MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

Transkriptio

1 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi

2 Ensimmäinen osakoe Ensimmäinen osakoe ti klo 16:00 (ts. koe alkaa tasalta) päärakennuksen salissa B-200 Saliin ei oteta enää opiskelijoita klo 16:20 jälkeen Ks. myös tenttejä koskeva ohjeistus avoimen yliopiston verkkosivuilta Tentissä saa käyttää omaa funktiolaskinta (ei kuitenkaan ohjelmoitavia graafisia laskimia) Neljä yhtä arvokasta kysymystä Monivalintatehtävä (10 kysymystä) Yksi sanallinen/graafinen tehtävä Kaksi lyhyehköä laskutehtävää Yksi pitempi laskutehtävä Koealue ulottuu tämän luennon kalvoon nro 40 asti (hintadifferointi kuuluu toiseen osakokeeseen) Ti harjoituksissa käydään läpi muutama vanha tenttitehtävä, jotka ovat myös kurssin kotisivuilla

3 Kurssin arvostelusta Osakokeet/loppukoe 80% ja harjoitukset 20% Kurssi arvostellaan seuraavalla asteikolla Arvosana Pisteet Hyväksytty suoritus edellyttää yhteensä vähintään 40 kurssipistettä (kokeet + harjoitukset)

4 Kurssin ensimmäisen osan keskeisiä aiheita Luento 1: johdanto, kysyntä ja tarjonta Joustot (hinta-, risti-, tulo-), joustojen terminologia, tuoton ja jouston nyrkkisääntö Niputusesimerkki Luento 2: kysyntä Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan valinnan teoria Preferenssijärjestys Indifferenssikäyrät Budjettirajoite Hyödyn maksimointi Kysyntäkäyrän johtaminen edellisten perusteella Tulot ja kulutus, kulutus ja hinnanmuutokset Tärkeitä käsitteitä

5 Luento 3: epävarmuus Valinta yli ajan: diskonttaaminen, nettonykyarvo Perpetuiteetti Odotetun hyödyn maksimointi Odottamisen arvo, informaation arvo Riskipreferenssit ja siihen liittyvät termit Päätöspuuanalyysi, herkkyysanalyysi Luento 4: tuottajan teoria Tuotantofunktio Rajatuotos Isokvantit ja samakustannuskäyrät Tuotantokustannusten minimointi Kustannusfunktion johtaminen Kustannuskäsitteet Skaalatuotot ja -edut

6 Luento 5: kilpailulliset markkinat ja hyvinvointianalyysi Kilpailulliset markkinat ja tarjontakäyrä Kilpailulliset markkinat pitkällä aikavälillä Tuottajan ylijäämä Hyvinvointianalyysi Hintasääntely: hintalattia ja katto Verot ja tukiaiset Tukiostot Hyvinvoinnin eri komponentit

7 Luento 6: monopoli ja markkinavoima Miten monopoli hinnoittelee? Mikä on rajatuotto? Miksi monopoliin ylipäätään liittyy hyvinvointitappio? Mikä on monopolin hinnoittelusääntö jouston avulla ilmaistuna? Miten monopolia voidaan säännellä? Mikä on luonnollinen monopoli? Miten sitä säännellään? Miten monopsoni hinnoittelee? Mikä on Lerner-indeksi? Mistä yrityksen markkinavoima riippuu?

8 Luennon sisältö Monopoli ja markkinavoima (luku 9) Monopoli, markkinavoima ja hyvinvointitappio Monopolin sääntely Monopsoni Markkinavoima ja perushinnoittelu Lerner-indeksi Markkinavoima ja muut hinnoittelumenetelmät (luku 10) Ensimmäisen ja kolmannen asteen hintadiskriminointi Toisen asteen hintadiskriminointi

9 Monopoli ja markkinavoima Kun yrityksellä on markkinavoimaa, sen kysyntäkäyrä on laskeva Markkinavoima: yrityksen kyky vaikuttaa hintoihin voitollisesti Monopoli: markkinoilla on vain yksi myyjä Markkinavoimaa voi olla, vaikka markkinoilla olisi useita myyjiä Mikä luo markkinavoimaa? Yleisesti: markkinaosuus ja substituuttien puute Tuotedifferointi Alalle tulon esteet Vaihtamiskustannukset Miten monopolit syntyvät?

10 Rajatuotto, MR Rajatuotto on muutos yrityksen tuotossa, kun tuotanto kasvaa yhdellä yksiköllä Käytetään tästä lähtien derivaattamerkintöjä (Δq=dq jne.): rajatuotto koostuu kahdesta komponentista 1. Yhden lisäyksikön myyminen alkuperäisellä hinnalla kasvattaa tuottoja P:llä. 2. Lisäyksikön myymisellä on lisäksi vaikutus hintaan, dp/dq, mikä laskee tuottoa kaikille yrityksen myymille yksiköille yhteensä Q[dP/dQ]). Siis MR d( PQ) dq P dq dq Q dp dq P Q dp dq

11 Tässä esimerkissä yrityksen kohtaama kysyntäfunktio on P = 6 Q TABLE 10.1 TOTAL, MARGINAL, AND AVERAGE REVENUE PRICE (P) QUANTITY (Q) TOTAL REVENUE (R) MARGINAL REVENUE (MR) AVERAGE REVENUE (AR) $6 0 $ $5 $

12 KESKI- JA RAJATUOTTO Lineaariselle kysyntäfunktiolle rajatuotto on puolet kysynnästä (keskituotosta) rajatuottokäyrä halkaisee vaaka-akselin puolessa välissä. P = a-bq MR =?

13 Monopolin hinnoittelu Monopoli on ainoa yritys markkinoilla Monopolin kysyntäkäyrä on markkinakysyntä Markkinakysyntä viettää alaspäin Tuotannon lisääminen laskee hintaa Hintavaikutus koskee kaikkia monopolin myymiä yksiköitä Monopoli ottaa tämän huomioon hinnoittelussaan ja asettaa rajatulon yhtä suureksi rajakustannuksensa kanssa

14 Monopolin voitonmaksimointi ns. perushinnoittelu maxtr( Q) Q TC( Q) P( Q)* Q C( Q) Ensimmäisen kertaluvun ehto dp( Q) dc( Q) P( Q) Q 0 MR MC dq dq 0

15 MR = MC: graafinen tulkinta Huomaa: MR(Q*)=MC(Q*) määrittelee monopolin optimituotannon, mutta hinta luetaan kysyntäkäyrältä. Jos Q<Q*, MR>MC, jolloin monopolin kannattaisi tuottaa enemmän. Jos Q>Q*, MR<MC, jolloin monopolin kannattaisi tuottaa vähemmän.

16 ) ( )* ( max Q C Q Q P TC TR Q Ensimmäisen kertaluvun ehto 0 0 ) ( ) ( MC MR dq Q dc Q dq Q dp P Q P dp dq ) ( MC P MC P P MC P Q dq Q dp P P Järjestelemällä uudestaan saamme Muista: TAI 1 P MC P

17 Edellä esitetyt kaavat ovat erittäin hyödyllisiä: Monopolilla ei ole välttämättä tarkkaa tietoa omasta rajatuottofunktiostaan, mutta sillä voi olla käsitys kysynnän hintajoustosta P=MC/(1+1/ε) on monopolin yksinkertainen hinnoittelusääntö (P-MC)/P=-(1/ε) on monopolin marginaali yli kilpailullisen hintatason Monopolin kyky hinnoitella yli kilpailullisen hinnan on sitä suurempi, mitä joustamattomampi kysyntä on

18 MR=P(1+1/ε)=MC Koska MC on ei-negatiivinen, MR on myös einegatiivinen Monopolin optimissa täytyy olla ε<=-1 Ts. monopoli ei koskaan valitse tuotantoaan kysyntäkäyrän ei-joustavalta osalta Oletetaan, että jousto olisi Tällöin 1% tuotannon lasku johtaisi 2% hinnannousuun Koska tuotto on P*Q, monopolin tuotot kasvaisivat, ja samalla kustannukset alenisivat

19

20

21

22 Overhead tässä esimerkissä sama kuin edellä määritelty kiinteä kustannus FC = 200

23

24 Mihin sääntö MR=MC perustuu? Esimerkki: myyt tällä hetkellä 50 vimpainta viikossa hintaan P = Vimpainten rajakustannus MC = 800. Oletetaan, että haluat myydä yhden vimpaimen enemmän viikossa Kysyntäkäyräsi perusteella tämä edellyttää, että joudut alentamaan hintaa 990 euroon Kustannusten kasvu = MC = 800 Kannattavaa (800<990)? Ei! Pitää ottaa huomioon myös hinnanalennuksen vaikutus tuottoon (ts. rajatuotto) Myynti kasvaa yhdellä yksiköllä, mutta tuotto kaikista 50 yksiköstä, jotka olisit myynyt entisellä hinnalla, laskee MR = *( ) = = 490 MR < MC! Voitot pienenisivät hinnanalennus on huono idea (sen sijaan hintojen kasvattaminen vaikuttaa hyvältä idealta)

25 MONOPOLILLA EI OLE TARJONTAKÄYRÄÄ Monopolimarkkinalla ei ole tarjontakäyrää, koska hinnan ja tuotannon välillä ei ole yksiselitteistä suhdetta. Paneelissa (a) kysyntä muuttuu D1:stä D2:een. Uusi MR-käyrä kohtaa monopolin MC-käyrän samassa pisteessä kuin aiemminkin: tarjottu määrä ei muutu, mutta hinta laskee. Paneelissa (b) uusi rajatuottokäyrä kohtaa MC-käyrän aiempaa korkeammalla tuotannon tasolla, mutta hinta on muuttumaton.

26 Mikä monopoleissa on vikana? Monopoli tuottaa yhteiskunnallisesta näkökulmasta liian vähän Osa hyvinvointia kasvattavista transaktioista jää toteutumatta Monopoli voi olla tehoton, jos se ei kohtaa kilpailupainetta X-tehottomuus Dynaaminen tehottomuus? Monopoli pyrkii suojelemaan asemaansa Markkinoille tulon esteet Lobbaus ja rent-seeking

27 MONOPOLIN HYVINVOINTITAPPIO Kilpailullinen tasapaino P c ja Q c, Monopolitasapaino P m ja Q m. Kuluttajien ylijäämä pienenee yhteensä A + B Tuottajan ylijäämä kasvaa A C. Hyvinvointitappio B + C.

28 Monopoli ja verotus Monopolin hyvinvointitappion korjaaminen ei onnistu verottamalla Yksikkövero vain pahentaa tilannetta (hinta ja määrä laskevat) Kertaluonteinen könttävero siirtää osan ylijäämästä valtiolle, mutta ei korjaa perusongelmaa Sen sijaan monopoliongelma voidaan periaatteessa korjata tukiaisilla Poliittisesti arveluttavaa? Oikean tason löytäminen hankalaa Tukiaisen rahoittaminen vaatii veroja muilta toimialoilta: mahdolliset vääristävät vaikutukset?

29 P 10 Esimerkki: monopolin myynnille asetetaan vero t = 1 Hinta ennen veroa: Hinta veron jälkeen: Verotuksen kohtaanto? Kuinka suuri olisi optimaalinen tukiainen? MC = 2+0.6Q+t MC = 2+0.6Q MR = 10-2Q P = 10-Q 10 Q

30 HINTASÄÄNTELY Hallitus voi vähentää monopolin aiheuttamaa hyvinvointitappiota asettamalla hintakaton, tässä P 1. Hinta ei voi ylittää kattoa, joten tuotantoon Q 1 asti monopolin MR ja AR ovat vakioiset hintakaton tasolla. Tätä korkeammilla tuotannon tasoilla MR ja AR kuten ennen hintakattoa. Monopoli asettaa MC = uusi- MR : tuotanto kasvaa ja hinta on alempi: hyvinvointitappio pienenee. Hintakatto voidaan asettaa myös kilpailullisen tasapainon tasolle.

31 Luonnollinen monopoli Luonnollinen monopoli: toimiala, jossa yhden yrityksen on edullisempaa tyydyttää kysyntä kuin kahden tai useamman yrityksen (economies of scale) Esimerkiksi sähkö-, maakaasu- ja televerkot Suuret uponneet kustannukset verkostoihin Infrastruktuurin toisintaminen tehotonta Luonnollinen monopoli johtaa samalla tapaa hyvinvointitappioon kuin monopoli yleensäkin Kaksi ratkaisua: valtion omistus tai sääntely Economies of scale tarkoittaa, että luonnollisen monopolin rajakustannus on alle sen keskikustannuksen Ongelma: kuinka maksaa takaisin uponneet kustannukset?

32 Economies of scale ilmenee laskevina keski- ja rajakustannuksina. Jos hinta pakotettaisiin kilpailulliselle tasolle, monopoli lopettaisi toimintansa. Alin mahdollinen hinta (ja vastaavasti suurin tuotanto), jolla monopoli jatkaa toimintaansa, on P r (break-even price).

33 Luonnollisen monopolin sääntely Mahdollisia ratkaisuja Tuotantotukiainen Epälineaarinen hinnoittelu: kaksiosainen tariffi (kiinteä maksu ja hinta per yksikkö) P = AC (Ramsey hinnoittelu, kun yritys tuottaa useita tuotteita), ns. second-best -ratkaisu Epäsymmetrisen informaation ongelmat: yrityksellä parempi tieto kustannuksistaan kuin regulaattorilla Käytännön sääntely: rate of return regulation Lasketaan P = AC (kattaa uponneet kustannukset) Revenue= VC(Q) + FC + r*k VC = variable cost, FC = fixed cost, r = fair rate of return, K = rate base Asetetaan P = Revenue/Q

34 ROR-sääntelyn ongelmat Kuinka päätellä kustannusrakenne Mistä koostuvat VC ja FC? Mitä pitäisi sisällyttää K:hon? (Ns. Averch-Johnson vaikutus) Sääntelyn vaarat Jos P yli todellisen AC:n, yritys ylikapitalisoi (gold-plating) Jos P alle AC:n, yritys menee konkurssiin Jos P = AC, yrityksellä ei ole kannustimia leikata kustannuksiaan Huomaa: teknologia ja kysyntä muuttuvat yli ajan: toimiala voi lakata olemasta luonnollinen monopoli Jos kyllä, sääntely purettava ROR:n perusongelma: ei kannustimia tehokkuuteen Osittainen ratkaisu: asetetaan hintakatto tietylle ajanjaksolle (esim. neljä vuotta), ja annetaan monopolin pitää voittonsa Kustannussäästöt hyödyttävät yritystä (kannustimet tältä osin korjattu) Mutta kaikki hyödyt päätyvät monopolille Hintakattoa pitää tiukentaa systemaattisesti Monopolilla voi olla kannustimet liioitella kustannuksiaan: ero ROR-sääntelyyn voi olla lopulta vähäinen

35 Monopsoni Monopsoni: markkina, jolla on monta myyjää ja yksi ostaja Ostajavoima: ostajan kyky vaikuttaa (voitollisesti) tuotteen hintaan Onko monopsoni haitallinen samalla tapaa kuin monopoli? Monopsoniinkin liittyy hyvinvointitappio Välittyvätkö hyödyt kuluttajalle? Vrt. PT-kauppa Suomessa ja tuottajahinnat.

36 MONOPSONIN OPTIMIVALINTA Markkinatarjonta on monopsonin AE-käyrä (average expenditure) Monopsonin ME-käyrä (marginal expenditure) on AE-käyrän yläpuolella. Monopsonin optimiostot ovat Q* m, jolla ME ja raja-arvostus (MV) ovat yhtä suuret. Monopsonin maksama hinta P* m voidaan lukea tarjontakäyrältä. Monopsonimarkkinan hinta ja ostettu määrä ovat alemmat kuin kilpailullisilla markkinoilla.

37 MONOPSONI JA TARJONNAN HINTAJOUSTO Ostajavoima riippuu tarjonnan joustosta. Kun tarjonta on hyvin joustavaa, (a), monopsonihinta ei eroa merkittävästi kilpailullisesta hinnasta. Kun tarjonta on joustamatonta, (b), monopsonihinta on selvästi alempi kuin kilpailullinen hinta.

38 Monopsoni ja hyvinvointitappio Hinta laskee, mutta myös määrä laskee: kuluttajien ylijäämän muutos on A B. Tuottajien ylijäämä laskee yhteensä A + C. Hyvinvointitappio yhteensä B+C.

39 Markkinavoima Optimihinnoittelun perussääntö MR = MC pätee myös tilanteessa, jossa yritys ei ole monopoli, mutta jossa sillä on kuitenkin markkinavoimaa (monopolivoimaa) Markkinavoiman tunnusmerkki ja mittari on se, kuinka paljon yli rajakustannuksen yritys pystyy hinnoittelemaan Kilpailunrajoitusten tarkoitus on tavoitella tai suojata markkinavoimaa keinoin, jotka eivät perustu yrityksen kilpailullisiin ansioihin. Edellä monopolin hinnoittelusääntönä annettu (P-MC)/P=-(1/ε) pätee myös yksittäiselle yritykselle, jolla on markkinavoimaa Erona kuitenkin se, että jousto on nyt yrityksen kohtaaman kysynnän (ei markkinakysynnän) jousto (P-MC)/P tunnetaan nimellä Lerner-indeksi Lerner-indeksi on markkinavoiman mittari

40 (a) markkinakysyntä. (b) yrityksen A kysyntä Kun hinta on $1.50, markkinakysynnän hintajousto on 1.5 ja firman A kysynnän hintajousto on 6. Yrityksellä A on kuitenkin markkinavoimaa: se voi hinnoitella P = $1.50 > MC.

41 Perushinnoittelun ongelma yrityksen näkökulmasta P 10 Osa ylijäämästä jää perushinnalla kuluttajille! Ja näillekin voisi myydä, jos vaan hinta ei laskisi sen seurauksena! 10 Q

42 Hintadiskriminaatio eli hintadifferointi Sama yritys myy samaa tuotetta eri hinnoilla ja erot eivät perustu kustannuksiin Edellytykset: Yrityksellä pitää olla markkinavoimaa Tuote hankala myydä uudelleen Myyjän pitää tunnistaa asiakkaidensa arvostukset tai saada asiakkaat itse paljastamaan ne TÄYDELLINEN ELI ENSIMMÄISEN ASTEEN HINTADIFFEROINTI Paras tapaus yrityksen kannalta Kaappaa koko ylijäämän Huonoin tapaus kuluttajien kannalta Yrityksen pitää pystyä tunnistamaan jokaisen asiakkaan reservaatiohinta ja hinnoittelemaan sen mukaisesti Vaikutus kokonaishyvinvoinnin kannalta?

43 Kolmannen asteen hintadiskriminointi eli hintakustomointi asiakasryhmittäin Kannattavaa, jos asiakasryhmillä on erilaiset kysyntäkäyrät Yrityksen on pystyttävä tunnistamaan eri asiakasryhmät Jotkut ryhmät saavat alemman hinnan kuin toiset => jälleenmyyntiongelma Jäsenkortti Targetoidut jakelukanavat tai alennuskupongit Joskus ylitsepääsemätön ongelma Optimi: perushinnoittelu asiakasryhmittäin Toteutus riippuu rajakustannuksesta (vakioinen vai muuttuva)

44

45

46

47

48

49

50

51

52 Hintakustomointi ja joustot Myös toisen asteen hintadiskriminoinnissa pätee perushinnoittelun sääntö MR=P(1+1/ε) Sama sääntö pätee kaikille ryhmille, minkä vuoksi voidaan kirjoittaa asiakasryhmien hintojen välinen suhde Pi P j (1 1/ i) (1 1/ ) j

53 KOLMANNEN ASTEEN HINTADISKRIMINAATIO Tässä esimerkissä ryhmän 1 kysyntä on joustamattomampi kuin ryhmän 2 kysyntä. Rajakustannus määräytyy kokonaistuotannon perusteella. Hinnat ja määrät toteuttavat MR 1 =MR 2 =MC.

54 Mikäli rajakustannus on kasvava, yrityksen saattaa kannattaa jättää toinen markkina kokonaan palvelematta.

55

56 Kertausta Voitonmaksimointi (ns. perushinnoittelu): MR=MC Kilpailulliselle yritykselle MR = P (markkinahinta) Monopolille MR lasketaan markkinakysynnästä Myös pienemmät (mutta ei-kilpailulliset yritykset) voivat kohdata alaspäin viettävän kysyntäkäyrän (MR<P) Perushinnoittelu jättää kuitenkin yleensä ylijäämää myös kuluttajille Yritys, jolla on markkinavoimaa, voi kasvattaa voittojaan hintadiskriminaatiolla