessä, kruunun ja kaupungin palveliat ynnä muut väestön luokat, joilla voimassa-olevan valtiopäiväjärjestyksen mukaan ei ole vaali-oikeutta sanottuun säätyyn. Talonpoikaissäätyyn ovat seuraavat taulukaavaan otetut yhteiskuntaluokat luetut: aatelittomat maanomistajat, talonpojat ja muut, jotka viljelevät omaa maata, kruununtalolliset ja uutistilanviljeliät, arentimiehet ja eläkkeensaajat, kaikki nämät vaimoineen, lapsineen. Siihen suureen jäännökseen väestöstä, jonka nimitys,,kaikki muut" käsittää, kuuluu taas kaikki maalla asuvat aatelittomat sivili virka- ja palvelusmiehet perheinensä, kansakoulu-opettajat, lukkarit, kirkonpalveliat, käsityöläiset ja maakauppiaat, jolleivät ne omista manttaaliin pantua maata, maa- ja jyvätorpparit, kalastajat sekä itselliset, samoinkuin niin kaupungissa kuin maalla sisäänkirjotetut palkolliset, merimiehet, tehtaantyömiehet, päivätyöläiset, vaivaishoitolaiset, y. m. Sama muistutus koskeva kymmenvuotistaulujen ilmotusten luotettavaisuutta, joka yllä tehtiin väestön jaosta ammatin ja elinkeinon mukaan puhuttaissa, on myöskin tehtävä väestön jakoa vastaan säädyn ja yhteiskuntaluokan mukaan. Että epäilykset tässä suhteessa ovat oikeutettuja, tulee selvästi näkyviin, kun vertaa 0 vuoden tietoja 0 vuoden tietoihin. Eri säädyt tekivät nimittäin: