Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat taitto1-14.indd :23:22

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi. Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy yhdistyksen nettisivuilta SISÄLLYS 4 Hallituksen uudet jäsenet 7 Työterveyshuollon pätevöittävä koulutus terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille 8 Miten työfysioterapeutti on mukana ASLAK- JA TYKkuntoutusprosesseissa 12 Kevätopintopäivä Työfysioterapeutti työvalmentajan tukena 16 ASLAK- KURSSI TYÖFYSIOTERAPEUTEILLE 17 Kenian leikkaussafarilla 20 Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä taitto1-14.indd :23:22

3 Talvinen PUHEENJOHTAJAN PALSTA tervehdys teille kaikille! Talven selkä on taitettu ja päivät pitenevät jo kovaa vauhtia. Ainakin omalla kohdallani huomaan, että energiaa alkaa virtaamaan vähitellen talvihorroksen puremaan kroppaani. Meille jokaiselle olisi hyvä päästä ajoittain lataamaan akkujemme virtatasoa. Nyt siihen on taas mahdollisuus, toisin tietyin kriteerein, kun yhdistyksemme toinen Aslak kurssi alkaa toukokuussa Härmän kuntoutuskeskuksessa. Aiheesta lisää sisäsivuilla. Muistathan toimia nopeasti, jotta pääset mukaan! Hallituksemme uusien jäsenien esittelyn löydät lehden sisäsivuilta. Uudet jäsenet tuovat uutta näkemystä ja kokemusta yhdistyksemme hallitukseen. Hallituksemme jäsenet ovat edelleenkin maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana jäsenillemme. Tällä tavoin saamme tiedon kulkemaan alueilta yhdistyksen hallitukseen. Tämä maantieteellinen hajautus on tuonut uusia ideoita mm. koulutuspäivien järjestelyyn. Olisiko tulevaisuudessa mahdollista osallistua tietyiltä paikkakunnilta videoyhteydellä opintopäiviin? Asiaa käsitellään hallituksen Work shopissa huhtikuun alussa. Fysioterapialiitto järjestää yhdistysten puheenjohtajien tapaamisen maaliskuun puolessa välissä. Jos sinulla on jokin asia, jonka haluaisit välitettäväksi liitolle, laitathan siitä viestiä allekirjoittaneelle. Yhdistyksen kevätopintopäivät ja kevätkokous ovat tänä vuonna 21. toukokuuta Tampereella. Aiheena tulee olemaan näkemiseen ja valaistukseen, päänsärky/ migreenioireisiin liittyviä teemoja. Toivottavasti paikka ja aika sopivat mahdollisimman monelle. Muistathan merkitä päivä kalenteriisi! Tieto alueilta hallitukseen ja päinvastoin kulkee toki hallituksen jäsenten, lehden ja www sivujen kautta, mutta on hienoa, että aluetoimintaan on saatu vireyttä. Lämpöiset kiitokset siitä kaikille yhdistyksen alueyhdyshenkilöille! Oletko sinä muuten osallistunut alueesi toimintaa? Ja edelleenkin muistutan, että ottaa yhteyksiä hallituksen jäseniin, kysykää, kommentoikaa ja ideoikaa! Yhdessä voimme kehittää asioita ja työfysioterapiaa sekä työfysioterapian asemaa. Kevättä odotellen, Jaana 3 taitto1-14.indd :23:22

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Hallituksen uusi jäsen esittäytyy, työfysioterapeuttisari Salomaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta. Etelä-Karjalaan opiskelemaan Heinolasta muutti nuori tyttö, jolla oli selvä tulevaisuuden suunnitelma omasta urasta fysioterapeuttina jo yläasteiästä asti. Lappeenrannasta -92 valmistuin fysioterapeutiksi ja samana vuonna avioiduin sekä tänne jäin. Nyt olen elämästäni suurimman osan elänyt Etelä-karjalassa. Olen kahden teinipojan ja kahden täysiikäisen tytön äiti. Asumme maaseudun rauhassa ja arvostamme yhteisiä hetkiä ja retkiä. Meillä harrastetaan liikuntaa monipuolisesti ja se kuuluu elämän rytmin. Itse harrasta kesäisin jalkapalloa ja juoksua, talvi kaudella käyn salilla ja pelailen futsalia. Uusi mielenkiintoinen haaste on tennis. Ympäri vuoden liikun myös mahdollisimman paljon luonnossa. Fysioterapeutin tutkintoa olen täydentänyt työfysioterapeutin opinnoilla 2008 ja asiantuntija fysioterapeutin opinnoilla Tällä hetkellä harrastan terveystieteiden opiskelua Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Se pitää mielen vireänä ja mukavaa vastapainoa työlle. Täydennyskoulukset ovat tuoneet työnkuvaan mukavia haasteita ja työn kehittämiseen mahdollisuuksia. Eksotessa on yli 50 fysioterapeuttia, joista 7 on myös työfysioterapeuttia. Teimme yhteistyötä kuntoutuspoliklinikan johdon ja moniammatillisen tiimin kanssa, jolloin saimme kehitettyä työnkuvan työfysioterapeutille. Näin saimme erityisosaamisen käyttöön ja potilaiden hyödyksi. Tällä hetkellä meillä on yhtenäiset linjat ja toimintamallit, joiden mukaan tutkimme ja testaamme potilaita Eksotessa työfysioterapeutteina. Lyhyesti kerrottuna meille voi lähettää työkyvynarviointiin terveysasemien lääkärit tai kuntoutuspoliklinikan kautta lääkärit. Teemme tällöin moniammatillista tiimityötä. Tiimiin kuuluvat lääkärit, psykologi, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi, toimintaterapeutti ja toimistohenkilökuntaa. Aikaa ennen Eksotea olen työskennellyt yksityisellä puolella muutaman vuoden. Suurimman osan työvuosistani olen olut erikoissairaanhoidon puolella, mutta nyt viimeisten vuosien aikana työnkuva on laajentunut terveysasemien puolelle. Eksoteen kuuluu 11 terveysasemaa ja erikoissairaanhoito. Tällä hetkellä olen töissä Savitaipaleen terveysasemalla sekä Lemin hyvinvointiasemalla. Työnkuvan muutokseen vaikuttivat asiantuntijafysioterapeutin opinnot ja niiden jälkeen aloitettu tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille alaselkävastaanottona. Nyt olemme laajentaneet alaselkävastaanottoa tules-vastaanotoksi pienillä terveysasemilla pilottina. Arvostan suurta verkostoa ja konsultaatiomahdollisuuksia työssäni. Teemme jatkuvasti yhteistyötä myös työterveyshuoltojen ja kelan, sekä muiden toimijoiden kanssa. Työfysioterapian rooli on vahva ja siihen tarvitaan monia eri toimijoita. Parhaimmillaan se on hyvää yhteistyötä, jolloin voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja voidaan tukea toisiamme. Työfysioterapeuttien opintopäivät ovat oiva mahdollisuus oppia tuntemaan uusia mahdollisuuksia työnsä kehittämiseen ja saada eväitä eteenpäin. Teen työtä sydämellä ja pidän sitä tärkeänä. Kehittämisen meininki ja eteenpäin meno ovat avainsanoja, mutta jokaisen potilaan kohdalla on tärkeä pysähtyä kohtaamaan ihminen. Työvoitot ovat pieniä suuria asioita, joihin päästään yhdessä laaditulla suunnitelmalla tavoite kerrallaan. 4 taitto1-14.indd :23:22

5 Hallituksen uusi jäsen esittäytyy, työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen Porin Reposaaresta Olen työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen Porin Reposaaresta ja olen valmistunut lääkintävoimistelijaksi Turun sairaanhoito-oppilaitoksesta 1984 (siis tänä vuonna tulee 30 vuotta). Lääkintävoimistelijaksi valmistumiseni jälkeen työskentelin Helsingissä yksityisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa, hetken itsenäisenä ammatinharjoittajana ja yksityisellä lääkäriasemalla, kunnes vuonna 1992 muutin takaisin kotikonnuille eli nykyiseen asuinpaikkaani. Porissa sain tytön vuonna 1992 ja hänen ollessaan viiden kuukauden aloitin erikoislääkintävoimistelijan opinnot monimuoto opintoina työn ohella, niistä valmistuin keväällä Työskentelin siinä ohessa Satakunnan keskussairaalassa, tehden erilaisia fysioterapeutin sijaisuuksia. Sain työfysioterapeutin viran Porin kaupungin henkilökunnan työterveyshuollosta elokuussa Käväisin vielä toisella äitiyslomalla saamassa pojan 1994 loppuvuodesta, jonka jälkeen palasin työfysioterapeutin virkaani syksyllä Erikoislääkintävoimistelija tutkintooni liittyi opintoja työterveyshuollosta eli sain pätevyyden toimia työfysioterapeuttina jo silloin, mutta suoritin myös vuonna 2000 työterveyslaitoksen työterveyshuollon pitkät kurssit. Vuonna 2009 Porin kaupungin työterveyshuolto yhdistyi kunnalliseen liikelaitokseen, jonka nimeksi tuli Satakunnan työterveyspalvelut, liikelaitos. Toimintaa on neljässä toimipisteessä (Ulvila, Noormarkku, Luvia, Pori), mutta päätoimipisteemme on Porin Puuvillassa, vanhassa tehdasmiljöössä. Työfysioterapeutteja meillä on neljä, työterveyshoitajia 12, työterveyslääkäreitä 7, työterveyspsykologeja 2 ja avustavaa henkilökuntaa toimistossa ja ajanvarauksessa vaihdellen 7-9. Meillä työfysioterapeutit tekevät vain I-luokan korvattavaa työtä eli teemme yksilöllisiä ohjantoja, terveystarkastuksia, työkykyarvioihin liittyviä toimintakyvyn kartoituksia, työpaikkakäyntejä, pidämme erilaisia työkykyä ylläpitäviä tai ergonomiaryhmiä ja luentoja. Vastuualueet eli asiakaskuntamme on jaettu jokaiselle työfysioterapeutille omansa ja itse hoidan pääasiassa Porin kaupungin henkilökuntaa (Porin vesi, Satakunnan pelastuslaitos, Vammaispalvelut, Porin Jätehuolto, Palveluliikelaitos-keittiö, siivous, kiinteistönhoito) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Lisäksi jokaiselle asiakkaana olevalle työpaikalle on käytössä heille nimetty moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työterveyshoitaja vastaa yhteydenpidosta ja toiminnan koordinoimisesta asiakas yrityksiin, mutta asiakastiimi kokoontuu yhdessä pohtimaan yrityksen työterveyshuollon toteuttamista säännöllisesti Työn ohella opiskelu on aina ollut minulle yksi harrastuksistani, joka alkoi tavallaan erikoislääkintävoimistelija opinnoista ja sen jälkeen liikuntalääketieteen appro-opinnoista, jatkuen ergonetti eli ergonomian approon ja kansanterveystieteen approon. Näiden jälkeen suoritin Kuopiossa terveystieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2011 joulukuussa, pääaineeni oli kansanterveystiede ja sivuaineeni ergonomia. 5 taitto1-14.indd :23:23

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Tiedonjanon lisäksi olen aina ollut innokas liikkumaan, mutta lähinnä kuntoilua ja ulkoilua, ei mitään kilpailua. Nykyisin heiluu tuo kahvakuula ja uinti sitten palauttaa lihakset siitä. Olen huomannut, että me työfysioterapeutit olemme yleensäkin tiedon janoista väkeä ja moni meistä on suorittanut vapaa-ajallaan erilaisia tutkintoja ja kursseja. Mielestäni työfysioterapeutin pitääkin olla jatkuvan oppimisen tiellä, jotta hän pärjää muuttuvan työelämän ja asiakkaidemme tuomissa haasteissa. Tulevaisuudessa työfysioterapeutti tarvitsee yhä enemmän myös laaja-alaista työelämän ymmärtämistä ihmisen ymmärtämisen ohella, jotta pystyy toteuttamaan ja myymään omaa työtään. Haasteena on mielestäni myös oman työn ja osaamisen markkinointi työterveyshuollon sisällä, olemmehan työterveyshuollon ammattihenkilöiden ammattitaidon varassa ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan palveluita tuottavia. Itse olen saanut olla seuraamassa sitä, kun työterveyshuoltolaki muuttui, ja todennut sen, että työfysioterapeutin työ on myös muuttunut. En osaa ihan kuvailla miten, mutta se ei ehkä ole enää niin vapaata kuin ennen. Toimin Satakunnan alueen työfysioterapeuttien yhdyshenkilönä ja juuri nyt odotan Innolla Työfysioterapeutit ry:n hallituksessa toimimista ja työfysioterapian ilosanoman eteenpäin viemistä siis kaikki aktiivisesti mukaan, ottakaa kantaa, lähettäkää kysymyksiä ja kommentteja työfysioterapeutin asemasta työterveyshuollossa tai ihan mistä vaan, vaikka minulle henkilökohtaisesti Tämän kaiken lisäksi odotan kevättä ja lämpimiä ilmoja. Työfysioterapeutit ry. Hallituksen jäsenet Jaana Iisakkila Puheenjohtaja, yrittäjäyhdyshenkilö Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut p VARSINAISET JÄSENET Anitta Mäkikyrö Viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti Rovaniemen Työterveys ry p Arnikki Bogdanoff Rahastonhoitaja Työfysioterapeutti Right Move p Hanna Nummila Sihteeri, jäsenasiat Työfysioterapeutti Yleisradio Oy, työterveyshuolto p Helka Mäkelä Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Tampereen Työterveys ry p Sari Salomaa Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti, asiantuntijaft Eksote, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri p HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Piia Hammaren-Luoso Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Avire Fysiosporttis Oy p Irene Kivelä Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Työterveys Wellamo Oy p Sirpa Rauas-Huuhtanen Varapj., viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti Työterveyslaitos p Johanna Lipponen Viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti Neste Oil Oyj (TOP-Fysio Oy) p Sirkku Heilä-Aaltonen Viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti satakunnan työterveyspalvelut p taitto1-14.indd :23:23

7 Työterveyshuollon pätevöittävä koulutus terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille Eija Kyrönlahti, yliopettaja, SeAMK; Marja Lindholm, lehtori, Diak Ammattikorkeakouluissa ei enää tulevaisuudessa järjestetä työterveyshuollon erikoistumisopintoja. STM:n työryhmä (2013) on raportissaan esittänyt, että Työterveyslaitoksen järjestämän koulutuksen rinnalla ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos tuottavat verkostoyhteistyönä pätevöittävää, maksullista työterveyshuollon koulutusta. Ehdotuksena on myös, että jatkossa pohditaan yliopistojen mukaantuloa verkostoon. Verkoston ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta ja ovat laatineet yhteisen opetus-, toteutus- ja arviointisuunnitelman yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Koulutus on laajuudeltaan 15 op ja opetussuunnitelma rakentuu neljästä moduulista, jotka ovat: Työterveyshuollon toimintaympäristöosaaminen (2 op), Työn terveysvaarojen ja kuormitustekijöiden sekä työpaikan voimavarojen tunnistaminen ja arviointiosaaminen (5 op), Terveyden sekä työ ja toimintakyvyn ylläpitämis- ja edistämisosaaminen (5 op) sekä Arviointi- ja kehittämisosaaminen (3 op). Ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos sopivat, minkä moduulin tai moduulin osan toteutuksesta kukin vastaa ja tarjoaa sen kaikille verkoston ammattikorkeakouluissa opiskeleville. Tämä mahdollistaa samantasoisen ja samansisältöisen osaamisen kaikille verkoston ammattikorkeakouluissa opiskeleville. Kontaktiopiskelun lisäksi hyödynnetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja Connect Pro - yhteyksiä verkon välityksellä tapahtuvassa opiskelussa. Ideana on, että opiskelijat hakevat valitse- maansa ammattikorkeakouluun, joka on jatkossa opiskelijan kotikoulu. Kunkin moduulin opiskelun jälkeen opiskelijoille järjestetään reflektiopäivä kotikoulussa, jolla varmistetaan opiskelijan osaamisen kehittyminen. Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen valintakriteerit ovat: Tutkintovaatimuksen täyttyminen (terveydenhoitajan tai fysioterapeutin tutkinto suoritettuna) ja Kokemus työterveyshuollosta (ensisijaisesti ne, joilla kahden vuoden määräaika työterveyshuoltoon siirtymisestä on täyttymässä). Koulutusta järjestää seuraavien ammattikorkeakoulujen ja Työterveyslaitoksen yhteistyöverkosto: Diakonia-ammattikorkeakoulu (jaana. Hämeen ammattikorkeakoulu (sari. hamk.fi), Lapin ammattikorkeakoulu ja lapinamk.fi), Metropolia Ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu oamk.fi), Saimaan ammattikorkeakoulu saimia.fi), Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu turkuamk.fi) ja Vaasan ammattikorkeakoulu (anne. Ammattikorkeakoulut antavat mielellään lisätietoa koulutuksesta. Koulutus järjestetään syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. 7 taitto1-14.indd :23:23

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Miten työfysioterapeutti on mukana ASLAK- JA TYKkuntoutusprosesseissa Mielenkiintoista on pohtia sitä, miten erilaisia tapoja meillä on työterveyshuolloissa toteuttaa kuntoutusprosesseja. On mielenkiintoista pohtia myös työfysioterapeutin roolia tässä prosessissa. Myös se, miten Kela korvaa työterveyshuollon kuluja työnantajalle, voi määritellä työfysioterapeutin osallistumisen kuntoutusprosessiin eli onko pelkän ammattihenkilön osallistuminen suunnitelupalaveriin riittävää? Kaiken kaikkiaan, kun Kelan korvauskäytännöt määrittelevät paljolti prosessin aikaisia ja jälkeisiä toimenpiteitä, on asian pohtiminen aiheellista. Toteutuuko moniammatillisuus riittävästi, jos työfysioterapeutti ei ole mukana kuntoutusprosessia suunnittelemassa esim. fyysisen työntekijöille? Näistä asioista olen kollegoideni kanssa keskustellut ja olemme todenneet, että ryhmäkuntoutuksien (ASLAK ja TYK) prosessit ovat työterveyshuolloissa todella erilaisia. Minua on myös kiinnostanut kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehdyt tutkimukset. Samalla on mietityttänyt se, että miten kuntoutusprosessin vaikuttavuudesta saatuihin tuloksiin mahtaakaan liittyä eri työterveyshuoltojen tavat toteuttaa prosessin seurantaa. Käsittelen tässä artikkelissani lähinnä ryhmämuotoista kuntoutusta. 8 taitto1-14.indd :23:23

9 Tavoitteena on parantaa työssä jaksamista ja elämän hallintaa, kohdistamalla toimenpiteitä paitsi kuntoutujaan myös työhön ja työolosuhteisiin. Lyhyet kuvaukset ASLAK- JA TYK-kuntoutuksista ASLAK-kuntoutus eli ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus on varhaiskuntoutusta, jolla pyritään edistämää ansiotyössä olevan oireilevan ja vajaakuntoisuuden uhkaaman työntekijän toiminta- ja työkykyä. Tavoitteena on parantaa työssä jaksamista ja elämän hallintaa, kohdistamalla toimenpiteitä paitsi kuntoutujaan myös työhön ja työolosuhteisiin. Tyk-kuntoutuksella eli työkykyä ylläpitävällä ja parantavalla valmennuksella pyritään parantamaan työntekijän sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toimintakykyä silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on jo olemassa. Toimenpiteitä kohdistetaan kuntoutujan lisäksi myös työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla Aslak-kuntoutus on harkinnanvaraista (määrärahasta riippuvaista) kuntoutusta, kun taasen Tyk-kuntoutus on Kelan kuntoutuslain (566/2005)mukaista kuntoutusta ja on tietyin edellytyksin työntekijän subjektiivinen oikeus. Kuntoutusprosessi Kuntoutusprosessi pitää sisällään Kelan määritysten mukaan kuntoutujan hoidosta vastaavan tahon tekemän toimintakyvyn kuvauksen ja siihen liittyvän kuntoutustarpeen arvioinnin ja suunnittelun sekä tavoitteiden asettamisen. Näiden lisäksi kuntoutusprosessi sisältää kuntoutuksen hakemisen Kelasta, kuntoutuspäätöksen, kuntoutuksen toteutuksen, kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisen kuntoutuksen seurannan sekä jatkotoimenpiteet hoitotahon ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa, jos jatkotoimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn säilymiseen ja työllistymiseen liittyvät toimenpiteet(ww.kela.fi). Työterveyshuolto osallistuu siis kuntoutusprosessiin aktiivisesti yhdessä kuntoutujan ja hänen työpaikkansa kanssa. Varsinaiseen kuntoutukseen työterveyshuolto ei osallistu muuten, kuin kuntoutusjaksojen välissä, seuraamalla ja tukemalla kuntoutujaa prosessin etenemisessä. Erilaisia tapoja työterveyshuollossa Kysyin satakunnan alueen työfysioterapeuteilta seuraavanlaiset kysymykset tavoitteena koostaa erilaisia käytäntöjä ja herätellä jatkokeskustelua sitä, mikä voisi olla työterveyshuollon yhtenäinen hyvä käytäntö kuntoutusprosessissa ja työfysioterapeutin rooli siinä. 1) Osallistuuko työfysioterapeutti kuntoutusryhmien suunnitteluun, kuntoutujien valintaan ja yhteistoimintapäivään Työterveyshoitajat tekevät kuntoutushakemukset. Työfysioterapeutti on mukana yleensä alkuinfossa, jossa sovitaan mahdollinen työvideointi. Tft on mukana yhteistyösuunnittelupäivässä aloitusjaksolla, jos ala on "fyysinen" Varsinaiseen yhteistoimintapäivään menemme työterv.hoit. lääkäri, työfysiot. sen mukaan miten kullakin on aikaa, mutta yleensä olen mukana silloin, jos ala on fyysinen. 9 taitto1-14.indd :23:23

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Voiko siis työfysioterapeutti osallistua kuntoutusprosessin aloituspalaveriin siten, että työnantaja saa siitä Kela-korvauksen. Ei mielestäni tämän ohjeen mukaan. Työfysioterapeutit osallistuvat haettavien kuntoutusryhmien suunnitteluun ja hakemuksen laatimiseen. Kuntoutujia on mahdollisuus esittää, ja kuntoutujien valintaa mietitään yhdessä eri ammattiryhmien kesken. Tämä ei ikävä kyllä ole suunniteltua eikä säännöllistä, ja riippuu pitkälti esim. yksittäisten työterveyshoitajien aktiivisuudesta. Osalla kuntoutujista seuranta on ryhmämuotoista; Kuntoutusselosteisiin perehtyminen ja niissä esiin tulevien suositusten toteuttaminen. Työfysioterapeutin tekemän työskentelyasentojen videoinnin yhteydessä tapahtuva seuranta. Työfysioterapeutti osallistuu yleensä aina yhteistoimintapäivään. Poikkeuksena jotkin ammattiryhmät, joiden kuntoutuksen päätavoitteena fyysisen toimintakyvyn edistämisen sijaan on muut seikat (esim. esimiehet). Kuntoutujalla itsellään on vastuu ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos kuntoutusjaksolla on suositeltu välittömiä toimia, esim. sairauksien hoito/seuranta, jatkotutkimukset, kuntosaliohjelmat/kotiharjoitteet tms. Työfysioterapeutti osallistuu suunnitteluun (alkuneuvottelu, yhteistyökokous, yhteistyöpäivä) ja yhteistyössä lääkärin ja työterveyshoitajan kanssa valitsee kuntoutujat 2) Miten teillä seurataan kuntoutusryhmiä kuntoutusjaksojen aikana (väliseuranta)? ja kuntoutuskurssien jälkeen? Seurantapäiviä järjestetään sen mukaan mitä yt-päivässä on etukäteen sovittu. Teemme kuntotestauksen n. puolen vuoden - vuoden päästä viimeisestä kuntoutusjaksosta, mutta edellytämme, että asiakas varaa itselleen ajan työfysioterapeutilta. Kehitystyön alla on 1v jälkeen kuntoutuksen päättymisestä järjestetyt työterveyshuollon organisoimat ryhmätapaamiset, joiden sisältö sovitaan kuntoutujien toiveiden mukaan. Työterveyshuollon edustaja voi pyynnöstä osallistua kuntoutusryhmän itse järjestämään ryhmätapaamiseen Väliseurannoissa työfysioterapeutti tapaa kuntoutujat yksilöllisesti ja keskustelee kuntoutujan kanssa tavoitteista/kuntoutuksen etenemisestä. Ryhmä tapaamisia on 1-2/ välijakso Vuoden kuluttua viimeisestä jaksosta otamme esim. kävelytestiin kaikki edellisinä vuosina olleet Aslak- tai Tyk-kuntoutujat. Lähetämme kutsun, ja paikalle saapuu yleensä kourallinen väkeä. Viimeisen jakson jälkeen n. vuoden kuluttua on seurantatestit ja tapaamiset. 10 taitto1-14.indd :23:23

11 Mikä meidän toimintaamme säätelee työterveyshuollossa ja onko yhtenäisiä hyviä käytäntöjä mahdollista löytää? Kelan etuusohje Työterveyshuolto määrittelee, jota käytetään ratkaistaessa työterveyshuollon korvauksia, miten Kela korvaa työterveyshenkilöstön kuluja työnantajalle kuntoutusprosessissa; Työterveyshuollon ammattihenkilö voi kuntoutusjakson aikana osallistua kuntoutujan kannalta keskeisiin neuvotteluihin/yhteistyöpalavereihin, jos niissä on mukana myös kuntoutuja ja kuntoutuslaitoksen henkilökuntaa. Korvauksen piiriin kuuluu vain neuvottelu (esim. palaveri kuntoutuksen käynnistyessä ja päätyessä), ei muu toiminta (esim. kuntoutuslaitokseen tutustuminen). Työterveyshuolto seuraa kuntoutusjakson jälkeen tarpeen mukaan työntekijän terveydentilaa ja työkykyä siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista toteuttaa työterveyshuollon normaalin toiminnan (esim. terveystarkastus) yhteydessä. Voiko siis työfysioterapeutti osallistua kuntoutusprosessin aloituspalaveriin siten, että työnantaja saa siitä Kela-korvauksen. Ei mielestäni tämän ohjeen mukaan. Tärkeää olisikin tehdä moniammatillista yhteistyötä ennen, kuin näihin neuvotteluihin mennään. Mietitään jo valmiiksi kuntoutuksen työterveydelliset tavoitteet ja toimenpiteet. Näin ammattihenkilö toimii vain neuvottelijana, näiden ennalta yhteisesti ja moniammatillisesti sekä tarvelähtöisesti sovittujen vaihtoehtojen kanssa. Miten Kela korvaa erilaiset työfysioterapeutin tekemät toimet kuntoutusprosessiin liittyen perustuu tietenkin siihen, mitä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on laitettu. Kelan ohjeessa on Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan asiantuntijan/asiantuntijoiden tarve ja toiminnan sisältö. Meidän tulee huomioida, että työterveyshuollon korvausten piiriin ei myöskään kuulu erilaisten toimintakyky-, suorituskyky- ja kuntotestien kustannukset, kun testit eivät ole tarpeen työn terveydellisten vaatimusten vuoksi osana terveystarkastusta eli voimmeko tehdä kuntoutuksen jälkeistä seurantaa muuna kuin yksilöllisenä työfysioterapeutin terveystarkastuksena emme ainakaan muuna, kuin tietojen antamisena, neuvontana ja ohjauksena erillisenä ryhmätoimintana, siis jos se on sovittu jo alkupalaverissa, liitetty työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja työterveyshuollon ammattihenkilö on sen katsonut tarpeelliseksi. Näitä asioita pyörittelen päässäni ja mietin miten moniammatillisuus toteutuukaan kuntoutusprosessissa. Miten me työfysioterapeutteina voimme parantaa kuntoutusten vaikuttavuutta? Vain tekemällä oikeita asioita kuntoutujien kanssa ja seuraamalla toimenpiteiden toteutumista, voimme olla varmoja siitä, etteivät yhteiskunnan rahat mene hukkaan kuntoutusprosesseissa. Olisi mielenkiintoista saada aikaan keskustelua tämän asian tiimoilta, sillä nämä yllä olevat ovat täysin minun tulkintaani. Laittakaa viestiä hallituksen jäsenille tai kirjoittakaa tähän lehteen asiasta. Erästä Hyvinvointi valmentajaa siteeratakseni vielä sanon ; ei se rakkaat työfysioterapeuti, yhteiskunta nyt vaan pyöri niin, että kaikkia vaan kuntoutetaan. Keväisin terveisin Sirkku Heilä-Aaltonen, työfysioterapeutti, TtM taitto1-14.indd :23:23

12 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. kevätopintopäivä Yhteistyössä Martela ja Glamox Luxo TYÖSSÄ NÄKEMINEN Ilmoittautuminen ja aamukahvi Yhdistyksen kevätkokous Tervetuloa kevätopintopäiville Työfysioterapeutit ry:n pj. Jaana Iisakkila Valaistus ja työnäkeminen Tapio Kallasjoki Metropolia, Hki Näkö ja työ Visuaalisen ergonomian erikoisoptikko Bernd Schwenson Oculus Optiikka Ky, Tampere Kahvi Yläniskan problematiikan vaikutus näkemiseen Fysiatri Eero Penttinen, Tampereen Fysiatripalvelu ky Yhteistyökumppaneiden puheenvuorot Martelan ja Glamox Luxon edustajat Lounas taitto1-14.indd Päivän päätös Yhdistyksen puh.joht. Jaana Iisakkila :23:25

13 Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, TAMPERE ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Opintopäivän osallistumismaksu: Varsinaiset jäsenet 50 kannatusjäsenet 100 Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen Danske Bank tilille Työfysioterapeutit ry, PL 727, Helsinki (y-tunnus ) Maksun viitetietoihin: Kevätopintopäivät 2014, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Työfysioterapeutit ry taitto1-14.indd :23:27

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Työfysioterapeutti työvalmentajan tukena Olin toiminut työfysioterapeuttina yli 20 vuotta siirtyessäni tekemään täysipäiväisesti työvalmentajan työtä Mehiläisessä. Olin aina kuvitellut tietäväni lähes kaiken ammatillisesta kuntoutuksesta, kunnes kävin SAMK:ssa kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon. Siinä vaiheessa huomasin, etten ollut tiennyt kuntoutuksesta kuin pikkusormen verran. Kyseinen tutkinto, jonka työni ohella suoritin Porissa, avasi silmäni katsomaan asioita eri näkökulmasta. Olen vahvasti sitä mieltä, että ilman kyseistä tutkintoa en voisi tehdä nykyistä työvalmentajan työtä. Työvalmentaja nimike on lähtöisin Kari-Pekka Martimosta, joka vielä 2011 toimi Mehiläisessä johtavana työterveyslääkärinä. Mehiläisessä aloitti tuolloin yksi työvalmentaja, nykyisin meitä on kolme. Kaksi on sijoittuneena Helsingin alueelle ja itse toimin Länsi-Suomen alueella. Kaikille meille kuuluu näiden ulkopuolinen alue, eli koko loppu Suomi. Viimemainitusta syystä johtuen meille kaikille tulee suhteellisen paljon myös matkatyötä. Työ on haastavaa ja mielenkiintoista. Mehiläinen tiettävästi oli ensimmäinen, jossa työvalmentaja työskentelee työterveyshuollon tiimin kanssa tiiviissä yhteistyössä. Nyt myöhemmin myös muissa organisaatioissa työvalmentajia on kuvioissa mukana, mutta ei välttämättä työvalmentajan nimikkeellä. Toimeksiantoja työvalmentajalle tulee työterveyshuollon, työnantajan, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiön kautta. Henkilöt, jotka tulevat työterveyshuollon kautta ovat useimmiten jo käyneet työterveysneuvottelut läpi tai ne ovat juuri alkamassa. Heillä useimmiten on myös jokin selkeä vika, vamma tai sairaus, jonka vuoksi työvalmentajan ammatillisen kuntoutuksen arviota tarvitaan. Työnantajan kautta tulee näiden lisäksi henkilöitä, joilla ei selkeää vikaa, vammaa tai sairautta ole, mutta on jokin muu syy miksi arvio pyydetään. Tein koulutukseeni liittyen opinnäytetyön Mehiläisen työterveyslääkäreiden ammatillisen kuntoutuksen tietämyksestä. Tuloksena oli, että tietämystä heillä oli, mutta useampi koki koko kuntoutusprosessin olevan haasteellisen ja sen tietotaidoissa oli selkeitä puutteita. Useammassa tutkimuksessa on todettu, että ammatillinen kuntoutus lähtee liian myöhään liikkeelle. Myös omassa tutkimuksessani tämä tuli sivutuotteena esille. Syitä siihen voi olla useampia, mm. jos henkilö on ollut erikoissairaanhoidossa, eikä työterveyshuollolla ole riittävän ajoissa siitä tietämystä tai kontaktointia henkilöön. Näin henkilöllä voi täyttyä jo Kelan sairauspäivärahat samaan aikaan kuin työterveyshuolto saa hänet käsiinsä. Useampi kuntoutuja voi myös olla kuntoutustuella, jona aikana ei ole tehty mitään kuntouttavia toimenpiteitä. Kuntoutustuki on kuitenkin tarkoitettu nimenomaan kuntoutuksen käynnistämiseen, on se sitten lääkinnällistä tai ammatillista. Itse vuosia työterveyshuollon tiimissä töitä tehneenä arvostan suuresti sitä apua mitä nyt työvalmentajan roolissa työterveyshuollosta saan. Koen työskentelyn työterveyshuollon kanssa olevan helppoa johtuen varmaan ainakin osittain taustastani. Mielestäni työfysioterapeutti on kullan arvoisella paikalla ammatillisen kuntoutuksen herättäjänä. Suurimmalla osalla työvalmennukseen tulijoista on taustalla jokin tuki- ja liikuntaelinongelma. Tosin yhä enenevästi niihin yhdistettynä tai ilman niitä on myös mielialan ongelmista kärsiviä työvalmentajan asiakkaina. Työfysioterapeutti tapaa henkilöt yleensä useamman kerran ja usean näistä henkilöistä hän on oppinut tuntemaan jo useamman vuoden ajan. Näin hänellä on pitkäaikainen näkemys henkilön työkyvystä ja käsitys myös siitä miten ja missä vaiheessa työkyky on 14 taitto1-14.indd :23:27

15 alkanut heikentyä. Työfysioterapeutilla on myös hyvin laaja-alainen tietämys eri ammateista, niihin liittyvistä kuormituksista ja vaatimuksista. Koska oma roolini on nyt puhtaasti työvalmentajan työssä, en näe mahdolliseksi, että itse tekisin mitään testejä tai muita siihen liittyviä asioita selvittääkseni henkilön työkykyä. Tämän vuoksi arvostan sitä, että minulla on mahdollisuus konsultoida työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Työvalmentajan työni sisältää vastaanotolleni tulevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen alkuarviointia, selvityksiä minkä järjestelmän kautta mahdollinen ammatillinen kuntoutus voidaan hakea. Työssäni etsin henkilöille työkokeilupaikkoja, koulutusvaihtoehtoja ja oppisopimuspaikkoja sekä työhönvalmennuspaikkoja. Voin käydä heidän kanssaan tutustumassa eri ammatteihin työpaikoilla ja kouluissa. Työni on myös paljon ohjauksen ja neuvonnan antamista. Vaikka pääasiallisin järjestelmätaho on työeläke- tai vahinkovakuutusyhtiö, olen yhteistyössä myös Kelan ja työvoimahallinnon kanssa. Työvalmentajan luokse tulevien henkilöiden kanssa käyn keskustelut heidän toimeentulosta ja selvitän mahdolliset tukimuodot, joita hän kuntoutuksen aikana tai sitä odotellessa voi saada. ilokseni saanut olla mukana. Työvalmentajan työhön työfysioterapeutilla on mielestäni hyvät edellytykset ja sen vuoksi voin tätä lämpimästi suositella niille työfysioterapeuteille, jotka ovat ammatillisesta kuntoutuksesta kiinnostuneet. Työvalmentajan, kuntoutusohjaajan, työkykykoordinaattorin, millä nimikkeellä missäkin organisaatiossa puhutaankin, työ voi olla hyvin erilaista. Työ voi olla täysin erillään työterveyshuollosta tai kuten itselläni hyvinkin lähellä työterveyshuoltoa. Kummassakin on hyvät puolensa. Työvalmentaja on puolueeton henkilö ammatillisen kuntoutuksen asioiden hoidossa. Itse olen kokenut työterveyshuollon yhteistyön olevan hyödyllistä. Mielestäni työterveyslääkärit Mehiläisessä ovat oppineet käyttämään työvalmentajien asiantuntemusta erittäin hyvin hyödykseen. Itselleni on tullut työn myötä sellainen käsitys, että ammatillisen kuntoutuksen varhaisemmassa aloittamisessa on Mehiläisessä edistytty työvalmennustyön myötä. Kannustan teitä kaikkia työfysioterapeutteja näkemään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet riittävän ajoissa ja viemään työterveyshuollon tiimeissä asioita eteenpäin. Näin työkyvyn uhan alla olevilla henkilöillä on paremmat mahdollisuudet päästä takaisin hyvään ja turvalliseen työelämään joko omassa tai uudessa työssä. Itse olen kokenut työssäni suuren avun siitä, että olen ollut työfysioterapeutti. Sen ammatin myötä alueen työelämä on tullut varsin tutuksi samoin kuin eri ammatit. Monen henkilön kohdalla joudutaan pohtimaan jotain muuta työtä ja työnkuvaa missä hän on aiemmin ollut. Itselleni on ollut helppoa miettiä eri vaihtoehtoja henkilöille, kun ammattialoista on laaja käsitys työfysioterapeutin ajoilta. Riitta Leino Työvalmentaja, työfysioterapeutti, kuntoutuksenohjaaja (AMK) Mehiläinen Työkykypalvelut Raisiontori 1 A Raisio Työvalmentajan työ on haasteellista ja henkisesti kuormittavaa, koska jokaisen työvalmennusasiakkaan kohdalla on pohdittava myös heidän toimeentuloaan. Kaikki henkilöt eivät ole sen suhteen onnellisessa asemassa.. Työ on myös paljon antavaa, joka tekee työstä mielekkään. Henkilöt, joilla työkyky on ollut uhattuna ja vaara tulla työttömäksi, ovat äärettömän kiitollisia saadessaan uuden mahdollisuuden koulutuksen tai työhönvalmennuksen kautta. Joillekin jo pelkkä työkokeilu voi tuottaa uuden työpaikan. Näissäkin olen 15 taitto1-14.indd :23:27

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 ASLAK- KURSSI TYÖFYSIOTERAPEUTEILLE Järjestyksessään toinen Aslak- kurssi työfysioterapeuteille järjestetään Härmän Kuntokeskuksessa Ylihärmässä. Kurssin ensimmäinen jakso on Kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta. Lääkärin tekemä B- lausunto Aslak- kuntoutusta varten sekä Kelan sivuilta löytyvä kuntoutushakemus (KU 102) toimitetaan oman kotipaikkakunnan Kelaan mahdollisimman pikaisesti, sillä Kelan käsittely voi kestää pari kuukautta. Kurssin nimi Kurssin numero Työfysioterapeutit ry KURSSIN AJANKOHTA Lyhytkestoinen kurssi: Alkujakso Kurssijakso Loppujakso KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET Kurssin osallistujat ovat eri työnantajien palveluksessa. Tästä syystä tukitoimien tulee olla yksilön/ kuntoutujan oman tarpeen mukaisia SUUNNITTELUPALAVERISSA SOVITUT KURSSIIN LIITTYVÄT ASIAT Videointi Yhteistoimintapäivä Testit ja kyselyt Videointi tarvittaessa 1. ja 2. jakson välisenä aikana Keskiviikko , klo 9.45 alkaen, paikkana Härmän kuntokeskus polkupyöräergometritesti, yläraajojen dynaaminen nostotesti, selän staattinen kestävyys, vatsan toistosuoritus, muunneltu punnerrus ja toistokyykistys, sivutaivutus, hartiaseudun liikkuvuus, puristusvoima liikuntakysely esitietolomake/rand36, masennustesti (esim. Deps), stressikysely (esim. Työterveyslaitoksen stressikysely), Uni- ja/ tai uupumuskysely (esim. BBI-15), työkykykysely, työtä tai työolosuhteita kartoittava kysely Gas tavoitelomake kurssiarviointi/ palaute Kurssin tiedottaminen kohderyhmälle Kuntoutuja lähettää täyttämänsä kuntoutushakemuksen suoraan Kelan toimistoon Työfysioterapeutit ry.: Jaana IIsakkila, p Kuntoutuslaitos: Heikki Lumperoinen, p Härmän Kuntokeskus Vaasantie YLIHÄRMÄ Puh. (06) taitto1-14.indd :23:27

17 Työfysioterapeutti Riikka Turunen Yllä: Vammaisten koulun asuntolan pihalla Yllä: Onnelliset pojat leikkausten jälkeen Kenian leikkaussafarilla Olin maalis-huhtikuussa 2013 Kenian Kendu Bayn adventtikirkon sairaalassa ja läheisellä vammaisten lasten koululla hyväntekeväisyystyössä 3vkoa yhdessä sosionomi Mia Voutilaisen kanssa. Matka liittyi ylemmän ammattikorkeakoulututkintomme kansainvälisyys opintoihin. Kendu Bayn alue on hyvin köyhää ja tämän takia Adra Finland on käynnistänyt Surgigal Safaries hankkeen auttaakseen alueen lapsia ja aikuisväestöäkin. Suomalaiset kirurgit (mm Tapio Hakala, Hilve Turunen ja Veikko Shepel Pohjois-Karjalan Sairaanhoito.- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä) käyvät kaksi kertaa vuodessa leikkaamassa muun muassa hankalia CP-vammoja, kampurajalkoja, luumätää ja palovammoja. He tekevät tämän vapaaehtoisesti ilman palkkaa. Sairaalalle on rakennettu uutta leikkausosastoa ja viety Suomestakin käytöstä poistettua kalustoa, laitteita ja lahjoituksena saatuja uusiakin tavaroita. Alueella on myös käynnistetty mikrolainahanke, jonka avulla moni paikallinen työtön on saanut elämästä kiinni. Lainat ovat luokkaa 2-5e/hlö, sillä saa jo ostettua kanan tai pari ja liiketoiminnan alkuun. 17 taitto1-14.indd :23:27

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Leikkauspotilaiden valintaa: Tytöllä luusairaus, joka aiheuttaa luun kasvamista vinoon reisissä -> oikaistiin leikkauksella. Leikkaussalityötä Veikko Shepelin johdolla. Otsalamppu tärkeä sähkökatkojen takia! Käyntimme aikana Adran hanketta alueella organisoi sairaanhoitaja ja hankekoordinaattori Pirjo Syväoja Mikkelistä. Hän toimi vuoden ajan ilman palkkaa sairaalaalueella monitoiminaisena. Pirjo piti meistäkin hyvää huolta vierailumme ajan! Osallistuimme leikattavien lasten valintaan, leikkauksiin valmistautumiseen ja ennen kaikkea leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen. Vierailimme myös lähes päivittäin läheisellä vammaisten lasten koululla auttamassa paikallista fysioterapeuttia. Alla vas: Jumppatuokio meneillään Toimimme sekä sairaalan osastoilla että Nyaburin vammaisten koululla. Johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta katsottuna matkalla tuli vastaan monenlaisia haasteita. Ensimmäinen haaste meille oli tottua joskus hyvinkin verkkaiseen tahtiin tehdä asioita. Koimme, että myös organisoinnissa ja suunnitelmallisuudessa olisi hurjasti kehitettävää. Esimerkkinä mainittakoon tilanteet, jossa neljä ihmistä hoiti samaan aikaan yhtä potilasta ja osastojen lääkärikierrolla oli useimmiten mukana yli 10 henkilöä. Toisaalta tällaiset tilanteet tarjosivat meille useita oppimismahdollisuuksia ja pääsim-me osallistumaan hyvinkin erilaisiin asioihin ja tehtäviin. Keniassa saimme tehdä sellaisia työtehtäviä, jotka eivät ole jokapäiväisiä Suomessa. Näitä olivat muun muassa erilaiset kipsaukset ja sidosten vaihdot Varsinkin A- kipsauksen suunnittelu ja sen toteutus tiimin kanssa oli opettavainen ja hauska kokemus. A-kipsaus tehtiin niille lapsille, joille oli tehty adduktoreiden tenotomia eli lonkan lähentäjäjänteiden vapautusleikkaus. Kipsauksessa asetettiin keppi reisien väliin pitämään jalat erillään. Tein paljon post-operatiivista fysioterapiaa lasten osastolla leikkausten jälkeisinä päivinä. Haasteena koin sen, että aiemmin fysioterapiaa on täällä tehty melkeinpä pelkästään passiivisina leikatun raajan liikkeinä ja sitäkin satunnaisesti. Kokonaisvaltaista koko kehon huomiointia ei kuntoutuksessa juurikaan näkynyt. Kaiken kaikkiaan havaintojeni pohjalta Keniassa fysioterapia koostuu meillä Suomessa jo osin vanhanaikaiseksi luokitelluista hoidoista kuten hieronnasta ja passiivisista liike- ja lämpöhoidoista. Iltaisin kokoonnuimme usein muiden suomalaisten kanssa yhteiselle illalliselle. Iltamme jatkuivat moniammatillisilla keskusteluilla sekä aiheesta että aiheen vierestä kirurgien Jukka Tiittanen, Veikko Schepel ja Erkki Tukiainen, sairaanhoitajien Pirjo Syväoja ja Mervi Tukianen sekä lääkäriopiskelija Sonja Kuusimäen ja tradenomi Teemu Kuusimäen kanssa. Pidimme myös iltajumppatuokioita, joihin jokainen osallistui omalla panoksellaan. Oli todella rikastuttavaa tutustua uusiin ihmisiin ja toimia osana moniam-matillista tiimiä. Myös paikalliset työntekijät olivat erittäin mukavia. Puheliaina karjalaisina olemme kyselleet heiltä sekä työhön liittyviä asioita että vähän muutakin. Alkuhämmennyksen jälkeen meidät on otettu avosylin vastaan! Hemmottelimme välillä itseämme muun muassa jalkahoidoin sekä ompeluttamalla itsellemme hamoset kotiin viemisiksi. Hintataso ei päätä huimannut. Kävimme myös Masai 18 taitto1-14.indd :23:28

19 Maran kansallispuistossa safarilla yhdessä kirurgi Erkin sekä vaimonsa Mervin kanssa. Reissu oli erittäin antoisa sekä monenlaisia tunteita herättävä. Näimme useita villieläimiä leijonista norsuihin sekä vierailimme Masai heimon kylässä. Matkalta kotiin viemisinä oli paljon kokemuksia uudesta kulttuurista ja sen ihmisistä. Nyaburin lapset jäivät mieliimme ikuisiksi ajoiksi! Riikka Turunen Joensuusta: Kirjoittaja on työfysioterapeutti Lilian ennen leikkausta....ja leikkauksen jälkeen. Jumppatuokio meneillään Paikallinen puuseppä valmistaa kainalosauvoja. Leikkaussalin tekstiilit kuivumassa Yhteisöllisyys oli huikaisevaa 19 taitto1-14.indd :23:28

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Ammattikorkeakoulu Viime vuonna julkaistiin ammattikorkeakoulujen Theseus- tietokannassa jälleen useita ergonomiaa ja kuormittumista käsitteleviä opinnäytetöitä. Tähän olemme koonneet tiivistelmiä joistakin niistä. Valitut työt ovat rakennusalalta ja varastotyöstä. Linkit toimitukselta pyydettäessä. Ergonomiset nostot - Opas IKEA -tavaratalon varastotyöntekijöille SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian koulutusohjelma Adrian Breu, Jarno Paavilainen Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ovat väestössämme merkittävin sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Tutkimuksissa on todettu, että raskaiden taakkojen käsittely lisää huomattavasti TULE -sairauksien ilmaantuvuutta. TULE- sairauksien ehkäisyssä voidaan hyödyntää terveysneuvontaa. Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, joka toteutettiin yhteistyössä Kuopion IKEA -tavaratalon kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa nosto-opas Kuopion IKEA- tavaratalon varastotyöntekijöille. Oppaalla oli tavoitteena vähentää kehoon kohdistuvaa kuormitusta nostojen aikana lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta ergonomisesta taakkojen käsittelystä ja nostamisesta. Opasta tullaan käyttämään työntekijöiden perehdytyksessä sekä opas tulee olemaan yleisesti saatavilla kaikille Kuopion IKEA -tavaratalon työntekijöille. Tiedonhakuun käytettiin CINAHL-, Medic-, PED- RO- ja Terveysportti tietokantoja. Lisäksi käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyön raportissa käsiteltiin ergonomista nostamista tukija liikuntaelimistön kuormituksen vähentämiseksi ja terveysaineiston avulla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Kehittämistyön vaiheet kuvattiin kehittämishankkeen vaiheita kuvaavan mallin mukaisesti. Pohdinnassa arvioitiin kehittämistyötä eri näkökulmista sekä kehittämistyöryhmän omaa ammatillista kasvua. Kehittämistyön tuotos on Nosta oikein! opas, jossa käsitellään yleisesti tuki- ja liikuntaelimistöä ja sen kuormittumista, sekä annetaan ohjeita oikeaoppiseen nostamiseen kirjallisten vinkkien ja havainnollistavien kuvien kautta. Nosta oikein! opas jaettiin Kuopion IKEA- tavaratalon työntekijöiden käyttöön sähköisessä muodossa ja tulostettuna lehtisenä. 21 taitto1-14.indd :23:28

21 lujen opinnäytetöitä Ergonomiakoulutus SOVATEK -säätiön Ekoraksa-toimipisteelle Jyväskylän ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Kekki, Katariina ja Salomaa, Essi Opinnäytetyö toteutettiin Sovatek-säätiölle, joka on psykososiaalisen kuntoutuksen asiantuntija- ja yhteistoimintaorganisaatio. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena oli nostoihin painottuva ergonomiakoulutus EkoRaksa-toimipisteen työntekijöille. Koulutuksen tarkoituksena oli perehdyttää työntekijöitä ergonomiaan, fyysiseen kuormittumiseen sekä nostamiseen. Tavoitteena oli täten myös vaikuttaa nostoihin liittyvään työturvallisuuteen ja työtapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmälle luotiin kyselylomake, jolla pyrittiin selvittämään muun muassa työntekijöiden ergonomiaosaamista ja fyysistä kuormittumista työssä. Kyselylomakkeen vastausten pohjalta suunniteltiin koulutuspäivän sisältö, johon kuului luento ja käytännön harjoittelun osuus. Toimeksiantajalta saamamme palautteen mukaan koulutuksessa tavoitettiin kohderyhmä ja saatiin lisättyä työntekijöiden tietoisuutta oikeasta nostotekniikasta ja hyvästä työergonomiasta. Toisen kyselylomakkeen kohdistimme ainoastaan koulutukseen osallistuneille henkilöille, joista tavoitimme noin puolet. Saatujen tulosten mukaan koulutuspäivä oli tarkoituksenmukainen, sillä parannusta saatiin kivun kokemuksessa ja työasentojen ja tapojen ohjauksen tarpeen kokemuksessa. Jatkoehdotuksena esitämme, että kysely teetettäisiin koulutukseen osallistuneilla henkilöillä vielä pidemmän kontrolliajan jälkeen, jolloin koulutuksen aikaansaamia muutoksia voidaan halutessa tarkastella. 21 taitto1-14.indd :23:28

22 2014 TyöfysioterapeutTI mediakortti JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry, ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl TOIMITUS Merja Blomqvist Johanna Lipponen Anitta Mäkikyrö Sirpa Rauas-Huuhtanen TAITTO Jan-Eric Wargelin TILAUKSET Sihteeri Hanna Nummila (09) TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3 Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus AIKATAULU Nro ilmestyy aineisto viim. 1 maaliskuussa touko-kesäkuussa syys-lokakuussa joulukuussa ISSN nro Volume 58 taitto1-14.indd :23:28

23 ILMOITUSHINNAT JA KOOT 1/1 1/2 2/3 1/2 1/1 s. 2/3 s. 1/2 s. 1/2 s. 170x260mm 170x170mm 170x130mm 85x260mm /3 1/4 1/4 Takakansi, mustavalkoinen 750 1/1 s. 1/4 s. 1/4 s. Takakansi, 170x85mm 170x65mm 85x130mm neliväri Koulutusilmoitukset -25% yllämainituista hinnoista. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi) Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80 / ilmoitus. ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa Merja Blomqvistille, aineiston jättöpäivään mennessä. Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä. TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50 / vuosi, Työfysioterapeutit ry Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden ilmestymisestä. taitto1-14.indd :23:28

24 taitto1-14.indd :23:30

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Ystävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Ystävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.

Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. 1 Se aito työterveyshuolto Missiomme on parantaa työkykyä ja työterveyttä, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää suomalaista työhyvinvointia. Työn, terveyden

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2 / 2017

JÄSENTIEDOTE 2 / 2017 JÄSENTIEDOTE 2 / 2017 Tervetuloa Jytyliiton jäsenille suunnatulle toimisto- ja hallintotyöntekijöiden KIILA- kuntoutuskurssille 2017 Mikä KIILA kuntoutus (kurssi numero 69310) Kuntoutuksessa saat tukea

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Henkilöstön voimavarakartoituskysely Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot