SVT VI: 7. kieli nimeke. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue

Transkriptio

1 SVT VI: kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finfre Yleinen katsaus väkiluvun-muutoksiin Suomessa v. Apercu du mouvement de la population de la Finlande en Helsinki: [Tilastollinen toimisto], Suomen virallinen tilasto : Väkiluvun-tilastoa svt - Suomenmaan virallinen tilasto Väestö - Befolkning - Population Suomi - Finland

2 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO, VI. yäkiluyun-tilastoa.. Yleinen katsaus väkiluvun-muutoksiin Suomessa v.. Aperfu du mouvement de la population de la Finlande en. ^ HELSINGISSÄ, Keisarillisen Senatin kirjapainossa,.

3 C^J*At*^*^:

4 Tekstiä (sivv. ). Sisältö. Väestönlisäys. Tehdyt ja hajonneet avioliitot. Lapsensynnyttäjistä. Lapsensynnytysten tuotemäärä. Kuolleet 0. Siv. Table des mati&res. Texte (pages ). Pag. Accroissement de la population «Mariages contractes et dissous. Accouchees. Resultats des couches, Deces 0. Tauluja (sivv. ).. Katsaus väkiluvunniuutoksiin. a) yleinen katsaus. b) kukin kunta erikseen.. Tehtyjä avioliittoja kunakin kuukautena 0.. Tehtyjä avioliittoja, siviilisäädyn mukaan.. Vihityt, ijän ja siviilisäädyn mukaan.. Vihityt ijän, siviilisäädyn ja uskontunnustuksen mukaan..... Orpanusten välillä tehtyjä avioliittoja.. Hajonneiden avioliittojen lukumäärä.. Lapsensynnyttäjät, ijän, siviilisäädyn ja uskontunnustuksen mnkaan.. Lapsensynnyttäjät, jotka ovat synnyttäneet kaksoisia taikka kolmoisia, ijän mukaan Elävänä syntyneet kunakin kuukautena.. Syntyneitä aviottomia lapsia Suomessa.. Syntyneitä aviottomia lapsia Suomen kaupungeissa.. Kuolleena syntyneet kunakin kuukautena.. Kuolleet, ikävuotten ja uskontunnustuksen mukaan.. Kuolleet, ikävuotten mukaan, läänittäin 0.. Kuolleet, syntymävuoden mukaan.. Kuolleet kuukausittain.. Kuolemansyyt ".. Tauteihin kuolleet, sukupuolen ja ijän mukaan. 0. Itsensä surmanneiden lukumäärä.. Kuolleet joka läänissä, sukupuolen, siviilisäädyn ja kuolemansyyn mukaan. a) yhteenveto läänittäin 0. b) kussakin kunnassa erikseen.. Yhtä vuotta nuorempana kuolleet, sukupuolen mukaan.... Lise. Katsaus väkiluvunmuutoksiin Suursaaren ja Tytärsaaren seurakunnissa. Vertaileva taulu rahoista, mitoista ja painoista. Tableaux (pages ).. Mouvement de la population. a) apercu general. b) specification par communes.. Mariages contractes, par mois 0.. D:o d:o par etat civil.. D:o par äge et par etat civil.. D:o par äge, par etat civil et par confession.. D:o entre cousios germains.. Nombre do mariages dissous.. Accouchees par äge, par etat civil et par confession.. Femmes accouchees de deux ou de plusieurs jumeaux, selon 'äge Naissances par mois.. Nombre des naissances illegitimes.. D:o d:o dans les villes.. Mort-nes par mois.. Deces par äge et par confession.. Deces par äge dans chaque gouvernement Deces selon Pannee de la naissance.. Deces par mois.. Causes des deces.. Deces causes par maladies, d'apres le sexe et 'äge. 0. Nombre des suicides.. Deces par gouvernement, selon le sexe et l'etat civil ainsi que d'apres les causes des deces. a) abrege par gouvernement 0. b) specification par communes.. Deces au-dessous de an, par sexe. Addition. Apercu du mouvement de la population des ties de Hogland et de Tytärsaari. Tableau comparatif des monnaies, poids et mesures»

5

6 Vuosi oli merkillinen Suomenmaassa tavattoman väestönlisääntymisen puolesta. Syntyneitten lasten lukumäärä oli silloin ehdottomasti suurempi kuin yhtenäkään edellisenä vuonna, kun sitä vastoin kuolleitten lukumäärä taasen oli, jos emme ota lukuun kuolevaisuuden suhteen säännöllisyydestä poikkeavia vuosia 0, vähäisempi kuin se on koskaan ollut 0-luvun alusta saakka. Seuraavat syntyneitten ja kuolleitten lukumäärää kunakin vuonna osoittavat numerot vuodesta 0 alkaen valaisevat likemmin mainittua suhdetta. Syntyneitä. Naissances. Kuolleita. Dch. Vuonna 0,,,,0,0,,,,, 0,0,,,,0,,00 0,0,, 0,,,,, 0,0,,,0,,0,,,,0,,,0,, Vuonna 0,,,, 0,, 0,, 0,,0,,,,,,,,,, *). Niinkuin edellisissä katsahduksissa jo on osoitettu, ovat syntyväisyyden- ja kuolevaisuuden-numerot Suomenmaassa kunakin vuonna olleet keskinäisessä yhteydessä toistensa kanssa siten, että suurempaa määrää syntyneitä säännöllisesti on vastannut vähempi määrä kuolemantapauksia ja päinvastoin taas vähempää määrää syntyneitä suurempi määrä kuolemantapauksia. Nämät luvut ovat niinmuodoin kumpikin taholtaan osoittaneet kansan luonnollista vointia kunakin vuonna, ja tämä viimeksi mainittu taasen on melkoisessa määrässä riippunut aineellisesta varallisuudesta, eli, likemmin sanoen, viljantulon laadusta edellisenä vuonna. Noihin erinomaisen myötäisiin väestönlisääntymisen suhteisin vuonna ei edellisen vuoden viljantulo kuitenkaan voi antaa selitystä. Tämä oli ylipäänsä vaan keskinkertainen; vieläpä niukanpuoleinenkin maan pohjoisissa osissa. *) Tässä vihossa löytyviin tauluihin ei ole luettu Suursaaren ja Tytärsaaren seurakuntia, joista taulu vaikka siitä monta kertaa oli muistutettu vasta saatiin sitten kuin nämät taulut likimmittäin olivat valmiiksi painetut. Syntyneitten lukumäärä oli näissä seurakunnissa ja kuolleitten. Katso lähemmin liitettä tämän teoksen lopussa.

7 Siis vaikuttivat muut, tavallisista eriävät, asianhaarat siihen, e tä yleinen hyvinvointi maassa pysyi entisellään. Etupäässä vaikutti tähän se seikka, että ajanvaiheet olivat erinomaisen myötäiset karjanhoidolle, joka on Suomen maan taloudelle vuosi vuodelta tullut yhä tärkeämmäksi. Runsaat rehukasvivarat, tulo oli, näet, virallisten ilmoitusten mukaan, vuonna ollut runsaampi kuin miesmuistiin sallivat maamiehen entistä paremmin hoitaa karjaansa, jonka lisääntyneet tuotteet myöskin samassa määrässä runsaammin palkitsivat tämän hoidon. Voin ulosvienti yksinänsä nousi 0,000:sta enempään kuin 0,000:teen leiviskään, ja muiden karjantuotteiden ulosvienti melkein samassa suhteessa. Maamme maata viljelevän väestön suuren enemmistön taloudellinen tila oli täten jotensakin turvattu ja parani vielä vuoden loppupuolella, kun ylipäänsä hyvä viljansato palkitsi maamiehen työn. Tämän lisäksi tuli, että vuoden ilmanlaadunkin suhteet olivat lryvin terveydelle edulliset, niin etfeivät paikkakuinialliset eivätkä muutkaan taudit niistä mitään virikettä saaneet. Edellisessä vihossa on jo osoitettu, mitenkä tuo likeinen yhteys, jossa väestönlisääntyminen ja viljansadon laatu Suomenmaassa kunakin vuonna ovat keskenänsä olleet, on riippunut siitä, että verrattomasti suurimmalla osalla maamme väestöä pellonviljelys on ollut ainoana ansion- ja toimeentulonlähteenä. Pellonviljelys ei voi täällä näin pohjoisen leveysasteen alla koskaan olla olematta sadon suhteen suurien vaihetusten alainen, ja nämät vaihetukset ovat sitten johdonmukaisesti kuvastelleet vuotuisissa syntyväisyyden- ja kuolevaisuuden-numeroissa. Vaikka tämä asianlaita näinmuodoin on helposti selitettävä, on se kuitenkin ollut todistuksena siitä, että Suomen kansa, suuremmassa määrässä kuin useimmat muut sivistyskansat, on kehittymisessänsä ollut, niin sanoaksemme, luonnonlakien siteissä ja ainoastaan vähemmässä määrässä voinut vapauttaa itseänsä näitten lakien vaikutuksesta. Taistelu aineellisesta olemisesta on, lyhyesti sanoen, Suomenmaan väkiluvuntilastoon edellisiltä ajoilta painanut syvän ja helposti huomattavan leimansa. Liian aikaista lienee kuitenkin vuoden ilmauksista päättää muutoksen puheena olleessa suhteessa tapahtuneen. Tunnustettu tosi-asia lienee kuitenkin, etfei maan varallisuuden- ja terveydentila yhtä yksinomaisesti kuin ennen riipu maanviljelyksestä, vaan että sen ohessa muutkin elinkeinot ovat saaneet yhä suuremman ja suuremman merkityksen; mutta luonnollista on, etfei yhden vuoden havainnoista voi päättää, missä määrin nämät uudet vaikuttajat nyt jo välillisesti koskevat väkiluvun suhteisin. Syntyneitten ja kuolleitten lukumäärä vuonna oli kussakin läänissä seuraava: Lääni. Gouvernements. Syntyneitä. Naissances. Kuolleita. Dechs. Syntyneitten enemmyys. Surplus* Uudenmaan Turun ja Porin Hämeenlinnan Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun Koko Suomi,,, 0,0,,,,0,,0,,0,,,,,,,,,,0,0,,0,, Sataa henkeä kohti vuoden keskimääräisestä väkiluvusta tuli, syntynyttä ja, kuollutta. Koko vuosikymmenenä 0 nousi syntyneitten lukumäärä, prosenttiin ja kuolleitten lukumäärä, prosenttiin keskimaa-

8 räisestä väkiluvusta. Jos vertaa toisiinsa syntyväisyyden- tailu likemmin, missä osissa maata luonnollinen väestönlija kuolevaisuuden-prosenttia kussakin läänissä vuodelta ' sääntyminen ensiksi mainittuna vuonna on verrattain suurimja koko vastamainitulta vuosikymmeneltä, osoittaa tämä ver- massa määrässä ylennyt. Sataa henkeä kohti tuli nimittäin: Pour cent de la population moyenne: Syntyneitä. Naissances. Kuolleita Dces. * Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeenlinnan VViipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun,,,0,,, 0,,0,,0,,,,,,,0,,,,,,0,0,0,,0,,,0,, Koko Suomessa,,,, Vaikka se järjestys, jossa läänit koko kymmenvuotisen aikakauden kuluessa ylipäänsä ovat luonnollisen väestönlisääntymisen eli syntyneitten enemmyyden suuruuteen katsoen olleet, likimmittäin pysyikin muuttumatta vuonna Waasan, Hämeenlinnan ja Oulun lääneissä oli, näet, syntyneitten enemmyys silloin, niinkuin ennenkin, verrattain suurin, Wiipurin ja Mikkelin lääneissä taasen verrattain vähäisin osoittavat yllä olevat prosenttiluvut kuitenkin, kun niitä vertaa toisiinsa, että suhde syntyväisyyden ja kuolevaisuuden välillä vuonna on ollut erinomaisen myötäinen varsinkin Mikkelin läänissä. Syntyväisyys oli siellä lähes neljännes-prosenttia suurempi kuin vuosikymmenen kuluessa ylipäänsä ja 0, prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tämä puheena olevalle, vähäisen väestönlisääntymisensä puolesta muutoin mainittavalle, maakunnalle niin harvinaisesti myötäinen suhde on kaiketi pidettävä luonnollisena vastavaikutuksena väestönvähentymiselle siellä edellisenä vuonna, mutta antaa toiselta puolen myöskin tukea sille otaksumiselle, että väestön aineellinen hyvinvointi entistä suuremmassa määrässä riippuu muistakin vaikuttajista kuin pellonviljelyksestä yksistään. Jyvänsato oli mainitussa läänissä vuonna keskinkertainen; juurikasvien sato oli hyväkin, mutta heiniä ja rehukasvia tuli runsaammasti kuin tiettävästi koskaan ennen. Viimeksi mainittu seikka näyttää siis puheena olevana vuonna melkoisesti vaikuttaneen maakunnan taloudelliseen tilaan. Vuonna muutti kaikkiin Suomenmaan kuntiin yhteensä sisään ja niistä ulos seuraava määrä henkilöitä: Sisäänmuuttaneita. Immigrationa. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Eroitua. Diffirence. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeenlinnan,,,0,,, -f

9 Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Eroitus. Difference. Wiipurin läänissä *) Mikkelin Kuopiou Waasan Oulun v fl,,,,0, Koko Suomessa -,,,0,0,,, -j f- Kun tarkastaa taulussa n:o Ib) olevia erittäin kutakin seurakuntaa koskevia ilmoituksia, huomaa niistä, että oikeastansa ainoastaan maan kaupungeissa, ja etupäässä isommissa niistä, väkiluku on lisääntynyt suuremman määrän kautta sisään- kuin ulosmuuttaneita. Maaseuduilla sitä vastoin on ulosmuuttaneitten lukumäärä ollut ehdottomasti suurempi kuin sisäänmuuttaneitten. Seuraavat numerot valaisevat likemmin tätä suhdetta: Lääni. Oouvernements. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kaupungeissa. Villes. Eroitus. Difference. Maaseuduilla. Communes rurales. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Eroitus. Difference. Uudenmaan.. Turun ja Porin Hämeenlinnan, Wiipurin... Mikkelin... Kuopion... Waasan... Oulun,,0 0 0, 0 0 Koko Suomessa,0,,0 -f -f -f- -f -f,0,,0,,0,0,0,0,,,,,,,0,0,0 -f -j- _, 0,,0 Huomattava on tuo verrattain vähäinen lukumäärä sisään- ja ulosmuuttaneita Wiipurin läänin maaseurakunnissa. Tämä osoittaisi liikkuvaisuuden mainitun läänin väestössä olevan vähäisemmän kuin muissa osissa maata, jos yllä olevia numeroita vaan voitaisiin pitää tämän liikkuvaisuuden todellisina osoittajina. Semmoisia ne eivät kuitenkaan ole. Kuten tunnettu on, tarkoittavat kaikki ilmoitukset Suomenmaan taulustossa ainoastaan laillista eli kirkonkirjoihin pantua väestöä. Taulussa ei sentähden oteta lukuun sellaisia ulosmuuttamisia, jotka eivät tuota muutosta kotiseudun-oikeuksissa eli vaikuta kysymyksessä olevien henkilöiden poispyyhkimistä kirkonkirjoista. Semmoisia ovat kuitenkin muuttamiset Wenäjälle, joita luultavasti tapahtuu Wiipurin läänistä paljon lukuisammin kuin mistään muusta osasta maata. Paljas toivomus-asia on kuitenkin vielä tätä nykyä saada tarkkoja tietoja näistä muuttamisista, joista useat todellisuudessa tuottavat muutoksen kotiseudun ja isänmaan suhteen. Kun muuttaminen ei ainoastaan Wenäjälle, vaan muihinkin maihin ja etupäässä Amerikkaan näinä viimeisinä vuosina on ruvennut lisääntymistänsä lisääntymään, näyttää tämän toivomuksen toteuttamista nyt jo voivan pitää jotensakin tärkeänä kysymyksenä. Kun laskemme yhteen tulokset yllä olevista syntyneitä ja kuolleita sekä sisään- ja ulosmuuttaneita koskevista tauluista, näemme väestönlisäyksen vuonna kassakin läänissä olleen: *) Eroavaisuus lukujen välillä tässä ja taulussa N:o tulee siitä, että viimeksi mainittuun ei ole luettu Suursaaren ja Tytärsaaren seura, kuntia. Näihin seurakuntiin muutti sisään ja niistä ulos henkeä. Vertaa alimuistutusta ;llä sivulla.

10 Uudenmaan.. Turun ja Porin Hämeenlinnan. Wiipurin... Mikkelin.... Kuopion.... Waasan.... Oulun Läänit. Gouvernements. Koko Suomi Väestönlisäys. Prosenttina keskimääräisestä Accroissement de väkiluvusta. la population. En pour cent.,,0,0,,0,,,, Naimisliittojen lukumäärä. Nombre des ma-,,,,,,,,, Tehdyt ja hajonneet avioliitot. Tehtyjen avioliittojen lukumäärä oli vuonna vähäisempi kuin yhtenäkään edellisenä vuonna saman vuosikymmenen kuluessa, niinkuin näemme seuraavista luvuista: Vuonna. Annee. 0..,,,,,,,,0,,,*) 0,000:tta asukasta kohti. Rapport ä 0,000 habitants. 0 0 Syy tuohon naimisliittojen lukuisuuden melkoiseen vähentymiseen vuonna lienee etsittävä vuoden ilmanlaadun suhteissa ja niissä synkissä tulevaisuuden toiveissa, joita nämät aluksi tarjosivat. Edellisenä syksynä oli lumi tullut sulaan maahan, jonka tähden rukiin oraista ei edes kevään alussa enää ollut toivomista hyvää kasvua. Kylmät ja sateiset ilmat keväällä ja kovat yöhallat keskipalkoilla Kesäkuuta, jotka paikoittain niin turmelivat rukiinkasvun, että maamiehen oli täytyminen niittää se karjanrehuksi, tekivät *) Tähän luettuna naimisliittoa Suursaaressa ja Tytärsaaressa. toiveet vieläkin synkemmiksi ja estivät luultavasti monen vähempivaraisen ajattelemasta naimisliittoa. Vuoden yhdeksän ensimäisen kuukauden kuluessa tehdyt avioliitot olivat sentähden erittäin harvalukuiset. Vaan erinomaisen kauniit ja lämpöiset ilmat kesällä ja syksyllä edistivät kasvillisuutta niin, että jyvänsato vastoin kaikkea luuloa tuli tyydyttävä. Tämä vaikuttikin heti naimisliittojen lukuisuuteen, joka vuoden kolmena viimeisenä kuukautena melkoisesti lisääntyi. Alla oleva vertailu suhteista kolmena viimeisenä vuonna ei ainakaan ole ristiriidassa sen kanssa mitä nyt on sanottu. Naimisliittojen lukumäärä. Tammik.Syysk. Lokak.Jouluk. Koko vuonna. V. 0,0,00,,,,,,, Sadasta naimisliitosta vuonna tehtiin siis noin vuoden kolmena viimeisenä kuukautena, ja Joulukuussa yksinänsä tehtiin ] / kertaa useampi avioliitto kuin Tammikuussa. Vihittyjen siviilisäätyjen katsoen osoittaa taulu N:o, että vuoden kuluessa tehdyistä avioliitoista rakensivat kaksi naimatonta, leskimies ja naimaton,0 leskivaimo ja naimaton leskimies ja leskivaimo eli l,ooo:sta avioliitosta: kaksi naimatonta 0 leskimies ja naimaton 0 leskivaimo ja naimaton leskimies ja leskivaimo Uudestaan-naimisten luku oli vuonna sekä itsessään että verrannollisesti vähäisempi kuin edellisinä vuosina. Tuhannesta vuoden kuluessa vihitystä miehestä oli keskimäärin ainoastaan ja tuhannesta vihitystä naisesta ollut ennen naimisissa. Ilmoitukset vihittyjen ijästä tauluissa N:o ja eivät osoita mitään varsinaisia eroavaisuuksia samoista ilmoituksista edelliseltä vuodelta. Vihityistä miehistä oli nimittäin vuonna : eli,% ja vihityistä naisista,0 eli

11 , % 0 vuotta nuorempia. Ikä avioliittoon mentäessä oli kuitenkin eri osissa maata suuresti erilainen. Wiipurin läänissä oli nuorena avioliittoon menneitten lukumäärä verrattain suurin. Vuoden kuluessa vihittyjen naisten lukumäärästä oli, näet, siellä enemmän kuin neljäsosa, eli, %, 0 vuotta nuorempia. Turun ja Porin läänissä sitä vastoin näyttävät naimisliitot niin nuorella ijällä olevan harvinaisia. Ainoastaan 0,% vihityistä naisista oli tässä läänissä 0 vuotta nuorempia. Kuolemantapausten kautta hajosi vuoden kuluessa, avioliittoa, joista, miehen ja, vaimon kuoleman kautta. Tuomiokapituleista suorastaan saatujen ilmoitusten mukaan annettiin samana aikana erokirjat :lle parikunnalle. Syyt eroon ovat alla mainituissa tapauksissa olleet: Vuonna annettujen erokirjojen lukumäärä. Nombre de lettres de divorce en. Syy eroon. La cause pour le divorce. Miehen pyynnöstä. Sur la demande du mari. Tuomio julistettu Jugement prononce Vaimon pyynnöstä. Sur la demande de la femme. Molempien pyynnöstä. Sur la convention des epoux. Yhteensä. Karkaaminen toisen puolison luota (_L/abttndonnement de Vepoux) Aviorikos (Adldtere) Epäsopu (Discorde) Mielenvika (Maladie mentale) Häpeällinen rangaistus ( C r i m e infäme) Yhteensä (Total) lapsensynnyttäjistä. Lapsia synnyttäneitten naisten lukumäärä vuonna oli,0 *), eli korkein Suomessa tähän asti ilmaantunut määrä. Edellisenä vuonna oli niitten lukumäärä, ja vuonna :,. Ijän suhteen jakautuivat lapsensynnyttäjät vuonna seuraavasti : Ilmoittau vuotta nuorempia ikävuoden välillä vuotta vanhempia aaton ikä.... olevia....,,,,0,0,0 *) Huoin. Suursaaressa ja Tytärsaaressa. Prosenttina koko lukumäärästä.,,0,,,,, 0,0 0,0 Jos vertaa yllä olevia prosenttilukuja samoihin lukuihin edelliseltä vuodelta, näkee niistä, että ijänjaoitus lapsensynnyttäjissä kumpanakin vuonna on pysynyt likimmittäin muuttumatta. Samoin on myöskin laita, jos erittäin tarkastaa aviolapsia ja aviottomia synnyttäneitten jakautumista ikäluokkiin. Sadasta aviolapsia synnyttäneestä naisesta oli nimittäin alla mainitussa ijässä: äges des accouchees des enfants legitimes, proportion pour cent. 0 vuotta nuorempia. 0 vuoden ikäisiä ,,,, 0 vuotta vanhempia. Ilmoittamaton ikä Vuonna...,0..,..,..,0.. O oo..,..,.. 0,0.. 0, Vuonna,,,0,,,, 0,0 0,0

12 Sadasta aviottomia lapsia synnyttäneestä naisesta oli: äges des accouchees des enfants illegitimes, proportion p. c. Vuonna. Vuonna. 0 vuotta nuorempia... *,oo, 0 vuoden ikäisiä...,, 0..., 0, 0...,, 0...,,n 0,,...,0, vuotta vanhempia.. 0,0 0, Eroavaisuus kahden yllä olevan lapsensynnyttäjäryhmän ikäjaossa on silmäänpistävä. Sadasta naidusta lapsensynnyttäjästä on kolmeakymmentä vuotta nuorempia ja sitä vanhempia, kun sitä vastoin aviottomia lapsia synnyttäneistä koko 0% on 0 vuotta nuorempia ja ainoastaan 0 % sitä vanhempia. Kaupungin- ja maaseurakuntien välillä ei ollut lapsensynnyttäjien ijän-jaoituksen suhteen mitään mainittavaa eroavaisuutta. Kaikista lapsensynnyttäjistä yhteensä koko maassa oli,% 0 vuotta nuorempia; kaupungeissa oli viimeksi mainittu ikäryhmä, % ja maaseurakunnissa, %. Kertomuksessa maamme väkiluvun muutoksista edellisenä vuonna mainittiin jo mitenkä useimmat monisikiöiset synnytykset silloin sattuivat lapsensaajille 0 ikävuoden välillä. Samoin oli laita myöskin vuonna. Sadasta lapsensynnyttäjältä alla mainituissa ikäluokissa sai seuraava määrä kaksoiset taikka useamman sikiön. Vuonna. Vuonna. 0 vuotta nuoremmista... O,ss 0, 0 ikävuoden välillä olevista,0 0, 0,, 0,, 0,,0 0,, 0 0,,0 Lapsensynnyttäjäin koko lukumäärän suhteen oli niitten prosentti, jotka olivat synnyttäneet kaksoiset taikka useamman sikiön, vuonna :, % ja vuonna :,%. Yksi lapsensynnyttäjä Leppävirran pitäjässä synnytti vuoden kuluessa neljöiset. Tämä asia on, niitten ilmoitusten mukaan, jotka mainitun pitäjän kirkkoherra on pyynnöstä antanut, erittäin mainittava. Nainen, joka on talollisen vaimo Konnuslahden kylästä, on syntynyt vuonna ja synnytti,,helmikuun alussa eli Tammikuun loppupuolella (päivää ei ole kirjoitettu muistoon) kuolleena syntyneen kaksoisparin." Lokakuun päivänä samana vuonna, siis tuskin yhdeksän kuukautta sen jälkeen, synnytti hän neljöiset, nimittäin kolme poikalasta ja yhden tyttölapsen, joista ensiksi mainitut kuolivat muutaman tunnin perästä ja tyttö } / päivän kuluttua. Samana kalenterivuonna oli tämä lapsensynnyttäjä siis saanut kuusi sikiöä.,,sen perästä synnytti hän Heinäkuun päivänä 0 poikalapsen, joka kuoli kahden kuukauden vanhana, ja vihdoin tämän kuun (Marraskuun ) 0 päivänä kaksoisparin, joka kuoli saman kuun ja päivänä." Ennenkuin kolme vuotta oli ehtinyt täydelleen umpeen kulua, oli hän niinmuodoin synnyttänyt yhdeksän sikiöä niistä seitsemän elävänä ja kaksi kuolleena. Syistä, jotka jo edellisessä vihossa (Suomenmaan virall. til. VI., siv. ) on mainittu, emme ota vielä tämänvuotisessa kertomuksessa tarkastaaksemme, missä suhteessa lapsensynnyttäjäin lukumäärä yleisesti ja kussakin eri ikäluokassa on koko naispuoliseen väestöön. Tähän kuuluvia laskuja varten tarvitaan, näet, tarkempia ja perinpohjaisempia väkiluvunilmoituksia kuin ne, mitä vanhat viisivuotistaulut sisältävät. Kuolevaisuus lapsensynnyttäjissä on Suomenmaassa ollut ylimalkaan, niinkuin edellisissä katsahduksissa vuotuisiin väkiluvun muutoksiin jo onkin mainittu, sangen suuri. Keskimäärin on täällä yksi lapsensynnyttäjä :stä tai 0:stä kuollut lapsivuoteesen. Ruotsissa oli lapsivuoteesen ja lapsivuodekuumeesen kuolleitten lukumäärän suhde lapsensynnyttäjäin koko lukumäärään vuosikymmenenä 0 niinkuin : :aan, s. o. kuolevaisuuden prosentti oli siellä lähes puolta vähäisempi kuin Suomessa. Myönnettäköön kernaasti, että jonkunmoinen epävarmuus on täällä ollut olemassa sen kysymyksen suhteen, mitkä kuolemantapaukset ovat välittömästi olleet seurauksena lapsivuoteesta ja mitkä olisivat olleet muitten satunnaisten asianhaarain vaikuttamiksi luettavat, sekä että nyt puheena olleet ilmoitukset tau-

13 lussa N:o sentähden kenties eivät tarkoin ole luettavat ensinmainittuun luokkaan. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin lapsensynnyttäjäin suuri kuolevaisuus surettava tosi-asia ja osoittaa kyllin sitä puutetta tutkinnon suorittaneista kätilöimistä, joka on olemassa meidän maassa. Vuonna kuoli Suomessa,,lapsivuoteesen," jonka nimityksen me otaksumme käsittävän myöskin lapsivuodekuumeen, kaikkiansa naista, taikka siis yksi :stä lapsensynnyttäjästä. Eri ikäluokissa oli kuolevaisuus seuraava: Yksi kuolemantapaus allamainittua synnyttäjäin lu- Kuolemantapausten kumäärää kohti vastaa- Ikä. lukumäärä. vissa ikälu --0 vuotta vuotta korkeampi. tuotemäärä. Vuonna syntyi maassamme kaikkiansa, lasta, näistä,0 elävänä ja, kuolleena. Suhde lapsivuodetten ja syntyneitten sikiöiden lukumäärän välillä on siis yhä pysynyt likimmittäin muuttumatta semmoisena kuin se on milfei kaikkina edellisinä vuosina ollut. Tuhatta lapsivuodetta kohti tuli nimittäin vuoden kuluessa,0 sikiöä, joista oli eläviä ja kuolleita. Syntyneitten koko lukumäärästä, elävänä ja kuolleena syntyneitten yhteensä, oli syntynyt Lukumäärä. Prosenttia. yksisikiöisestä lapsivuoteesta...,, kaksisikiöisestä,,...,, kolmi- ja nelisikiöisestä... 0,0 Kuolleena syntyneitten lukumäärä oli vuonna verrattain hiukan vähäisempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna tuli, näet, sadasta syntyneestä,, mutta vuonna ainoastaan, hengetönnä maailmaan. Jos tarkastetaan samoja prosenttilukuja erittäin aviolasten ja erittäin aviottomani suhteen, on kumpanakin vuonna sama mainittava eroavaisuus näitten välillä huomattava. Edellisistä oli vuonna ainoastaan,%, vaan jälkimäisistä,0% kuolleena syntyneitä. Vuonna taasen oli kuolleena syntyneitten aviolasten prosentti, ja aviottomani,. Itse perusluvut, joista viimeksi mainittujen prosenttimäärät ovat lasketut, ovat tosin niin vähäiset, etfei niistä vielä voi tehdä mitään varmoja johtopäätöksiä. Vaan vastaiset havainnot tulevat kuitenkin osoittamaan, missä määrin eroavaisuus kuolleena syntyneitten lukumäärän suhteen aviolapsissa ja aviottomissa on satunnainen taikka säännöllisesti uudistuva. Muistutettakoon vaan, että useimmissa maissa tämmöinen eroavaisuus on olemassa, ja että kuolleena syntyneitten lukumäärä aviottomissa lapsissa kaikkialla on suurempi, vaikka prosenttisuhde muutoin vaihtelee. On näytetty toteen maissa, joissa on voitu tehdä erityistutkimuksia tässä aineessa, että kuolleena syntyneitten verrannollinen lukumäärä kaksisikiöisistä lapsivuoteista syntyneissä on noin kolme kertaa sekä kolmi- ja nelisikiöisistä syntyneissä noin kuusi kertaa suurempi kuin yksisikiöisistä lapsivuoteista syntyneissä. Todenmukaiseksi voipi otaksua, että suhde Suomessa on, jollei yhtäläinen, kuitenkin jossakin määrin yhdenkaltainen. Kuitenkaan eivät nuo verrattain vähäiset vuotuiset vaihetukset kaksois- ja kolmoissyntyjen lukumäärässä voi antaa mitään tukea sille otaksumiselle, että kaksi- ja kolmisikiöiset synnytykset meillä vähääkään vaikuttaisivat suhteesen elävänä ja kuolleena syntyneitten välillä yleisesti. Kun mainitunlaisia lapsivuoteita kohti ei tule paljon enemmän kuin prosenttia syntyneitten koko lukumäärästä, olisikin semmoinen vaikutus tuskin otaksuttava. Kuten jo ennenkin on lausuttu, ei sen kuolleena syntyneitten peräti vähäisen lukumäärän johdosta, joka on ilmoitettu maamme kreikkalais-venäläisistä seurakunnista, voi tehdä mitään varmoja päätelmiä semmoisten synnytysten lukuisuudesta mainituissa seurakunnissa. Kreikkalais-venäläisten pappien ilmoitukset ovat jotensakin varmaan vaillinaisia. Selittämätöntä olisi muutoin, etfei useissa suurissa seurakunnissa, niinkuin esim. Salmin seurakunnassa j. m., monen vuosikauden kuluessa olisi syntynyt yhtään kuollutta sikiöä, kun sitä vastoin kuolleena syntyneitten prosentti likimmissä naapuriseurakunnissa ei suuresti ole eronnut maassamme säännöllisestä prosenttimäärästä.

14 Suhde syntyneitten poika- ja tyttölapsien lukumäärän välillä on, kuten tunnettu, eri vuosina ollut hyvin erilainen, vaikk'ei poikkeusta yleisestä säännöstä, että miespuoliset tässä kohden ovat voitolla, ainoanakaan vuonna ole tapahtunut. Vuonna syntyi: Elävänä syntyneitä: Miespuolisia. Naispuolisia. Aviolapsia...,, Aviottomia..,,0 Yhteensä,, Aviolapsia.. Aviottomia. Kuolleena syntyneitä:, 0 Yhteensä, siis tuhatta syntynyttä tyttölasta kohti alla oleva määrä poikalapsia: Elävänä syntyneitä. Kuolleena syntyneitä. Aviolapsia...,0, Aviottomia...,0, Koko luvusta,0, Tuo sekä Suomenmaassa että useammissa muissa maissa aikoja sitten todistettu suhde, että miespuolisten luvullinen «nemmyys on verrattain suurempi aviolapsissa kuin avioliiton ulkopuolella syntyneissä, ja että kuolleena maailmaan syntyneistä suuri enemmistö on mainittua sukupuolta, on niinmuodoin myöskin nyt puheena olevana vuonna näyttäynyt todeksi. Mitä muutoin elävänä syntyneitten poika- ja tyttölasten lukuisuutta koskevaan suhteesen tulee, on se alla mainittuina vuosina ollut seuraava: Poikalapsien lukumäärä l,000:n tyttölapsen suhteen. Vuonna 0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0 Vuodet ja ovat tässä sarjassa säännöllisistä suhteista enimmän poikkeavat. Edellisenä vuonna oli epäsuhtaisuus sukupuolten välillä vähäisempi, jälkimäisenä taas suurempi kuin tiettävästi milloinkaan ennen *). Vuonna sitä vastoin ei suhde suuresti säännöllisestä poikennut. Samoin on laita myöskin, jos tarkastamme avioliiton ulkopuolella syntyneitten lasten suhteellista lukuisuutta. Näitten lukumäärä oli, niinkuin taulu N:o lähemmin osoittaa,, eli,% syntyneitten summasta. Edellisenä vuonna oli sanottu prosenttisuhde,, vuonna :,os ja vuonna :,. Eri lääneihin katsoen pysyi järjestys niissä aviottomain lasten prosenttimäärän suhteen melkein entisellään. Uudenmaan ja Hämeenlinnan lääneillä oli korkein, Wiipurin läänillä taasen alhaisin prosenttimäärä tässä suhteessa. Synnytysten lukumäärä vuoden eri kuukausina oli seuraava **): Elävänä syntyneitä. Kuolleena syntyneitä. Yhteensä. Naissances vivant.es. Mort-ms. Tammikuussa..., 0, Helmikuussa... Maaliskuussa... Huhtikuussa... Toukokuussa... Kesäkuussa... Heinäkuussa... Elokuussa... Syyskuussa.... Lokakuussa... Marraskuussa.. Joulukuussa... Yhteensä,,,0,,,,,,0,0,,0 0 0,,,0,,,0,,0,,,,, Jos luetaan jokaiseen kuukauteen yhtä monta päivää, tulee,000:sta vuoden kuluessa syntyneestä seuraava määrä kutakin kuukautta kohti: *) Vertaa Suomenmaan Virall. Tilasto VI., taulu. **) Eroavaisuus tässä olevien ja tauluissa N:o 0 ja löytyvien lukujen välillä tulee siitä että, niinkuin jo ennen on mainittu, ilmoituksia Suursaaren ja Tytärsaaren seurakunnista vielä puuttui, kun sanotut taulut valmistettiin. Tässä ja jlehensä tekstissä ovat nämät ilmoitukset summihin luetut.

15 0 Rapport ä,000. Elävänä syntyneitä. Kuolleena syntyneitä. Naissances vivantcs. Mort-nis. Tammikuuta kohti tulee,0,0 Helmikuuta,0,0 Maaliskuuta,0, Huhtikuuta,00 Toukokuuta,0,0, Kesäkuuta,0,0 Heinäkuuta,,,0 0 Elokuuta Syyskuuta,0 Lokakuuta 0 Marraskuuta Joulukuuta,0 Yhteensä,000,000 Ylipäänsä on syntyväisyys Suomessa kolmena vuoden ensimäisenä kuukautena aina ollut verrattain suuri, kun sitä vastoin vuoden kolmena viimeisenä kuukautena suhde on ollut päinvastainen. Vuosi ei tosin osoita mitään varsinaisia poikkeuksia tästä yleisestä säännöstä, mutta on kuitenkin erittäin huomiota herättävä tavattoman suuren syntyväisyyden takia kesäkuukausien ToukokuunHeinäkuun kuluessa. Mitä taasen tulee avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneitten lasten jakautumiseen eri kuukausia kohti, on se, kuten tunnettu, tavallisesti kokonansa toinen jälkimäisten kuin edellisten suhteen, siitä syystä että asuntojen ja elantotapojen erilaisuus eri vuodenaikoina epäilemättä melkoisesti vaikuttaa luvattomien yhtymisten lukuisuuteen. Kun luemme kunkin kuukauden sisältävän yhtä monta päivää, on avioliiton ulkopuolella syntyneitten lasten lukumäärä,000:nen suhteen vuonna kussakin kuussa seuraava: Tammikuussa,0 Helmikuussa, Maaliskuussa, Huhtikuussa,0 Toukokuussa, Kesäkuussa, Heinäkuussa,0 Elokuussa Syyskuussa Lokakuussa 0 Marraskuussa Joulukuussa Yhteensä,000 KilOllCt. Niinkuin edellisessä jo on mainittu, oli kuolevaisuus vuonna tavattoman vähäinen, eikä noussut täyteen kahteen prosenttiin väestön lukumäärästä. Kaikissa ikäluokissa oli suhde tässä kohden erinomaisen myötäinen, niinkuin seuraavat kuolevaisuuden-numerot tältä ja lähimmältä edelliseltä vuodelta toisiinsa verrattuina osoittavat: vuotta vuoden vuotta nuorempia.. välillä olevia ii ii vanhempia.. Kuolleet vuonna. Kuolleet vuonna.,0 0,,, ii,, ii,,0,, Yhteensä,, Erittäin mainittava on tuo varsin vähäinen pienten lasten kuolevaisuus vuonna. Vaikka Suomessa sanottuna vuonna syntyi maailmaan suurempi luku lapsia kuin yhtenäkään edellisenä vuonna, oli kuitenkin sekä kolmea vuotta nuorempana että erittäin ensimäisellä ikävuodella kuolleitten lukumäärä tavallista vähäisempi. Tarkemman yleissilmäyksen tästä suhteesta antavat seuraavat alhaisimmassa ijässä kuolleitten lukumäärää osoittavat numerot kymmeneltä viimeiseltä vuodelta: Mortalite enfantine. l:sen ja :nnen vuotta nuol:llä ikävuodella ikävuoden vä- rempana kuolleet kuolleet. Iillä kuolleet. yhteensä. Dtch au-dessous De ä Total de O ä de an. ans. ans. V. 0...,0,0,...,,,...,,,...,,0,0...,0,,...,,,...,0,,...,0,0,0...,, 0,... 0,,,0 Jos siis emme ota lukuun vuosikymmenen kahta ensimäistä vuotta, jotka terveyden suhteisin katsoen ovat onnellisimmat, mitkä Suomenmaan väkiluvun-tilasto tähän saakka on saanut lehdillensä piirtää, näemme lasten-kuolevaisuuden kaikkina muina vuosina olleen paljon suuremman kuin vuonna. Kuolevaisuuden prosentti yhtä vuotta nuoremmissa lapsissa ei ollut viimeksi mainittuna vuonna täyttä neljää-

16 toi ta (,) prosenttia. Edellisenä vuonna nousi se, prosenttiin *). Taulussa N:o löytyy muutoin perinpohjaisia ilmoituksia lasten kuolevaisuudesta ensimäisellä ikävuodella vuonna. Kuten ennenkin on tämä kuolevaisuus ollut verrattain suurin Wiipurin läänissä ja vähäisin Turun ja Porin läänissä. Aviolasten ja aviottomain välillä oli kuolevaisuuden suhteisin katsoen se eroavaisuus, että edellisistä,% ja jälkimäisistä,0% kuoli, ennenkuin olivat ehtineet yhden vuoden ikään. Mitä muina ikävuosina kuolleitten lukumäärään tulee, viittaamme tauluihin, ja, sekä otamme tähän ainoastaan seuraavat korkeimmassa ijässä kuolleitten lukumäärää ilmoittavat numerot. 0 vuotta vanhempana kuolleet. Beces au-dessus de 0 ans. Syntymävuosi. Ans de naissance. Täytetyt ikävuodet. Age accompli. Kuolleitten lukumäärä. - Nombre de deces. Sexe föminin. Yhteensä. Yhteensä 0 vuotta vanhempana kuolleita 0? r). 0 Niinkuin tästä näkyy, ei yksikään vuonna kuolleista ollut ehtinyt sadan vuoden ikään. Vanhin, eräs vaimo Punkalaitumen pitäjästä Turun ja Porin läänissä, oli :a ikävuodellansa. Sukupuolen ja siviilisäädyn suhteen jakautuivat puheena olevana vuonna kuolleet seuraavalla tavalla: Prosenttia kuolleitten»* i- -UT i-. *in x. lukumää- Miespuohsia. Naispuolisia. Yhteensä. rästä. Naimattomia,,,, Naineita ja naituja...,0,,,o Leskimiehiä ja leskivaimoja sekä eronneita.,,,0,l Yhteensä 0,00,, 00 *) Laskut ovat tehdyt saman perustuksen mukaan, jota jo edellisissäkin katsahduksissa on seurattu. Katso Suomenmaan Virall. Tilasto VI, toinen vihko, sivu. l,ooo:tta vuoden kuluessa kuollutta vaimonpuolta vastasi keskimäärin,0 miehenpuolta. Nuorimmalla ijällä eli yhtä vuotta nuorempana kuolleissa oli suhde poikalasten ja tyttölasten välillä niinkuin,:,000. Miespuolisten kuolevaisuus oli siis verrattain, eli jos ainoastaan tarkastetaan suhdetta sukupuolten välillä, suurempi kuin edellisenä vuonna. Kunakin vuoden eri kuukautena oli kuolevaisuuden lukumäärä itsessään sekä, kuukaudet laskettuina yhtä pitkiksi ajanjaksoiksi,,000:nnen suhteen seuraava: Mortalite par mois. Kuolleitten koko lukumäärä.,000:n suhteen. Nombre de deces. Rapport ä,000. Tammikuussa..,,0 Helmikuussa...,00, Maaliskuussa...,,0

17 Kuolleitten koko lukumäärä. Nombre de deces. Huhtikuussa...,0 Toukokuussa..., Kesäkuussa..., Heinäkuussa..., Elokuussa...., Syyskuussa....,0 Lokakuussa..., Marraskuussa.., Joulukuussa...,0 Yhteensä,.000:n suhteen Bapport a,000,,0,0,0,000 Kuolevaisuus oli siis, samoin kuin edellisenä vuonna, suurin Helmikuussa ja vähäisin Syyskuussa. Kuitenkaan ei eroavaisuus eri kuukausien välillä tässä suhteessa ollut läheskään niin suuri vuonna, kuin vuonna. Kun kuukausille tässä ylempänä otaksuttu keskimääräinen luku, eli,000, viimeksi mainittuna vuonna Helmikuussa lisääntyi koko :llä ja Syyskuussa taas väheni :llä, oli samalla tavoin laskettu enemmyys edellisenä kuukautena vuonna ainoastaan ja vähemmyys jälkimäisenä. Toisin sanoen, eroitus kuukauslukujen suurimman ja vähimmän määrän välillä oli vuonna : 0, vaan vuonna ainoastaan. Tämä tosiasia antaa lisää tukea niille eri maitten kuolevaisuuden suhteita koskeville havainnoille, joita jo tätä ennen on voitu tehdä, nimittäin että vähäinen kuolevaisuus tavallisesti on verrattain tasaisemmasti jaettu eri vuoden ajoille, kuin suurempi *). Ne erilaiset olosuhteet, jotka vallitsevat kaupungeissa ja maaseuduilla, tekevät että eri vuodenaikojen vaikutus terveydentilaan ja kuolevaisuuteen usein on kumpaisissakin suuresti erilainen. Paremmin valaistaksemme kysymystä, otamme tähän vielä seuraavat suhdeluvut, joista kaupungeita ja maaseutuja* koskevat luvut ovat lasketut kumpaisetkin erittäin. ja seur. ) Vertaa Suomenmaan virallinen Tilasto, VI,, siv. sekä,000:sta vuoden kuluessa kuolleesta tuli alla mainittuja kuukausia kohti, kun näiden luetaan kunkin sisältävän yhtä monta päivää: Tammikuuta Helmikuuta Maaliskuuta Huhtikuuta Toukokuuta Kesäkuuta Heinäkuuta Elokuuta Syyskuuta Lokakuuta Marraskuuta Joulukuuta Mortalite" par Kaupungeissa. Dans les villes. kohti,00,,0?,0» ),0?,0,00 mois. Bapport ä,000. Maaseuduilla. Dans les communes rurales.,,,0,,0,0,0 Yhteensä,000,000 Tauluissa a) ja \b) löytyy erittäin lueteltuja kuolevaisuutta kussakin kunnassa koskevia ilmoituksia. Eri tauteihin kuolleitten suhteen ovat tilastolliset ilmoitukset meillä tosin vaillinaiset, siitä syystä että useimmat kuolemantapaukset merkitään nimityksellä,,muut taudit." Mutta kun ainoastaan harvoissa näistä tapauksista lääkärin todistus on voinut olla saatavissa, ja kuolemansyyn ilmoitus siis tavallisesti on ollut yhteisen kansan annettava, jolla tässä aineessa on varsin vähän jos ollenkaan tietoja, ei tällä tavalla saatuihin aineisin perustuvalla tauti-tilastolla näytä olevan kovin suurta arvoa. Taulunkaavoja laadittaissa rajoitettiin sen johdosta tähän kuuluvat ilmoitukset ainoastaan tavallisimpiin ja helpoimmin tunnettaviin tauteihin, koska oltiin sitä mielipidettä, että vähäinen määrä luotettavia ilmoituksia on pidettävä arvokkaampana, kuin suuri joukko epävarmoja. Nykyisissä oloissa, ja kenties vielä kauvan aikaa edelleen, näyttääkin olevan melkein turhaa toivoa suurempaa täydellisyyttä kuolemansyiden ilmoituksien suhteen. Helsingissä, Tilastolliselta Toimistolta, Joulukuussa. K. E. F. Ignatius.

18 ylkilutdnhuutokset VUONNA. MOUYEMENT DE LA POPULATION EN.

19 . Katsaus väkiluvunmuutok- siin Suomessa vuonna. a*) Yleinen katsaus. Mouvement de la popula- tion en Finlande en. a) Aper<?u general. Läänit. Gouvernements. Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeenlinnan Wiipurin Mikkelin Kuopion w Waasan Oulun Summa S sr.,0,,,,0,00,,0,,,,,,,0,0,, Syntyneitä. Naissances. Z, o. s o M* I»? ST,0,,,0,,,,, n,,, 0,,,,,0, Väenlisääntymys. Accroissement. g I 0,0,,0,0,,0,0 Sisäänmuuttaneita. Immigrations. SP S M, O SS,0,0,,,,0,,, en H S,,,0,,,,0,,0 II o c,0,,0,00,0,0 0,,0, 0 $ e f H,,,,,0, 0,,, il,0,,0,,,, 0,0, Mieh en puolta. Sexe masculin,,0,,,0,,,, Kuolleita. ><?eis. Sexe f^minin.,0,0,,,,,0,0,,,0,,0,,,,,0 Väenvähentymys. Diminution. Miehenpnolta.,,,,,0,,0, Ulosmuuttaneita. "fomigrations. Sexe f&minin.,,,,,,,,,,,,,,0,0,,,,,0,0,0,,0,00,000, Sexe f^minin.,0,,,,,,00,,0,,,0,,,,0,, Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. -f,,0,,0 -f,0,0 -f-,,0, Sexe femijiin.,,,,0,0,0 -f,,, -f,0 -f-,0, -f,0,,,, Josta lutherin-uskoisia (lutheriens). kreikan-venäjän-uskoisia (grecs v orthodoxes) ruomin-katholin-uskoisia (catholiques),00 0,,,,,,, 0,0 0, 0 0,0,, 00,,,,,,, 0,,0,0, -f- -f-,0 0 kaupungeissa (Dans les villes) maaseurakunnissa (communes,,,,,,,,,,,,,0,,,0,0 0,,*,0,,,,,,0,,0,,, 0,,,0,,,,0,,,,, -f,

20 . Katsaus väkiluvunmuutok- siin Suomessa vuftnna. >) Kukin kunta erikseen. Mouvement de la population de Finlande en. b) Speciflcation V** communes. Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Kuolleita. Dices. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Uudenmaan lääni. Kaupungeita. Helsingin ruotsal. ja suomal. seurak. r saksalainen v Henkivartiaväen Wiaporin Porvoo Loviisa Tammisaari Hankoniemi Summa 0 S" S * S- II 0 I I P S 0 0 H c S SL g,0, S' sr 0,0 i? g i! p sr , H c II, 0 0, % n S' a*, 00,, 0, % e.,, 0 Sexe f Aminin ,0 0 Sexe f Aminin. 0 0, 0, Sexe fdminin. 0,0, 0, -f- o -. -f Sexe feminin. -f * -f- 0 -f- -f- 0, -f ^ -f- -f -f, Maaseurakuntia. Tenhola Bromarvi Pohja. Tammisaaren maaseurakunta Karjalohja Sammatti Karja Snappertuuna Mustion ruukinseurakunta Inko Degerbyy Fagervnkin ruukinseurakunta... Siuntio Lohja Nummi Pusula.. Wihti Pyhäjärvi Siirretään , ,, , , , 0 0 0, , ,0 - H- 0» o - - -f -f -f 0 g 0 -f- -f- 0 -f- 0 -f- -J f l 0 0 -f e -f -f -j-

21 g» Syntyneitä. Naissances, Väenlisääntymys. Accroisstinent. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Dicte. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. i I l i II - sr Oi < S Ei CO» e S. «B P S S ö - " s g. s a n B S. ' p I- n. s E. S Sexe feminin. Sexe feminin. Summa- Sexe feminin. Sexe feininin. Siirretty Kirkkonummi Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Sipoo Porvoo Askola Porneesi Pukkila Myrskylä Pernaja Liljendaali Laptreski Artjärvi Elimäki Anjala Ruotsin-Pyhtää Orimattila Iitti Jaala.... Summa 0 0 0, , 0 0,0, 0, ,00 0,, 0 0,, 0 0 0,, 0,, , , , 0, 0 0, ,0, 0 0,,0 0 0,0,0 0 0,, , f -f H- H f 0 -, - -f f -, f -h -j , Summa lutherin-uskoiset seurak...,0,00,,,0,0,,,,0,,,,,,,,0, -, -f,, Kreikalais-venäläinen seurakunta Helsingissä Ruomin-katholinen seurakunta Helsingissä. Koko lääni yhteensä,0 0,,0,,0 0,,0,,0,,,,,,0,,,, Turun ja Porin lääni. Torku. Naantali Siirretään _ 00 0,, ,0 - -f

22 hittyjä pa riskuntia. ombre des mariages. Syntyneitä. Naissances. Sexe f<minin. Väenlisääntymys. Accroissement Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Sexe Kminin. Sexe flminin. SP» s B ehen puol e ma iscul S' "* Kuolleita. Ddces. ti S g II ii S. Väenvähentymys. Diminution. en._ ro s M. : s- s puo] ita. iscul in. Ulosmuuttaneita. Emigrations.? S S a B t?' sf e. p I S n e E o [ta. Iin. p S a puol Ita. min: in., CO H s a s ma. tai. Enemmän g yntyneitä ia s isäänmuuttaneita yhteensä" () taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. M] iehen Sea :e m;. p en < S s- ro puo! Ita. imin in. a H s' o g? g Pori Siirretty Summa 0 0 0,0 00 0,0, 0,,, 0 0 rt '0 0,0, - s -f- 0 0 Maaseurakuntia. Welkua Uudenkaupungin maaseurakunta Lappi Siirretään 0 CM CO rt CO , TH CO 0 0 rt OS , 0, , ' , - - s - io i f ii n - n io o

23 0 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Deces. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations.. S. P- vt II u «I S. ie a g, S" B Sexe feminin. Miehenpuolta! Sexe feminin. Sexe f&minin. Sexe f«minin. j Siirretty Mynämäki Mietoinen Karjala Lemu Askainen Rymättylä Masku Rusko Wakto. Nousiainen Pöytya Yläne Orihpää Nummi. Kakskerta Lieto Prunkkala Paimio Sauvo Karuna Naantalin maaseurakunta Raisio Merimasku Korpo Houtskari Rantamäki Paattinen Piikkiö Parainen Navo Kemiö Dragsfjärdi WestaDfjärdi Hiittinen.. Halikko Siirretään , 0 0 0,0, , , I, ,0, ,, , ,, 0 0 0, 0, 0 0,0 f 0 0, 0 0 0, , , ,, , f -f - - ^. -f -f -f- 0 -f- il -f- i -f i - - 0, -f o i is ii -f- 0 - Q -f ii 0 0 is o -? -f - -f,00

24 Nomhre des, Vihittyjä pai Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Dteh. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttäneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-}-) taikka kuolleita ja ulosmuuttäneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Muurla. : Pertteli Suomusjärvi Säkylä Ulvila Pori Nakkila Kulia Poomarkku Siirretty Siirretään mariages. riskuntia. 0,0, 0 0, Sexe feminin., ,0, ,, 0 0,0 Sexe f^minin., ,, ,, ,0 Sexe f<sminin., 0 0 0,, , i * I, s S. S g s? «sr s f-, 0 0 0, a» -o I a, 0 0 0» * S" II S o? sr, 0,0 0 0 H S li, ,,,0,,0, n g, li o S, 00 0 S I «o?" sr, H B il, *S- o B S.. ' P, H- u 0 - H -f f S. H»! O "» P O I E -J-,00 -f- 0 Q - n n il f ,0,00, -f,00 -f,0,0

25 U Väenlisääntymys. - Accroissement i Väenvähentymys. - Diminution. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuutta- g! S :. neita yhteensä ( ) taikka kuolleita S ~r. _f Tr J a ulosmuuttaneita yhteensä (). ^* «- Syntyneitä. I Sisäänmuuttaneita. bumma. Kuolleita. Ulosmuuttaneita. r, < * «_. * ^ I '''m i r» ' ILxceaant des naissances et des a. ^! Naissances. Immigrations. i; _Wa/. Zw&. j Emigrations. I immigrations. s "s, i *f f il M it s! il il il n i il»i il II «ifil«i il il *l B» f p g' p? g " p P P» P? ' o? P S" S?" P ^ g " g : = j = ^ :... Siirretty,0,,0,,0,,,0,,,,,0,,0,,0,00,,00 -f-,0,0 Merikarvia. 0 0 I -f -f 0 -f- Siikainen j Tyrvää - -f- -f- -f- Kiikka 0 0 -f- -f- Kiikoinen j f- Karkku j- Suoniemi 0 0 Mouhijärvi Suodenniemi 0 0 Lavia Hämeenkyrö Wiljakkala! Ikaalinen Jämijärvi Parkano 0 Kankaanpää 0 0 ' 0 0 Karvia Honkajoki 0 0 [ 0 0 [ 0 0 Summa,,0,0,0,0,,0,,,0,,,,,,,,,0, :,0, Lutherin-uskoiset seurak. yhteensä..,,,,,,0,,0,,,00,0,,,,,,,,0,, Kreikkalais-venäläinen seurak. Turussa \- : 0 Koko lääni yhteensä,,,,,,0,,,,0,0,0,,,,0,,,0,,0 Hämeenlinnan lääni. Kaupungeita. I Hämeenlinna Tampere Maaseurakuntia. Summa 0, ~ Tammela !- Jokioinen Perttula 0 _ n i0 Humppila.. Siirretään j _ _ 0

26 ^Mn^^^n, Vae^he.t ymy. - m^n. SÄflÄSr ^. - ja ulosmuuttaneita yhteensä (). s E Kuolleita. Ulosmuuttaneita. v, t,, - S Svntvneitä Sisäänmuuttaneita.,, Kxcedant des naissances et des J? _i. ojutjucita. Itatfs. Emigrahons. immigrations. H a. & innr Tnr Tr Naissances. i Immigrations. lotat. ir ^ in»nrinrimrtinrit ~Ö~ p S g P S g. g. a a F g r g g g? g s- sr? sr s- g P g j- g P g s- g Ḇ g p g? F = im xno QfiQ 0 0 Siirretty 0 0 T T T U 0 U " 0 Omer ' 0 0 l «" JT " «0 0» I 0 ± ««^ 0! U 0 ReDk l " S ou Hämeenlinna M *< I 0,, i _O 0 0 ' J ; akkala Ha ar? 0 0 :. ; 0 0 I 0 H" 0 0 Sääksmäki U»«? () g g g gg g _J_ l.. fio ' ' * Pälkäne a» «() () () ^ u 0,,, iq qq 0. i n n^ Sahal : h 0 li ' " "» «0 0 H " ttula.; 0 i TT"änto» M tl, g ^ g ^ u? gj lg() lg ^ Kalvola lg ^ ^ ^ ^ ^ _f qq 0 lod ' ' D0 Akaa ^ g ^ 0 0 Ky^äkoski 0g? () ^ M ig ^ ^ fis Qo Ai 0 o ÄOO O ' ' ' U ii Uqal» " aa,... LOPL ««^»«t 0 l J J 0 ^ S " Z «S "» "* «««- «--- : s ^?, " «:; * ««- «««- -; «Ylöjärvi 0 Sb 0 g g g? ^ ^ T ttijärvi * ^ 0 0 I 0 " " """-'*. J I " "* h t l Il " I Lem & '. J " - ^ 0 0 KuOreVeS ' * o Me f?s 0! 0 T ; Sk S 0 I 0 " VM.! i 0 R " " es S ' S 0 *, Z I «"t 0 " " ' 0-0 «0 0 0 " * 0 " «0 0 " 0 " ««* " 0 ^ " " "* ^ " J 0 U U U 0 0 "! Il U S!» " f «««" " s ^ M«,,,,,,,,, M,,,,,,0,,,,, I "

27 li Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä () taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Hauho.. Tuulos.. Luopioinen Lampi... Koski... Asikkala. Padasjoki, Kuhmoinen Jämsä... Korpilahti. Siirretty Summa S. g* I I, 0,0,, S, , I E, 0, S g.» ns, 0 0,0 ' sr, 0, o g E, 0 0, as II S g s- u, 0 0,0 "S, 0,0 H g,,, 0 0 0, Sexe feminin.,,., ,, 0, Sexe f<minin., 0, Total, 0 00, Sexe masciilin.,0 0 0,0 Sexe fdminin.,.,, 00,, 0 -f -f- -f, Sexe feminin., 0 - -{-,, -f - 0,0 Koko lääni yhteensä,,,,,0,,0,0,,0,,,,,,,0,,0,,,0 Wiipuriii lääni. a) Lutherin-uskoiset serakunnat. Kaupungeita. Wiipurin suomalainen seurakunta.. ruotsalainen.. v saksalainen. Hamina... Suomen Kadettikoulu..... Lappeenranta... Kruununkehruuhuone.. Käkisalmi Sortavala Summa , ' 0-0 -\- -j- 0 -f Maaseurakuntia. Säkkjärvi.. Wirolahti. Wehkalahti Sippola... Kymi... Pyhtää... Lape.... Siirretään , ,0,0 0, , f f

28 0 Nombre des Vihittyjä pa Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Total Kuolleita. Dtcte. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Siirretty Walkiala Suomenniemi... Impilahti Summa Lutherin-uskoiset seurak. yhteensä.. mariages. riskuntia. 0 0,, ,0, Sexe feminin ,0,, ,0, ,0., Sexe feminin. 0,, ,0,, , -,0 Sexe feminin., ,,, 0 0 0,00, e -s ' ST ,, S S? S' I?" sr ,,0 H S o s sr s ,0, II S. g- sr 0 0 il CO n A S; <! o s 0 ta ,0, H e S S SL ,, s S s> s n S g O p? ' o g E, E l ' sr - -f f n f H e o SL -f no f ,,0,, -, -,,,,0 -, -, -,0

29 b) Kreikkalais-venäläiset seurak. ombre des mariages. hittyjä pa riskuntia. Syntyneitä. Naissances. Sexe f&minin. Vaenlisääntymys. Accroissement Sisäänmuuttaneita. Immigrations. \ Sortavala Kaupungeita. Summa IM Sexe feminin. Sexe masculin Total Sexe Kminin. Kuolleita. Dech. Sexe feminin. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Sexe fe"minin. Sese masculin. J> < n,» * n a' **> &% B,? f Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä () taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Sexe f<minin. 0 0 o ^ g o o - * Maaseurakuntia. Krasnoselski (KyyrÖlä) Salmi ' Summa ,000 0 _ f- f j- -f» - -j f- -f- 0 - Summa Kreik.-venäl. seurak. yhteensä c) Buomin-kathotinen seurak. TViipurissa Koko lääni yhteensä, 0, 0,0,0 0,,0,,,00,,00,,, 0,0,, 0,0 0., 0 0,.,0,0 -, Mikkelin lääni. a) Lutherin-uskoiset seurakunnat. Savonlinna Kaupungeita. Summa io ^ -}- _ _ - Hartola Maaseurakuntia. Siirretään 0 * f f - -f

30 i i Nombre des mariages. Vihittyjä pa riskuntia. Syntyneitä. Naissances. Sexe feminin. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Sexe feminin. Sexe feminin. Kuolleita. DJces. Sexe f Aminin. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Sexe feminin. I Sexe feminin. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. g s. <B ~>. a o? j? H s S e. Mikkeli Mäntyharju Kangasniemi Kangaslampi Siirretty Summa 0, ,0 0 0, , , , , , , , 0 0, ,0 0,0 0, , 0 0 0, 0 0 0, , -f -f -f -f f n f, n no - io -f -f -f ,0 Lutherin-uskoiset seurak. yhteensä.., b) Kreikkal.-venäl. seurak. Savonlinnassa Koko lääni yhteensä,0,,,,,,,,,,,0,0,,0,,,0,0,,,,,,,, i,0,0,,,,,, -,0 -,0 -,0,0 -,0,0 Kuopion lääni. a) Lutherin-uskoiset seurakunnat. Kaupungeita. Summa 0 * f