Niska- ja yläraajaongelmat

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat taitto1-14.indd :23:22

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi. Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy yhdistyksen nettisivuilta SISÄLLYS 4 Hallituksen uudet jäsenet 7 Työterveyshuollon pätevöittävä koulutus terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille 8 Miten työfysioterapeutti on mukana ASLAK- JA TYKkuntoutusprosesseissa 12 Kevätopintopäivä Työfysioterapeutti työvalmentajan tukena 16 ASLAK- KURSSI TYÖFYSIOTERAPEUTEILLE 17 Kenian leikkaussafarilla 20 Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä taitto1-14.indd :23:22

3 Talvinen PUHEENJOHTAJAN PALSTA tervehdys teille kaikille! Talven selkä on taitettu ja päivät pitenevät jo kovaa vauhtia. Ainakin omalla kohdallani huomaan, että energiaa alkaa virtaamaan vähitellen talvihorroksen puremaan kroppaani. Meille jokaiselle olisi hyvä päästä ajoittain lataamaan akkujemme virtatasoa. Nyt siihen on taas mahdollisuus, toisin tietyin kriteerein, kun yhdistyksemme toinen Aslak kurssi alkaa toukokuussa Härmän kuntoutuskeskuksessa. Aiheesta lisää sisäsivuilla. Muistathan toimia nopeasti, jotta pääset mukaan! Hallituksemme uusien jäsenien esittelyn löydät lehden sisäsivuilta. Uudet jäsenet tuovat uutta näkemystä ja kokemusta yhdistyksemme hallitukseen. Hallituksemme jäsenet ovat edelleenkin maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana jäsenillemme. Tällä tavoin saamme tiedon kulkemaan alueilta yhdistyksen hallitukseen. Tämä maantieteellinen hajautus on tuonut uusia ideoita mm. koulutuspäivien järjestelyyn. Olisiko tulevaisuudessa mahdollista osallistua tietyiltä paikkakunnilta videoyhteydellä opintopäiviin? Asiaa käsitellään hallituksen Work shopissa huhtikuun alussa. Fysioterapialiitto järjestää yhdistysten puheenjohtajien tapaamisen maaliskuun puolessa välissä. Jos sinulla on jokin asia, jonka haluaisit välitettäväksi liitolle, laitathan siitä viestiä allekirjoittaneelle. Yhdistyksen kevätopintopäivät ja kevätkokous ovat tänä vuonna 21. toukokuuta Tampereella. Aiheena tulee olemaan näkemiseen ja valaistukseen, päänsärky/ migreenioireisiin liittyviä teemoja. Toivottavasti paikka ja aika sopivat mahdollisimman monelle. Muistathan merkitä päivä kalenteriisi! Tieto alueilta hallitukseen ja päinvastoin kulkee toki hallituksen jäsenten, lehden ja www sivujen kautta, mutta on hienoa, että aluetoimintaan on saatu vireyttä. Lämpöiset kiitokset siitä kaikille yhdistyksen alueyhdyshenkilöille! Oletko sinä muuten osallistunut alueesi toimintaa? Ja edelleenkin muistutan, että ottaa yhteyksiä hallituksen jäseniin, kysykää, kommentoikaa ja ideoikaa! Yhdessä voimme kehittää asioita ja työfysioterapiaa sekä työfysioterapian asemaa. Kevättä odotellen, Jaana 3 taitto1-14.indd :23:22

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Hallituksen uusi jäsen esittäytyy, työfysioterapeuttisari Salomaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta. Etelä-Karjalaan opiskelemaan Heinolasta muutti nuori tyttö, jolla oli selvä tulevaisuuden suunnitelma omasta urasta fysioterapeuttina jo yläasteiästä asti. Lappeenrannasta -92 valmistuin fysioterapeutiksi ja samana vuonna avioiduin sekä tänne jäin. Nyt olen elämästäni suurimman osan elänyt Etelä-karjalassa. Olen kahden teinipojan ja kahden täysiikäisen tytön äiti. Asumme maaseudun rauhassa ja arvostamme yhteisiä hetkiä ja retkiä. Meillä harrastetaan liikuntaa monipuolisesti ja se kuuluu elämän rytmin. Itse harrasta kesäisin jalkapalloa ja juoksua, talvi kaudella käyn salilla ja pelailen futsalia. Uusi mielenkiintoinen haaste on tennis. Ympäri vuoden liikun myös mahdollisimman paljon luonnossa. Fysioterapeutin tutkintoa olen täydentänyt työfysioterapeutin opinnoilla 2008 ja asiantuntija fysioterapeutin opinnoilla Tällä hetkellä harrastan terveystieteiden opiskelua Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Se pitää mielen vireänä ja mukavaa vastapainoa työlle. Täydennyskoulukset ovat tuoneet työnkuvaan mukavia haasteita ja työn kehittämiseen mahdollisuuksia. Eksotessa on yli 50 fysioterapeuttia, joista 7 on myös työfysioterapeuttia. Teimme yhteistyötä kuntoutuspoliklinikan johdon ja moniammatillisen tiimin kanssa, jolloin saimme kehitettyä työnkuvan työfysioterapeutille. Näin saimme erityisosaamisen käyttöön ja potilaiden hyödyksi. Tällä hetkellä meillä on yhtenäiset linjat ja toimintamallit, joiden mukaan tutkimme ja testaamme potilaita Eksotessa työfysioterapeutteina. Lyhyesti kerrottuna meille voi lähettää työkyvynarviointiin terveysasemien lääkärit tai kuntoutuspoliklinikan kautta lääkärit. Teemme tällöin moniammatillista tiimityötä. Tiimiin kuuluvat lääkärit, psykologi, sosiaalityöntekijä, neuropsykologi, toimintaterapeutti ja toimistohenkilökuntaa. Aikaa ennen Eksotea olen työskennellyt yksityisellä puolella muutaman vuoden. Suurimman osan työvuosistani olen olut erikoissairaanhoidon puolella, mutta nyt viimeisten vuosien aikana työnkuva on laajentunut terveysasemien puolelle. Eksoteen kuuluu 11 terveysasemaa ja erikoissairaanhoito. Tällä hetkellä olen töissä Savitaipaleen terveysasemalla sekä Lemin hyvinvointiasemalla. Työnkuvan muutokseen vaikuttivat asiantuntijafysioterapeutin opinnot ja niiden jälkeen aloitettu tehtävänsiirto lääkäreiltä fysioterapeuteille alaselkävastaanottona. Nyt olemme laajentaneet alaselkävastaanottoa tules-vastaanotoksi pienillä terveysasemilla pilottina. Arvostan suurta verkostoa ja konsultaatiomahdollisuuksia työssäni. Teemme jatkuvasti yhteistyötä myös työterveyshuoltojen ja kelan, sekä muiden toimijoiden kanssa. Työfysioterapian rooli on vahva ja siihen tarvitaan monia eri toimijoita. Parhaimmillaan se on hyvää yhteistyötä, jolloin voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja voidaan tukea toisiamme. Työfysioterapeuttien opintopäivät ovat oiva mahdollisuus oppia tuntemaan uusia mahdollisuuksia työnsä kehittämiseen ja saada eväitä eteenpäin. Teen työtä sydämellä ja pidän sitä tärkeänä. Kehittämisen meininki ja eteenpäin meno ovat avainsanoja, mutta jokaisen potilaan kohdalla on tärkeä pysähtyä kohtaamaan ihminen. Työvoitot ovat pieniä suuria asioita, joihin päästään yhdessä laaditulla suunnitelmalla tavoite kerrallaan. 4 taitto1-14.indd :23:22

5 Hallituksen uusi jäsen esittäytyy, työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen Porin Reposaaresta Olen työfysioterapeutti Sirkku Heilä-Aaltonen Porin Reposaaresta ja olen valmistunut lääkintävoimistelijaksi Turun sairaanhoito-oppilaitoksesta 1984 (siis tänä vuonna tulee 30 vuotta). Lääkintävoimistelijaksi valmistumiseni jälkeen työskentelin Helsingissä yksityisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa, hetken itsenäisenä ammatinharjoittajana ja yksityisellä lääkäriasemalla, kunnes vuonna 1992 muutin takaisin kotikonnuille eli nykyiseen asuinpaikkaani. Porissa sain tytön vuonna 1992 ja hänen ollessaan viiden kuukauden aloitin erikoislääkintävoimistelijan opinnot monimuoto opintoina työn ohella, niistä valmistuin keväällä Työskentelin siinä ohessa Satakunnan keskussairaalassa, tehden erilaisia fysioterapeutin sijaisuuksia. Sain työfysioterapeutin viran Porin kaupungin henkilökunnan työterveyshuollosta elokuussa Käväisin vielä toisella äitiyslomalla saamassa pojan 1994 loppuvuodesta, jonka jälkeen palasin työfysioterapeutin virkaani syksyllä Erikoislääkintävoimistelija tutkintooni liittyi opintoja työterveyshuollosta eli sain pätevyyden toimia työfysioterapeuttina jo silloin, mutta suoritin myös vuonna 2000 työterveyslaitoksen työterveyshuollon pitkät kurssit. Vuonna 2009 Porin kaupungin työterveyshuolto yhdistyi kunnalliseen liikelaitokseen, jonka nimeksi tuli Satakunnan työterveyspalvelut, liikelaitos. Toimintaa on neljässä toimipisteessä (Ulvila, Noormarkku, Luvia, Pori), mutta päätoimipisteemme on Porin Puuvillassa, vanhassa tehdasmiljöössä. Työfysioterapeutteja meillä on neljä, työterveyshoitajia 12, työterveyslääkäreitä 7, työterveyspsykologeja 2 ja avustavaa henkilökuntaa toimistossa ja ajanvarauksessa vaihdellen 7-9. Meillä työfysioterapeutit tekevät vain I-luokan korvattavaa työtä eli teemme yksilöllisiä ohjantoja, terveystarkastuksia, työkykyarvioihin liittyviä toimintakyvyn kartoituksia, työpaikkakäyntejä, pidämme erilaisia työkykyä ylläpitäviä tai ergonomiaryhmiä ja luentoja. Vastuualueet eli asiakaskuntamme on jaettu jokaiselle työfysioterapeutille omansa ja itse hoidan pääasiassa Porin kaupungin henkilökuntaa (Porin vesi, Satakunnan pelastuslaitos, Vammaispalvelut, Porin Jätehuolto, Palveluliikelaitos-keittiö, siivous, kiinteistönhoito) ja Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Lisäksi jokaiselle asiakkaana olevalle työpaikalle on käytössä heille nimetty moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työterveyshoitaja vastaa yhteydenpidosta ja toiminnan koordinoimisesta asiakas yrityksiin, mutta asiakastiimi kokoontuu yhdessä pohtimaan yrityksen työterveyshuollon toteuttamista säännöllisesti Työn ohella opiskelu on aina ollut minulle yksi harrastuksistani, joka alkoi tavallaan erikoislääkintävoimistelija opinnoista ja sen jälkeen liikuntalääketieteen appro-opinnoista, jatkuen ergonetti eli ergonomian approon ja kansanterveystieteen approon. Näiden jälkeen suoritin Kuopiossa terveystieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2011 joulukuussa, pääaineeni oli kansanterveystiede ja sivuaineeni ergonomia. 5 taitto1-14.indd :23:23

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Tiedonjanon lisäksi olen aina ollut innokas liikkumaan, mutta lähinnä kuntoilua ja ulkoilua, ei mitään kilpailua. Nykyisin heiluu tuo kahvakuula ja uinti sitten palauttaa lihakset siitä. Olen huomannut, että me työfysioterapeutit olemme yleensäkin tiedon janoista väkeä ja moni meistä on suorittanut vapaa-ajallaan erilaisia tutkintoja ja kursseja. Mielestäni työfysioterapeutin pitääkin olla jatkuvan oppimisen tiellä, jotta hän pärjää muuttuvan työelämän ja asiakkaidemme tuomissa haasteissa. Tulevaisuudessa työfysioterapeutti tarvitsee yhä enemmän myös laaja-alaista työelämän ymmärtämistä ihmisen ymmärtämisen ohella, jotta pystyy toteuttamaan ja myymään omaa työtään. Haasteena on mielestäni myös oman työn ja osaamisen markkinointi työterveyshuollon sisällä, olemmehan työterveyshuollon ammattihenkilöiden ammattitaidon varassa ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan palveluita tuottavia. Itse olen saanut olla seuraamassa sitä, kun työterveyshuoltolaki muuttui, ja todennut sen, että työfysioterapeutin työ on myös muuttunut. En osaa ihan kuvailla miten, mutta se ei ehkä ole enää niin vapaata kuin ennen. Toimin Satakunnan alueen työfysioterapeuttien yhdyshenkilönä ja juuri nyt odotan Innolla Työfysioterapeutit ry:n hallituksessa toimimista ja työfysioterapian ilosanoman eteenpäin viemistä siis kaikki aktiivisesti mukaan, ottakaa kantaa, lähettäkää kysymyksiä ja kommentteja työfysioterapeutin asemasta työterveyshuollossa tai ihan mistä vaan, vaikka minulle henkilökohtaisesti Tämän kaiken lisäksi odotan kevättä ja lämpimiä ilmoja. Työfysioterapeutit ry. Hallituksen jäsenet Jaana Iisakkila Puheenjohtaja, yrittäjäyhdyshenkilö Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut p jaana.iisakkila@kotikone.fi VARSINAISET JÄSENET Anitta Mäkikyrö Viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti Rovaniemen Työterveys ry p anitta.makikyro@ulapland.fi Arnikki Bogdanoff Rahastonhoitaja Työfysioterapeutti Right Move p arnikki.bogdanoff@rightmove.fi Hanna Nummila Sihteeri, jäsenasiat Työfysioterapeutti Yleisradio Oy, työterveyshuolto p hanna.nummila@yle.fi Helka Mäkelä Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Tampereen Työterveys ry p helka.makela@ttry.fi Sari Salomaa Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti, asiantuntijaft Eksote, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri p sari.salomaa@eksote.fi HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Piia Hammaren-Luoso Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Avire Fysiosporttis Oy p piia.hammaren-luoso@avire.fi Irene Kivelä Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Työterveys Wellamo Oy p irene.kivela@tyoterveyswellamo.fi Sirpa Rauas-Huuhtanen Varapj., viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti Työterveyslaitos p sirpa.rauas-huuhtanen@ttl.fi Johanna Lipponen Viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti Neste Oil Oyj (TOP-Fysio Oy) p johanna.lipponen@partners.nesteoil.com Sirkku Heilä-Aaltonen Viestintätyöryhmä Työfysioterapeutti satakunnan työterveyspalvelut p sirkku.heila-altonen@pori.fi taitto1-14.indd :23:23

7 Työterveyshuollon pätevöittävä koulutus terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille Eija Kyrönlahti, yliopettaja, SeAMK; Marja Lindholm, lehtori, Diak Ammattikorkeakouluissa ei enää tulevaisuudessa järjestetä työterveyshuollon erikoistumisopintoja. STM:n työryhmä (2013) on raportissaan esittänyt, että Työterveyslaitoksen järjestämän koulutuksen rinnalla ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos tuottavat verkostoyhteistyönä pätevöittävää, maksullista työterveyshuollon koulutusta. Ehdotuksena on myös, että jatkossa pohditaan yliopistojen mukaantuloa verkostoon. Verkoston ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta ja ovat laatineet yhteisen opetus-, toteutus- ja arviointisuunnitelman yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Koulutus on laajuudeltaan 15 op ja opetussuunnitelma rakentuu neljästä moduulista, jotka ovat: Työterveyshuollon toimintaympäristöosaaminen (2 op), Työn terveysvaarojen ja kuormitustekijöiden sekä työpaikan voimavarojen tunnistaminen ja arviointiosaaminen (5 op), Terveyden sekä työ ja toimintakyvyn ylläpitämis- ja edistämisosaaminen (5 op) sekä Arviointi- ja kehittämisosaaminen (3 op). Ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos sopivat, minkä moduulin tai moduulin osan toteutuksesta kukin vastaa ja tarjoaa sen kaikille verkoston ammattikorkeakouluissa opiskeleville. Tämä mahdollistaa samantasoisen ja samansisältöisen osaamisen kaikille verkoston ammattikorkeakouluissa opiskeleville. Kontaktiopiskelun lisäksi hyödynnetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja Connect Pro - yhteyksiä verkon välityksellä tapahtuvassa opiskelussa. Ideana on, että opiskelijat hakevat valitse- maansa ammattikorkeakouluun, joka on jatkossa opiskelijan kotikoulu. Kunkin moduulin opiskelun jälkeen opiskelijoille järjestetään reflektiopäivä kotikoulussa, jolla varmistetaan opiskelijan osaamisen kehittyminen. Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen valintakriteerit ovat: Tutkintovaatimuksen täyttyminen (terveydenhoitajan tai fysioterapeutin tutkinto suoritettuna) ja Kokemus työterveyshuollosta (ensisijaisesti ne, joilla kahden vuoden määräaika työterveyshuoltoon siirtymisestä on täyttymässä). Koulutusta järjestää seuraavien ammattikorkeakoulujen ja Työterveyslaitoksen yhteistyöverkosto: Diakonia-ammattikorkeakoulu (jaana. tilli@diak.fi), Hämeen ammattikorkeakoulu (sari. stenroos@ hamk.fi), Lapin ammattikorkeakoulu (airi.paloste@lapinamk.fi ja maria.kiistala@ lapinamk.fi), Metropolia Ammattikorkeakoulu (helena.vidgren@metropolia.fi), Oulun ammattikorkeakoulu (leila.laitila@ oamk.fi), Saimaan ammattikorkeakoulu (marita.pirkka@ saimia.fi), Satakunnan ammattikorkeakoulu (margit.nieminen@samk.fi), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (raija.tolonen@seamk.fi), Tampereen ammattikorkeakoulu (pirkko.kivinen@tamk.fi), Turun ammattikorkeakoulu (camilla.laaksonen@ turkuamk.fi) ja Vaasan ammattikorkeakoulu (anne. puska@vamk.fi). Ammattikorkeakoulut antavat mielellään lisätietoa koulutuksesta. Koulutus järjestetään syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. 7 taitto1-14.indd :23:23

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Miten työfysioterapeutti on mukana ASLAK- JA TYKkuntoutusprosesseissa Mielenkiintoista on pohtia sitä, miten erilaisia tapoja meillä on työterveyshuolloissa toteuttaa kuntoutusprosesseja. On mielenkiintoista pohtia myös työfysioterapeutin roolia tässä prosessissa. Myös se, miten Kela korvaa työterveyshuollon kuluja työnantajalle, voi määritellä työfysioterapeutin osallistumisen kuntoutusprosessiin eli onko pelkän ammattihenkilön osallistuminen suunnitelupalaveriin riittävää? Kaiken kaikkiaan, kun Kelan korvauskäytännöt määrittelevät paljolti prosessin aikaisia ja jälkeisiä toimenpiteitä, on asian pohtiminen aiheellista. Toteutuuko moniammatillisuus riittävästi, jos työfysioterapeutti ei ole mukana kuntoutusprosessia suunnittelemassa esim. fyysisen työntekijöille? Näistä asioista olen kollegoideni kanssa keskustellut ja olemme todenneet, että ryhmäkuntoutuksien (ASLAK ja TYK) prosessit ovat työterveyshuolloissa todella erilaisia. Minua on myös kiinnostanut kuntoutuksen vaikuttavuudesta tehdyt tutkimukset. Samalla on mietityttänyt se, että miten kuntoutusprosessin vaikuttavuudesta saatuihin tuloksiin mahtaakaan liittyä eri työterveyshuoltojen tavat toteuttaa prosessin seurantaa. Käsittelen tässä artikkelissani lähinnä ryhmämuotoista kuntoutusta. 8 taitto1-14.indd :23:23

9 Tavoitteena on parantaa työssä jaksamista ja elämän hallintaa, kohdistamalla toimenpiteitä paitsi kuntoutujaan myös työhön ja työolosuhteisiin. Lyhyet kuvaukset ASLAK- JA TYK-kuntoutuksista ASLAK-kuntoutus eli ammatillisesti syvennetty lääkinnällinen kuntoutus on varhaiskuntoutusta, jolla pyritään edistämää ansiotyössä olevan oireilevan ja vajaakuntoisuuden uhkaaman työntekijän toiminta- ja työkykyä. Tavoitteena on parantaa työssä jaksamista ja elämän hallintaa, kohdistamalla toimenpiteitä paitsi kuntoutujaan myös työhön ja työolosuhteisiin. Tyk-kuntoutuksella eli työkykyä ylläpitävällä ja parantavalla valmennuksella pyritään parantamaan työntekijän sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toimintakykyä silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on jo olemassa. Toimenpiteitä kohdistetaan kuntoutujan lisäksi myös työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla Aslak-kuntoutus on harkinnanvaraista (määrärahasta riippuvaista) kuntoutusta, kun taasen Tyk-kuntoutus on Kelan kuntoutuslain (566/2005)mukaista kuntoutusta ja on tietyin edellytyksin työntekijän subjektiivinen oikeus. Kuntoutusprosessi Kuntoutusprosessi pitää sisällään Kelan määritysten mukaan kuntoutujan hoidosta vastaavan tahon tekemän toimintakyvyn kuvauksen ja siihen liittyvän kuntoutustarpeen arvioinnin ja suunnittelun sekä tavoitteiden asettamisen. Näiden lisäksi kuntoutusprosessi sisältää kuntoutuksen hakemisen Kelasta, kuntoutuspäätöksen, kuntoutuksen toteutuksen, kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisen kuntoutuksen seurannan sekä jatkotoimenpiteet hoitotahon ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa, jos jatkotoimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn säilymiseen ja työllistymiseen liittyvät toimenpiteet(ww.kela.fi). Työterveyshuolto osallistuu siis kuntoutusprosessiin aktiivisesti yhdessä kuntoutujan ja hänen työpaikkansa kanssa. Varsinaiseen kuntoutukseen työterveyshuolto ei osallistu muuten, kuin kuntoutusjaksojen välissä, seuraamalla ja tukemalla kuntoutujaa prosessin etenemisessä. Erilaisia tapoja työterveyshuollossa Kysyin satakunnan alueen työfysioterapeuteilta seuraavanlaiset kysymykset tavoitteena koostaa erilaisia käytäntöjä ja herätellä jatkokeskustelua sitä, mikä voisi olla työterveyshuollon yhtenäinen hyvä käytäntö kuntoutusprosessissa ja työfysioterapeutin rooli siinä. 1) Osallistuuko työfysioterapeutti kuntoutusryhmien suunnitteluun, kuntoutujien valintaan ja yhteistoimintapäivään Työterveyshoitajat tekevät kuntoutushakemukset. Työfysioterapeutti on mukana yleensä alkuinfossa, jossa sovitaan mahdollinen työvideointi. Tft on mukana yhteistyösuunnittelupäivässä aloitusjaksolla, jos ala on "fyysinen" Varsinaiseen yhteistoimintapäivään menemme työterv.hoit. lääkäri, työfysiot. sen mukaan miten kullakin on aikaa, mutta yleensä olen mukana silloin, jos ala on fyysinen. 9 taitto1-14.indd :23:23

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Voiko siis työfysioterapeutti osallistua kuntoutusprosessin aloituspalaveriin siten, että työnantaja saa siitä Kela-korvauksen. Ei mielestäni tämän ohjeen mukaan. Työfysioterapeutit osallistuvat haettavien kuntoutusryhmien suunnitteluun ja hakemuksen laatimiseen. Kuntoutujia on mahdollisuus esittää, ja kuntoutujien valintaa mietitään yhdessä eri ammattiryhmien kesken. Tämä ei ikävä kyllä ole suunniteltua eikä säännöllistä, ja riippuu pitkälti esim. yksittäisten työterveyshoitajien aktiivisuudesta. Osalla kuntoutujista seuranta on ryhmämuotoista; Kuntoutusselosteisiin perehtyminen ja niissä esiin tulevien suositusten toteuttaminen. Työfysioterapeutin tekemän työskentelyasentojen videoinnin yhteydessä tapahtuva seuranta. Työfysioterapeutti osallistuu yleensä aina yhteistoimintapäivään. Poikkeuksena jotkin ammattiryhmät, joiden kuntoutuksen päätavoitteena fyysisen toimintakyvyn edistämisen sijaan on muut seikat (esim. esimiehet). Kuntoutujalla itsellään on vastuu ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos kuntoutusjaksolla on suositeltu välittömiä toimia, esim. sairauksien hoito/seuranta, jatkotutkimukset, kuntosaliohjelmat/kotiharjoitteet tms. Työfysioterapeutti osallistuu suunnitteluun (alkuneuvottelu, yhteistyökokous, yhteistyöpäivä) ja yhteistyössä lääkärin ja työterveyshoitajan kanssa valitsee kuntoutujat 2) Miten teillä seurataan kuntoutusryhmiä kuntoutusjaksojen aikana (väliseuranta)? ja kuntoutuskurssien jälkeen? Seurantapäiviä järjestetään sen mukaan mitä yt-päivässä on etukäteen sovittu. Teemme kuntotestauksen n. puolen vuoden - vuoden päästä viimeisestä kuntoutusjaksosta, mutta edellytämme, että asiakas varaa itselleen ajan työfysioterapeutilta. Kehitystyön alla on 1v jälkeen kuntoutuksen päättymisestä järjestetyt työterveyshuollon organisoimat ryhmätapaamiset, joiden sisältö sovitaan kuntoutujien toiveiden mukaan. Työterveyshuollon edustaja voi pyynnöstä osallistua kuntoutusryhmän itse järjestämään ryhmätapaamiseen Väliseurannoissa työfysioterapeutti tapaa kuntoutujat yksilöllisesti ja keskustelee kuntoutujan kanssa tavoitteista/kuntoutuksen etenemisestä. Ryhmä tapaamisia on 1-2/ välijakso Vuoden kuluttua viimeisestä jaksosta otamme esim. kävelytestiin kaikki edellisinä vuosina olleet Aslak- tai Tyk-kuntoutujat. Lähetämme kutsun, ja paikalle saapuu yleensä kourallinen väkeä. Viimeisen jakson jälkeen n. vuoden kuluttua on seurantatestit ja tapaamiset. 10 taitto1-14.indd :23:23

11 Mikä meidän toimintaamme säätelee työterveyshuollossa ja onko yhtenäisiä hyviä käytäntöjä mahdollista löytää? Kelan etuusohje Työterveyshuolto määrittelee, jota käytetään ratkaistaessa työterveyshuollon korvauksia, miten Kela korvaa työterveyshenkilöstön kuluja työnantajalle kuntoutusprosessissa; Työterveyshuollon ammattihenkilö voi kuntoutusjakson aikana osallistua kuntoutujan kannalta keskeisiin neuvotteluihin/yhteistyöpalavereihin, jos niissä on mukana myös kuntoutuja ja kuntoutuslaitoksen henkilökuntaa. Korvauksen piiriin kuuluu vain neuvottelu (esim. palaveri kuntoutuksen käynnistyessä ja päätyessä), ei muu toiminta (esim. kuntoutuslaitokseen tutustuminen). Työterveyshuolto seuraa kuntoutusjakson jälkeen tarpeen mukaan työntekijän terveydentilaa ja työkykyä siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista toteuttaa työterveyshuollon normaalin toiminnan (esim. terveystarkastus) yhteydessä. Voiko siis työfysioterapeutti osallistua kuntoutusprosessin aloituspalaveriin siten, että työnantaja saa siitä Kela-korvauksen. Ei mielestäni tämän ohjeen mukaan. Tärkeää olisikin tehdä moniammatillista yhteistyötä ennen, kuin näihin neuvotteluihin mennään. Mietitään jo valmiiksi kuntoutuksen työterveydelliset tavoitteet ja toimenpiteet. Näin ammattihenkilö toimii vain neuvottelijana, näiden ennalta yhteisesti ja moniammatillisesti sekä tarvelähtöisesti sovittujen vaihtoehtojen kanssa. Miten Kela korvaa erilaiset työfysioterapeutin tekemät toimet kuntoutusprosessiin liittyen perustuu tietenkin siihen, mitä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan on laitettu. Kelan ohjeessa on Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan asiantuntijan/asiantuntijoiden tarve ja toiminnan sisältö. Meidän tulee huomioida, että työterveyshuollon korvausten piiriin ei myöskään kuulu erilaisten toimintakyky-, suorituskyky- ja kuntotestien kustannukset, kun testit eivät ole tarpeen työn terveydellisten vaatimusten vuoksi osana terveystarkastusta eli voimmeko tehdä kuntoutuksen jälkeistä seurantaa muuna kuin yksilöllisenä työfysioterapeutin terveystarkastuksena emme ainakaan muuna, kuin tietojen antamisena, neuvontana ja ohjauksena erillisenä ryhmätoimintana, siis jos se on sovittu jo alkupalaverissa, liitetty työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja työterveyshuollon ammattihenkilö on sen katsonut tarpeelliseksi. Näitä asioita pyörittelen päässäni ja mietin miten moniammatillisuus toteutuukaan kuntoutusprosessissa. Miten me työfysioterapeutteina voimme parantaa kuntoutusten vaikuttavuutta? Vain tekemällä oikeita asioita kuntoutujien kanssa ja seuraamalla toimenpiteiden toteutumista, voimme olla varmoja siitä, etteivät yhteiskunnan rahat mene hukkaan kuntoutusprosesseissa. Olisi mielenkiintoista saada aikaan keskustelua tämän asian tiimoilta, sillä nämä yllä olevat ovat täysin minun tulkintaani. Laittakaa viestiä hallituksen jäsenille tai kirjoittakaa tähän lehteen asiasta. Erästä Hyvinvointi valmentajaa siteeratakseni vielä sanon ; ei se rakkaat työfysioterapeuti, yhteiskunta nyt vaan pyöri niin, että kaikkia vaan kuntoutetaan. Keväisin terveisin Sirkku Heilä-Aaltonen, työfysioterapeutti, TtM sirkku.heila-aaltonen@pori.fi taitto1-14.indd :23:23

12 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. kevätopintopäivä Yhteistyössä Martela ja Glamox Luxo TYÖSSÄ NÄKEMINEN Ilmoittautuminen ja aamukahvi Yhdistyksen kevätkokous Tervetuloa kevätopintopäiville Työfysioterapeutit ry:n pj. Jaana Iisakkila Valaistus ja työnäkeminen Tapio Kallasjoki Metropolia, Hki Näkö ja työ Visuaalisen ergonomian erikoisoptikko Bernd Schwenson Oculus Optiikka Ky, Tampere Kahvi Yläniskan problematiikan vaikutus näkemiseen Fysiatri Eero Penttinen, Tampereen Fysiatripalvelu ky Yhteistyökumppaneiden puheenvuorot Martelan ja Glamox Luxon edustajat Lounas taitto1-14.indd Päivän päätös Yhdistyksen puh.joht. Jaana Iisakkila :23:25

13 Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, TAMPERE ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Opintopäivän osallistumismaksu: Varsinaiset jäsenet 50 kannatusjäsenet 100 Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen Danske Bank tilille Työfysioterapeutit ry, PL 727, Helsinki (y-tunnus ) Maksun viitetietoihin: Kevätopintopäivät 2014, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Työfysioterapeutit ry taitto1-14.indd :23:27

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Työfysioterapeutti työvalmentajan tukena Olin toiminut työfysioterapeuttina yli 20 vuotta siirtyessäni tekemään täysipäiväisesti työvalmentajan työtä Mehiläisessä. Olin aina kuvitellut tietäväni lähes kaiken ammatillisesta kuntoutuksesta, kunnes kävin SAMK:ssa kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon. Siinä vaiheessa huomasin, etten ollut tiennyt kuntoutuksesta kuin pikkusormen verran. Kyseinen tutkinto, jonka työni ohella suoritin Porissa, avasi silmäni katsomaan asioita eri näkökulmasta. Olen vahvasti sitä mieltä, että ilman kyseistä tutkintoa en voisi tehdä nykyistä työvalmentajan työtä. Työvalmentaja nimike on lähtöisin Kari-Pekka Martimosta, joka vielä 2011 toimi Mehiläisessä johtavana työterveyslääkärinä. Mehiläisessä aloitti tuolloin yksi työvalmentaja, nykyisin meitä on kolme. Kaksi on sijoittuneena Helsingin alueelle ja itse toimin Länsi-Suomen alueella. Kaikille meille kuuluu näiden ulkopuolinen alue, eli koko loppu Suomi. Viimemainitusta syystä johtuen meille kaikille tulee suhteellisen paljon myös matkatyötä. Työ on haastavaa ja mielenkiintoista. Mehiläinen tiettävästi oli ensimmäinen, jossa työvalmentaja työskentelee työterveyshuollon tiimin kanssa tiiviissä yhteistyössä. Nyt myöhemmin myös muissa organisaatioissa työvalmentajia on kuvioissa mukana, mutta ei välttämättä työvalmentajan nimikkeellä. Toimeksiantoja työvalmentajalle tulee työterveyshuollon, työnantajan, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiön kautta. Henkilöt, jotka tulevat työterveyshuollon kautta ovat useimmiten jo käyneet työterveysneuvottelut läpi tai ne ovat juuri alkamassa. Heillä useimmiten on myös jokin selkeä vika, vamma tai sairaus, jonka vuoksi työvalmentajan ammatillisen kuntoutuksen arviota tarvitaan. Työnantajan kautta tulee näiden lisäksi henkilöitä, joilla ei selkeää vikaa, vammaa tai sairautta ole, mutta on jokin muu syy miksi arvio pyydetään. Tein koulutukseeni liittyen opinnäytetyön Mehiläisen työterveyslääkäreiden ammatillisen kuntoutuksen tietämyksestä. Tuloksena oli, että tietämystä heillä oli, mutta useampi koki koko kuntoutusprosessin olevan haasteellisen ja sen tietotaidoissa oli selkeitä puutteita. Useammassa tutkimuksessa on todettu, että ammatillinen kuntoutus lähtee liian myöhään liikkeelle. Myös omassa tutkimuksessani tämä tuli sivutuotteena esille. Syitä siihen voi olla useampia, mm. jos henkilö on ollut erikoissairaanhoidossa, eikä työterveyshuollolla ole riittävän ajoissa siitä tietämystä tai kontaktointia henkilöön. Näin henkilöllä voi täyttyä jo Kelan sairauspäivärahat samaan aikaan kuin työterveyshuolto saa hänet käsiinsä. Useampi kuntoutuja voi myös olla kuntoutustuella, jona aikana ei ole tehty mitään kuntouttavia toimenpiteitä. Kuntoutustuki on kuitenkin tarkoitettu nimenomaan kuntoutuksen käynnistämiseen, on se sitten lääkinnällistä tai ammatillista. Itse vuosia työterveyshuollon tiimissä töitä tehneenä arvostan suuresti sitä apua mitä nyt työvalmentajan roolissa työterveyshuollosta saan. Koen työskentelyn työterveyshuollon kanssa olevan helppoa johtuen varmaan ainakin osittain taustastani. Mielestäni työfysioterapeutti on kullan arvoisella paikalla ammatillisen kuntoutuksen herättäjänä. Suurimmalla osalla työvalmennukseen tulijoista on taustalla jokin tuki- ja liikuntaelinongelma. Tosin yhä enenevästi niihin yhdistettynä tai ilman niitä on myös mielialan ongelmista kärsiviä työvalmentajan asiakkaina. Työfysioterapeutti tapaa henkilöt yleensä useamman kerran ja usean näistä henkilöistä hän on oppinut tuntemaan jo useamman vuoden ajan. Näin hänellä on pitkäaikainen näkemys henkilön työkyvystä ja käsitys myös siitä miten ja missä vaiheessa työkyky on 14 taitto1-14.indd :23:27

15 alkanut heikentyä. Työfysioterapeutilla on myös hyvin laaja-alainen tietämys eri ammateista, niihin liittyvistä kuormituksista ja vaatimuksista. Koska oma roolini on nyt puhtaasti työvalmentajan työssä, en näe mahdolliseksi, että itse tekisin mitään testejä tai muita siihen liittyviä asioita selvittääkseni henkilön työkykyä. Tämän vuoksi arvostan sitä, että minulla on mahdollisuus konsultoida työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Työvalmentajan työni sisältää vastaanotolleni tulevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen alkuarviointia, selvityksiä minkä järjestelmän kautta mahdollinen ammatillinen kuntoutus voidaan hakea. Työssäni etsin henkilöille työkokeilupaikkoja, koulutusvaihtoehtoja ja oppisopimuspaikkoja sekä työhönvalmennuspaikkoja. Voin käydä heidän kanssaan tutustumassa eri ammatteihin työpaikoilla ja kouluissa. Työni on myös paljon ohjauksen ja neuvonnan antamista. Vaikka pääasiallisin järjestelmätaho on työeläke- tai vahinkovakuutusyhtiö, olen yhteistyössä myös Kelan ja työvoimahallinnon kanssa. Työvalmentajan luokse tulevien henkilöiden kanssa käyn keskustelut heidän toimeentulosta ja selvitän mahdolliset tukimuodot, joita hän kuntoutuksen aikana tai sitä odotellessa voi saada. ilokseni saanut olla mukana. Työvalmentajan työhön työfysioterapeutilla on mielestäni hyvät edellytykset ja sen vuoksi voin tätä lämpimästi suositella niille työfysioterapeuteille, jotka ovat ammatillisesta kuntoutuksesta kiinnostuneet. Työvalmentajan, kuntoutusohjaajan, työkykykoordinaattorin, millä nimikkeellä missäkin organisaatiossa puhutaankin, työ voi olla hyvin erilaista. Työ voi olla täysin erillään työterveyshuollosta tai kuten itselläni hyvinkin lähellä työterveyshuoltoa. Kummassakin on hyvät puolensa. Työvalmentaja on puolueeton henkilö ammatillisen kuntoutuksen asioiden hoidossa. Itse olen kokenut työterveyshuollon yhteistyön olevan hyödyllistä. Mielestäni työterveyslääkärit Mehiläisessä ovat oppineet käyttämään työvalmentajien asiantuntemusta erittäin hyvin hyödykseen. Itselleni on tullut työn myötä sellainen käsitys, että ammatillisen kuntoutuksen varhaisemmassa aloittamisessa on Mehiläisessä edistytty työvalmennustyön myötä. Kannustan teitä kaikkia työfysioterapeutteja näkemään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet riittävän ajoissa ja viemään työterveyshuollon tiimeissä asioita eteenpäin. Näin työkyvyn uhan alla olevilla henkilöillä on paremmat mahdollisuudet päästä takaisin hyvään ja turvalliseen työelämään joko omassa tai uudessa työssä. Itse olen kokenut työssäni suuren avun siitä, että olen ollut työfysioterapeutti. Sen ammatin myötä alueen työelämä on tullut varsin tutuksi samoin kuin eri ammatit. Monen henkilön kohdalla joudutaan pohtimaan jotain muuta työtä ja työnkuvaa missä hän on aiemmin ollut. Itselleni on ollut helppoa miettiä eri vaihtoehtoja henkilöille, kun ammattialoista on laaja käsitys työfysioterapeutin ajoilta. Riitta Leino Työvalmentaja, työfysioterapeutti, kuntoutuksenohjaaja (AMK) Mehiläinen Työkykypalvelut Raisiontori 1 A Raisio riitta.h.leino@mehilainen.fi Työvalmentajan työ on haasteellista ja henkisesti kuormittavaa, koska jokaisen työvalmennusasiakkaan kohdalla on pohdittava myös heidän toimeentuloaan. Kaikki henkilöt eivät ole sen suhteen onnellisessa asemassa.. Työ on myös paljon antavaa, joka tekee työstä mielekkään. Henkilöt, joilla työkyky on ollut uhattuna ja vaara tulla työttömäksi, ovat äärettömän kiitollisia saadessaan uuden mahdollisuuden koulutuksen tai työhönvalmennuksen kautta. Joillekin jo pelkkä työkokeilu voi tuottaa uuden työpaikan. Näissäkin olen 15 taitto1-14.indd :23:27

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 ASLAK- KURSSI TYÖFYSIOTERAPEUTEILLE Järjestyksessään toinen Aslak- kurssi työfysioterapeuteille järjestetään Härmän Kuntokeskuksessa Ylihärmässä. Kurssin ensimmäinen jakso on Kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta. Lääkärin tekemä B- lausunto Aslak- kuntoutusta varten sekä Kelan sivuilta löytyvä kuntoutushakemus (KU 102) toimitetaan oman kotipaikkakunnan Kelaan mahdollisimman pikaisesti, sillä Kelan käsittely voi kestää pari kuukautta. Kurssin nimi Kurssin numero Työfysioterapeutit ry KURSSIN AJANKOHTA Lyhytkestoinen kurssi: Alkujakso Kurssijakso Loppujakso KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET Kurssin osallistujat ovat eri työnantajien palveluksessa. Tästä syystä tukitoimien tulee olla yksilön/ kuntoutujan oman tarpeen mukaisia SUUNNITTELUPALAVERISSA SOVITUT KURSSIIN LIITTYVÄT ASIAT Videointi Yhteistoimintapäivä Testit ja kyselyt Videointi tarvittaessa 1. ja 2. jakson välisenä aikana Keskiviikko , klo 9.45 alkaen, paikkana Härmän kuntokeskus polkupyöräergometritesti, yläraajojen dynaaminen nostotesti, selän staattinen kestävyys, vatsan toistosuoritus, muunneltu punnerrus ja toistokyykistys, sivutaivutus, hartiaseudun liikkuvuus, puristusvoima liikuntakysely esitietolomake/rand36, masennustesti (esim. Deps), stressikysely (esim. Työterveyslaitoksen stressikysely), Uni- ja/ tai uupumuskysely (esim. BBI-15), työkykykysely, työtä tai työolosuhteita kartoittava kysely Gas tavoitelomake kurssiarviointi/ palaute Kurssin tiedottaminen kohderyhmälle Kuntoutuja lähettää täyttämänsä kuntoutushakemuksen suoraan Kelan toimistoon Työfysioterapeutit ry.: Jaana IIsakkila, p Kuntoutuslaitos: Heikki Lumperoinen, p Härmän Kuntokeskus Vaasantie YLIHÄRMÄ Puh. (06) taitto1-14.indd :23:27

17 Työfysioterapeutti Riikka Turunen Yllä: Vammaisten koulun asuntolan pihalla Yllä: Onnelliset pojat leikkausten jälkeen Kenian leikkaussafarilla Olin maalis-huhtikuussa 2013 Kenian Kendu Bayn adventtikirkon sairaalassa ja läheisellä vammaisten lasten koululla hyväntekeväisyystyössä 3vkoa yhdessä sosionomi Mia Voutilaisen kanssa. Matka liittyi ylemmän ammattikorkeakoulututkintomme kansainvälisyys opintoihin. Kendu Bayn alue on hyvin köyhää ja tämän takia Adra Finland on käynnistänyt Surgigal Safaries hankkeen auttaakseen alueen lapsia ja aikuisväestöäkin. Suomalaiset kirurgit (mm Tapio Hakala, Hilve Turunen ja Veikko Shepel Pohjois-Karjalan Sairaanhoito.- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä) käyvät kaksi kertaa vuodessa leikkaamassa muun muassa hankalia CP-vammoja, kampurajalkoja, luumätää ja palovammoja. He tekevät tämän vapaaehtoisesti ilman palkkaa. Sairaalalle on rakennettu uutta leikkausosastoa ja viety Suomestakin käytöstä poistettua kalustoa, laitteita ja lahjoituksena saatuja uusiakin tavaroita. Alueella on myös käynnistetty mikrolainahanke, jonka avulla moni paikallinen työtön on saanut elämästä kiinni. Lainat ovat luokkaa 2-5e/hlö, sillä saa jo ostettua kanan tai pari ja liiketoiminnan alkuun. 17 taitto1-14.indd :23:27

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Leikkauspotilaiden valintaa: Tytöllä luusairaus, joka aiheuttaa luun kasvamista vinoon reisissä -> oikaistiin leikkauksella. Leikkaussalityötä Veikko Shepelin johdolla. Otsalamppu tärkeä sähkökatkojen takia! Käyntimme aikana Adran hanketta alueella organisoi sairaanhoitaja ja hankekoordinaattori Pirjo Syväoja Mikkelistä. Hän toimi vuoden ajan ilman palkkaa sairaalaalueella monitoiminaisena. Pirjo piti meistäkin hyvää huolta vierailumme ajan! Osallistuimme leikattavien lasten valintaan, leikkauksiin valmistautumiseen ja ennen kaikkea leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen. Vierailimme myös lähes päivittäin läheisellä vammaisten lasten koululla auttamassa paikallista fysioterapeuttia. Alla vas: Jumppatuokio meneillään Toimimme sekä sairaalan osastoilla että Nyaburin vammaisten koululla. Johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta katsottuna matkalla tuli vastaan monenlaisia haasteita. Ensimmäinen haaste meille oli tottua joskus hyvinkin verkkaiseen tahtiin tehdä asioita. Koimme, että myös organisoinnissa ja suunnitelmallisuudessa olisi hurjasti kehitettävää. Esimerkkinä mainittakoon tilanteet, jossa neljä ihmistä hoiti samaan aikaan yhtä potilasta ja osastojen lääkärikierrolla oli useimmiten mukana yli 10 henkilöä. Toisaalta tällaiset tilanteet tarjosivat meille useita oppimismahdollisuuksia ja pääsim-me osallistumaan hyvinkin erilaisiin asioihin ja tehtäviin. Keniassa saimme tehdä sellaisia työtehtäviä, jotka eivät ole jokapäiväisiä Suomessa. Näitä olivat muun muassa erilaiset kipsaukset ja sidosten vaihdot Varsinkin A- kipsauksen suunnittelu ja sen toteutus tiimin kanssa oli opettavainen ja hauska kokemus. A-kipsaus tehtiin niille lapsille, joille oli tehty adduktoreiden tenotomia eli lonkan lähentäjäjänteiden vapautusleikkaus. Kipsauksessa asetettiin keppi reisien väliin pitämään jalat erillään. Tein paljon post-operatiivista fysioterapiaa lasten osastolla leikkausten jälkeisinä päivinä. Haasteena koin sen, että aiemmin fysioterapiaa on täällä tehty melkeinpä pelkästään passiivisina leikatun raajan liikkeinä ja sitäkin satunnaisesti. Kokonaisvaltaista koko kehon huomiointia ei kuntoutuksessa juurikaan näkynyt. Kaiken kaikkiaan havaintojeni pohjalta Keniassa fysioterapia koostuu meillä Suomessa jo osin vanhanaikaiseksi luokitelluista hoidoista kuten hieronnasta ja passiivisista liike- ja lämpöhoidoista. Iltaisin kokoonnuimme usein muiden suomalaisten kanssa yhteiselle illalliselle. Iltamme jatkuivat moniammatillisilla keskusteluilla sekä aiheesta että aiheen vierestä kirurgien Jukka Tiittanen, Veikko Schepel ja Erkki Tukiainen, sairaanhoitajien Pirjo Syväoja ja Mervi Tukianen sekä lääkäriopiskelija Sonja Kuusimäen ja tradenomi Teemu Kuusimäen kanssa. Pidimme myös iltajumppatuokioita, joihin jokainen osallistui omalla panoksellaan. Oli todella rikastuttavaa tutustua uusiin ihmisiin ja toimia osana moniam-matillista tiimiä. Myös paikalliset työntekijät olivat erittäin mukavia. Puheliaina karjalaisina olemme kyselleet heiltä sekä työhön liittyviä asioita että vähän muutakin. Alkuhämmennyksen jälkeen meidät on otettu avosylin vastaan! Hemmottelimme välillä itseämme muun muassa jalkahoidoin sekä ompeluttamalla itsellemme hamoset kotiin viemisiksi. Hintataso ei päätä huimannut. Kävimme myös Masai 18 taitto1-14.indd :23:28

19 Maran kansallispuistossa safarilla yhdessä kirurgi Erkin sekä vaimonsa Mervin kanssa. Reissu oli erittäin antoisa sekä monenlaisia tunteita herättävä. Näimme useita villieläimiä leijonista norsuihin sekä vierailimme Masai heimon kylässä. Matkalta kotiin viemisinä oli paljon kokemuksia uudesta kulttuurista ja sen ihmisistä. Nyaburin lapset jäivät mieliimme ikuisiksi ajoiksi! Riikka Turunen Joensuusta: Kirjoittaja on työfysioterapeutti Lilian ennen leikkausta....ja leikkauksen jälkeen. Jumppatuokio meneillään Paikallinen puuseppä valmistaa kainalosauvoja. Leikkaussalin tekstiilit kuivumassa Yhteisöllisyys oli huikaisevaa 19 taitto1-14.indd :23:28

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2014 Ammattikorkeakoulu Viime vuonna julkaistiin ammattikorkeakoulujen Theseus- tietokannassa jälleen useita ergonomiaa ja kuormittumista käsitteleviä opinnäytetöitä. Tähän olemme koonneet tiivistelmiä joistakin niistä. Valitut työt ovat rakennusalalta ja varastotyöstä. Linkit toimitukselta pyydettäessä. Ergonomiset nostot - Opas IKEA -tavaratalon varastotyöntekijöille SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian koulutusohjelma Adrian Breu, Jarno Paavilainen Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ovat väestössämme merkittävin sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä. Tutkimuksissa on todettu, että raskaiden taakkojen käsittely lisää huomattavasti TULE -sairauksien ilmaantuvuutta. TULE- sairauksien ehkäisyssä voidaan hyödyntää terveysneuvontaa. Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, joka toteutettiin yhteistyössä Kuopion IKEA -tavaratalon kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa nosto-opas Kuopion IKEA- tavaratalon varastotyöntekijöille. Oppaalla oli tavoitteena vähentää kehoon kohdistuvaa kuormitusta nostojen aikana lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta ergonomisesta taakkojen käsittelystä ja nostamisesta. Opasta tullaan käyttämään työntekijöiden perehdytyksessä sekä opas tulee olemaan yleisesti saatavilla kaikille Kuopion IKEA -tavaratalon työntekijöille. Tiedonhakuun käytettiin CINAHL-, Medic-, PED- RO- ja Terveysportti tietokantoja. Lisäksi käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyön raportissa käsiteltiin ergonomista nostamista tukija liikuntaelimistön kuormituksen vähentämiseksi ja terveysaineiston avulla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Kehittämistyön vaiheet kuvattiin kehittämishankkeen vaiheita kuvaavan mallin mukaisesti. Pohdinnassa arvioitiin kehittämistyötä eri näkökulmista sekä kehittämistyöryhmän omaa ammatillista kasvua. Kehittämistyön tuotos on Nosta oikein! opas, jossa käsitellään yleisesti tuki- ja liikuntaelimistöä ja sen kuormittumista, sekä annetaan ohjeita oikeaoppiseen nostamiseen kirjallisten vinkkien ja havainnollistavien kuvien kautta. Nosta oikein! opas jaettiin Kuopion IKEA- tavaratalon työntekijöiden käyttöön sähköisessä muodossa ja tulostettuna lehtisenä. 21 taitto1-14.indd :23:28

21 lujen opinnäytetöitä Ergonomiakoulutus SOVATEK -säätiön Ekoraksa-toimipisteelle Jyväskylän ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Kekki, Katariina ja Salomaa, Essi Opinnäytetyö toteutettiin Sovatek-säätiölle, joka on psykososiaalisen kuntoutuksen asiantuntija- ja yhteistoimintaorganisaatio. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena oli nostoihin painottuva ergonomiakoulutus EkoRaksa-toimipisteen työntekijöille. Koulutuksen tarkoituksena oli perehdyttää työntekijöitä ergonomiaan, fyysiseen kuormittumiseen sekä nostamiseen. Tavoitteena oli täten myös vaikuttaa nostoihin liittyvään työturvallisuuteen ja työtapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmälle luotiin kyselylomake, jolla pyrittiin selvittämään muun muassa työntekijöiden ergonomiaosaamista ja fyysistä kuormittumista työssä. Kyselylomakkeen vastausten pohjalta suunniteltiin koulutuspäivän sisältö, johon kuului luento ja käytännön harjoittelun osuus. Toimeksiantajalta saamamme palautteen mukaan koulutuksessa tavoitettiin kohderyhmä ja saatiin lisättyä työntekijöiden tietoisuutta oikeasta nostotekniikasta ja hyvästä työergonomiasta. Toisen kyselylomakkeen kohdistimme ainoastaan koulutukseen osallistuneille henkilöille, joista tavoitimme noin puolet. Saatujen tulosten mukaan koulutuspäivä oli tarkoituksenmukainen, sillä parannusta saatiin kivun kokemuksessa ja työasentojen ja tapojen ohjauksen tarpeen kokemuksessa. Jatkoehdotuksena esitämme, että kysely teetettäisiin koulutukseen osallistuneilla henkilöillä vielä pidemmän kontrolliajan jälkeen, jolloin koulutuksen aikaansaamia muutoksia voidaan halutessa tarkastella. 21 taitto1-14.indd :23:28

22 2014 TyöfysioterapeutTI mediakortti JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry, ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl TOIMITUS Merja Blomqvist merja.e.blomqvist@sok.fi Johanna Lipponen johanna.lipponen@partners.nesteoil.com Anitta Mäkikyrö anitta.makikyro@rovaniementyoterveys.fi amakikyr@ulapland.fi Sirpa Rauas-Huuhtanen sirpa.rauas-huuhtanen@ttl.fi TAITTO Jan-Eric Wargelin janne.wargelin@gmail.com TILAUKSET Sihteeri Hanna Nummila hanna.nummila@yle.fi (09) TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3 Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus AIKATAULU Nro ilmestyy aineisto viim. 1 maaliskuussa touko-kesäkuussa syys-lokakuussa joulukuussa ISSN nro Volume 58 taitto1-14.indd :23:28

23 ILMOITUSHINNAT JA KOOT 1/1 1/2 2/3 1/2 1/1 s. 2/3 s. 1/2 s. 1/2 s. 170x260mm 170x170mm 170x130mm 85x260mm /3 1/4 1/4 Takakansi, mustavalkoinen 750 1/1 s. 1/4 s. 1/4 s. Takakansi, 170x85mm 170x65mm 85x130mm neliväri Koulutusilmoitukset -25% yllämainituista hinnoista. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi) Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80 / ilmoitus. ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa Merja Blomqvistille, merja.e.blomqvist@sok.fi, aineiston jättöpäivään mennessä. Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä. TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50 / vuosi, Työfysioterapeutit ry Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden ilmestymisestä. taitto1-14.indd :23:28

24 taitto1-14.indd :23:30