Luvian kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Luvian kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA AITAAMINEN PIHA-ALUE /PIHAMAA TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN OSOITEMERKINTÄ RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA RANTAVYÖHYKKEET, JOILLA EI OLE SUUNNITTELUTARVETTA SUUNNITTELUTARVEALUE VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN

2 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN KAUPUNKITILA ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT JÄTEHUOLTO MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN VOIMAANTULO

3 RAKENNUSJÄRJESTYS MÄÄRÄYKSET 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa levien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista kskevien säännösten ja määräysten lisäksi n Luvian kunnassa nudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, js ikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Sumen rakentamismääräyskkelmassa ei le asiasta tisin määrätty (MRL 14 4 mm.). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 2. LUPAJÄRJESTELMÄT Kunnan rakennusvalvntaviranmainen n ympäristölautakunta. Päätösvallan siirtämisestä määrätään jhtsäännössä. 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Olevaan asuntn kuuluvan enintään 20 m 2 :n tai maataluden harjittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 60 m 2 :n suuruisen muun talusrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen svelletaan ilmitusmenettelyä. Olevaan lmarakennukseen liittyvän enintään 10 m 2 :n suuruisen talusrakennuksen rakentamiseen svelletaan ilmitusmenettelyä. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Rakennuksen rakentamiseen n haettava rakennuslupa lukuun ttamatta seuraavia hankkeita, kun ne vat vähäisempiä kuin rakennus. 3

4 Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n njalla määrätään timenpideluvan hakemisesta tai ilmitusmenettelyn sveltamisesta kunnan alueilla seuraavasti: TOIMENPIDELUPA HAETTAVA x ILMOITUS TEHTÄVÄ 1. asemakaava-alue 2. sayleiskaava-alue 3. rantasayleiskaavaalue (ehdtus ) 4. muut alueet Timenpide: Kunnan sa-alue ) Rakennelma (rakentaminen) kats enintään 20 m 2 (1/3 kats enintään 60 m 2 seinäpinta-alasta auki) x x x - vaja enintään 20 m 2 - kiski - käymälä - esiintymislava - muu vastaava rakennelma 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka x x - kkntumispaikka x x 4

5 - asuntvaunualue tai vastaava x x x x - katsm x x x x - yleisöteltta tai vastaava x x x x 3) Liikuteltava laite - asuntvaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, jka ei liity tavanmaiseen retkeilyyn tai veneilyyn x x x x 4) Erillislaite (rakentaminen) - mast x x x - piippu (piipun sa yli 5 m) - varastintisäiliö (maanpäällinen sa yli 20m 2 ) - hiihthissi x x x x - muistmerkki - suurehk antenni (halkaisija yli 1 m) x - tuulivimala x x x x - suurehk valaisinpylväs tai vastaava x 5) Vesirajalaite (rakentaminen) - suurehk laituri (yli 5 venepaikkaa) - muu vesirajaa muuttava tai siihen lennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallnmurtaja tai vastaava x x x x x x 6) Säilytys- tai varastintialue (järjestäminen) - muusta alueesta ertettu suurehk varastinti- tai x x x 5

6 pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutimenpide - rakennuksen julkisivun muuttaminen kattmudn, katteen tai sen värityksen x x x x muuttaminen - ulkverhuksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen - ikkunajan muuttaminen 8) Mainstimenpide - muun kuin lunnnsujelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulksalle mains- tai muussa kaupallisessa tarkituksessa taikka ikkunaa peittävän mainksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erttava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri 10) Kuntakuvajärjestely - muut kunta- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutkset x x x Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jtka eivät edellytä lupa- tai ilmitusmenettelyä, n kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden n speuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille khtuutnta haittaa. Menettelytapamääräyksiä 6

7 Ilmitukseen n liitettävä tarpeellinen selvitys timenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvntaviranmaisen tulee ilmituksen sijasta edellyttää rakennus- tai timenpideluvan hakemista, js se yleisen edun tai naapurien ikeusturvan kannalta n tarpeen (MRL mm.). Rakentamiseen tai muuhun timenpiteeseen vidaan ryhtyä, jllei rakennusvalvntaviranmainen 14 päivän kuluessa ilmituksen vastaanttamisesta le edellyttänyt luvan hakemista ilmitettuun hankkeeseen (MRL mm.). Ilmitus raukeaa, ellei timenpidettä le alitettu ja saatettu lppuun klmen vuden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyyden tisen mistamalla tai hallitsemalla maalla levasta rakennuksesta tulee lla vähintään 8 metriä. Rakennuslupia myöntävä viranmainen vi kuitenkin hyväksyä lupahakemuksesta muunkin etäisyyden, mikäli palturvallisuus tai muut määräykset niin sallivat. Meluhaittjen trjumiseksi rakennuksen etäisyyden tiealueen reunasta mitattuna tulee lla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi leskeluun tarkitettua melulta sujattua piha-aluetta. 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja lunnnympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee lla sellainen, että maiseman lunnnmukaisuus mahdllisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltalueilla rakentaminen tulee sijittaa mahdllisuuksien mukaan lemassa levien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa n mahdllisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan lunnnmukaisuus sekä säästettävä arvkkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, lunnn merkittäviä kauneusarvja ja erikisia lunnnesiintymiä kuten siirtlhkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avimeen maastn tulee erityistä humita kiinnittää rakennuksen krkeusasemaan, mutn, ulkmateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa spivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vauriitunut tai muuten ympäristöä rumentava sa pihamaasta n istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kknaisuuteen spivaan asuun. 7

8 Oleva rakennuskanta Rakennettaessa levien rakennusten yhteyteen n rakentamisen svelluttava nudatettuun rakennustapaan ja lemassa levaan rakennuskantaan sijituksen, kn, mudn, ulkmateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn salta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee mudstaa ympäristökuvaltaan spusuhtainen kknaisuus. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hit Rakennettu ympäristö n pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnssa (MRL mm.). Ympäristöön lennaisesti vaikuttavien ulkvarastjen, kmpstintitai jätesäiliöiden tai -katsten ympärille n tarvittaessa istutettava näkösuja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee pistaa niin pian kuin teknisesti n mahdllista. Ympäristön valvnta Kunnan ympäristölautakunta surittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkitettua ympäristön hidn valvntaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankhtina. Katselmuksen ajankhdista ja alueista n ilmitettava kiinteistönmistajille ja -haltijille ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. 3.4 AITAAMINEN Kiinteän puu- tai kiviaidan saa tehdä enintään 1,2 m:n krkuisena. Vanhihin kiinteistöihin ja nudatettuun rakennustapaan sveltuvien perinteisten kiinteiden aitjen tekemistä yhdistettynä pensasistutuksiin tulee elvyttää. Aidan tulee materiaaleiltaan, krkeudeltaan ja muulta ulkasultaan sveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa leva kiinteä aita n tehtävä kknaan tntin tai rakennuspaikan pulelle. Aita n tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, jka ei le naapuritntin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnssa tntin tai rakennuspaikan haltija. Tnttien tai rakennuspaikkjen välisen aidan tekemiseen ja kunnssapitämiseen vat kummankin tntin tai rakennuspaikan haltijat velvlliset sallistumaan puleksi kumpikin, jllei velvllisuuden muunlaiseen jakamiseen le erityistä syytä. Mikäli asiasta ei svita, siitä päättää rakennusvalvntaviranmainen. Tntille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijiteta rajalle, tulee sijittaa siten, että se n piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkituksenmukainen ja hullettavissa. 8

9 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivana pit Rakennuspaikka tulee salajittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitatn jhtaminen n järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa jhtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan krkeusasema Pihamaan krkeusaseman tulee speutua ympäristön krkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja tteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tntin rajan yli naapurin pulelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä n tettava humin liikenneturvallisuus. Maanalaiset jhdt ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä levat maanalaiset jhdt ja rakenteet n suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. 3.7 OSOITEMERKINTÄ Millin rakennus ei ultu katuun, muuhun liikenneväylään tai tntin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, sitenumer tai sen sittava hjaus n sijitettava kiinteistölle jhtavan ajväylän alkupäähän Ositenumerinnin n ltava tteutettuna viimeistään rakennuksen käyttööntttarkastuksessa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista n säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, rakennuspaikan n ltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2. Uudestaan rakentaminen, peruskrjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan surittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä n määrätty, js rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei svelleta alueella, jlla n vimassa rakennuskielt asemakaavan laatimista varten. 9

10 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Asemakaava-alueen ulkpulella sijaitseville rakennuspaikille saa rakentaa enintään yhden yksiasuntisen asuinrakennuksen. Yli 5000 m 2 :n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi yksiasuntista tai yhden kaksiasuntisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkitukseen liittyviä talusrakennuksia Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrsala saa lla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.. Rakentaminen kellariin ja ullaklle Asemakaava-alueen ulkpulella vidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkituksen mukaisten tiljen sijittaminen maanpinnan alapulelle tai ullakn taslle, mikäli se ttaen humin rakennus ja sen käyttötarkitus sekä sveltuminen rakennettuun ympäristöön n mahdllista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA- ALUEELLA Rantarakentamista hjataan ikeusvaikutteisella rantasayleiskaavalla. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä humita kiinnittää rannan vakavuuteen, rakennusten krkeusasemaan, mutn, ulkmateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääsin säilyttää ja vain harventaminen n sallittua. Asuin- ja talusrakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee lla sellainen, että maiseman lunnnmukaisuus mahdllisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkrkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä levasta vaatimuksesta ei muuta jhdu, lla vähintään 30 metriä. Saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee lla kuitenkin vähintään 15 metriä. 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella rakennuspaikalla saa lla enintään yksi yksiasuntinen yksikerrksinen (1/2 I I 1/3) lma-asunt, jnka kerrsala saa lla enintään 100 m 2. Saunarakennuksen kerrsala saa lla enintään 20 m 2 ja talusrakennusten yhteensä enintään 20 m 2. Rakennuspaikan kknaisrakennusikeus saa lla enintään 140 m 2 ja rakennusten määrä enintään 4 kpl. 10

11 Kalataluskäytössä levalle tilalle saa rakentaa vesialueen rajaan venesujan RANTAVYÖHYKKEET, JOILLA EI OLE SUUNNITTELUTARVETTA Kunnan alueella ei siteta alueita, jilla rantavyöhykettä kskeva kaavitusvelvite ei le vimassa. 6. SUUNNITTELUTARVEALUE Rakennusvalvntaviranmainen ratkaisee tapauskhtaisesti MRL:n njalla svelletaank rakennushankkeeseen MRL 16 :n suunnittelutarvealuetta kskevia säännöksiä. 7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Talusveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee lla riittävästi laadultaan sveltuvaa talusvettä. Jätevesien käsittely Jätevedet tulee jhtaa yleiseen viemärilaitkseen. Mikäli liittyminen yleiseen viemärilaitkseen n teknisesti mahdtnta tai taludellisesti khtuutnta, tulee jätevesien käsittelyssä nudattaa hjetta "Jätevesien käsittely haja-asutusalueella Prin seudulla". Haja-asutusalueella jätevesien jhtamisesta n jätettävä ilmitus rakennusvalvntaviranmaiselle. Erityismääräyksiä tärkeille phjavesialueille Tärkeillä phjavesialueilla öljy- ja plttainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastt tulee sijittaa maan päälle tiiviisiin suja-altaisiin ja varustaa ylitäytönestlaittein sekä vutjen tarkkailu/hälytysjärjestelmällä. Phjavesialueella jätevesien jhtaminen jaan tai imeyttäminen maaperään n kielletty. 8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen krjaamisessa n tettava humin kunkin rakennuksen minaispiirteet, eikä krjaaminen saa ilman erityisiä perusteita jhtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta pikkeavaan lpputulkseen. 9. KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN Rakentamisessa tulee humiida Keskustan kehittämissuunnitelma. 11

12 10. RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA Rakennuskaavaa täydentämään vidaan laatia erillisiä rakentamistapahjeita 11. YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA / JULKINEN TILA Katujen ja muiden yleisten alueiden, kuten puistjen ja aukiiden tulee täyttää hyvän kuntakuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. 12. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Asemakaava-aluetta kskevat lisämääräykset: Millin asemakaavassa ei le määrätty tai esitetty krttelissa tai krttelinsassa rakennuspaikkaa tai sen vähintä pinta-alaa tulee nudattaa tämän pykälän määräyksiä. Rakennuspaikan rakennusikeus ja minimipinta-ala: Asuinkerrstala (AK), asuin-, liike- ja timistrakennusta (AL) varten tarkitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rivitala ja muuta kytkettyä asuinrakennusta (AR) varten tarkitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 25 %, rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 40 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillispientala (AO) ja asuinpientala (AP) sekä maatilan talusrakennusta (AM) varten tarkitetun rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuin- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkitetun rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, mihin ei lueta kasvihuneita. (Rakennuspaikan tulee lla pinta-alaltaan vähintään 3000 m 2.) Hultasemarakennusta (LH) varten tarkitetun rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 30 % rakennuspaikan pinta-alasta. Yleistä rakennusta (Y) varten tarkitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 % ja rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. Tellisuus ja varastrakennusten (T) varten tarkitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 % ja rakennuspaikan kerrsala saa lla enintään 40 % rakennuspaikan pinta-alasta. Maa- ja metsätalusalueeksi (M) tarkitetulle alueelle saa rakentaa ainastaan maanviljelystä, karjanhita tai metsätalutta palvelevia rakennuksia.(rakennuspaikan pinta-alan n ltava vähintään m 2.) 12

13 13. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvkkaat puut ja merkittävät lunnntilaiset tntinsat tulee sujata työmaa-aikana hulellisesti. Rakennusvalvntaviranmainen vi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvttaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan sujaussuunnitelman. 14. JÄTEHUOLTO Kiinteistöjen tulee liittyä kk kunnan alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Ranta-alueilla timii kunnan järjestämä ja muualla spimusperusteinen jätteenkuljetus. 15. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN 15.2 VOIMAANTULO Ympäristölautakunta vi piketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jllei se merkitse määräyksen tavitteen lennaista syrjäyttämistä. Kun piketaan rakennuspaikan vähimmäiskka, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä kskevista määräyksistä rannilla, lupa vidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavitusta. Ennen asian ratkaisemista n hankittava kunnanhallituksen tai, js lausunnn antaminen n annettu muun viranmaisen tehtäväksi, tämän lausunt. Tällä rakennusjärjestyksellä kumtaan Luvian kunnan helmikuun 28 päivänä 1994 hyväksytty rakennusjärjestys. 13