PARAISTEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA. Lauri Joronen 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARAISTEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA. Lauri Joronen 2014"

Transkriptio

1 PARAISTEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Jrnen 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE POHJAVESIALUELUOKAT POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN VESIENHOIDON JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMINEN VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET Paraisten I lukan phjavesialueet TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Bläsnäsin phjavesialue Strmälön phjavesialue Vikmin phjavesialue Finbyn phjavesialue Rsklaxin phjavesialue Verkanin phjavesialue Hutskärin ja Mssalan phjavesialueet POHJAVESITIEDOT POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA VEDENHANKINTA VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU, VALVONTA JA SEURANTA Phjavesialueiden vedenlaatutietja Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat POHJAVESILUOKAN MUUTOSEHDOTUKSET POHJAVESILUOKITUKSEN POISTAMINEN POHJAVESILUOKKAAN NOSTAMINEN POHJAVESIEN SUOJELUTOIMENPITEET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET POHJAVESIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS SEKÄ KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS JA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA VIREILLÄ OLEVAT KAAVAHANKKEET RAKENNUSJÄRJESTYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET POHJAVESIMUODOSTUMISTA SUORAAN RIIPPUVAISTEN PINTAVESI- JA MAAEKOSYSTEEMIEN SELVITYKSET TILANNE POHJAVESIALUEILLA RISKIKARTOITUKSEN LAATIMINEN RISKIÄ AIHEUTTAVAT TOIMINNOT LIIKENNE JA TIENPITO Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset MAA-AINESTEN OTTO Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 31

3 9.3 MAA- JA METSÄTALOUS Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset POLTTONESTEEN JAKELUASEMAT Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset ÖLJYSÄILIÖT Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset MUUNTAMOT Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINTA POHJAVESIALUEILLA Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset PILAANTUNEET MAA-ALUEET JA ROSKAAMINEN Paraisten I lukan phjavesialueet Rskaaminen Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset PUTKISTOT, VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset MAALÄMPÖKAIVOT Paraisten I lukan phjavesialueet Riskiarviinti Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET: Liite 1. Phjaveteen liittyvä lainsäädäntö sekä hjeet ja susitukset Liite 2. Talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset sekä phjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmät Liite 3. Kiinteistökyselylmake Liite 4. Phjavesialuekartat

4 PARAISTEN KAUPUNKI POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Phjavesialueiden sujelusuunnitelman tarkitus n pyrkiä sujelemaan I ja II lukan phjavesialueet ehkäisemällä phjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttämään phjavesiesiintymien antisuudet ennallaan. Sujelun ensisijaisena tavitteena n kaikkien uusien riskien välttäminen ja lemassa levien riskien miniminti. Suunnitelmallisuus ja riittävä tiet phjavesialueista n välttämätöntä, jttei timintja rajitettaisi liikaa. Sujelusuunnitelman tarkitus n timia hjeena ja apuna esimerkiksi viranmaisvalvnnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Phjavesitietja hyödyntävät muun muassa vesihultlaitkset, ympäristönsujelu-, rakennus-, kaavitus-, maa-aineslupa- ja terveydensujeluviranmaiset, maaseutuhallint sekä asukkaat ja timinnanharjittajat. Phjavesialueiden sujelusuunnitelmamenettely täydentää ja sin krvaa vesilain mukaiset suja-aluepäätökset. Sujelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintvirastssa (AVI), eikä sillä le välittömiä tai sitvia juridisia seurausvaikutuksia. Sujelusuunnitelma vidaan hyväksyä kunnan-/kaupunginvaltuustn käsittelyssä. Phjavesien sujelussa tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesiplitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Tämä sujelusuunnitelma nudattaa ympäristöministeriön hjeistusta sujelusuunnitelmien laatimiselle. Paraisten alueella sijaitsee yhteensä 15 phjavesialuetta. Sujelusuunnitelma laaditaan vedenhankinnan kannalta tärkeille I lukan phjavesialueille, jita n Paraisilla Bläsnäs, Strmälö, Vikm, Finby, Rsklax, Verkan, Hutskär ja Mssala. Rsklaxin alueella kyseessä n vunna 2002 laaditun sujelusuunnitelman päivittäminen. Lisäksi kaupungin alueella sijaitsee Hakenkrpin, Sandön, Käldingen, Sellmn, Sydmn, Falletin ja Strskgenin vedenhankintaan sveltuvat II lukan phjavesialueet. Paraisten I lukan alueista Bläsnäs sijaitsee Paraisten keskustan alueella, Strmälö Airistlla, Finby ja Vikm Nauvssa, Verkan ja Rsklax Krppssa ja Hutskarin ja Mssalan kalliprakaivt vat Hutskarissa. Kalliprakaivjen khdalla phjavesialuetta ei le rajattu vaan kyseessä n pistemäiset phjavesialueet. Kaupungin vedenhankintakäytössä n tällä hetkellä muut I lukan phjavesialueet paitsi Bläsnäs. Vuden 2014 aikana Parainen tulee saamaan käyttöön Turun Seudun Veden tekphjavettä Parainen - Kaarina siirtlinjan valmistuttua. Kaupungin talusvesi tetaan tällä hetkellä makeanvedenaltaasta sekä phjavesimudstumista, mutta tulevaisuudessa vesi tullaan saamaan TSV:ltä ja mista phjavedenttamista. Phjavesialueita uhkaavat useat riskitekijät, kuten liikenne ja tienpit, asutus, maa-ainesten tt sekä maatalus, jiden vaikutukset selvitetään suunnitelman yhteydessä. Parainen käyttää sittain vedenhankinnassa paikallisia phjavesivarja, jten sujelusuunnitelman laatiminen ja alueiden sujelu n tulevaisuuden vesihulln kannalta erittäin tärkeää. Tähän sujelusuunnitelmaan kerätään yhteen phjavesialueilta levaa tutkimustieta, jnka phjalta täydennetään sekä päivitetään lemassa levia tietja phjavesimudstumista. Työssä päivitetään phjavettä uhkaavat riskitekijät ja annetaan timenpidesusituksia riskien vähentämiseksi sekä ehdtuksia timenpiteiksi vahinktapauksissa. Sujelusuunnitelmassa määritellään myös phjavesialueilla mahdllisesti tarvittavat lisätutkimukset.

5 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 Sujelusuunnitelmaa varten perustettiin hjausryhmä, jhn kuuluvat seuraavat jäsenet: Lauri Jrnen Matias Jensén Petri Huvila Manne Carla Carl-Sture Österman Heidi Saarist-Levin Dina Häyry Sanna-Liisa Sujast Erika Liesegang Tiina Trkkeli-Pitkäranta Knut Lehtinen Paraisten kaupunki Paraisten kaupunki Paraisten kaupunki Paraisten kaupunki Paraisten kaupunki Paraisten kaupunki Paraisten maaseututimist Varsinais-Sumen ELY-keskus Varsinais-Sumen ELY-keskus Liedn kunnan ympäristöterveyspalvelut Varsinais-Sumen aluepelastuslaits 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Lainsäädäntö sisältää määräykset ja keint phjavesien sujelulle. Phjavesien sujeluun vaikuttavat pääasiassa ympäristönsujelulaki (86/2000) ja vesilaki (587/2011). Uusi vesilaki astui vimaan ja myös uudessa laissa aiemman phjaveden muuttamiskielln tarkittamat timenpiteet sekä muu yli 250 m³/vrk vedentt edellyttävät vesitalusluvan hakemista. Lisäksi kaikki vesihultlaitsten uudet ttamt tarvitsevat vesilain mukaan AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. Vesilain 3 luvun 2 :n (vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus) mukaan vesitalushankkeella n ltava aluehallintvirastn lupa, js se vi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkrkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka phjaveden laatua tai määrää (Liite 1/1). Lainsäädännön kannalta n tarpeen humiida myös valtineuvstn asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2006) ja sen phjavesiä kskeva muutsasetus (VNA 342/2009), jka sisältää vaarallisten aineiden päästön suraan tai välillisesti phjaveteen (Liite 2/3). Vesienhidn järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006) muuts (341/ ) määrittelee phjaveden ympäristönlaatunrmit, jiden perusteella vesienhidn suunnittelussa määritetään riskiphjavesialueet ja arviidaan phjavesialueen tila (Liite 2/4). Myös muissa laeissa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) sekä maaaineslaissa (1981/555) n phjaveden sujeluun liittyviä säädöksiä (Liite 1/2-3). Erityisesti phjaveden sujeluun liittyvät vesilaissa leva vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2) sekä ympäristönsujelulaissa leva phjaveden pilaamiskielt (1:8) (Liite 1/1). Näihin kieltihin sisältyy phjaveden vaarantamisen käsite, jnka mukaan pelkän phjaveden pilaantumisuhan aiheuttaminen n kiellettyä. Kiellt vat vimassa myös phjavesialueiden ulkpulella. Vedenttamiden ympärille vidaan määrätä myös suja-alue vesilain (4:11) mukaan (Liite 1/2). Ympäristönsujelumääräykset ttavat humin paikalliset lsuhteet ja niillä vidaan vähentää phjavesiin khdistuvia riskejä ja estää phjavesien likaantumista. Paraisten ympäristönsujelumääräykset vat tulleet vimaan (Paraisten kaupunki 2011). Ympäristönsujelumääräyksissä n phjavesialueilla humiitu jätevesien käsittely, ajneuvjen, erilaisten kneiden ja mattjen pesu, eläinsujat ja laitumet, lannan, lannitteiden ja virtsan levitys, trjunta-aineiden käyttö, lumenkaatpaikkjen sijittaminen ja sulamisvesien käsittely, jätehult, plttaineiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus, pienet

6 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 plttnesteiden jakeluasemat sekä kiinteistöllä tapahtuva varastinti. Ympäristönsujelumääräyksistä n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE 3.1 POHJAVESIALUELUOKAT Kartitetut phjavesialueet lukitellaan käyttökelpisuuden ja sujelutarpeen mukaan eri lukkiin. I lukan phjavesialue vi lla myös pistemäinen, jllin phjavesialue n rajaamatta. Näiltä alueilta n esitetty vain vedenttkaivt pistemäisenä tietna. I lukan phjavesialueet vat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita. Määritelmältään I lukan phjavesialue n sellainen vedenhankinnan kannalta keskeinen resurssi, jta jk käytetään tai tullaan käyttämään vuden kuluessa tai muutin esimerkiksi vesihulln erityistilanteissa varavedenttn, vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m³/d. Erityisperustein pienempiäkin vedenttamita palvelevia alueita vidaan merkitä tähän lukkaan kuuluviksi. Lukkaan I kuuluva alue vi käsittää kk phjavesialueen tai vedenhankinnan kannalta tarpeellisen sa-alueen. II lukan phjavesialue sveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta alueelle ei tistaiseksi le sitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Tällaisia vedenhankintaan sveltuvia phjavesialueita vat esimerkiksi alueet, jiden antisuus n yli 250 m³/d tai jilla vi muutin lla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Lukkaan II kuuluva alue käsittää yleensä yhtenäisen phjavesialueen tai sujelun kannalta tarpeelliset sa-alueet. III lukan muut phjavesialueet vaativat hyödyntämiskelpisuuden arviimiseksi lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. 3.2 POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN Phjavesialueiden kartitus- ja lukitushjeen (2009) mukaan phjavesialuelukkaa vidaan nstaa tai laskea, mikäli tutkimuksin n tdettu muutksia alueen sveltuvuudessa vedenhankintaan tai alueen käyttötarkitus n muuttunut. Phjavesialue vidaan myös kknaan pistaa phjavesilukituksesta, js tutkimuksissa tdetaan hydrgelgisista syistä alun perin yli 50 hengen yhteisvedenhankintaan käytetyn alueen heikk sveltuvuus raakavesilähteenä. Phjaveden laadun heikkenemisen takia ei aluetta saa kuitenkaan pistaa phjavesilukituksesta. Mikäli phjavesialue päädytään pistamaan lukituksesta, turvaavat ympäristönsujelulaki ja vesilaki kuitenkin mahdllisen yksityisen vedenhankinnan. 3.3 POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN Phjavesialueiden rajat määrittelee alueellinen ELY-keskus. Phjavesialueiden kartitus- ja lukitushjeen (2009) mukaan phjavesialueet rajataan kahteen vyöhykkeeseen, jtka erttuvat varsinaisen mudstumisalueen ja phjavesialueen rajan perusteella. Phjavesien krkeussuhteilla ja niistä määritettävillä virtaussuunnilla n myös merkitystä alueiden rajaamisessa.

7 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 Phjaveden varsinaisen mudstumisalueen raja n samalla hyvin vettä läpäisevän san raja (Kuva 1). Tämän alueen maaperän vertikaalisen läpäisevyyden n vastattava vähintään hienhiekan vedenläpäisevyyttä ja n ltava tätä tasa kk maanpinnan ja phjavedenpinnan välisen matkan. Myös kalli- ja mreenialueet, jtka lisäävät phjaveden määrää kuuluvat mudstumisalueeseen. Phjavesialueiden rajat seuraavat usein pintamaalajien rajja, mutta maalaji ei välttämättä pysy samana kk mudstumassa. Phjavesialueen raja sittaa aluetta, jlla n vaikutusta phjavesiesiintymän vedenlaatuun ja sen mudstumiseen (Kuva 1). Vyöhyke ulttuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti maavaan maaperään saakka, kuten esimerkiksi savisilttimudstumaan, jnka kerrspaksuus n >3 metriä. Ulimpia rajja ei kuitenkaan tarvitse aina määrittää hydrgelgisin perustein vaan rajat vidaan jskus tehdä maastssa helpsti havaittavaksi. Phjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla eli antikliinisellä akviferityypillä Rajaus vettä ympäristöstään keräävällä harjulla eli synkliinisellä akviferityypillä Kuva 1. Phjavesialueen rajaaminen varsinaiseen mudstumisalueeseen ja phjavesialueeseen (Phjavesialueiden kartitus ja lukitus 2009).

8 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma / VESIENHOIDON JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMI- NEN Vesienhidn ja merenhidn järjestämisestä annetun lain muuttamisen tavitteena n tehstaa phjavesien sujelua ja parantaa eri timijiden ikeusturvaa. Lakimuutsta llaan parhaillaan viemässä eduskuntaan. Muutksessa lakiin ehdtetaan lisättäväksi uusi 2a luku, jssa säädettäisiin phjavesialueiden rajauksista ja lukittelusta sekä phjavesialueen sujelusuunnitelmista. Phjavesialueiden rajausta ja lukittelua sekä phjavesialueen sujelusuunnitelman vahvistamista kskevat menettelyt säilyisivät pääpiirteissään ennallaan sellaisina kuin ne nykyisin vat. Lisäksi säädetään menettelyihin liittyvästä tiedttamisesta ja sallistumismahdllisuuksista. Nykykäytännön mukaisten phjavesialueiden lukittelu tarkistettaisiin esityksen mukaan ja lukitusten tulisi lla valmiita vuden 2019 lppuun mennessä. Lakimuutksessa phjavesialueiden nykyiset I ja II lukka krvattaisiin 1 ja 2 lukilla. Nykyisestä III-lukasta luvuttaisiin kknaan ja tilalle tulisi lukka E. Ne phjavesialueet, jiden phjavedestä pintavesi- tai maaeksysteemit vat suraan riippuvaisia, kuuluisivat lukkaan E. Uudet lukat 1 ja 2 määriteltäisiin nykykäytännön mukaisesti ja myös lukkaan E kuuluvat alueet märiteltäisiin ensisijaisesti lukkiin 1 ja VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET Phjaveden likaantumisen estämiseksi vidaan vedenttamiden ympärille määrätä vesilain 4 luvun 11 :n mukaan suja-alue (Liite 1/2). Suja-alueen perustamista vivat vaatia vedenttamluvan hakijan lisäksi myös asiansaiset (mm. maanmistaja) sekä viranmainen. Paikin liian suppea sujavyöhykejak sekä nykylainsäädäntöä/-käytäntöä lievemmät määräykset vat saaneet vanhemmat sujaaluepäätökset menettämään merkitystään. Suja-alueiden määrittäminen parantaa phjaveden laatua ja käyttökelpisuutta sekä mahdllisesti haittaavien timintjen estämismahdllisuuksia phjavesialueilla. Suja-alueet jaetaan sujavyöhykkeisiin, jtka vahvistaa aluehallintvirast. Kauksujavyöhyke kattaa kk vedenttamn valuma-alueen. Näillä alueilla n kielletty phjaveden pitkäaikainen saastuttava timinta. Lähisujavyöhykkeellä eli vedenttamn lähialueella n myös phjaveden hygieenistä saastuttamista aiheuttava timinta kielletty. Vyöhyke tulisi rajata niin, että veden virtausaika vyöhykkeen reunalta ttamlle lisi nin päivää. Tässä ajassa taudinaiheuttajien letetaan tuhutuvan. Vedenttamalueella saa harjittaa vain vedentttimintaa Paraisten I lukan phjavesialueet Paraisten phjavesialueille ei le määritelty suja-alueita. Vedenttamiden ympäristössä n timintja, kuten maa-ainesten tta, viljelyä ja öljysäiliöitä, jtka aiheuttavat phjaveden pilaantumisriskiä. Suja-alue vidaan määrätä, js alueen käyttöä n tarpeen rajittaa veden laadun tai phjavesiesiintymän antisuuden turvaamiseksi. Mahdllisilla suja-aluemääräyksillä vitaisiin pienentää riskitiminnista aiheutuvaa pilaantumisvaaraa. Määräyksillä vitaisiin tiukentaa ympäristönsujelumääräysten lisäksi esimerkiksi maankaivua, yritystimintaa, tienpita,

9 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 öljysäiliöitä ja trjunta-aineiden ja lannitteiden varastintia ja käyttöä sekä maalämpökaivjen praamista: - Kieltämällä sellainen jien tai muu maankaivu, jsta vi aiheutua phjaveden likaantumisvaaraa, phjaveden haitallista purkautumista, phjaveden määrän vähentymistä tai phjavettä likaavan pintaveden imeytymistä maaperään. - Kieltämällä ktitarvett ilman, että phjavedenpinnan yläpulelle jää riittävän paksu maakerrs. - Kieltämällä knevarastjen, autkrjaamjen, aut- ja metallirmuttamjen perustaminen. - Kieltämällä sulan käyttö pölynsidnnassa. - Kieltämällä maanalaiset öljysäiliöt. - Kieltämällä väliaikaiset sujaamattmat öljysäiliöt. - Kieltämällä myrkyllisten kasvinsujeluaineiden, tuheläin- ja vesakkmyrkkyjen käyttö ja varastinti sekä lannitteiden tai muiden vastaavien phjaveden likaantumisriskiä aiheuttavien aineiden liiallinen käyttö ja varastinti. - Kieltämällä maalämpökaivt suja-alueilla. Maanmistussuhteilla n myös merkitystä suja-alueiden tarpeellisuuteen, sillä mikäli esimerkiksi mudstumisalueella levat maa-alueet vat vedenttajan tai kaupungin mistuksessa, vidaan alueiden maankäyttöön helpsti vaikuttaa. Paraisilla kaupunki mistaa vain vedenttamalueet ja pieniä maa-alueita niiden ympärillä. Suja-alueita n mahdllista hakea Paraisilla vedenhankintakäytössä levien phjavesialueiden vedenttamille. Suja-aluetta ei saa määrätä laajemmaksi kuin n välttämätöntä. Paraisilla phjavesimudstumat vat pääsin pieniä ja niiden rajaukset selkeitä, mutta salla alueista kalliperän ruhjevyöhykkeet vaikeuttavan mudstumisalueen määrittämistä. Strmälön alueelta tehtyjen tutkimusten mukaan vedenttamn valuma-alueena timii kalliselänteiden takia mudstuman keskivaiheilla leva lunais-kaakk suuntainen alue, jka timisi samalla vedenttamn suja-alueena. Vikmin phjavesialue n pienialainen mudstuma, jssa phjavedet kerääntyvät alueen keskellä levalle vedenttamlle ympäröiviltä kallin ja mreenialueilta. Alueelta tehty kepumppaus li havaittavissa ympäröivissä kaivissa sekä maaaineskupassa. Suja-aluerajaukset seuraisivat tdennäköisesti pitkälti phjavesialueen rajauksia. Finbyn alueen phjavesi mudstuu ympäröivillä kalli- ja mreenialueilla ja phjavesi vi virrata ttamlle pitkän matkan lähes itä-länsi-suuntaista ruhjevyöhykettä pitkin. Alueelta tehdyt kepumppaukset vaikuttivat läheisiin havaintputkiin, mutta ei ttamn kaakkispulella leviin kaivissa. Suja-alueiden rajaukset seuraisivat ainakin sittain määriteltyjä phjavesialueen rajauksia. Rsklaxin phjavesialueella n mahdllista, että phjavesi kulkeutuu alueelle hyvinkin kaukaa ruhjeissa levia vettäjhtavia kerrksia pitkin. Tämän seurauksena selvän phjaveden mudstumisalueen määrittäminen n vaikeaa. Tehty kepumppaus ei vaikuttanut ttamn itä- ja kaakkispulella leviin kaivihin ja phjavedenpinnan tast vaihtelevat alueella. Näin llen kallikynnykset tai savikerrkset vivat jakaa mudstuman useaksi valuma-alueeksi. Suja-alueet sijittuisivat pääsin ttamn ympärille ja sen luteispulella. Verkanin phjavesialue n laajuudeltaan erittäin pieni. Phjavesi mudstuu läheisillä kallialueilla. Ottamn suja-alueen rajat seuraisivat tdennäköisesti nykyisiä phjavesialueen rajauksia.

10 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 Timenpidesusitukset (Taulukk 9): Phjaveden laadun turvaamiseksi n vedenttamiden ympärille mahdllista hakea aluehallintvirastlta suja-alueita. 3.6 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Paraisilla esiintyy pääsin puhtaaksi huuhtutuneita kallimäkiä sekä laaksjen täytteinä levia hienaineskerrstumia. Alueelle ei le kerrstunut laajja harjualueita. Pienemmissä mudstumissa levat karkearakeiset maa-ainekset vat usein rantavimien vaikutuksesta uudelleen kerrstuneita ja niissä esiintyy välikerrksina hienaineita. Lisäksi phjavesialueiden vedenhankintaa haittaavat useat kallikynnykset. Merkittävimmät sra- ja hiekkakerrstumat vat Laitila-Mynämäki-Kemiö harjujaksn kerrstumissa Sandön, Strmälön ja Sydmn phjavesialueilla. Itälänsi-suuntainen gneissivyöhyke jakaa Paraisten alueen kahtia, mutta vallitsevin kivilaji alueella n mikrkliinigraniitti. Paraisilla esiintyy myös merkittäviä kalkkikivikerrstumia. Paraisten phjavesialueista n tieta taulukssa 1. Työssä esitetyt phjaveden krkeustast vat N2000 krkjärjestelmässä ja krkeudet vat metrejä merenpinnan yläpulella. Taulukk 1. Tietja Paraisten alueella levista phjavesialueista. Phjavesialueen nimi, aluelukka Numer Bläsnäs, I Strmälö, I Vikm, I Finby, I Rsklax, I Verkan, I Hutskär, I Sijainti Parainen (Keskusta) Parainen (Airist) Parainen (Nauv) Parainen (Nauv) Parainen (Krpp) Parainen (Krpp) Parainen (Hutskari) Karttalehti Kknaispinta-ala (km²) Mudstumisalueen pinta-ala (km²) ,35 0,21 Bläsnäsin kaiv (ei vedenttama) ,28 0,91 Meri-Airist ,72 0,29 Vikm ,54 0,13 Finby ,78 0,45 Rsklax ,15 0,06 Verkan Pistemäinen Pistemäinen Kalliprakaiv Vedenttamt Akviferityyppi, imeytymiskertin Rantakerrstuma, Synkliininen (keräävä), 0,37 Delta, Sandur, 0,2 Rantakerrstuma, 0,31 Rantakerrstuma, 0,76 Rantakerrstuma, 0,2 Rantakerrstuma, Synkliininen (keräävä), 0,68 Kalliphjavesi Mssala, I Parainen (Hutskari) Pistemäinen Pistemäinen Kalliprakaiv Kalliphjavesi Bläsnäsin phjavesialue Bläsnäsin alueen keskivaiheilla kulkee lähes kk phjavesialueen halki kaakkluteis-suuntainen kalliselänne, jnka rinteeseen n kerrstunut hiekkaa ja sraa. Alueen kalliperä n amfibliittia. Phjavesialue rajautuu savikkalueisiin, kallii-

11 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 hin ja mereen. Vettäjhtavat maakerrkset jatkuvat sittain phjavesialueen itäpulella Skansenin alueella. Vesi purkautuu tiiviistä melk heiksti lajittuneesta hiekka- ja srarinteestä. Phjaveden päävirtaussuunta n kallirinteeltä khti killista, missä phjavesi purkautuu lähteestä. Paikkaan n tehty kaiv, jnka ylijuksu n purkautunut betnikuruun. Vettä n virrannut kuruun nin 15 m³/d, mutta suunnitelman laatimisen aikaan keväällä 2014 kaivsta tulevasta putkesta ei tullut vettä. Phjavesi ei näin llen kerry enää lähdealueelle rakennettuun kaivn, vaan virtaa sen hi (Kuva). Phjavettä purkaantui kuitenkin pieniä määriä useasta khtaa kaivn ympäristöstä (vunna 2007 arvilta nin 6,6 m³/d). Lähteen ympäristö n rakennettua maktitalaluetta, mikä saltaan pienentää syntyvän phjaveden määrää. Alueella ei le pienen vesimäärän takia käyttöä kaupungin vedenhankinnassa. Bläsnäsin kaivn kuiva ylijuksuputki sekä phjaveden purkautuminen kaivn ympäristöstä. Maa- ja Vesi Oy:n (1981) laatimien tutkimusten mukaan lähde sijaitsee killiseen viettävässä jyrkässä rantatörmässä. Alueelta tehtiin tutkimuksia, kun lähteen alueella li havaittu npeutuvaa ersita. Maaperä n kairausten mukaan lähteen alueella ja sen länsilunaaseen jatkuvalla laaksalueella eli arviidulla phjaveden mudstumisalueella pääsin silttiä tai silttistä hiekkaa, mutta syvemmällä esiintyy hiekkakerrksia sekä sraisia hiekkakerrksia. Lähteen ympäristössä maakerrsten paksuus n nin 1,5-4 metriä. Phjavedenpinnan krkeus li tutkimusten aikana nin 1-1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta ja lähteen läheisyydessä phjavedenpinta viettää kaltevuudella 1:3. Tutkimusaikaan talvella lähteen eri purkauskhdista virtasi vettä nin 37,5 m³/d, mikä n humattavasti enemmän kuin lähteen nykyinen virtaama Strmälön phjavesialue Strmälön alue n phjis-etelä-suuntaiseen Laitila-Mynämäki-Kemiö harjujaksn liittyvä deltamudstuma, jka rajittuu kalliihin ja mereen. Mudstuman aines n hyvin pyöristynyttä ja lajittunutta hiekkaa ja sraa. Kallinpinnan krkeusasema

12 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 vaihtelee alueella vimakkaasti ja kalli khaa laajalti phjavesitasn yläpulelle mudstaen phjaveden virtauksen katkaisevia kallikynnyksiä. Phjavesialueen pikki jhtaa kaksi killis-lunas-suuntaista kalliselännettä, jtka jakavat phjavesiesiintymän klmeen erilliseen valuma-alueeseen. Kalli n kaivutiminnan seurauksena laajalti paljastuneena phjavesialueen keskisassa sijaitsevalla maaainesten ttalueella. Kalliperä n alueella mikrkliinigraniittia. Maa-ainesten tn seurauksena kerrspaksuudet vat hentuneet alueella humattavasti. Suunnittelukeskuksen (2003) tekemien kairausten mukaan phjavesialueen eteläisessä sassa maa-aineskupan phjalla maakerrsten paksuus n vähäinen paksuuden vaihdellessa tutkimuspieteissä välillä 1,8 6,3 metriä. Syvyydet vat samalla alueella levan kallipinnan krkeustas. Maakerrsten paksuus kupan ympäristössä n kuitenkin paikin humattavasti suurempi. Maaperä n pintasassa hiekkaa, jnka alla n hiekkaista-sraista mreenia. Tutkimuspisteissä ei havaittu phjavettä. Phjaveden päävirtaussuunta n eteläisimmällä valuma-alueella khti etelää/lunaista ja phjisimmalla valuma-alueella tdennäköisesti khti phjista. Alueilla ei le vedenhankinnan kannalta suurempaa merkitystä. Phjavesialueen keskisassa maakerrsten paksuus n Suunnittelukeskuksen kairauksissa (2003) llut enimmillään 18,5 m, mikä n samalla kallipinnan krkeustas. Maaperän kstumus vaihtelee silttisestä hiensta hiekasta kiviseen sraan. Paksuimmat karkearakeiset lajittuneet maakerrkset nin 14,4 metriä tdettiin tutkimuspisteissä 4 ja 6. Kairauspisteet sijaitsevat laajan maa-aineskupan phjalla, jten kupan ympäristössä maakerrkset saattavat lla humattavasti paksumpia. Phjavesi li alueen keskisassa nin taslla +6,80 m mpy (N2000). Phjavedenpinta li paikin lähellä maanpintaa ja syvyys maanpinnasta li 5,14 m (Hp4), 1,03 m (Hp5) ja 0,82 m (Hp6). Phjavesi virtaa kalliselänteiden välisessä painanteessa lunaaseen. Airistn matkailukeskuksen vedenttamn alueella painanteen lunaispäässä phjavesi purkautuu lähteenä maanpintaan. Maaainesalueelta suritettujen minaisantisuuspumppausten mukaan parhaat tutt livat välillä m³/d (Hp 4 ja Hp 6). Vedentn kannalta parhaimmaksi alueeksi sveltuisi tutkimusten mukaan Hp 6, mutta veden krkea mangaani-, rautaja sulfaattipitisuus vaatisivat veden käsittelyä. Vedentt alueelta vähentäisi tdennäköisesti mudstuman lunaispäässä levasta lähteestä purkautuvan phjaveden määrää sekä matkailukeskuksen vedenttamn tutta. Vunna 2004 Meri-Airistn ttamlta tehdyn kepumppauksen mukaan vedenpinta ei laskenut alueella pumppausmäärän llessa 70 m³/d Vikmin phjavesialue Vikmin rantakerrstuma n kerrstunut kalliperän ruhjevyöhykkeeseen. Mudstuman aines n sraa ja hiekkaa. Hyvin vettä jhtavien maakerrsten paksuus n pääsin nin 5-7 metriä. Mudstuma rajautuu kalli- ja mreenirinteisiin sekä savikerrksiin. Phjavedet kerääntyvät alueen keskellä levalle vedenttamlle ympäröiviltä kallin ja mreenialueilta. Phjavesi n nin 2-3 metrin syvyydessä maanpinnasta. Phjavesi virtaa ruhjevyöhykkeen suuntaisesti khti etelään. Phjavedenpinta n paikin paljastuneena mudstuman keski- ja phjissassa. Kalliperä n alueella pääsin amfibliittia. Turun vesi- ja ympäristöpiirin (1979) Vikmin vedenttamn alueelta tekemien kairausten mukaan vettäjhtavien hiekka- ja srakerrsten paksuus n alueella suurimmillaan lähes 13 metriä, mutta pääsin kerrsten paksuus n 3-9 metriä. Ottamn killispulella peltalueen takaisella metsäalueen reunalla vettäjhtavat kerrkset livat kairauspisteissä paksuimmillaan nin 5,3 metriä. Ottamn itäpulella mudstumisalueen rajan tuntumassa hiekkakerrkset yltävät nin 11 metrin sy-

13 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 vyydelle maanpinnasta, mutta alueella esiintyy nin 1,4 metriä paksu savinen välikerrs. Vikmin kepumppauksen seurauksena phjavedenpinnan muutksia li havaittavissa pumppauspaikalla sekä sen kaakkis- ja luteispuleisissa kaivissa sekä läheisessä srakupassa. Esiintymän antisuudeksi arviitiin kepumppauksen perusteella nin 280 m³/d. (Turun vesi- ja ympäristöpiiri 1979) Finbyn phjavesialue Finbyn rantakerrstuma n kerrstunut lähes itä-länsi-suuntaiseen kalliperän ruhjevyöhykkeeseen. Mudstumaa ympäröi phjis- ja eteläpulella kallipaljastumat. Rantavimat vat lajitelleet hiekka- ja sraesiintymää, jka n lähes kknaan savikerrsten peitssa. Finbyn vedenttamn alueelta tehtyjen kairausten mukaan srakerrs n paksuimmillaan nin 12,3 metriä (Turun vesi- ja ympäristöpiiri 1979). Hyvin vettäjhtavien maakerrsten paksuus n pääsin kuitenkin alle 10 metriä. Phjavesi mudstuu ympäröivillä kalli- ja mreenialueilla. Phjavesi vi virrata pitkän matkan ruhjevyöhykettä pitkin. Mudstuman phjissassa kalliperä n mikrkliinigraniittia ja eteläsassa kiillegneissiä sekä amfibliittia. Finbyn vedenttamn alueelta n tehty kaksi kepumppausta. Aikaisempi lyhytkestisempi kepumppaus ei vaikuttanut pumppauspaikan kaakkispulella levien kaivjen phjavedenkrkeuteen ja mudstuman antisuus arviitiin pidempikestista pumppausta suuremmaksi (Turun vesi- ja ympäristöpiiri 1979). Pidempikestisen kepumppauksen vaikutus li nähtävissä pumppauspaikan läheisissä havaintputkissa, mutta ei alueen kaivissa. Pumppauksen vaikutus havaintpisteiden vedenkrkeuteen li pieni, sillä pumppauspaikalla vedenpinta laski 0,26 cm ja havaintputkissa krkeusvaihtelu li pienempää. Esiintymän antisuudeksi arviitiin kepumppauksen perusteella nin 200 m³/d (Turun vesi- ja ympäristöpiiri 1992) Rsklaxin phjavesialue Rsklaxin phjavesialue n kaakk-luteis-suuntaisen ja phjis-eteläsuuntaisen kalliperän ruhjeen risteyskhtaan kerrstunut rantakerrstuma. Phjavesialueelta n kaivettu pis parhaat hiekka- ja srakerrkset. Phjavesi n näkyvissä alueen keskivaiheilla levissa maa-aineskupissa. Mudstuman aines n pääasiassa melk tiivistä hiekkaa ja sraa ja alueen phjissan kallirinteessä aines n karkeampaa kivisraa. Vettäjhtavien kerrsten paksuudet vaihtelevat llen paksuimmillaan nin 6 metriä. Kallinpinta n vedenttamn ympäristössä nin 6-8 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kalliperä n phjavesialueen phjissassa amfibliittia ja eteläsassa kiillegneissiä. Phjavedenpinnan tast vaihtelevat alueella ja siitä vidaan päätellä, että kallikynnykset tai tiiviin maalajin kerrkset rikkvat phjavesimudstuman yhtenäisyyttä. Vedenpinnan tasvaihtelu n vimakasta erityisesti alueen länsisassa. Phjavesialueen sijaitessa kalliperän ruhjeiden risteyskhdassa n mahdllista, että phjavesi kulkeutuu alueelle hyvinkin kaukaa ruhjeissa levia vettäjhtavia kerrksia pitkin. Tämä vaikeuttaa selvän phjaveden mudstumisalueen määrittämistä. Alueen hydrgelgisista lsuhteista jhtuen tarkkja phjaveden virtaussuuntia n vaikea määrittää, mutta päävirtaussuunnan vidaan lettaa levan kaakkn. Rsklaxin vedenttamn alueelta Turun vesi- ja ympäristöpiiri (1988) n surittanut kepumppauksen tehlla 260 m³/d. Pumppauksen seurauksena vedenpinta laski pumppauspisteessä 1,1 metriä ja palautui entiselleen runsaassa viikssa.

14 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 Pumppaus li havaittavissa myös läheisessä srakupassa sekä havaintpisteessä, jssa phjaveden 10 cm alenema palautui ennalleen j pumppauksen aikana. Pumppauspaikan itä- ja kaakkispuleisissa kaivissa ei llut havaittavissa pumppauksen aiheuttamia vedenpinnan muutksia. Phjavedenpinnan krkeusvaihtelu pumppauspaikan ja kaakkispulisten kaivjen välillä li suurimmillaan lähes neljä metriä. Alueelta suritetun kepumppauksen perusteella mudstuman antisuudeksi n arviitu 200 m³/d. Alueelta n pumpattu kuitenkin arviitua antisuutta pienempiä vesimääriä ja phjaveden lppumisen seurauksena vidaan lettaa, että alueen vedensaanti n tdennäköisesti alle arviidun antisuuden (Taulukk 2). Kallikynnykset tai savikerrkset saattavat jakaa mudstuman useaksi eri valuma-alueeksi, jnka seurauksena arviitua antisuutta ei le saatavilla ainakaan yhdestä paikasta. Phjaveden saanti Rsklaxin vedenttamlta lppui syksyllä 2013 pitkään jatkuneen kuivuuden sekä sittain myös alueella tehtyjen luvattmien jitusten seurauksena. Lisäksi vierasvenesataman lisääntynyt vedenkäyttö n syynä phjavesivarjen hupenemiseen. Vedenttamn länsipulella levasta phjavesilammesta n kaivettu mereen asti ulttuva av-ja. Vedenttamn lunais-/eteläpuleinen metsäalue n hakattu ja jitukset tehtiin alueen kuivattamiseksi (Kuva). Phjavesilammesta lähtevä ja n tukittu ja sateiden myötä phjavedenpinta n palannut alueella nrmaalille taslle. Phjaveden saannin turvaamiseksi kaupungilla n tarkitus lunastaa jitetut alueet maanmistajilta ja sulkea jat Verkanin phjavesialue Rsklaxin alueella hakattu ja jitettu metsäalue, jnka phjavesilammesta kaivettu ja n tukittu. Verkan phjavesialueella leva rantakerrstuma sijaitsee kalliperän ruhjevyöhykkeellä. Mudstuman materiaali n pääsin karkeaa hiekkaa ja vettäjhtavat maakerrkset vat lähes kknaan savikerrsten peitssa. Phjavesi mudstuu läheisillä kallialueilla ja virtaa mudstumaan lajittuneita mreeni- ja hiekkakerrksia pitkin. Kalliperä n alueella mikrkliinigraniittia.

15 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma / Hutskärin ja Mssalan phjavesialueet Hutskärin ja Mssalan alueet vat pistemäisiä kalliprakaivja. Hutskarin alueella n käytössä nin yhdeksän kalliprakaiva ja lisäksi palaseman tntilla n prakaiv, jka timii hätäkaivna. Mssalan alueella n kaksi prakaiva. Kalliperä n alueilla mikrkliinigraniittia. Gelgian tutkimuskeskuksen (1998) laatiman selvityksen mukaan Hutskarin alueen keski- ja eteläsassa levat kalliprakaivt sijaitsevat ruhjevyöhykkeellä. Mssalan alueen kalliprakaivt sijaitsevat saaren eteläsassa, missä maanpinnalla n lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa ja sraa. Saaren keskivaiheilla kulkee lunais-killinen-suuntainen kalliperän ruhje ja alueella n lisäksi lajittuneita maalajeja. Mlemmat ruhjealueet n määritelty kalliphjaveden hankinnan kannalta ptentiaalisiksi alueiksi. Hutskarissa prakaivt n merkitty vedenttamn suja-aluemerkein. 4 POHJAVESITIEDOT 4.1 POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA Valtineuvst hyväksyi vunna 2009 vesienhitsuunnitelmat ja timenpidehjelmat, jissa esitetään tieta vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista timista, jilla vesien hyvä laadullinen ja määrällinen tila saavutetaan vuteen 2015 mennessä. Kkemäenjen-Selkämeren-Saaristmeren vesienhitalueen vesienhitsuunnitelmassa vuteen 2015 ja vesienhidn timenpidehjelmassa Vikmin phjavesialue n määritelty riskiphjavesialueeksi. Vikmin vedenttamn vedessä n havaittu trjunta-ainejäämiä. Lisäksi Strmälö ja Bläsnäs n määritelty selvityskhteiksi. Paraisten phjavesialueiden määrällinen ja kemiallinen tila n arviitu hyväksi. Vesipuitedirektiivi edellyttää riskialueilta minaispiirteiden lisätarkastelua eli sujelusuunnitelmamenettelyä, mikä n tehty tällä suunnitelmalla.

16 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma / VEDENHANKINTA Paraisten kaupunki ja Nrdkalk Oy mistavat Paraisten Vesi Oy:n, jlta kaupunki staa tarvitsemansa veden. Vedenjakelusta hulehtii kaupungin vesilaits. Vedenhankinnan alkaessa Turun Seudun Vedeltä, lakkaa Paraisten Vesi Oy timimasta. Tällä hetkellä raakavedenlähteenä timivat merestä padttu makeanvedenallas sekä phjavesi (Taulukk 2). Lisäksi Paraisten kalkkikiviluhksessa esiintyvän veden käyttökelpisuutta kaupungin vesihullssa n selvitetty, mutta luhksesta pispumpattava vesi ei le tähän käyttöön sveltuvaa (Turun ylipist 1994). Turun Seudun Veden tekphjaveden käyttö alkaa Paraisilla siirtlinjan valmistuttua vuden 2014 lpulla. Tulevaisuudessa kaupungin talusvesi tullaan saamaan TSV:ltä ja mista vedenttamista. Makeanvedenallas ei jää kaupungin varavesilähteeksi. Makeanvedenaltaalle ei le määritelty virallisia suja-alueita, mutta altaan valuma-alueelle n annettu määräyksiä Paraisten ympäristönsujelumääräyksissä. Vesilaitksen timittamasta vedestä menee karkeasti kaksi klmassaa kaupungin ja yksi klmassa Nrdkalk Oy:n verkkn ja tellisuuden käyttöön. Vesihultlaitksen timinta-alueet vat Parainen / Nauv / Krpp / Hutskär- Näsby sekä Airistn ja Utön vesisuuskunnat. Strmälön alueella Frapar Oy staa käyttöveden Airist Sandvikenin asuinalueelle lmakeskukselta, mutta syntyvä jätevesi puhdistetaan massa puhdistamssa. Paraisten vesihulln kehittämissuunnitelmaa llaan parhaillaan päivittämässä. Paraisilla n tettu käyttöön siirrettävä vedenpuhdistuslaits, jka pystyy tarvittaessa käänteissmsilla puhdistamaan talusvedeksi makeasta vedestä nin 110 m³/d ja merivedestä 75 m³/d. Siirrettävä laits timii Krppssa Verkanin phjavesialueella vedenpuhdistamna. Hutskarin Näsbyssä n käytössä vastaava tekniikka kiinteässä vedenpuhdistamssa. 4.3 VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT Phjavesiesiintymistä n saatavilla vettä hetkellisesti määriteltyjä vedenantisuuksia enemmän, mutta seurauksena n yleensä phjavedenpinnan reilu aleneminen tai kuivana aikana phjaveden saannin estyminen. Liiallinen vedentt vaikuttaa lähteiden virtaamiin sekä sille tihkuvan phjaveden määrään ja hunntaa myös yleensä veden laatua (Fe ja Mn). Tieta Paraisten ttamista n taulukssa 2. Verkan vedenttam n timinut aikaisemmin varavedenttamna, mutta tällä hetkellä alueella n käänteissmsilaits vedenpuhdistamna ja Verkan ttamlta pumpataan nin pulet Krppn vedestä ja tinen puli saadaan Rsklaxin vedenttamilta. Vesilain mukaan vedenttmäärän ylittäessä 250 m³/d, samin kuin muu timenpide, jnka seurauksena phjavesiesiintymästä pistuu muutin kuin tilapäisesti phjavettä vähintään 250 m³/d vaatii lupaviranmaisen luvan. Lisäksi kaikki uudet vesihultlaitsten ttamt tarvitsevat vesilain mukaan AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. ELY-keskukselle n tehtävä ilmitus pinta- tai phjaveden ttamisesta, kun tettava määrä n yli 100 m³/d. Aluehallintvirastn myöntämät vedenttluvat vat pidemmän ajanjaksn keskiarvja, jten hetkellisesti vedenttmäärät saavat ylittää lupamäärät, js keskiarv ei ylity. Paraisten phjavesialueilla levilla vedenttamilla vedenttmäärät vat lleen niin pieniä, ettei ttamille le vaadittu vedenttlupia.

17 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 Taulukk 2. Tietja Paraisten phjavesialueilla levista vedenttamista. Vedenttmäärien vusikeskiarvt vat paikin pieniä, jhtuen vedentarpeen kausiluntisuudesta. Ssiaali- ja terveysministeriön asetus talusveden laatuvaatimuksista ja valvntatutkimuksista (461/2000) antaa yleiset määräykset talusveden laadulle sekä tarvittaville tutkimuksille. Näiden määräysten tarkitus n taata sellainen talusvesi, jsta ei aiheudu käyttäjälle vaaraa tai terveydellistä haittaa. Talusveden laatuvaatimusten ja -susitusten tulee nudattaa liitteissä 2/1-2 esitettyjä enimmäispitisuuksia. Phjaveden laatuun vaikuttavat mnet tekijät, kuten maaperän ja kallipe- POHJAVE- SI-ALUE Bläsnäs VEDEN- OTTAMOT Ei vedenttama POHJA- VESIALU- EEN VE- DENAN- TOISUUS m³/d 120 Strmälö Meri-Airist 320 Vikm Vikm 150 Finby Finby 200 Rsklax Rsklax 200 Verkan Verkan 100 Hutskär Mssala Useita prakaivja Useita prakaivja VEDENOTTO- MÄÄRÄ, VUOSI- KESKIARVO 2012 / 2013 HUIPPU- KULUTUS m³/d Ei vedenttama nin 30 > / 3,5 < / 98 ~ / 60 ~120 0 / 0 ~30 (2014) 23 (2013) Pumpattu + käänteissmsivesi ~70 VEDENKÄSITTELY YM. Bläsnäsin kaiv, 1 kuilukaiv, jnka ylijuksu betnikurua pitkin. Matkailukeskuksen vedenttam. Vettä ei käsitellä. Otettu käyttöön 1980-luvulla. Kuilukaiv. Vesi pumpataan Nauvn keskustaan, jssa se pikasudatetaan ja alkalidaan. Myös UV-sudatus. Vikmin vettä pystytään käsittelemään 6 m³ tunnissa. Pumpattua vettä käytetään talusvetenä vain kesäaikana. Vettä kuitenkin pumpataan ympäri vuden laitteistn kunnssa pitämiseksi. Siiviläputkikaiv, käsitellään ilmastamalla ja hidassudatuksella, myös UV-desinfiinti. 2 siiviläputkikaiva, ilmastus, hiekka- ja kalkkikivisudatus, UV-desinfiinti. Talvella kaivja käytetään vurviikin (ka m³/d, kesällä mlemmat kaivt käytössä ( m³/d). Alueetta tullaan käyttämään vedenhankintaan myös tulevaisuudessa. Vedenantisuus n arviitua pienempi. Käänteissmsilaits timii vedenpuhdistamna. Timinut aikaisemmin varavedenttamna. Pumpattu vesi sekittuu käänteissmsilla tutettuun veteen. Pääsin käänteissmsilla tutettua vettä. Kaivjen pumppausmäärät vat pieniä. Pumpattu vesi sekittuu käänteissmsilla tutettuun veteen. Timenpidesusitukset (Taulukk 9): Strmälön phjavesialueelle tulee asentaa maastn phjavesialuemerkit ja muilla phjavesialueilla kuluneet merkit tulee uusia. Vedenttamalueet tai vedenttkaivt tulee tarvittaessa aidata. Vikmin ttama ympäröivä aita ja prtti tulee krjata. 4.4 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU, VALVONTA JA SEURANTA

18 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 rän rakenne sekä kemiallinen kstumus ja erilaisten ympäristötekijöiden, kuten asutuksen, maataluden ja tellisuuden päästöt. Phjaveden khnneet rauta- ja mangaanipitisuudet vat usein seurausta savikkjen alaisissa vesissä esiintyvästä happivajauksesta, jnka seurauksena rauta ja mangaani eivät sastu vaan siirtyvät liukisessa mudssa phjaveteen. Rauta värjää veden ruskeaksi ja aiheuttaa mangaanin tapaan sastumia putkiin sekä makuhaittja. Myös alumiini aiheuttaa sastumia ja lisää pistekrrsita. Alhainen ph lisää alumiinin liukenemista. Klrideja esiintyy yleisesti rannikkalueilla, vanhilla merenphja-alueilla tai alueilla, jille tuuli n kuljettanut sulaa. Phjaveden klridipitisuutta vi nstaa myös esimerkiksi teiden sulaus. Phjavesialueilta mitattuja vedenlaatutietja n nähtävissä ELY-keskuksen OIVA-ympäristö- ja paikkatietpalvelussa. Phjavedessä esiintyvistä haitta-aineista n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. Paraisten alueella vesijhtverkssa veden kvuus n nin 0,9 mm Phjavesialueiden vedenlaatutietja Bläsnäsin lähteen vedestä ei tettua suunniteltua vesinäyttä, sillä alueella ei le käyttöä Paraisten vedenhankinnassa ja alueen pista phjavesilukituksesta selvitetään. Kaupungin asukkaat vat aikinaan hakeneet talusvettä lähteestä ja veden laatua n seurattu, mutta tutkimushetkellä kaivn ylijuksuputki li kuiva ja vettä tihkusi pieniä määriä rinteestä kaivn ympäriltä. Veden laatua ei enää seurata säännöllisesti. Vesi n llut erittäin kirkasta, raudatnta ja mikrbilgialtaan hyvää. Vunna 2008 tetussa näytteessä veden rauta ja mangaanipitisuudet livat kuitenkin krkeita ja ylittivät talusveden raja-arvt. Rauta ja mangaani sastuvat kaivn phjalle. Vedessä ei havaittu bakteereja. Strmälön alueelta levista phjavesiputkista tettiin vesinäytteitä lmaasuntmessualueen vedenhankintatutkimusten yhteydessä (Suunnittelukeskus 2003). Näytteissä rauta ja mangaanipitisuudet livat krkeita ja sulfaattipitisuus li paikin khlla. Lisäksi sameusarv li krkea sittain lyhyestä pumppausajasta jhtuen. Alueen phjaveden tdettiin levan neutraalia-emäksistä (ph 7,0-7,7) ja pehmeää. Airistn matkailukeskuksen lähdekaivsta n seurattu phjaveden laatua valvntatutkimushjelman mukaisesti ja vunna 2013 vedestä mitattiin laajempi 5 vuden välein analysitava vesinäytepaketti. Vesi täyttää pääsin talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset, mutta vedestä löytyi vunna 2013 klifrmisia bakteereja, jtka viittaavat yleensä kaivn pääseviin pintavesiin. Veden hetertrfinen pesäkeluku li myös suurehk. Trjunta-aineiden, PAH-yhdisteiden (fluranteeni, peryleeni ja pyreeni), halgenitujen ja ei halgenitujen liuttimien sekä klrifenleiden pitisuudet vat alle määritysrajan. Vikmin ttamn vesi n hieman hapanta ja veden klridipitisuuden trendi n laskeva (Kuva 2). Alueen halki kulkevalla Saaristtiellä ei käytetä sulaa liukkauden trjunnassa. Klridipitisuutta lisää alueella sen merenläheisyys. Veden rautapitisuus n llut ajittain krkea 470 µg/l (2008) ja pitisuus n ylittänyt talusveden raja-arvn 200 µg/l. Myös veden mangaanipitisuus n llut ajittain krkea. Vikmin vedenttamlta n mitattu maa- ja metsätaluden vaikutuksia MaaMetseurannassa vudesta Seurannassa selvitetään phjaveden ravinne- ja trjunta-ainepitisuuksia. Alueella n llut taimitarha, mutta sen timinta n lppunut vunna Seurannassa vedenttamn vedessä n havaittu trjuntaainejäämiä, mutta se ei le vaikuttanut phjaveden käyttöön. Vedessä n esiintynyt simatsiiniä 0,01-0,02 µg/l, kun yksittäisen trjunta-aineen raja-arv n 0,10 µg/l. Simatsiiniä n käytetty rikkakasvien trjunnassa ja se n veteen niukkaliukinen yhdiste, jka hajaa hitaasti. Yhdisteen käyttö n llut kiellettyä kesästä 2004

19 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 alkaen. Vedessä n havaittu myös DIA:ta, mikä n simatsiinin ja atratsiinin hajamistute. Myös vedenttamn eteläpulisella peltalueella levasta kaivsta n havaittu alle määritysrajan levia trjunta-ainepitisuuksia. Ravinnepitisuudet vat lleet seurannan aikana alhaisia. Finbyn ttamlta pumpattu phjavesi täyttää pääsin talusveden laatuvaatimukset ja susitukset. Veden klridipitisuus ei ylitä raja-arva, mutta pitisuus ylittää tavitearvn <25 mg/l (Kuva 2). Klridipitisuuden khaminen n tdennäköisesti seurausta alueen merenläheisyydestä. Veden sameudella ei le terveydellisiä haittavaikutuksia, mutta arv n ajittain krkea. Tiiviiden savikerrsten vuksi phjavedessä esiintyy rautaa sekä mangaania, jnka pitisuus n llut paikin krkea ja vunna 2008 tetussa näytteessä pitisuus ylitti talusveden raja-arvn 50 µg/l llen 170 µg/l. Finbyn vedenttamn n myös mukana MaaMet-seurannassa. Seurannassa vedenttamlta ei le havaittu trjunta-aineita. Ravinnepitisuus ammniumtypen khdalla n llut krkeimmillaan 89 μg, mikä n alle talusveden rajaarvn. Pitisuus jhtuu ainakin sittain alueen sijainnista. Kuva 2. Vikmin ja Finbyn vedenttamilta mitattuja raakaveden laatutietja.

20 Phjavesialueiden sujelusuunnitelma /84 Rsklaxin alueella phjaveden rautapitisuus n rannikkalueiden vesille tyypillisesti krkea ja lisäksi sameus, väri ja rgaanisen aineen määrä vat ajittain lleet krkeita. Rsklaxin alueen alhainen nitraattipitisuus kert sen, että alueen pellissa ei le vimakasta lannitusta, eikä jätevesiä pääse juurikaan phjaveteen (AIR-IX Suunnittelu 2002). Verkanin ttam n timinut aikaisemmin varavedenttamna. Ottam n tällä hetkellä käytössä ja ennen käyttööntta ttamn vedenlaatua mitattiin. Verkanin vedenttamn raakavedestä tetussa näytteessä veden fluridipitisuus li 1,8 mg/l, mikä ylittää talusveden raja-arvn 1,5 mg/l. Veden alumiinipitisuus li 270 μg/l eli yli raja-arvn 200 μg ja lisäksi rauta- ja mangaanipitisuus ylittivät raja-arvn raudan llessa 2800 μg/l (200 μg ) ja mangaanin 180 μg/l ( 0 μg ). Vesi li hieman hapanta ph llessa 6,6. Raakavesi käsitellään käänteissmsilaitksella, jnka seurauksena pitisuudet vat lähtevässä vedessä alle talusveden raja-arvjen. Verkanin raakavesi n kirkkaampaa kuin Krppn tisella vedenttamlla Rsklaxissa. Fluridi n lähtöisin pääsin maa- ja kalliperän mineraaleista. Fluripitisuuden llessa krkea myös alumiinipitisuus n usein krkea. Verkanin alueella vettäjhtavat maakerrkset vat lähes kknaan savikerrsten peitssa, mikä lisää raudan ja mangaanin määrää phjavedessä. Hutskärin ja Mssalan kalliprakaivista ei le saatavilla raakaveden laatutietja. Hutskarissa pumpattu vesi sekittuu käänteissmsilla tutettuun veteen ja vedenlaatua mitataan vain lähtevästä vedestä. Hutskarissa suurin sa talusvedestä saadaan merivedestä käänteissmsin avulla. Kaivjen pumppausmäärät vat erittäin pieniä. Mikäli vettä pumpataan suurempia määriä, tulee kaivsta sulaista vettä. Osassa Hutskärin prakaivista n mitattu MTBE pitisuuksia ja kaivja käyttäneet kiinteistöistä vat liittyneet kaupungin vesijhtverkkn. Mssalassa n käytössä vain kalliprakaivista pumpattua vettä Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat Kunnan terveydensujeluviranmaisen tulee yhteistyössä talusvettä timittavan laitksen kanssa laatia säännöllistä valvntaa varten laitskhtainen valvntatutkimushjelma, mikäli talusvettä tetaan vähintään 10 m³/d tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Jaksttaisen seurannan avulla n tarkitus selvittää täyttääkö talusvesi asetuksen mukaiset vaatimukset (Liite 2/1). Jatkuvan valvnnan tarkituksena n hankkia säännöllisesti tieta veden laadusta sekä talusveden käsittelyn, erityisesti desinfiinnin tehkkuudesta ja laatuvaatimusten täyttymisestä. Otettavien näytteiden määrä riippuu vedenttmääristä. Kuntien valvntatutkimushjelmat päivitetään 5-vuden välein sekä tarvittaessa. Paraisilla n vesilaitksille vimassa levat erilliset valvntatutkimushjelmat Airistn matkailukeskuksella, Nauvssa ja Krppssa, Paraisilla makeanvedenaltaalla sekä Hutskarissa ja Mssalassa. Lisäksi Nilsbyn kulun ja Seilin vesilaitksille n laadittu valvntatutkimushjelmat. Vedenttamiden vedenttluvissa n mnesti edellytetty, että vedentn vaikutuksia seurataan laadittavan tarkkailuhjelman mukaisesti. Tarkkailuhjelmat tulee hyväksyttää ELY-keskuksella, jnne tulee timittaa myös tarkkailutiedt vusittain. Paraisten phjavesialueilla leville ttamille ei le tarvinnut hakea vedenttlupia pienten pumppausmäärien takia. Ottamille ei le näin llen laadittu tarkkailuhjelmia.

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos 1510007062 Hattulan kunta Päivärinteen kulun asemakaava ja asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5.8.2013, tark. 27.9.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 )

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

WSP/SSP: Taustaa. Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö

WSP/SSP: Taustaa. Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö WSP/SSP: Taustaa Jarkk Rapala Ssiaali- ja terveysministeriö Jhdant WSP/SSP -kulutusmateriaaliin Kulutusmateriaali tavitteena n tarjta valmiudet ymmärtää, mistä WSP:n ja SSP:n laatimisessa ja käyttööntssa

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista.

Yhtiöistä - 11 on varmasti ara-rajoitusten alaisia, - kaksi todennäköisesti ara-rajoitusten alaisia ja - kolme vapaata ara-arajoituksista. 1 LUONNOS 10.6.2008 YHTEENVETOA ASUNTOTOIMINNASTA KY:n lakatessa KY:llä levien asuntjen/talyhtiöiden siirtämistä kskevia vaihtehtja vat lähinnä: - asuntjen siirtäminen KY säätiöön suraan säätiön alaisuuteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello

TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhoidon yhteistyöfoorumi Tornionjoen kansainvälisellä vesienhoitoalueella. 22.5.2008 Hotelli Pellonhovi, Pello TORNIONJOEN VESIPARLAMENTTI Vesienhidn yhteistyöfrumi Trninjen kansainvälisellä vesienhitalueella. 22.5.2008 Htelli Pellnhvi, Pell Osallistujat: Kts. erillinen lista Puheenjhtaja: Jari Pasanen, vesistöpäällikkö,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:

Domperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat: Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. 2. Edellisen kokouksen muistio

PÖYTÄKIRJA. 1. Kokouksen avaus. 2. Edellisen kokouksen muistio PÖYTÄKIRJA Prjekti Talvivaaran kaivksen laajennuksen YVA hjausryhmän kkus 3/2012 Asiakas Talvivaara Stkam Oy Päivämäärä 11.9.2012 kl 14-15.15 Osallistujat Pissa Sari Myllyja, Kainuun ELY-keskus Inkeri

Lisätiedot

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Ahvenksken sayleiskaavan muuts arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P18488 arviintisuunnitelma Slin Lauri Sisällysluettel 1 arviintisuunnitelma...

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO

Järvenpään kaupunki TERHOLAN LIIKUNTAPUISTO Järvenpään kaupunki Yleissuunnitelmalunns - suunnitelmaselstus Rambll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Esp, Finland Puhelin: 020 755 611 www.rambll.fi 20.12.2004 Sisällys 1. Yleistä 1 2. Kaavatilanne ja rakentamisaikataulu

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, LEVI KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, LEVI KITTILÄN KUNTA 2. KUNNANOSA, LEVI UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN KORTTELIN 820 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan selstus Kaavaehdtus 19.11.2012 Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Puh 020 755 7070 2 Utsuvaaran asemakaavan krttelin 820

Lisätiedot

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Vastine MMA. Vastine Juankosken keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin MMA 1 (14) Tim Leskinen Juanksken kaupunki Kaupungin hallitus Juanksken keskustaajaman sayleiskaavalunnksesta saatuihin lausuntihin ja muistutuksiin Liikennevirast esitti, että rantarakentamisen salta

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213

Lisätiedot

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava

Kotkan itäosan tuulivoimaosayleiskaava 1510001443 Ktka Ktkan itäsan tuulivimasayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.12.2012 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta

Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.12.2011. 1. Kaavamuutosalue. 82140614 Hartolan kunta 82140614 Hartlan kunta Purnuvuren ranta-asemakaavan muuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9.12.2011 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Loviisan kaupunki 82142465. Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2012

Loviisan kaupunki 82142465. Hattomin tuulivoima-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.5.2012 Hattmin tuulivima-asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 7.5.2012 1 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ

TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ 1 ALAVUDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Alavuden kaupunginvaltuustn 17.9.2001 hyväksymä 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa levien sekä muiden

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 28.5.2002 Isonkyrön kunta, rakennusjärjestys

SISÄLLYSLUETTELO. 28.5.2002 Isonkyrön kunta, rakennusjärjestys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 1.3 RAKENTAMISTAPAOHJEET 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ ILMOITUKSENVARAISUUS 2.2

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET MIKKO YLIKULJUN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN

OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET MIKKO YLIKULJUN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET MIKKO YLIKULJUN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN Phjis- Sumen hallint-ikeus PL 189 90101 OULU 26.10.2014 (saapunut 27.10.2014) Valituksen laatijan

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

TAPULIKAUPUNGINTIEN ETELÄPUOLI JA MAATULLIN ALA-ASTEEN YMPÄRISTÖ

TAPULIKAUPUNGINTIEN ETELÄPUOLI JA MAATULLIN ALA-ASTEEN YMPÄRISTÖ Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirast, kirjaam PL 2100 00099 Helsingin kaupunki TAPULIKAUPUNGINTIEN ETELÄPUOLI JA MAATULLIN ALA-ASTEEN YMPÄRISTÖ Tapulikaupunki- Seura ry. esittää seuraavaa: Yleistä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty KV 20.1.2003 8. Voimaantulo 25.2.2003 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2.

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty KV 20.1.2003 8. Voimaantulo 25.2.2003 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2. ÄHTÄRIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV 20.1.2003 8 Vimaantul 25.2.2003 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa levien sekä muiden maan

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011 Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ 1(4) LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA YRITYKSEN MUUTOSTILANTEISIIN LIITTYVÄT PALVELUT Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta ja sen hallinnima InnKas -prjekti (S 12115) tarjaa prjektissa mukana

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin

Liite III. Muutoksia valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin Hum! Liite III Muutksia valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen tiettyihin khtiin Kyseessä levat valmisteyhteenvedn ja pakkausselsteen khdat vat lausuntpyyntömenettelyn tulksia. Jäsenvaltin timivaltaiset

Lisätiedot

Seminaariohjelmassa luvassa uutta ja yllättävää

Seminaariohjelmassa luvassa uutta ja yllättävää Uudistuva PIMA-hje MUTKU-PÄIVÄT, 20.-21.3.2013 TAMPERE Mutku-irniaa? www.mutku.fi: Seminaarihjelmassa luvassa uutta ja yllättävää 2 Lähtökhdat ja aikataulut Uudistamistarve säädösmuutsten ja käyttökkemusten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012658 Asikkalan kunta Saitan asemakaavamuuts Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 10.6.2014, tark. 29.9.2014, tark. 13.2.2015 1. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) tarkitus Osallistumis-

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA

HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA Helsingin kaupungin rakennusvirastn julkaisut 2008:9 / Katu- ja puist-sast 1 Helsingin kaupungin hulevesistrategia STRATEGIAN PÄÄMÄÄRÄ Hulevesitulva Prissa 12.8.2007

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

CALPEX Aluelämpöputkisto Putkijärjestelmä, joka maksaa itsensä takaisin

CALPEX Aluelämpöputkisto Putkijärjestelmä, joka maksaa itsensä takaisin CALPEX Aluelämpöputkist Putkijärjestelmä, jka maksaa itsensä takaisin Kestävää laatua CALPEX Testaus ja valvnta Tutant Kiepitys CALPEX n krkealaatuinen aluelämpöverkn lämmitys- ja käyttövesiputkijärjestelmä:

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016

Korjaus- ja energia-avustusohje 2016 Krjaus- ja energia-avustushje 2016 28.1.2016 SOVELTAMISALA JA VOIMAANTULO Vuden 2016 krjausavustuksia myönnettäessä nudatetaan lakia asuntjen krjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (1184/2005),

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Luvian kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

Luvian kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO Luvian kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS.....4

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

JOHDANTO. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä

JOHDANTO. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä 1 JOHDANTO Vesihulln kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 vimaan astuneeseen vesihultlakiin. Vesihultlain tavitteena n turvata sellainen vesihult, että khtuullisin kustannuksin n saatavissa

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot