PORNAISTEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PORNAISTEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Työ: E Turku, Swec Ympäristö Oy PL TAMPERE Puhelin Timistt: Tampere, Turku, Esp ja Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE POHJAVESIALUELUOKAT POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Hyötinmäen phjavesialue Nummenmaan phjavesialue Purnunmäen (A ja B) phjavesialueet POHJAVESITIEDOT POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA VEDENHANKINTA LISÄVEDENHANKINTA KUNNAN POHJAVESIALUEILTA VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU, VALVONTA JA SEURANTA Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat POHJAVESIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET RISKIKARTOITUKSEN LAATIMINEN RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT LIIKENNE JA TIENPITO Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset KAATOPAIKAT Laukksten entinen kaatpaikka Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset MAA-AINESTEN OTTO Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset ÖLJYSÄILIÖT Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset MAALÄMPÖKAIVOT Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 28 Swec Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , sähköpsti: etunimi.sukunimi@swec.fi

3 7.6 TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINTA POHJAVESIALUEILLA Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset PILAANTUNEET MAA-ALUEET Prnaisten phjavesialueet Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset MAA- JA METSÄTALOUS Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset PUTKISTOT, VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset MUUNTAMOT Prnaisten phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET: Liite 1. Phjaveteen liittyvä lainsäädäntö sekä hjeet ja susitukset Liite 2. Talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset sekä phjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmät Liite 3. Phjavesiputkikrtit Liite 4. Kaavakartta Liite 5. Riskikartat Liite 6. Kiinteistökyselylmake / ARY / ARY / Lauri Jrnen VALMIS / ARY / ARY / Lauri Jrnen VALMIS / ARY / ARY / Lauri Jrnen VALMIS / ARY / ARY / Lauri Jrnen LUONNOS Muuts Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Humautukset Swec Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , sähköpsti: etunimi.sukunimi@swec.fi

4 PORNAISTEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖ E JOHDANTO Phjavesialueiden sujelusuunnitelman tarkitus n pyrkiä sujelemaan I ja II lukan phjavesialueet ehkäisemällä phjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttämään phjavesiesiintymien antisuudet ennallaan. Sujelun ensisijaisena tavitteena n kaikkien uusien riskien välttäminen ja lemassa levien riskien miniminti. Suunnitelmallisuus ja riittävä tiet phjavesialueista n välttämätöntä, jttei timintja rajitettaisi liikaa. Sujelusuunnitelman tarkitus n timia hjeena ja apuna viranmaisvalvnnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Phjavesitietja hyödyntävät muun muassa vesihultlaitkset, kunnalliset ympäristönsujelu-, rakennus-, kaavitus-, maa-aineslupa- ja terveydensujeluviranmaiset, maaseutuasiamiehet sekä kunnan asukkaat ja timinnanharjittajat. Phjavesialueiden sujelusuunnitelmamenettely täydentää ja sin krvaa vesilain mukaiset suja-aluepäätökset. Sujelusuunnitelmaa ei vahvisteta Etelä-Sumen aluehallintvirastssa (AVI), eikä sillä le välittömiä tai sitvia juridisia seurausvaikutuksia. Sujelusuunnitelma vidaan hyväksyä kunnan-/kaupunginvaltuustn käsittelyssä. Phjavesien sujelussa tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesiplitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Tämä sujelusuunnitelma nudattaa ympäristöministeriön hjeistusta sujelusuunnitelmien laatimiselle. Tämän työn tarkituksena n päivittää vunna 2004 laadittu Prnaisten phjavesialueiden sujelusuunnitelma. Prnaisten kunnassa sijaitsee yhteensä neljä phjavesialuetta, jista Hyötinmäki ja Nummenmaa vat vedenhankinnan kannalta tärkeitä I lukan phjavesialueita ja Purnunmäki A ja B vat vedenhankintaan sveltuvia II lukan alueita. Prnaisten phjavesialueiden kartitus- ja lukitustiedt n tarkistettu vunna 2011 ja kunnan alueella lleet III lukan phjavesialueet n pistettu lukituksesta. Hyötinmäen ja Nummenmaan phjavesialueet vat kunnan vedenhankintakäytössä. Kunnan merkittävimmät phjavesivarat vat näillä alueilla. Sujelusuunnitelman laadinnan yhteydessä Hyötinmäen alueelle asennettiin julukuussa 2013 neljä phjavesiputkea ja Nummenmaan alueelle kaksi phjavesiputkea phjavesimudstumien laajuuden selvittämiseksi. Sujelusuunnitelman tavitteena n selvittää phjavesimudstumien rakennetta ja laajuutta. Lisäksi keväällä 2014 Hyötinmäen alueelle asennetaan vedenttamn tarkkailuputki ja Laukksken suljetun kaatpaikan alueelle kaksi tarkkailuputkea. Nummenmaan alueelle asennetaan lisäksi kaksi vedenttamn tarkkailuputkea. Phjavesiputkien asentamisella n tarkitus tehstaa phjavedentarkkailua ja tarkkailuhjelmat tarkistetaan uusien putkien seurauksena. Kunnan phjavesialueita ei le määritelty vesienhidn suunnittelussa riskialueiksi. Phjavesialueita uhkaavat kuitenkin mnet riskitekijät, kuten liikenne ja tienpit, asutus, tellisuus sekä maatalus, jiden vaikutukset selvitetään suunnitelman yh- E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

5 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 2/49 teydessä. Prnaisten vedenhankinnasta ja vesihultlaitksen käyttötehtävistä vastaa yhteistyöspimuksella Mäntsälän Vesi. Kunta käyttää vedenhankinnassa paikallisia phjavesivarja, jten sujelusuunnitelman päivittäminen ja alueiden sujelu n tulevaisuuden vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeää. Tähän sujelusuunnitelmaan kerätään yhteen phjavesialueilta levaa tutkimustieta, jnka phjalta täydennetään sekä päivitetään lemassa levia tietja phjavesimudstumista. Työssä päivitetään phjavettä uhkaavat riskitekijät ja annetaan timenpidesusituksia riskien vähentämiseksi sekä ehdtuksia timenpiteiksi vahinktapauksissa. Sujelusuunnitelmassa määritellään myös phjavesialueilla mahdllisesti tarvittavat lisätutkimukset. Sujelusuunnitelmaa varten perustettiin hjausryhmä, jhn kuuluvat seuraavat henkilöt: Lauri Jrnen Antti Ryynänen Eija Haanela Jukka Pietilä Kaisa Leht Esk Nylander Sari Rajajärvi Tmmi Maasilta Minna Iskalli Hanna Sivén Jhanna Pur Swec Ympäristö Oy Swec Ympäristö Oy Pukkilan kunta Prnaisten kunta Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Mäntsälän Vesi Asklan kunta (yhteinen ympäristönsujelusihteeri) Asklan kunta (yhteinen ympäristönsujelusihteeri) Prvn kaupunki (alueellinen terveydensujelu) Päijät-Hämeen Ssiaali- ja Terveysyhtymä Sujelusuunnitelma n laadittu Prnaisten kunnan timeksiannsta Swec Ympäristö Oy:n Turun timistlla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Lainsäädäntö sisältää määräykset ja keint phjavesien sujelulle, mutta vastuu phjavesistä n kunnilla, jtka myös hitavat käytännön sujelutiminnan. Kuntien timintaa valvvat alueelliset elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Phjavesien sujeluun vaikuttavat pääasiassa ympäristönsujelulaki (86/2000) ja vesilaki (587/2011). Uusi vesilaki astui vimaan ja myös uudessa laissa aiemman phjaveden muuttamiskielln tarkittamat timenpiteet sekä muu yli 250 m³/vrk vedentt edellyttävät vesitalusluvan hakemista. Lisäksi kaikki vesihultlaitsten ttamt tarvitsevat vesilain mukaan Etelä-Sumen AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. Vesilain 3 luvun 2 :n (vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus) mukaan vesitalushankkeella n ltava aluehallintvirastn lupa, js se vi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkrkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka phjaveden laatua tai määrää (Liite 1/1). Lainsäädännön kannalta n tarpeen humiida myös valtineuvstn asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2006) ja sen phjavesiä kskeva muutsasetus (VNA 342/2009), jka sisältää vaarallisten aineiden päästön suraan tai välillisesti phjaveteen (Liite 2/3). Vesienhidn järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006) muuts (341/ ) määrittelee phjaveden ympäristönlaatunrmit, jiden perusteella vesienhidn suunnittelussa määritetään riskiphjavesialueet ja arviidaan phjavesialueen tila (Liite 2/4). Myös muissa laeissa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) sekä maaaineslaissa (1981/555) n phjaveden sujeluun liittyviä säädöksiä (Liite 1/2-3). E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

6 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 3/49 Erityisesti phjaveden sujeluun liittyvät vesilaissa leva vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2) sekä ympäristönsujelulaissa leva phjaveden pilaamiskielt (1:8) (Liite 1/1). Näihin kieltihin sisältyy phjaveden vaarantamisen käsite, jnka mukaan pelkän phjaveden pilaantumisuhan aiheuttaminen n kiellettyä. Kiellt vat vimassa myös phjavesialueiden ulkpulella. Vedenttamiden ympärille vidaan määrätä myös suja-alue vesilain (4:11) mukaan (Liite 1/2). Kunnalliset ympäristönsujelumääräykset ttavat humin paikalliset lsuhteet ja niillä vidaan vähentää phjavesiin khdistuvia riskejä ja estää phjavesien likaantumista. Prnaisten, Pukkilan, Asklan ja Myrskylän kunnilla n yhteiset ympäristönsujelumääräykset ja kuntien ympäristönsujelusta vastaa Asklan ympäristönsujeluyksikkö (Prnaisten kunta 2009). Ympäristönsujelumääräyksissä n phjavesialueilla humiitu jätevesien käsittely, tiesulan käyttö ja lumenkaatpaikat, lannan varastinti ja levitys sekä kasvinsujeluaineiden käyttö, hevstallit ja jalittelualueet, jätteiden käsittely, tilapäiset asfalttiasemat ja murskauslaitkset sekä plttaineiden ja muiden kemikaalien käsittely ja varastinti. Lisäksi tärkeällä phjavesialueella keintekisten vesialtaiden rakentaminen ja niiden käyttö eläinten uittamiseen, taikka muuhun vastaavaan phjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan timintaan, n kielletty. Ympäristönsujelumääräyksistä n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE 3.1 POHJAVESIALUELUOKAT Kartitetut phjavesialueet lukitellaan käyttökelpisuuden ja sujelutarpeen mukaan eri lukkiin. I lukan phjavesialue vi lla myös pistemäinen, jllin phjavesialue n rajaamatta. Näiltä alueilta n esitetty vain vedenttkaivt pistemäisenä tietna. I lukan phjavesialueet vat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita. Määritelmältään I lukan phjavesialue n sellainen vedenhankinnan kannalta keskeinen resurssi, jta jk käytetään tai tullaan käyttämään vuden kuluessa tai muutin esimerkiksi vesihulln erityistilanteissa varavedenttn, vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m³/d. Erityisperustein pienempiäkin vedenttamita palvelevia alueita vidaan merkitä tähän lukkaan kuuluviksi. Lukkaan I kuuluva alue vi käsittää kk phjavesialueen tai vedenhankinnan kannalta tarpeellisen sa-alueen. II lukan phjavesialue sveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta alueelle ei tistaiseksi le sitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Tällaisia vedenhankintaan sveltuvia phjavesialueita vat esimerkiksi alueet, jiden antisuus n yli 250 m³/d tai jilla vi muutin lla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Lukkaan II kuuluva alue käsittää yleensä yhtenäisen phjavesialueen tai sujelun kannalta tarpeelliset sa-alueet. III lukan muut phjavesialueet vaativat hyödyntämiskelpisuuden arviimiseksi lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

7 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 4/ POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN Phjavesialueiden kartitus- ja lukitushjeen (2009) mukaan phjavesialuelukkaa vidaan nstaa tai laskea, mikäli tutkimuksin n tdettu muutksia alueen sveltuvuudessa vedenhankintaan tai alueen käyttötarkitus n muuttunut. Phjavesialue vidaan myös kknaan pistaa phjavesilukituksesta, js tutkimuksissa tdetaan hydrgelgisista syistä alun perin yli 50 hengen yhteisvedenhankintaan käytetyn alueen heikk sveltuvuus raakavesilähteenä. Phjaveden laadun heikkenemisen takia ei aluetta saa kuitenkaan pistaa phjavesilukituksesta. Mikäli phjavesialue päädytään pistamaan lukituksesta, turvaavat ympäristönsujelulaki ja vesilaki kuitenkin mahdllisen yksityisen vedenhankinnan. Phjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla eli antikliinisellä akviferityypillä Phjavesialueen rajaus vettä ympäristöstään keräävällä harjulla eli synkliinisellä akviferityypillä Kuva 1. Phjavesialueen rajaaminen varsinaiseen mudstumisalueeseen ja phjavesialueeseen (Phjavesialueiden kartitus ja lukitus 2009). E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

8 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 5/ POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN Phjavesialueiden rajat määrittelee alueellinen ELY-keskus. Phjavesialueiden kartitus- ja lukitushjeen (2009) mukaan phjavesialueet rajataan kahteen vyöhykkeeseen, jtka erttuvat varsinaisen mudstumisalueen ja phjavesialueen rajan perusteella. Phjavesien krkeussuhteilla ja niistä määritettävillä virtaussuunnilla n myös merkitystä alueiden rajaamisessa. Phjaveden varsinaisen mudstumisalueen raja n samalla hyvin vettä läpäisevän san raja (Kuva 1). Tämän alueen maaperän vertikaalisen läpäisevyyden n vastattava vähintään hienhiekan vedenläpäisevyyttä ja n ltava tätä tasa kk maanpinnan ja phjavedenpinnan välisen matkan. Myös kalli- ja mreenialueet, jtka lisäävät phjaveden määrää kuuluvat mudstumisalueeseen. Phjavesialueiden rajat seuraavat usein pintamaalajien rajja, mutta maalaji ei välttämättä pysy samana kk mudstumassa. Phjavesialueen raja sittaa aluetta, jlla n vaikutusta phjavesiesiintymän vedenlaatuun ja sen mudstumiseen (Kuva 1). Vyöhyke ulttuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti maavaan maaperään saakka, kuten esimerkiksi savisilttimudstumaan, jnka kerrspaksuus n >3 metriä. Ulimpia rajja ei kuitenkaan tarvitse aina määrittää hydrgelgisin perustein vaan rajat vidaan jskus tehdä maastssa helpsti havaittavaksi. 3.4 VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET Phjaveden likaantumisen estämiseksi vidaan vedenttamiden ympärille määrätä vesilain 4 luvun 11 :n mukaan suja-alue (Liite 1/2). Suja-alueen perustamista vivat vaatia vedenttamluvan hakijan lisäksi myös asiansaiset (mm. maanmistaja) sekä viranmainen. Paikin liian suppea sujavyöhykejak sekä nykylainsäädäntöä/-käytäntöä lievemmät määräykset vat saaneet vanhemmat sujaaluepäätökset menettämään merkitystään. Suja-alueiden määrittäminen parantaa phjaveden laatua ja käyttökelpisuutta sekä mahdllisesti haittaavien timintjen estämismahdllisuuksia phjavesialueilla. Suja-alueet n jaettu sujavyöhykkeisiin, jtka vahvistaa Etelä-Sumen aluehallintvirast. Hyötinmäen vedenttamlle n määritelty suja-alueet ja niitä kskevia rajituksia, jita ei le kuitenkaan vahvistettu Etelä-Sumen aluehallintvirastssa (Oy Vesi- Hydr Ab 1982). Suja-alueet timivat lähinnä hjeellisina ja Kulmatien tellisuusalueelle kunta valitsee yritykset suja-aluesuunnitelman mukaisesti. Sujaalueiden rajat vat nykyistä phjavesialueen rajaa suppeammat, jten tarkistetut phjavesialueen rajaukset timivat samalla myös suja-alueina. Kauksujavyöhyke kattaa kk vedenttamn valuma-alueen. Näillä alueilla n kielletty phjaveden pitkäaikainen saastuttava timinta. Lähisujavyöhykkeellä eli vedenttamn lähialueella n myös phjaveden hygieenistä saastuttamista aiheuttava timinta kielletty. Vyöhyke tulisi rajata niin, että veden virtausaika vyöhykkeen reunalta ttamlle lisi nin päivää. Tässä ajassa taudinaiheuttajien letetaan tuhutuvan. Vedenttamalueella saa harjittaa vain vedentttimintaa. E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

9 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 6/49 Timenpidesusitukset (Taulukk 9): Phjaveden laadun turvaamiseksi n vedenttamiden ympärille mahdllista hakea Etelä-Sumen aluehallintvirastlta suja-alueita. 3.5 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Prnaisten alueen maaperälle n tyypillistä paljaaksi huuhtutuneet kalliselänteet ja niiden rinteillä esiintyvät mreeni- ja rantakerrstumat. Kallipaljastumien seurauksena laajja yhtenäisiä phjavesimudstumia ei le syntynyt vaan alueella esiintyy pääsin katknaisia phjavesimudstumia, jilla ei le hydraulista yhteyttä tisiinsa. Harjumudstumat vat sittain peittyneet hienaineskerrsten alle. Alueella n vimakas lude-kaakk-suuntainen kalliperän ruhje, jssa Mustijki virtaa. Kunnan phjavesialueista n tieta taulukssa 1. Phjaveden krkeustast vat N2000 krkjärjestelmässä ja krkeudet vat metrejä merenpinnan yläpulella. Taulukk 1. Tietja Prnaisten alueella levista phjavesialueista. Phjavesialueen nimi, aluelukka Hyötinmäki, I Nummenmaa, I Purnunmäki A, II Purnunmäki B, II Numer A B Prnainen Prnainen Prnainen Prnainen Sijaintikunta Karttalehti Kknaispintaala (km²) Mudstumisalueen pintaala (km²) Vedenttamt 1,42 0,57 Hyötinmäki 2,13 0,34 Nummenmaa 1,45 0,64 0,59 0,16 Akviferityyppi, imeytymiskertin Peitteinen mudstuma, Antikliininen (purkava), 0,35 Peitteinen mudstuma, Synkliininen (keräävä), 0,5 Peitteinen mudstuma, Antikliininen (purkava), 0,3 Peitteinen mudstuma, Antikliininen (purkava), 0, Hyötinmäen phjavesialue Alueella sijaitsee lude-kaakk-suuntainen murrslaaks, jhn n pitkittäisharjuun kerrstunut vettäjhtavia, lajittuneita aineksia. Hyötinmäen phjavesiesiintymä sijaitsee kalliiden välisessä ruhjeessa ja kallikhumia n paljastuneina mlemmin pulin phjavesialuetta. Alueen kalliperä n kvartsi- ja grandiriittiä sekä graniittia. Mudstuman kaakkissassa kalliiden reunilla esiintyy karkeita aineksia useiden metrien paksuudelta, mutta ruhjelaaksssa karkearakeiset kerrkset vat savi- ja silttikerrsten peitssa. Kerrspaksuudet vat paikin melk suuret etenkin mudstuman luteissassa. Suunnittelukeskus Oy:n (1970) surittamien kairausten mukaan Hyötinmäen vedenttamn ympäristössä tdettiin hiekkaa ja hietaa metrin paksuudelta ja vedenttamn khdalla n nin 1,1 met- E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

10 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 7/49 riä paksu savikerrs. Vedenttamn ja Mustijen välisellä alueella savikerrksen paksuus n nin 4,6 6,4 metriä ja Hyötinmäen ttamn etäisyys jesta n nin 200 metriä. Osa phjavedestä saattaa kulkeutua ttamlle sen luteispulelta Mustijen laakssta, mutta jella ei le tdennäköisesti hydraulisesta yhteyttä phjavesimudstumaan. Vedenttamn vedessä ei le havaittu jkiveden vaikutusta phjaveden laadussa. Vesi-Hydrn (1982) suljetun Laukksten kaatpaikan alueelta tekemien kairausten mukaan kaatpaikan eteläpulella sijaitsee kallikynnys, jnka n arviitu estävän kaatpaikalta tulevien vesien virtauksen khti Kikansuta. Kaatpaikalta phja- ja pintavesien n arviitu virtaavan khti phjista ja Mätikistön jaa. Kallikynnys n matalimmillaan nin taslla +46, maanpinta n alueella taslla +48,5 ja kaatpaikan yläpinta taslla +46,8. Vesi-Hydrn selvitysten mukaan kaatpaikalta ei llut päätynyt phjavesimudstumaan haitta-aineita. Laukksten suljetun kaatpaikan eteläreunaan ja eteläpulelle asennettiin phjavesiputket julukuussa 2013 mudstuman laajuuden selvittämiseksi (Liite 3). Kallinpinta varmistettiin kairaamalla kaksi metriä kallin. Kaatpaikan eteläreunassa 0,4 metriä paksun humuskerrksen alla n 7 metrin syvyydelle hiekkakerrs ja phjavedenpinta n 3 metriä maanpinnasta taslla +46,30. Kallikynnys n matalimmillaan nin taslla +46 (Vesi-Hydr 1982). On mahdllista, että kaatpaikalta pääsee virtaamaan haitta-aineita phjavesimudstumaan vaikka kaatpaikalla phjaveden päävirtaussuunta nkin phjiseen. Kaatpaikan eteläpulella putken 7 khdassa esiintyy 5 metriä paksu hiekkakerrs. Phjavedenpinta n taslla +42,00, jten phjavesi virtaa kaatpaikalta ainakin letetun kallikynnyksen khdalta etelään/kaakkn. Vesi-Hydrn (1982) laatiman Hyötinmäen phjavedenttamn sujaaluesuunnitelman yhteydessä tehtyjen kairausten perusteella n mahdllista, että Kikansun luteispäässä n phjaveden virtausta kknaan tai sittain estävä kallikynnys. Tämän seurauksena phjavesi ei virtaisi Kikansun alueelta luteeseen vaan virtaussuunta lisi khti kaakka. Phjaveden virtauksen n arviitu suuntautuvan laaksn reuna-alueilta sen keskustaan ja itse laaksa pitkin luteeseen. Alueella n suhteellisen suuret phjavedenpinnan krkeusert ja pinnan jyrkän gradientti sittaa maaperän huna vedenjhtavuutta ja phjaveden hidasta liikkumista. Hyötinmäen phjavesialueelle asennettiin kaatpaikan lisäksi kaksi phjavesiputkea mudstuman laajuuden selvittämiseksi julukuussa 2013 (Liite 3). Kallinpinta varmistettiin kairaamalla kaksi metriä kallin. Havaintputki 4 asennettiin vedenttamlle jhtavan tien phjispulelle rinteeseen. Kairauksessa tdettiin 0,4 metriä paksun humuskerrksen alla kivinen hiekkakerrs 6,4 metrin syvyydelle. Putki li kuiva, mutta phjavesi kulkeutuu tdennäköisesti alueelta jyrkän laaksn phjalla leviin savenalaisiin vettäjhtaviin kerrksiin. Havaintputki 5 sijaitsee pururadan varrella. Pisteessä 4,2 metriä paksun kivisen hiekkakerrksen alla tavataan 2,6 metriä paksu silttikerrs ja sen alapulella hiekkakerrs 17,8 metrin syvyydelle saakka. Phjavesiputkista ei llut saatavilla phjavedenpintja, eikä myöskään pääteltävissä phjaveden virtaussuuntia. Havaintputken 5 alueella mahdllisesti levaa kallikynnystä ei saatu varmistettua kairauksella. Myös putki 5 li kairaushetkellä kuiva. Suunnittelukeskuksen (1970) Hyötinmäen ttamn alueelta surittaman kepumppauksen mukaan phjavesiesiintymästä arviitiin saatavan phjavettä 200 m³/d, E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

11 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 8/49 mutta ttmäärien ja phjavedenpinnan krkeustietjen perusteella määrä n tdellisuudessa tätä suurempi. Hyötinmäen alueella mudstuvan phjaveden määräksi n arviitu 300 m³/d. Kepumppaus havaittiin suhteellisen pienellä alueella ja pumppaustehlla nin 650 m³/d phjavedenpinta aleni pumppauspaikalla vain nin 45 cm ja 35 metrin päässä levassa havaintputkessa nin 35 cm. Pumppauksen päätyttyä vedenpinta alki nusta välittömästi havaintpaikissa, mutta kaivihin 4 ja 5 Vähä-Laukkskentien alkupäässä lyhytaikainen pumppaus ei ehtinyt vaikuttamaan Nummenmaan phjavesialue Nummenmaan phjavesiesiintymä kuuluu Hyötinmäen kanssa samaan ludekaakk-suuntaiseen harjumudstumaan, jka seuraa Mustijen laaksa. Harju sijaitsee laajassa kallikhumien välisessä painanteessa ja alueen kalliperä n kiilleliusketta, kiillegneissiä tai sunigneissiä. Harjuselänteen päälle n kerrstunut hienja savi ja silttikerrksia, jista pilkistää pienialaisia phjaveden mudstumisalueita. Phjavedenpinnan krkeus vaihtelee alueella taslla Osa phjavedestä mudstuu alueen lännenpuleisilla mreenimäillä, mutta phjavettä virtaa ttamlle myös sen luteis- ja kaakkispulelta. Vesi-Hydrn (1992) laatiman Nummenmaan phjavesitutkimuksen yhteydessä tehtyjen kairausten mukaan vedenttamn kaakkispulella Tattarmäen alueella n pääasiassa nin 5,5 21,9 metriä paksuja savi ja silttikerrksia, jiden alla n paikin hut phjamreenikerrs. Tattarmäen alueen vedenantisuus n hun. Nummenmaan vedenttamn alueella sekä sen luteispulella savi- ja silttikerrksen alla n vettäjhtava nin 7 metriä paksu srakerrs. Vedenttamn alueella maanpinnassa esiintyy nin 7,5 metriä paksu silttikerrs. Ottamn kaakkispulella kallin ulttuvan sra-, hiekka- ja hienhiekkakerrksen paksuus n nin 10,6 metriä. Ottamn phjispulella Hp15 khdalla 5,7 metriä paksun savikerrksen alla n nin 3,8 metriä paksu srakerrs. Kairauksia tehtiin myös Perttilänmäeltä phjavesialueen itäpulelta Mustijen rannalta. Kairauksissa ei löytynyt hyvin vettäjhtavia maakerrksia. Phjavesialueelle asennettiin kaksi phjavesiputkea ja suritettiin klme kairausta julukuussa 2013 mudstuman laajuuden selvittämiseksi (Liite 3). Vedenttamn killispulella levan ladn khdalla n 25 metriä paksu savikerrs ja kallinpinta varmistettiin kairaamalla kallin. Kairareiästä tuli paineellista phjavettä. Vedenttamn ja jen välillä ei le hydraulista yhteyttä. Havaintputki 2 asennettiin vedenttamn kaakkispulella levan ladn khdalle, jka sijaitsee phjaveden mudstumisalueen reunalla. Nin 13 metriä paksun märän savikerrksen alla n 2 metriä paksu silttikerrs. Phjavedenpinta li putkessa taslla +42,40 eli nin 6,4 metriä maanpinnasta. Vedenttamlla (HP16) phjavedenpinta n nin taslla +45,32. Phjavesiputki 3 asennettiin vedenttamn phjispulelle. Kairaus lpetettiin 26,13 metrissä kairaustankjen lputtua. Maaperässä vaihtelevat hiekka- ja silttikerrkset ja 10,8 syvyydellä alkaa paksu silttikerrs. Phjavedenpinnan tas li kairaushetkellä +45,40. Havaintpisteessä 15 phjavedenpinnan tas n nin +45,69. Vedenttamlta saatava phjavesi mudstuu pääsin vedenttama ympäröivällä mudstumisalueella sekä vedenttamn luteis-/phjispuleisella harjun salla. Vettäjhtavat maakerrkset eivät näyttäisi jatkuvan vedenttamn kaakkispulella. Vaikuttaisi, että peltjen keskellä pilkistävät pienialaiset harjukerrstumat vat suhteellisen jyrkkärinteisiä, eivätkä vettäjhtavat kerrstumat jatku savenalaisina E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

12 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 9/49 kvinkaan laajalle. On myös mahdllista että vettäjhtavat maakerrkset jatkuvat vedenttamn lunaispulella. Vesi-Hydrn (1992) Nummenmaan phjavesialueelta surittaman kepumppauksen keskimääräinen pumppausteh li nin 550 m³/d. Pumppaus alensi phjaveden krkeutta vedenttamlla sekä viereisissä havaintputkissa nin 1,22 1,35 metriä. Pumppauksen vaikutus li nähtävissä myös kuudessa talusvesikaivssa, jista yhden vedensaanti lppui pumppauksen seurauksena. Havaintputken 15 ja Nummenmaan vedenttamn välillä epäiltiin levan vedenttamaluetta pienempi vedenjhtavuus. Harjun laajuus ei selvinnyt kepumppauksen aikana. Kepumppauksen perusteella alueelta n saatavilla hyvänlaatuista phjavettä nin 300 m³/d. Tätä suurempi vedentt keräisi humattavan san vedestä harjun viereisiltä savikkalueilta, jnka seurauksena rautapitisuus vedenttamlla saattaa khta. Laskennallisen mallin mukaan phjavettä n saatavilla nin 500 m³/d, mutta sen seurauksena ttamalueella phjavedenpinta laskisi nin 1,5 2,4 metriä Purnunmäen (A ja B) phjavesialueet Phjavesialueet kuuluvat samaan lude-kaakk-suuntaiseen harjumudstumaan, jssa kallikynnykset vat erttaneet eteläsan (B) maksi pinta-alaltaan pieneksi phjavesialueeksi. Alueen kalliperä n Grandiriittiä. Phjavedenpintjen krkeusvaihtelu n alueella pientä. Phjavedenpinnan krkeus vaihteli vunna 2004 tehdyissä mittauksissa välillä Purnunmäen (A) pintasissa aines n pääasiassa hiekkaa ja sraa, mutta kairausten perusteella vettäjhtavat hiekkakerrkset vat huita. Arvi mudstuvan phjaveden määrästä n kk alueella 255 m³/d, mutta kallipaljastumien takia mudstuma ei le hydraulisesti yhtenäinen. Kallikynnysten seurauksena erilliset phjavesivarastt vat vähäisiä, eikä alue svellu Prnaisten kunnan vedenhankintaan. Phjavettä purkautuu useissa khdin harjumudstumaa ympäröivistä, pienistä lähteistä. Kesällä 2004 tehdyn phjavesiselvityksen perusteella Purnunmäeltä ei löydetty, riittävän antisaa vedenttpaikkaa. Purnunmäen (B) phjavesialuetta ympäröi kallipaljastumat ja mudstuman aines n pääasiassa hiekkaa ja sraa, jssa esiintyy myös vettä heiksti jhtavia hienaineskerrksia. Kaakkispäässä n llut yli 20 metriä paksu deltakerrstuma, jka n suurelta sin kaivettu pis. Phjaveden virtaussuunta n kallikynnyksen mudstamalta vedenjakaja-alueelta khti etelää. Kesällä 2004 suritetun kepumppauksen mukaan sa-alueelta lisi saatavissa vettä vain m³/d, vaikka arvi mudstuvan phjaveden määrästä alueella n 120 m³/d. Heikn antisuuden takia alue ei svellu Prnaisten kunnan vedenhankintaan, mutta phjavesialueella saattaa lla merkitystä paikalliselle vedenhankinnalle. Timenpidesusitukset (Taulukk 9): Nummenmaan phjavesimudstuman laajuutta phjavesialueen eteläsassa tulee selvittää lisätutkimuksin. E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

13 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 10/49 4 POHJAVESITIEDOT 4.1 POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA 4.2 VEDENHANKINTA Valtineuvst hyväksyi vunna 2009 vesienhitsuunnitelmat ja timenpidehjelmat, jissa esitetään tieta vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista timista, jilla vesien hyvä laadullinen ja määrällinen tila saavutetaan vuteen 2015 mennessä. Kymijen-Sumenlahden vesienhitalueen vesienhitsuunnitelmassa ja vesienhidn timenpidehjelmassa Prnaisten phjavesialueita ei le määritelty riskiphjavesialueiksi. Alueiden määrällinen ja kemiallinen tila n arviitu hyväksi. Vesipuitedirektiivi edellyttää riskialueilta minaispiirteiden lisätarkastelua eli sujelusuunnitelmamenettelyä. Mäntsälän Vesi n vastannut vuden 2008 alusta myös Prnaisten kunnan vesihultlaitsten käyttötehtävistä. Mäntsälän Vesi n Mäntsälän kunnan mistama liikelaits. Prnaisten kunta mistaa edelleen vesilaitksen ja päättää timintaalueista, taksista sekä investinneista. Vesijhtverkstn pituus n nin 20 km. Purnunmäen (A ja B) phjavesialueet eivät le vedenhankintakäytössä. Omien vedenttamiden lisäksi Tuusulan seudun vesilaitksen (TSV) timittamaa Päijännetunnelin vedestä imeytettyä tekphjavettä käytetään sittain myös Prnaisten kunnan alueella. Prnaisten kunnan vesihultlaits staa vettä TSV:ltä enintään 220 m³/vrk, mutta määrä tulee tulevaisuudessa nusemaan uusien spimusten myötä yli m³/vrk. Kunnan alueella vesihulttehtäviä hitaa Prnaisten kunnan vesilaitksen lisäksi klme suuskuntaa, jille kunnan vesihultlaits myy vettä. Etelä-Prnaisten Vesisuuskunnalle myydään vettä nin 100 m³/d, Vesisuuskunta Mustijelle enintään 300 m³/d ja Vesisuuskunta Sunelle enintään 140 m³/d. Kunnan vesilaits timii keskustaajamassa sekä asemakaavitetuilla alueilla. Prnaisten vesihulln kehittämissuunnitelman (2011) mukaan Prnaisten kunta n mukana seutuyhteistyössä ja tavitteena n rakentaa Hausjärven seudulle tekphjavesilaits, jssa raakavetenä käytetään Päijänne-tunnelin vettä. Kunnan väestöluvun n ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. 4.3 LISÄVEDENHANKINTA KUNNAN POHJAVESIALUEILTA Hyötinmäen phjavesialueella paksuimmat vettäjhtavat maakerrksen sijaitsevat tdennäköisesti vedenttamn alueella. Phjavesialueen keskisiin julukuussa 2013 asennetun phjavesiputken 5 alueella n myös paksuja vettäjhtavia maakerrksia, mutta phjavesiputkeen ei tullut asennushetkellä vettä. Mudstuman kaakkissassa ei esiinny kairausten perusteella yhtä paksuja vettäjhtavien maakerrksia vaan niiden paksuus n vain nin 5 metriä. On mahdllista, että phjavesialueen keski- ja kaakkissa vat erillistä mudstumisaluetta kuin vedenttamn alue, mutta alueelta ei le välttämättä saatavilla riittävästi phjavettä kunnan tarpeisiin. Mahdllinen lisävedenhankinta vaatisi alueelta lisätutkimuksia ja mahdllisen kepumppauksen. E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

14 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 11/49 Nummenmaan alueelle julukuussa 2013 asennettujen phjavesiputkien perusteella näyttää, että vettäjhtavat maakerrkset eivät jatku savenalaisina kk phjavesialueen leveydeltä. Vettäjhtavat maakerrkset eivät myöskään jatku ainakaan yhtenäisinä vedenttamn kaakkispulella, eikä savenalaisista vettäjhtavista maakerrksista le tarkempaa tieta phjavesialueen kaakkis- ja eteläsassa. Vedenttamlta saatava phjavesi mudstuu pääsin vedenttama ympäröivällä mudstumisalueella sekä vedenttamn luteis-/phjispuleisella harjun salla. Vedenttamn kaakkispulella ei le tdennäköisesti paksuja vettäjhtavia maakerrksia, jista lisi saatavilla riittävästi hyvälaatuista phjavettä kunnan tarpeisiin. Phjavesialueen phjissasta phjavesi virtaa tdennäköisesti khti ttama, eikä alueelta le saatavilla lisävettä ilman, että se vaikuttaisi Nummenmaan vedenttamn vedenantisuuteen. Prnaisten phjavesialueilta n tutkittu lisävedensaantimahdllisuuksia ainakin Purnunmäen (A ja B) phjavesialueilta. Purnunmäen (A) alueella phjavesivarastt vat vähäisiä kallikynnysten seurauksena, eikä kesällä 2004 tehdyn phjavesiselvityksen perusteella löydetty riittävän antisaa vedenttpaikkaa. Purnunmäen (B) alueella kesällä 2004 suritetun kepumppauksen mukaan vettä lisi saatavissa vain nin m³/d. Phjavesialueet eivät svellu Prnaisten kunnan vedenhankintaan. Timenpidesusitukset (Taulukk 9): Mahdllinen lisävedenhankinta Hyötinmäen phjavesialueelta vaatii alueelta lisätutkimuksia ja mahdllisen kepumppauksen. 4.4 VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT Phjavesiesiintymistä n saatavilla vettä hetkellisesti määriteltyjä vedenantisuuksia enemmän, mutta seurauksena n yleensä phjavedenpinnan reilu aleneminen tai kuivana aikana phjaveden saannin estyminen. Liiallinen vedentt vaikuttaa lähteiden virtaamiin sekä sille tihkuvan phjaveden määrään ja hunntaa myös yleensä veden laatua (Fe ja Mn). Vesilain mukaan vedenttmäärän ylittäessä 250 m³/d, samin kuin muu timenpide, jnka seurauksena phjavesiesiintymästä pistuu muutin kuin tilapäisesti phjavettä vähintään 250 m³/d vaatii lupaviranmaisen luvan. Lisäksi kaikki vesihultlaitsten ttamt tarvitsevat vesilain mukaan Etelä-Sumen AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. ELY-keskukselle n tehtävä ilmitus pinta- tai phjaveden ttamisesta, kun tettava määrä n yli 100 m³/d. Aluehallintvirastn myöntämät vedenttluvat vat pidemmän ajanjaksn keskiarvja, jten hetkellisesti vedenttmäärät saavat ylittää lupamäärät, js keskiarv ei ylity. Prnaisten vedenttamt timittavat vettä samaan verkstn eri pulilta verksta. Kummaltakin vedenttamlta pumpataan verkstn yhtä paljn vettä (Taulukk 2). E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

15 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 12/49 Taulukk 2. Tietja Prnaisten phjavesialueilla levista vedenttamista. POHJA- VESIALUE Hyötinmäki Nummenmaa VEDENOTTAMO, OMISTAJA, RAKENNUS- VUOSI Hyötinmäki, Prnaisten kunta, 1974 Nummenmaa, Prnaisten kunta, 1993 POHJA- VESI- ALUEEN VEDEN- ANTOI- SUUS m³/d VEDEN- OTON LUPA- MÄÄRÄ m³/d VEDENOTTO- MÄÄRÄ/ SUURIN PUMPPAUS- MÄÄRÄ m³/d 166 (2012) 228 (9/2013) 64 (2012) 330 (7/2013) VEDENKÄSITTELY YM. Alkalinti natriumhydrksidilla (lipeä), UV-desinfiinti, Tarvittaessa desinfiinti natriumhypklriitilla, Autmatiikka täydennetty 1986, Yksi siiviläputkikaiv Ilmastus, Alkalinti natriumhydrksidilla (lipeä), UVdesinfiinti, Tarvittaessa desinfiinti natriumhypklriitilla, Yksi siiviläputkikaiv 4.5 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU, VALVONTA JA SEURANTA Ssiaali- ja terveysministeriön asetus talusveden laatuvaatimuksista ja valvntatutkimuksista (461/2000) antaa yleiset määräykset talusveden laadulle sekä tarvittaville tutkimuksille. Näiden määräysten tarkitus n taata sellainen talusvesi, jsta ei aiheudu käyttäjälle vaaraa tai terveydellistä haittaa. Talusveden laatuvaatimusten ja -susitusten tulee nudattaa liitteissä 2/1-2 esitettyjä enimmäispitisuuksia. Phjaveden laatuun vaikuttavat mnet tekijät, kuten maaperän ja kalliperän rakenne sekä kemiallinen kstumus ja erilaisten ympäristötekijöiden, kuten asutuksen, maataluden ja tellisuuden päästöt. Phjaveden khnneet rauta- ja mangaanipitisuudet vat usein seurausta savikkjen alaisissa vesissä esiintyvästä happivajauksesta, jnka seurauksena rauta ja mangaani eivät sastu vaan siirtyvät liukisessa mudssa phjaveteen. Rauta värjää veden ruskeaksi ja aiheuttaa mangaanin tapaan sastumia putkiin sekä makuhaittja. Myös alumiini aiheuttaa sastumia ja lisää pistekrrsita. Alhainen ph lisää alumiinin liukenemista. Phjavesialueilta mitattuja vedenlaatutietja n nähtävissä ELY-keskuksen OIVAympäristö- ja paikkatietpalvelusta. Phjavedessä mahdllisesti esiintyvistä haittaaineista n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. Phjavesi täyttää talusvedelle asetetut mikrbilgiset ja kemialliset laatuvaatimukset ja susitukset. Vedenttamiden raakavedet vat laadultaan hyvälaatuisia raakavesiä. Edellisen valvntatutkimushjelman jälkeen laatupikkeamia ei le llut, muutamaa vähäistä mikrbilgista pikkeamaa lukuun ttamatta (Mäntsälän Vesi 2013). Prnaisten alueella veden kvuus n nin 0,6 mml/l (pehmeää). Phjavesi n alueilla hieman hapanta (Kuva 2). Hyötinmäen vedenttamlla klridipitisuus n hieman khlla, mutta pitisuus n alle raja-arvn (Kuva 3). Khnnut pitisuus jhtuu tdennäköisesti Helsingintien sulauksesta. Nummenmaan raakavedestä ja lähtevästä vedestä n mitattu muutamia kertja klifrmisia bakteereja. E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

16 mg/l Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 13/49 Kuva 2. Hyötinmäen ja Nummenmaan vedenttamiden raakaveden ph-pitisuus. Susitusväli ph:lle n 6,5 9, Hyötinmäen vedenttamn klridipitisuus lähtevä vesi Kuva 3. Hyötinmäen vedenttamn lähtevän veden klridipitisuus. Vesijhtmateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi klridipitisuuden tulisi lla alle 25 mg/l Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat Kunnan terveydensujeluviranmaisen tulee yhteistyössä talusvettä timittavan laitksen kanssa laatia säännöllistä valvntaa varten laitskhtainen valvntatutkimushjelma, mikäli talusvettä tetaan vähintään 10 m³/d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Jaksttaisen seurannan avulla n tarkitus selvittää täyttääkö talusvesi asetuksen mukaiset vaatimukset (Liite 2/1). Jatkuvan valvnnan tarkituksena n hankkia säännöllisesti tieta veden laadusta sekä talusveden käsittelyn, erityisesti desinfiinnin tehkkuudesta ja laatuvaatimusten täyttymisestä. Otettavien näytteiden määrä riippuu vedenttmääristä. Kuntien valvntatutkimushjelmat päivitetään 5-vuden välein sekä tarvittaessa. Mäntsälän veden laatima valvnta- E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

17 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 14/49 tutkimushjelma n laadittu vusille Mäntsälän Veden laatiman valvntatutkimushjelman (2013) mukaan Prnaisten Nummenmaan ja Hyötinmäen vedenttamiden käyttötarkkailun näytteitä tetaan vedenttamiden raakavedestä kaksi kertaa vudessa, vedenttamilta lähtevästä vedestä neljä kertaa vudessa ja käyttötarkkailun verkstpisteistä yhteensä 8 näytettä vudessa. Hyötinmäen ja Nummenmaan laitksilla n jatkuvatiminen ph-mittaus lähtevälle vedelle. Vedenttamiden vedenttluvissa n mnesti edellytetty, että phjaveden vaikutuksia seurataan laadittavan tarkkailuhjelman mukaisesti. Hyötinmäen ttamlla tulee mitata phjavedenpinnan krkeutta ttamlla ja sen vaikutusalueella sekä mitata pumpattavia vesimääriä. Nummenmaan ttamlta n lisäksi tarkkailtava tettavan veden laatua sekä vedentn vaikutuksia alueen vesilihin. Tarkkailuhjelmat tulee hyväksyttää Uudenmaan ELY-keskuksella ja tarkkailutiedt timittaa vusittain ELY-keskukseen. Hyötinmäen alueelle asennetaan keväällä 2014 klme phjavesiputkea, jista yksi timii vedenttamn tarkkailuputkena ja kaksi Laukksken suljetun kaatpaikan tarkkailuputkena. Lisäksi Nummenmaan alueelle asennettaan kaksi vedenttamn tarkkailuputkea. Phjavesiputkien asentamisella n tarkitus tehstaa phjavedentarkkailua. Prnaisten vedenttamille ei laadita phjavesiputkien seurauksena tarkkailuhjelmia, vaan uusista putkista tetaan phjavesinäytteet Uudenmaan ELY:n timesta ja jatkssa putkien tarkkailusta hulehtii Mäntsälän Vesi. Timenpidesusitukset (Taulukk 9): Uusista phjavesiputkista tetaan phjavesinäytteet Uudenmaan ELY:n timesta ja jatkssa putkien tarkkailusta hulehtii Mäntsälän Vesi. Tarkkailuhjelmista sekä valvntatutkimushjelmasta saadut phjaveden laadun tarkkailutulkset tulee timittaa ELY-keskukseen ja päivittää ympäristöhallinnn tietkantihin. 5 POHJAVESIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Yleiskuva maankäytön jakautumisesta Prnaisten phjavesialueella n nähtävissä kuvasta 4. Phjavesialueet vat lähes kknaan maa- ja metsätaluskäytössä, mutta myös asutusta n paikin runsaasti. Kaavitus ja rakentaminen vaikuttavat phjaveden mudstumisalueen pinta-alaan ja vedenttamiden lähialueilla tulisikin välttää rakentamista. Tulevaan maankäyttöön vidaan tehkkaimmin vaikuttaa juuri kaavituksella ja lisäksi kaavituksella vidaan sujella tärkeitä phjavesialueita tulevaisuuden riskeiltä. Maankäyttö- ja rakennuslailla (1999/132) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksella (1999/895) säädellään kaavitusta ja rakentamista. Maakunta- ja yleiskaavalla vidaan määrittää alueille sijittuvia timintja. Tämä mahdllistaa esimerkiksi riskitekijöiden sijittamisen phjavesialueiden ulkpulelle. Asemakaavalla vidaan pulestaan täsmentää rakentamista ja maankäyttöä kskevia timintja. Asemakaavalla vidaan esimerkiksi vaikuttaa öljysäiliöiden sijittamiseen ja jätevesien käsittelyyn sekä maa-aineksen ttn. Kaavissa ja rakennusjärjestyksessä n annettu phjavesialueita kskevia määräyksiä. Phjavesialueilla ei le vireillä kaavahankkeita. E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

18 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 15/49 Kuva 4. Maankäytön yleiskuva Prnaisten phjavesialueilla (SYKE CLC 2013). E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

19 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 16/ MAAKUNTAKAAVA 5.2 YLEISKAAVA 5.3 ASEMAKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 4 luvun mukaan maakuntakaava pitää sisällään yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämiseksi ja yhdyskuntarakenteen periaatteeksi. Samalla se timii hjeena muutettaessa ja laadittaessa yleis- ja asemakaavaa sekä muussa alueiden käytön järjestämisessä. Prnaisissa n vimassa Uudenmaan maakuntakaava, jka n vahvistettu ympäristöministeriön timesta sekä 1. vaihemaakuntakaava, jka sai lainviman Lisäksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa ja n parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan uudistaminen n vireillä. Kaavassa Hyötinmäen phjissa sekä Nummenmaan eteläsa n määritelty taajamatimintjen alueeksi. Hyötinmäen kuntradan alue n lisäsi määritelty virkistysalueeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 5 luvun mukaan yleiskaava timii yksityiskhtaisen kaavituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustana. Yleiskaava vi kskea kk kuntaa tai sen tiettyä sa-aluetta, jllin sitä kutsutaan sayleiskaavaksi. Prnaisten sayleiskaavat vat lainvimaisia. Eteläisten kylien sayleiskaava ( ) n vimassa Hyötinmäen phjavesialueella phjisinta saa lukuun ttamatta. Phjavesialue n määritelty asuinviher- sekä maa- ja metsätalusalueeksi. Phjisten kylien sayleiskaava ( ) n vimassa Nummenmaan phjavesialueen phjis- ja itäsassa sekä Purnunmäen (A ja B) phjavesialueilla. Phjavesialueet n määritelty asuinsekä maa- ja metsätalusalueeksi. Kirknkylän sayleiskaava ( ) n vimassa Hyötinmäen phjis- sekä Nummenmaan eteläsassa. Phjavesialueet n määritelty asuin- sekä maa- ja metsätalusalueeksi. Phjavesialueille n kaavissa annettu seuraavia kaavamääräyksiä kskien phjavesialueita. - Alueella n kemikaalien ja phjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastinti kielletty. - Öljysäiliöt n sijitettava rakennusten sisätilihin tai suja-altaaseen, jnka tilavuus vastaa vähintään varastivan öljyn enimmäismäärää. - Jätevesien imeyttäminen maaperään n kielletty. - Rakentaminen, jitukset ja maankaivu n tehtävä siten, ettei aiheudu phjaveden laatumuutksia tai pysyviä muutksia phjaveden krkeuteen. Lisäksi Ktjärven sayleiskaava ( ) n vimassa Hyötinmäen phjavesialueella levan pururadan alueella. Alue n määritelty kaavassa urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi. Kaavamääräyksissä phjavesialueen käyttöä suunniteltaessa tulee hulehtia siitä, ettei alueen käyttömahdllisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä phjavesivarjen laatua. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 7 luvun mukaan asemakaava n yksityiskhtaista järjestämistä sekä rakentamista ja kehittämistä kskeva suunnitelma. Asemakaavalla määrätään tapahtuvaa maankäytön suunnittelun sekä annetaan määräyksiä haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai rajittamiseksi. Asemakaava-alueelle ei saa sijittaa timintja, jtka vat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajittamista kskevien asemakaava- E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

20 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 17/49 määräysten vastaisia. Prnaisissa Hyötinmäen tellisuusalue n asemakaavassa, mutta muuten phjavesialueilla ei le asemakaavitettuja alueita. 5.4 RAKENNUSJÄRJESTYS Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) 14 :n mukaan rakennusjärjestyksellä n tarkitus edistää rakentamista ja helpttaa kaavituksen tteutumista. Rakennusjärjestyksessä annetaan määräyksiä paikallisista lista jhtuvien kulttuuri- ja lunnnarvjen sekä rakentamisen säilymisestä. Prnaisten kunnassa rakennusjärjestys n tullut vimaan (Prnaisten kunta 2013). Sama rakennusjärjestys n vimassa Prnaisten, Asklan, Myrskylän ja Pukkilan kunnissa. Rakennusjärjestyksessä n annettu erityismääräyksiä tärkeille phjavesialueille. - I ja II lukan phjavesialueilla öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt sekä jätevesijärjestelmät n sijitettava niin, ettei niistä le phjaveden pilaantumisvaaraa. - I ja II lukan phjavesialueilla tehtävissä maanrakennustöissä n erityistä humita kiinnitettävä phjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa n phjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jätettävä riittävä sujakerrs. Täyttöjen n ltava sveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. Rakentajan n pyydettäessä sitettava sujakerrksen riittävyys ja täyttömaiden sveltuvuus. - Öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastt tulee sijittaa maan päälle ja rakentaa kaksivaippaisena rakenteena tai varustaa sellaisella sujaaltaalla, jka estää surat valumat maastn säiliön rikkutuessa tai muun vahingn yhteydessä. - Phjavesialueilla vesikäymälöiden jätevesi tai erttelevan kuivakäymälän virtsa n jhdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesiä ei vida jhtaa tiiviissä putkessa phjavesialueen ulkpulelle. Phjavesialueella jätevesien imeyttäminen n kielletty. - Phjavesialueilla maalämpöjärjestelmissä ei saa käyttää sellaisia lämpönesteitä, jtka vat haitallisia phjavedelle. - Mikäli rakennuspaikan ja ympäröivän alueen maaperä n pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, n se tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. Timenpidesusitukset (Taulukk 9): Kunnan rakennusjärjestyksessä tulee kieltää uudet maalämpöjärjestelmät I lukan phjavesialueilla. 5.5 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnan alueella n vimassa Prvn alueellisen jätelautakunnan jätehultmääräykset, jtka vat Prnaisten lisäksi vimassa myös Asklassa, Prvssa, Lviisassa ja Sipssa (Prvn alueellinen jätelautakunta 2013). Jätehultmääräykset vat tulleet vimaan Määräysten tarkitus n ehkäistä jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Jätehultmääräyksillä pyritään vaikuttamaan yksityisten sekä muiden kiinteistöjen jätteiden keräykseen ja säilytykseen. Ongelmajätteiden ja vaarallisten aineiden puutteellinen säilytys vi jhtaa maaperän ja phjaveden pilaantumisen. - Kmpstria ei saa sijittaa 15 metriä lähemmäs talusvesikaiva. - Lannitevalmistelain mukaisesti käsitellyn kiinteistöllä syntyvän lietteen levittäminen pellille n sallittua vain haja-asutusalueella, lukuun ttamatta phjavesialueita. E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma

21 Swec Ympäristö Oy Prnaisten kunta E Phjavesialueiden sujelusuunnitelma 18/49 - Nestemäiset vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, tulee säilyttää suljetuissa astiissa, jtka n sijitettu tiivisphjaiselle, viemäröimättömälle ja riittävin reunakrkkein varustetulle alustalle. - Jätteiden hylkääminen luntn n kielletty. 6 RISKIKARTOITUKSEN LAATIMINEN Sujelusuunnitelmaan kuuluu phjavesialueilta tehtävä riskikhteiden kartitus. Tieta riskikhteista n saatu kunnan viranmaisilta, ELY-keskukselta, maastkäynneiltä, ympäristö- ja maa-ainesluvista sekä aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Riskin suuruuteen vaikuttavat lähinnä khteen sijainti, haitta-aineet ja niiden määrä sekä nnettmuuden tdennäköisyys. Riskikhteiden sijainnilla maaperään ja phjaveden virtaukseen nähden sekä etäisyydellä vedenttamihin n merkitystä määriteltäessä riskin suuruutta. Haitta-aineiden kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat maaperän ja haitta-aineen kemialliset minaisuudet sekä ilmast. Maaperän minaisuuksista vedenjhtavuus ja kerrsrakenteet vaikuttavat haitta-aineiden kulkeutumiseen. Npeinta kulkeutuminen n hyvin vettä läpäisevässä ja jhtavassa sra- ja hiekkamaassa ja savikt vivat kknaan estää haitta-aineiden pääsyn syvemmälle maaperään ja phjaveteen. Phjavesimudstuman klla n myös vaikutusta haitta-aineiden leviämiseen phjavedessä. Riskikhteista saatujen tietjen perusteella aiheutuva riski n arviitu erittäin pieneksi, pieneksi, khtalaiseksi tai suureksi. Riskikhteille n määritelty timenpiteitä riskien pienentämiseksi tai pistamiseksi ja timenpiteiden surittamiselle n määritelty aikataulu sekä tteuttaja (Taulukk 9). Kunnan ympäristönsujelusta vastaava Asklan ympäristösujeluyksikkö suritti kiinteistökyselyn välisenä aikana Prnaisten ja Pukkilan alueilla. Kysely lähetettiin kiinteistönmistajille ja kyselyyn li myös mahdllista vastata sähköisellä lmakkeella. Kyselyssä selvitettiin phjavesialueilla levien kiinteistöjen öljy- ja plttainesäiliöitä ja niiden rakenteita sekä maalämpöjärjestelmiä, jätevedenkäsittelyä, käymälätyyppiä, talusveden hankintaa sekä tellista timintaa ja maatalustimintaa (Liite 6). Kyselyn tulksista n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. 7 RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT Phjavesialueilla sijaitsee riskikhteita, jtka n kartitettu sujelusuunnitelmassa. Phjavesialueiden riskikhteet muuttuvat ajan myötä, jten sujelusuunnitelmaa tulee päivittää. Phjavettä pilaavat aineet vivat päätyä veteen hitaasti, jten niitä vi esiintyä myös päästölähteen pistuttua. Phjavesialueille sijittuu pilaantuneita tai pilaantuneeksi epäiltyjä maa-aluetta. Näytteentn kehittyessä aikaisemmin selvitetyt ja sin kunnstetut alueet vivat vaatia uusia tutkimuksia esimerkiksi ennen kaavituksen laatimista tai alueen rakentamista. 7.1 LIIKENNE JA TIENPITO Liikenteen ja tienpidn riskit syntyvät lähinnä vaarallisten aineiden kuljetuksista, liikennennettmuuksista ja maanteiden sulauksesta. Riskin pienentämiseksi vidaan rakentaa sujaus tai määrittää vaarallisten aineiden kuljetusreitit niin, että E _Prnainen_pv-sujelusuunnitelma