Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos. Laitoskäsikirja

Transkriptio

1 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Laitoskäsikirja Versio 1.0 Versio Päivämäärä Laati Selitys J.Kiiras Alustava versio J.Kiiras Laitoksen johtoryhmän kommentit J.Kiiras, J.Paavola Laitoksen laajennetun johtoryhmän kommentit J.Paavola Sisäisen auditoinnin kommentit (1. kierros) J.Paavola Sisäisen auditoinnin kommentit (2. kierros)

2 1. Johdanto Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Laitoksen toimintasuunnitelma Laitoksen visio ja strategia JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus VOIMAVARAT Henkilöstö Suunnitelma henkilöstörakenteen kehittämiseksi Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Opetus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LIITE 1 Laitoksen opetuksen strategia LIITE 2 Laitoksen tutkimustoiminnan strategia 2

3 1. Johdanto Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta. Kuvausta täydentävät Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirja sekä Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirja Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos toimii Teknillisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan päätösten mukaisesti, mikä on otettu huomioon käsikirjaa laadittaessa. Mikäli ristiriitaisuuksia esiintyy, noudatetaan ensisijaisesti ylemmän tason päätöksiä. Tämä dokumentti on käsitelty laitoksen laajennetussa johtoryhmässä Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä jakamalla Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto kahteen laitokseen Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos sekä Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Laitos koostuu entisen osaston Rakennusmateriaalitekniikan, Rakentamistalouden, Rakenteiden mekaniikan, Sillanrakennustekniikan, Talonrakennustekniikan ja Teräsrakennustekniikan laboratorioista. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen opetus- ja tutkimusalueina ovat rakennushankkeen kaikki vaiheet rakennusmateriaaleista rakennuksiin ja rakenteisiin sekä niiden käyttöön. Erityistä huomiota laitoksessa kiinnitetään rakennesuunnitteluun, ja rakentamistalouteen kumpikin laajasti käsitettynä. Myös energia- ja ympäristökysymykset otetaan vahvasti huomioon. Laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimus- sekä kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus- ja opetusyhteistyötä tehdään rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yritysten, tutkimuslaitosten, alan viranomaisten ja yliopistojen kanssa. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos on rakennusteollisuuden strateginen yhteistyökumppani liiketoiminnan, teknologian ja niihin liittyvän osaamisen kehittämisessä sekä viranomaisten yhteistyökumppani normien ja määräysten kehittämisessä ja tulkinnassa Laitoksen toimintasuunnitelma Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen perustehtävät ovat (1) tieteellinen tutkimus ja tutkimukseen perustuva ylin opetus, sen mukaisesti, mitä TKK:n strategiassa ja 3

4 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa on määritetty. Laitos toteuttaa näitä perustehtäviä tutkimus- ja opetusalueillaan, jotka ovat: Rakenteiden mekaniikka Rakennustekniikka Talotekniikka Rakennusmateriaalitekniikka Rakennusfysiikka Rakentamistalous ja Rakentamisen tietotekniikka (Building Information Modeling). Rakenteiden mekaniikka tarkastelee rakenteiden jännitys ja muodonmuutostilojen, kantokyvyn, stabiiliuden, ja dynaamisen vasteen määrittämistä, rakennusaineiden mekaanisia ominaisuuksia ja konstitutiivisia teorioita soveltaen numeerisia, analyyttisia ja kokeellisia analysointimenetelmiä. Rakennustekniikan tutkimus kattaa betonirakenteet, puurakenteet, teräsrakenteet, muuratut rakenteet ja liittorakenteet; rakennusten korjaustekniikat, rakennuksen vauriokartoitukset, palo- ja turvallisuustekniikan sekä uudisrakentamisen tuotantotekniikat. Tutkimusmenetelminä käytetään tutkittavan ilmiön teoreettista analyysiä, mallinnusta ja laskelmia sekä rakennuspaikalla tai valmiissa rakennuksessa tehtäviä kenttämittauksia ja havaintoja. Rakennustekniikka kattaa myös sillanrakennustekniikan, jossa tutkimus keskittyy erityisesti siltarakenteiden suunnittelu- ja rakentamismenetelmien kehittämiseen sekä siltojen kunnossapitoon ja hallinnointiin. Rakennusfysiikka käsittelee lämpö-, kosteus, virtaus- ja ääniteknisiä ilmiöitä, joilla on merkitystä rakennuksen/ yksittäisen tilan käyttöturvallisuudelle ja viihtyvyydelle sekä rakenteiden kuivana pysymiselle, samalla pitkäaikaiskestävyydelle. Tarkastelut jaetaan kolmeen vaativuusluokkaan, jolloin tapauskohtaisesti löydetään aina tarkoituksenmukaisimmat, energiatehokkaimmat rakenne- ja laitetekniset ratkaisut. Talotekniikka kattaa kiinteistön ja siihen liittyvien tilojen teknisten palveluiden, järjestelmien ja laitteiden kokonaisuudet, muun muassa ilman, veden, lämmön, energian, valon ja tiedon välittämisen sekä turvallisuus- ja liikkumispalvelut. Rakennusmateriaalitekniikan tutkimus on kokeellisuutta ja vahvaa osaamista rakennusmateriaalien ja erityisesti betonin perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Kokeellisen tutkimuksen osuus on merkittävä. Myös alan perustietoutta lisäävät tuotekehitysprojektit kuuluvat tutkimusalaan. Rakentamistalous käsittelee rakennuttamisen, rakennushankkeen koko elinkaaren, rakennustuotannon ja ylläpidon suunnittelun, toteuttamisen, valvonnan ja ohjauksen organisatorisia, hallinnollisia, tuotantoteknisiä taloudellisia ja juridisia kysymyksiä. Rakentamistaloudessa käsitellään sekä talon- että infrarakentamista. Rakentamisen kansainvälistyminen kuuluu rakentamistalouden erityisalueisiin. Toimitilapalvelut-tutkimusryhmä on erikoistunut rakennus- ja kiinteistöalan palveluliiketoiminnan tutkimukseen. Ryhmän tutkimustoiminnan painopistealueita ovat yritysten väliset liikesuhteet, työympäristöjohtaminen, rakennus- ja kiinteistöalan sopimuskäytännöt sekä elinkaari- ja ympäristöjohtaminen Rakentamisen tietotekniikka on uusi alkava tutkimusalue, jossa tullaan keskittymään rakennusalan tietoteknisiin kysymyksiin. 4

5 Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen erityisenä ja kansainvälisestä tavasta poikkeavana vahvuutena on syvällinen ja laaja-alainen rakennustekniikan ja rakennesuunnittelun osaaminen yhdistettynä rakentamistalouden projektin ja liiketoiminnan johtamisen osaamiseen. 2.2 Laitoksen visio ja strategia Laitoksen visio on johdettu TKK:n ja tiedekunnan visioista. Keskeisiä pitkän aikavalin tavoitteita ovat: oma kotimaassa ja kansainvälisesti tunnustettu identiteetti vahva teoreettinen ja sitä tukeva kokeellinen ja empiirinen tutkimus aktiivinen julkaisutoiminta sekä kotimaassa että erityisesti kansainvälisesti alan tiedelehdissä ja konferensseissa laaja yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti sekä yritysten, laitosten että tutkimusyksiköiden kanssa korkeatasoisia ja määrältään riittävästi perus- ja jatko-opiskelijoita käsittäen myös lisääntyvästi ulkomaisia opiskelijoita tarkoituksenmukainen peruskoulutus, joka tuottaa ajanmukaiset ja riittävät tiedot ja osaamisen omaavia diplomi-insinöörejä rakennusteollisuuden ja julkisen hallinnon tarpeisiin sekä jatkokoulutukseen ja toimiva jatkokoulutus integroituna tiiviisti laitoksen tutkimustoimintaan yhteistyössä tieteellisen yhteisön ja kaikkien sidosryhmien kanssa. Laitos noudattaa TKK:n strategisia linjauksia, ja siitä johdettua IA tiedekunnan strategista suunnitelmaa. Näiden pohjalta laitoksella on luotu pitkän aikavälin kehityssuunnitelma (viisi vuotta) sekä opetusstrategia resurssien kohdentamiseksi ja tulosten parantamiseksi sekä vuosittainen toimintasuunnitelma, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet opetukselle ja tutkimukselle seuraavalle vuodelle ja määrätään toimenpiteet ja niille vastuuhenkilöt tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelma tehdään laitoksen johtajan johdolla syksyllä ja se hyväksytään laajennetussa johtoryhmässä. Laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan strategiat on tarkemmin esitetty liitteissä. 3. JOHTAMINEN Laitos on yksi Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan seitsemästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluu Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan lisäksi Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan, Maanmittaustekniikan, Energiatekniikan, Koneenrakennustekniikan, Sovelletun mekaniikan ja Arkkitehtuurin laitokset. Lisäksi tiedekuntaan kuuluvat Lahden keskus ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Tiedekuntaa johtaa dekaani. Tiedekunnan ylin päättävä elin on tiedekuntaneuvosto. Tiedekunnalla on yhteinen koulutusneuvosto alemmille tutkinto-ohjelmille (kandidaatin ohjelmille). Sen puheenjohtajana toimii varadekaani. 5

6 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtajan ja varajohtajan nimittää rehtori kuultuaan ensin laitoksen henkilökuntaa. Laitoksen johtajan ja varajohtajan toimikausi on kolme vuotta. Laitoksen johdon tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa. Laitoksen johtaja on vastuussa laitoksen taloudesta ja tuloksista. Laitoksen varajohtaja huolehtii laitoksen johtajan tehtävistä, kun laitoksen johtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään. Laitokselle johtaja nimeää johtoryhmän, joka on epävirallinen elin. Johtoryhmä jakaa informaatiota tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksella on lisäksi epävirallinen laajennettu johtoryhmä. Organisaation nimetyt vastuuhenkilöt on esitetty liitteessä. Organisaatioliitettä ylläpitää ja päivittää johtoryhmän sihteeri seuraten tapahtuvia muutoksia jatkuvasti. Laitoksen johtaja Professorit Johtaja - rakenteiden mekaniikka - rakentamistalous - teräsrakennetekniikka - rakenteiden mekaniikka - rakennusmateriaalitekniikka - talonrakennustekniikka - sillanrakennustekniikka - rakennusfysiikka - talotekniikka - rakentamisen tietotekniikka Talotekniikan instituutti Kuva 1. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Laitoksen organisaatio Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen organisaatio muodostuu tutkimus- ja opetusryhmistä ja tukitoiminnoista. Opetus ja tutkimusryhmien työtä koordinoivat ryhmien vetäjät. Tukitoiminnot muodostuvat hallinnollisesta henkilöstöstä ja tutkimushallin teknisestä henkilöstöstä. Laitoksen periaatteena on että kaikki osallistuvat sekä tutkimuk- 6

7 seen että opetukseen. Tavoitteena on, että myös tutkijat rahoituslähteestä riippumatta - kehittävät itseään myös opetustehtävissä. Tutkimus toteutetaan projekteina. Tutkimusprojektit on ryhmitelty laitoksessa tutkimusalueisiin, jotka muodostavat aihealueittain erilliset projektiryppäät. Tutkimusalueilla ei ole vastuullista johtajaa, vaan jokaisen projektin johtaja hyväksyttää tutkimushakemusensa ja raportoi erikseen suoraan laitoksen johtajalle. Tutkimusalueet kohdekoodeineen ovat: Rakennustekniikka (kohde 4259): Rakentamistalous (kohde 4260) Talotekniikka ja rakennusmateriaalit (kohde 4261) Tutkimusryhmät hankkivat itse rahoituksen, suunnittelevat ja suorittavat tutkimuksensa itsenäisesti. Tutkimusryhmät tiedottavat hakemuksistaan ja raporteistaan tutkimusalueensa vastuuprofessorille. Johtaja Varajohtaja Talotekniikan instituutti Koehalli henkilöstöasiat matkat, johdon siht.. talous, talovastaava talous hankinnat Opetustoiminta ja tutkijoiden sijoitus linjaorganisaatiossa Hallintoprosessit Sillanraken- neustek. Rakennusmateriali.tekn. Talonrakennustek. Raken nusfysiikka Talotekniikka Rakenteiden mekaniikka Rakentamistalous Teräsrakennustek. Tutkimusprojektit Kuva 2. Laitoksen toiminnallinen organisaatio 7

8 3.1.2 Toiminnan ohjaus Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus(tuso)-prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut rehtorin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmien pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa johtoryhmässä kaksi kertaa vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan laajennetussa johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laitoksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet asetetaan ja niitä seurataan tiedekuntatasolla tiedekuntaneuvostossa Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samat kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. Mittareille asetetaan tavoitteet opetus- ja tutkimusryhmittäin. Mittareista esitetään tilastot laitoksen henkilöstölle ja niitä käsitellään esimies alainen keskusteluissa. Keskeiset mittarit ovat: Opetusvolyymi op/v ja suoritusvolyymi op/v Opetuksen kurssikohtaiset palautteet Suoritetut tutkinnot kandidaatti/v, DI /v, TkL/v ja TkT/v Työnantajapalaute keskimäärin Tiedelehtien artikkelit (lukumäärä) ja niiden impaktisumma, sekä viitetiedot ISI Web of Science-, Scopus- ja TKKtutkii- tietokannoissa Tieteellisten konferenssien esitelmät kpl/v Tutkimustulosten tunnettavuus kotimaassa tiedon käyttäjien keskuudessa. Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitoksella tietojen keruusta vastaavat sihteerit. Kerättyä tietoa analysoidaan laitoksen johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 8

9 Kurssipalautetta kerätään systemaattisesti kaikista kursseista yhtenäisessä muodossa (Oodi-järjestelmä), kaikilta kurssin suorittaneilta. Palautteella pyritään selvittämään oppilaiden käsitys opetuksen sisällön ja järjestelyiden toimivuudesta. Jatko-opiskelijoiden palaute kootaan vuosittain ohjaajan ja opiskelijan välisellä palautekeskustelulla. Jatko-opiskelun organisoinnissa siirrytään TKK:n suosituksen mukaiseen käytäntöön, johon liittyy palautteen keräämisprosessi. Laatutoimintaa koordinoi laitoksen johtoryhmä, jonka vetäjänä on laitoksen johtaja. Johtoryhmä ylläpitää toimintakäsikirjaa, ohjeistaa yhtenäiset menettelytavat laitoksessa, järjestää säännöllisen työnantajapalautteen hankkimisen, valmistelee ja avustaa laitosjohtoa laatutavoitteiden asettamisessa, kokoaa toteutuneet tiedot ja järjestää laatuauditoinnit. Laitoksen toimintaa arvioidaan myös ulkoisesti auditoinnein, joista päättää tiedekunta tai TKK:n johto. Tutkimuksen laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintunein vertaisarviointimenettelyin (opinnäytteiden arvostelut, asiantuntijalausunnot jne.) Tutkimuksen laadun kehittämiseen pyritään laitoksella tutkimustoiminnan edellytyksiä parantamalla siten, että tuetaan korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä. Korkeatasoinen tutkimus ja sen edellytysten turvaaminen on laitoksen kannalta tärkeä strateginen kysymys. Tutkimusryhmien vastuulliset johtajat vastaavat projektitasolla tutkimuksen seuraamisesta ja arvioinnista. Tilastointi hoidetaan keskitetysti TKK:n hallinnossa, jonne tutkimusryhmät toimittavat tiedot laitoksen vastuuhenkilön kautta. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden (YVV) osalta yritysrahoituksella toteutetuissa tutkimusprojekteissa kerätään noin vuoden projektin päättymisen jälkeen yhteistyökumppaneilta kirjalliset lausunnot tuloksista ja niiden käyttökelpoisuudesta. Lausunnot toimitetaan laitoksen johtajalle tiedoksi. 4. VOIMAVARAT 4.1 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseksi noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiassa määriteltyjä laitosten vastuita. Lisäksi laitoksen henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan osallistumaan oman alansa konferensseihin ja koulutuksiin sekä pätevöitymään ammatillisesti laitoksen resurssien puitteissa. Henkilöstön pedagogista koulutusta lisätään ja opetusmenetelmiä uudistetaan. Opetushenkilöstön englannin kielen taitoa parannetaan yhdessä kielikeskuksen kanssa. 9

10 Myös henkilöstön valmiuksia verkko-opetuksen käyttämiseen lisätään. Näille laitoksen johtaja asettaa vuosittaiset tavoitteet. Koulutustarpeet tarkistetaan esimiehen kanssa ainakin kehitys- ja VPJ-keskustelujen yhteydessä. Myös laitoksen TYHY-ryhmän painopistealueisiin kuuluu ammatillisen koulutuksen tukeminen. Työssä jaksamista pyritään edistämään selkeyttämällä laitoksen toimintatapoja ja tasaamalla kuormitusta. Uuden henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan TKK:n henkilöstöstrategiaa. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen on nimetty vastuuhenkilöt. Lisäksi uudelle henkilölle nimetään työhönopastaja. Jokaiselle uudelle työntekijälle jaetaan perehdyttämisen helpottamiseksi laadittua opastavaa kirjallista materiaalia, joka on nähtävissä myös laitoksen verkkosivuilla. Perehdyttämisprosessiin sisältyy myös palautekeskustelu noin kuukauden kuluttua. Laitoksen henkilökunnan kuulemista ja yhteisten asioiden tiedottamista varten järjestetään henkilöstökokouksia. Henkilöstökokous järjestetään vähintään kolme kertaa vuodessa Suunnitelma henkilöstörakenteen kehittämiseksi Henkilöstörakenteen kehittämiseksi toiminta laitoksessa pyritään suuntaamaan siten, että oppilas/opettaja-suhde saadaan mahdollisimman edulliseksi ja samalla vahvistetaan tutkimustoimintaa lisäämällä seniori/post-doc-tutkijoiden paikkojen määrää. Tämä pyritään toteuttamaan redusoimalla professorien lukumäärää alla esitetyn taulukon mukaisesti ja suuntaamaan näin vapautuvia resursseja Opettavien tutkijoiden virkojen perustamiseen, tai väitelleiden tutkijoiden rekrytoimiseen. Tiedekunnan henkilöstösuunnitelma on suunnattu tukemaan voimakkaasti jatkoopiskelun tehostamista. Ongelmana on ollut positioiden puuttuminen väitelleille ja post.doc.-tutkijoille, mikä on selvästi jarruttanut tutkimustoiminnan ja sitä kautta jatkoopiskelun mahdollisuuksia. Henkilöstösuunnitelma on suunnattu siten, että korkeimman tason eli professorien paikkoja vähentämällä voidaan lisätä jo väitelleiden paikkoja. Tällöin väitelleet tutkijat (Opettava tutkija) voivat keskittyä määrätietoisesti tutkimusprojekteihin koko projektin elinkaaren ajan, ja ottaa sitä kautta vastuuta enenevässä määrin väitöskirjatöiden ohjauksesta. Uusina professuureina laitokseen tullaan perustamaan Talotekniikan ja Rakentamisen tietotekniikan professorien virat. Samalla Korjausrakentamisen, toisen Rakentamistalouden ja toisen Rakenteiden mekaniikan virat jätetään niiden vapautuessa täyttämättä. Sillanrakennuksen ja Teräsrakennetekniikan virat tullaan lisäksi yhdistämään yhdeksi viraksi. Professorien virkojen kokonaismäärä tulisi vuonna 2015 olemaan nykyisen kymmenen sijasta kahdeksan. Muun henkilöstön virkojen kehittämisen suuntaviivoina pyritään pitämään oheisessa taulukossa esitettyjä lukumääriä. Suluissa annetut numerot kuvaavat tämän hetkistä tilannetta. 10

11 professori 8 (10) Assistentti(yliopisto-opettaja) 8 (3+5) Opettava tutkija/lehtori 6 (2) Laboratorioinsinööri/yli-insinööri 5 (7) Laboratoriomestari 4 (8) toimistosihteeri 3 (4) 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakaantuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille tiedekunnan Resurssiryhmän ohjeistuksen mukaisesti. Ohje on käsitelty ja hyväksytty tiedekuntaneuvostossa Täydentävä rahoitus Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta saadaan julkisilta rahoittajilta (TEKES, SA, EU), sekä yritysrahoituksena. Hankitulla rahalla palkattujen tutkijoiden määrä on n (henkilötyövuosina). Lisäksi laitos koettaa aktiivisesti etsiä mahdollisuutta FiDiPro ohjelman hyödyntämiseen, joka on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. Laitehankintoja pyritään tukemaan hakemalla rahoitusta erillisistä rahoituslähteistä (UMK, TKK:n hankerahat, muut lähteet projektirahoituksen yhteydessä). 4.3 Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitos pyritään kokoamaan yhteen niin sanottuun Rakennus-taloon. Laitos suunnittelee uudet tilajärjestelyt mahdollisimman kustannussäästöisesti mutta nykyaikaisiksi ja toimiviksi. 11

12 Laitoksen talovastaava vastaa laitoksen tiloista tiedekunnan toimintakäsikirjassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Laitoksella on nimetty koehallille vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu kokeellisen toiminnan organisointi, työturvallisuudesta huolehtiminen sekä laboratoriohenkilökunnan kehittäminen ja koulutuksesta huolehtiminen Laitteet Laitehankinnat suoritetaan TKK:n hankintaohjesäännön mukaisesti. Laitoksella on nimetty kullekin laitteelle vastuu- ja varavastuuhenkilöt, jotka toimivat ensisijaisina yhteyshenkilöinä henkilökunnalle ja opiskelijoille laitteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä vikatilanteissa. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS 5.1. Opetus Laitos tuottaa opetusta rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatin ohjelmalle, rakennus- ja rakennustuotantotekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman pääaineopiskelijoille sekä sivuaine- ja erikoismoduuliopiskelijoille. Laitoksen oma Opetuksen strategia on esitetty liitteessä 1. Perusopetusta tuotetaan opetusryhmissä opetusohjelman mukaisesti. Tutkijakoulut KIRSU Kiinteistöalan, rakentamisen ja suunnittelun tutkijakoulu KIRSU tutkijakoulun yhdistävä tekijä on rakennus ja rakennettu ympäristö lopputuotteena. Tavoitteena on parantaa suunnittelun ja rakentamisen laatua ja tehokkuutta sekä kiinteistöjen kokonaistaloudellisuutta. Erityisesti kiinnitetään huomiota tietotekniikan kehittämiseen. TKK:sta mukana ovat Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan sekä Arkkitehtuurin ja maanmittaustekniikan laitokset. Tutkijakoulua koordinoi TKK ja muina osapuolina ovat Oulun Yliopisto, Hanken ja Turun kauppakorkeakoulu. KIRSU:n johtajana on professori Kauko Viitanen ja koordinaattorina Arhi Kivilahti TKK:lta. Lisätietoa osoitteesta: Teknillisen mekaniikan tutkijakoulu on verkostomainen tutkijakoulu, johon kuuluu kahdeksan yksikköä viidestä yliopistosta (TKK, JY, LTY, OY, TTY). Tutkijakouluun kuuluvat kaikki Suomessa teknillistä mekaniikkaa opettavat yliopistot. Tutkijakoulun keskeinen tavoite on edistää ammattimaista tutkijanuraa teknillisen mekaniikan alalla. Tutkijakoulu tarjoaa opiskelijoille nelivuotisen rahoituksen, järjestää valtakunnallisia tut- 12

13 kijakoulutuskursseja ja seminaareja, rahoittaa opiskelijoiden vierailuja ulkomaisiin tutkimusryhmiin sekä informoi jatko-opiskeluun soveltuvasta opetustarjonnasta Suomessa ja ulkomailla. Teknillisen mekaniikan tutkijakoulu on toiminut menestyksellisesti vuodesta 1995 lähtien. Teknillisen mekaniikan alalta väitelleet sijoittuvat korkean tason asiantuntijoiksi ja tutkijoiksi teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen tehtäviin. Tekniikan nopean kehityksen ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia alan tohtoritarve kasvaa. Tutkijakoululla on kiinteät ja laajat yhteydet suomalaiseen teollisuuteen. Useat tutkimusaiheet ovat muodostuneet teollisuuden tutkimusongelmista ja moni tutkijakoulun opiskelija saa rahoitusta tutkimusprojekteista, joissa teollisuusyritykset ovat mukana. Lisätietoa osoitteessa: Tutkimus Laitoksen tutkimustehtäviä toteuttavat laitosjohtajan hyväksymät tutkimusryhmät. Tutkimusryhmien johtajat ovat suoraan laitoksen johtajan alaisuudessa. Ryhmät ovat vastuussa oman alueensa tieteellisen tutkimuksesta tiedekunnassa sovitun mukaisesti. Tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka hankkimisesta ryhmät ovat itse vastuussa. Tutkimusryhmiä kannustetaan ryhmien väliseen yhteistyöhön. Ryhmien johtajat päättävät ryhmänsä rahankäytöstä budjettinsa puitteissa. Tutkimusta tehdään läheisessä yhteydessä opetukseen opinnäytteinä, erityisesti jatko-opintoina. Laitoksen Tutkimuksen strategia on kuvattu liitteessä 2. Tutkimustoiminnan strategia on määritelty tulossopimuksessa ( Korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen syntymistä edistetään mm. osallistumalla korkeatasoisiin tutkimushankkeisiin, palkkaamalla alan huippututkijoita myös ulkomailta, postdocjärjestelmää kehittämällä, hankkimalla laiterahoitusta sekä keskittymällä mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisiin tutkimushankkeisiin. Kansainvälisyyden lisäämiseksi laitoksella tuetaan tutkijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. TKK on mukana rakentamisen ja ympäristön ns. RYM-SHOK ohjelmassa. Tutkimustoimintaa suunnataan erityisesti RYM-SHOK:in painopistealueille. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi tiedekunnassa on perustettu neuvottelukunta, jossa on teollisuuden, rahoittajien ja liittojen edustajia. Lisäksi kehitetään palautejärjestelmiä opinnäytetöiden ja teollisuuden rahoittamien projektien onnistumisesta. Nämä on kuvattu tarkemmin tiedekunnan toimintakäsikirjassa. 5.4 Tukitoiminnot 13

14 Kaikista tutkimuksen ja opetuksen ulkopuolelle jäävistä tehtävistä huolehtii laitoksen Tukipalvelut-yksikkö. Tukipalvelut-yksikkö avustaa laitoksen johtoa ja tutkimus- ja opetusryhmiä hallinnollisissa tehtävissä ja antaa sihteeri- ja teknisiä palveluja. Tukipalveluiden alle kuuluvia toimintoja ovat: Tila-asiat (rakennustalon vastaava) IT-palvelut (ATK vastaava) Lasi- ja kemikaalivarastot (koehallin vastaava) Taloushallinto Laitteet (koehallin vastaava) Kansainväliset asiat (tiedekunnan yhteinen sihteeri) Virastomestaripalvelut Kirjasto Henkilöstöhallinto Hankinnat Matka-asiat TYHY-ryhmä Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laitoksen TYHY-ryhmä pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ- ja toimintakykyä. Toiminnan painopiste on työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. TYHY-ryhmä koostuu eri henkilöstöryhmistä, jotta koko työyhteisön ajatukset ja kehitysehdotukset tulisivat mahdollisimman kattavasti esille. Toiminta on painottunut laitoksen sisäisen tiedotuksen tehostamiseen, ammatillisen pätevöitymisen tukemiseen ja koulutukseen, työyhteisön kehittämistoiminnan tukemiseen sekä virkistystoimintaan. Työturvallisuus Laitokselle on nimetty suojeluorganisaatio ja laadittu turvallisuussuunnitelma, jotka liittyvät korkeakoulun muihin turvallisuusjärjestelyihin ja laatujärjestelmiin sekä edistävät rakennusten työturvallisuutta. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja TKK:n työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisen tueksi ja kartoituksen dokumentoimiseksi. 14

15 Laitoksella on käytössä iltatyölupakäytäntö, kun työskennellään normaalin työajan ulkopuolella ja työ on normaalista poikkeavaa. Lisäksi laitteille ja menetelmille tehdään riskinarviot TKK:n ohjeistuksen mukaisesti. 15

16 LIITE 1 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Laitoksen opetuksen strategia (Prof. J.Aalto, P.Mäkeläinen, M.Viljanen) 16

17 TKK Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Opetusstrategia Toiminta-ajatus Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen perustehtävä on Harjoittaa tieteellistä tutkimusta, joka tukee suomalaista rakennusteollisuutta ja rakennusteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisessä taloudessa Antaa laaja-alaista rakennusalan ylintä peruskoulutusta Taata yksilöllinen mahdollisuus erikoistua rakennusalan eri sektoreille Edistää rakennusalan tieteellistä jatkokoulutusta Edistää rakennusalan tutkijoiden kansainvälistä verkostoitumista Taata diplomitutkinnon suorittaneelle riittävät valmiudet jatkotutkinnon tekemiseen ja rakennusalan erilaisiin asiantuntijatehtäviin Tulevaisuudenvisio Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen tavoitteena on, että sen tarjoama opetus tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna ja vetovoimaisena rakennusalan koulutusohjelmana, joka tuottaa huippuosaajia käytännön työtehtäviin ja rakennusalan tutkimukseen. Laitos tukee poikkitieteellistä yhteistyötä TKK:n sisällä ja kansainvälistä yhteistyötä rakennusalan huippuyksiköiden kanssa. Menestystekijät Rakenne- ja rakennustuotannon laitos painottaa toiminnassaan Opetuksen laatujärjestelmän tuottaman palautteen pohjalta kehitetään taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa perinteisen luento-opetuksen rinnalle vuorovaikutteisia opetusmenetelmiä, joissa hyödynnetään ryhmätyö- ja ATK-tilojen antamia mahdollisuuksia. Hyödynnetään mahdollisimman laaja-alaisesti rakennusalan tietotekniikan mahdollisuudet opetuksessa ja opinnäytteissä. 17

18 Tietoisuus viranomaisten asettamista rakennusalan diplomi-insinöörin pätevyysvaatimuksista ( opintopisteistä) tieteenaloittain ohjaa opetusohjelmien kehittämistä Opetuksessa mahdollisesti olevat päällekkäisyydet minimoidaan vastuuopettajien toimesta noudattaen tarkoituksenmukaisuusperiaatetta. Kanditutkinnon opetusohjelman sisältö ja vaativuustaso tarkastetaan siten, että se innostaa oppilaita suorittamaan kanditutkinto ajallaan ja luo hyvän pohjan diplomitutkinnon suorittamiseen Diplomitutkinnon sisältö ja vaativuustaso tarkastetaan siten, että alan vaatimat pätevyydet saavutetaan ja oppilaan valitsemat syventävät opinnot mahdollistavat yksilöllisen erikoistumisen, jolloin saavutetaan riittävät valmiudet ja innostava ilmapiiri jatkotutkinnon suorittamiseen yksilön valitsemalla tieteenalalla. Opetusalojen, joille ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia, tutkinnon sisältö ja vaativuustaso tarkastetaan tarkoituksenmukaisuusperiaatteella edellä esitetyin tavoittein Tutkinnon sisällön ja vaativuustason tarkastamisella lyhennetään keskimääräisiä valmistumisaikoja. Toimenpiteellä parannetaan opinto-ohjelman kiinnostavuutta ja haluttavuutta, mikä parantaa opiskelija-aineksen tasoa Turvataan työelämässä jo oleville mahdollisuus suorittaa vaadittavat pätevöittämiskurssit laitoksella erillisopinnoin. Eri opintojaksojen opetuksen tukihenkilöiden työpanoksia pyritään lisäämään, millä on opiskeluaikoja lyhentävä vaikutus Kukin vastuuopettaja laatii omalta osaltaan tai yhdessä toisten vastuuopettajien kanssa nykyisen opetusohjelman pohjalta jatko-opiskelutasoisen kurssin/ kursseja tavoitteena madaltaa kynnystä ryhtyä jatko-opiskelijaksi Jatko-opintojen lisäämiseksi jatko-opiskelijoista muodostetaan tutkimustiimejä, joille taataan vankka ohjaus ja tuki Jatko-opintokokonaisuuksien kehittämisessä pyritään yhteistyöhön Tampereen Teknillisen Yliopiston Rakennustekniikan laitoksen kanssa. Myötävaikutetaan tutkimustiimien kansainvälistä verkostoitumista ja tutkimustiimin jäsenten mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin korkeatasoisiin konferensseihin. Korkeatasoinen jatkokoulutus turvaa parhaiten laitoksen näkyvyyden ja haluttavuuden. Kehitetään järjestelmä, jolla kalenterivuosittain menestynyt opetushenkilö ja ansiokkaasti opinnoissaan edennyt opiskelija voidaan palkita. Strategian toteuttaminen Strategia toteutetaan vaiheittain opetushenkilökunnan yhteistyönä alkaen vastuuopettajien omakohtaisella arviolla kanditutkinnon sisällöstä ja vaativuustavoitteesta. Samalla periaatteella toteutetaan myös diplomitutkinnon sisällön ja vaativuustason arviointi tavoitteena löytää ratkaisu, jossa haluttu pätevyys saavutetaan asetettujen pätevyysvaatimusten viitoittamalla opintopistemäärällä. Tämän jälkeen kehitetään jatkotutkintotasoiset kurssit, jotka palvelisivat mahdollisimman laajasti laitoksen kaikkia jatko-opiskelijoita. 18

19 Laitoksen opetusohjelman kehittäminen Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksella kehitetään uuden tyyppistä opetusohjelmaa, joka perustuu eri kurssien opiskelijalle antamiin ammatillisiin valmiuksiin ja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden suunnitella varsin yksityiskohtaisesti omaa opintopolkuansa. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija pystyisi jo opintoja aloittaessaan kiinnittämään opintojensa tavoitteen. Tavoite voisi liittyä johonkin alan ammattiprofiilin, alalla määriteltyyn pätevyyteen, tai johonkin muuhun tavoitteeseen, mikä opiskelulla voidaan saavuttaa. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan selkeätä tiedottamista alan tarjoamista mahdollisuuksista. Tässä voidaan hyödyntää tehokkaasti mm. tuutortoimintaa. Hankkeessa jokainen kurssi purettiin aluksi perusvalmiuksiin, joita opiskelija kurssin suoritettuaan saavuttaa. Näistä valmiuksista koottiin suurempia alan osaamiskokonaisuuksia, jotka palvelevat eri ammattiprofiileihin liittyviä toimenkuvia. Näin ollen saavutettiin järjestelmä, jossa opiskelija opiskelujensa tavoitteen valittuaan saa tiedon välittömästi niistä valmiuksista, jotka ovat välttämättömiä valitun ammattiprofiilin hallitsemiseksi, ja mitkä ovat osaamista tukevia, sekä mitkä kurssit hänen tulee ehdottomasti suorittaa, ja minkä osalla hän voi hyödyntää valinnaisuutta. Opiskelija voi opintojen edetessä muuttaa tavoitettaan, jolloin hän saa järjestelmästä tiedon tarpeellisista muutoksista suoritettavien kurssien osalta. Tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa vastuu opintopolun suunnittelemisesta ja sen suuntaamisesta yli koko opiskeluajan pyritään siirtämään opiskelijalle itselleen. Kun opiskelija itse pääsee vaikuttamaan opintojen sisältöön, motivaatio opiskeluun lisääntyy. Lisäksi opiskelija voi suunnata eri kursseja suorittaessaan oman opiskelunsa painotusta omien tavoitteidensa tukemiseen. Kehitetty järjestelmä tarjoaa myös erinomaisen työkalun tarkoituksenmukaisen opetustarjonnan suunnittelemiseksi, mm. mahdollisten päällekkäisyyksien poistamiseksi kursseista sekä erilaisten asiakokonaisuuksien ryhmittelemiseksi toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. 19

20 LIITE 2 Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Laitoksen tutkimustoiminnan strategia (R. Kouhia, V.Penttala, J.Puhto, E. Sistonen) 20

21 Sisällysluettelo Johdanto Laitoksen tutkimustoiminnan SWOT Tutkimustoiminnan visio Tutkimustoiminnan missio Tutkimustoiminnan kriittiset menestystekijät Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi

22 Johdanto Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen tutkimustoiminnan strategialuonnoksen on laatinut laitoksen johtajan Juha Paavolan asettama työryhmä, johon kuuluvat professori Vesa Penttala, opettava tutkija Reijo Kouhia, erikoistutkija Esko Sistonen ja tutkimuspäällikkö Jukka Puhto. Strategiatyö alkoi ja sen jälkeen strategiatyöryhmä on pitänyt yhteensä neljä työpajaa, joiden tuloksena tässä esitetty strategialuonnos on syntynyt. Strategialuonnos siirtyy nyt laitoksen johdon kommentoitavaksi, jonka jälkeen strategia kirjoitetaan lopulliseen muotoonsa. Laitoksen tutkimustoimintaan tulevaisuudessa vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista keskeisiä ovat Aalto-yliopiston ja mahdollinen rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymisen (SHOK) perustaminen. Nämä muutokset aiheuttavat epävarmuutta laitoksen tutkimustoiminnan painopisteiden valinnassa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Ne myös luovat merkittäviä mahdollisuuksia tutkimustoiminnan kehittämisessä ja tutkimusvolyymin kasvattamisessa. Nykyinen organisaatiomuutos tiedekunta- ja laitosrakenteineen mahdollistaa myös muutosten nopeamman toteuttamisen. Laitoksen tutkimustoiminnan SWOT Vahvuudet Laitoksen tutkimustoiminnan keskeisiä vahvuuksia tällä hetkellä ovat 1. tutkimustoiminnan laaja-alaisuus ja poikkitieteellisyys 2. hyvä perusopiskelija-aines 3. laitoksella on pitkää tutkimustraditiota 4. laitoksella on vahvaa tutkimustoimintaa 5. laitoksella on hyviä yhteyksiä muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimusyksikköihin 6. rakentamisen painopiste maantieteellisesti lähellä 7. rakennetun ympäristö merkitys kilpailutekijänä. Laitoksen tutkimustoiminta on laaja-alaista ja poikkitieteellistä. Tosin tutkimustoiminta on tällä hetkellä epätasaisesti painottunut eri professuurien välillä. Osassa professuureista on paljon tutkimustoimintaa, kun taas joissakin professuureissa se on hyvin vähäistä tutkimusrahoituksen ja julkaisujen määrällä mitattuna. Tällä hetkellä laitoksen opiskelija-aines on hyvää raken- 22

23 tamisen nousukauden houkuteltua opiskelijoita rakennusalalle. Hyvästä perusopiskelijakannasta on mahdollista saada myös hyviä jatko-opiskelijoita ja väitöskirjatutkijoita laitokselle. Osalla laitoksen professuureista on erittäin hyvät yhteydet sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimusyksiköihin ja näissä professuureissa on omaksuttu varsin pitkälle verkostoitunut toimintatapa tutkimushankkeiden käynnistämisessä ja läpiviemisessä. Verkostot edesauttavat myös rahoituksen saannissa, koska verkostojen kautta on mahdollista tulla kutsutuksi yhteistyökumppaniksi uusiin hankkeisiin. Verkostojen olemassa olo on myös edellytys Tekes-rahoituksen saamiselle tänä päivänä. Rakentamisen painopiste on selkeästi Helsingin seudulla, ja useiden rakennusalan yritysten pääkonttorit ovat pääkaupunkiseudulla. Tällöin myös tutkimusrahoituksen vaatimia tapaamisia on helpompi järjestää nopeallakin aikataululla ja henkilökohtaisia suhteita tutkimusrahoituksesta päättäviin tahoihin on helpompi luoda. Rakennetun ympäristön merkitys kansakunnan kilpailutekijänä on merkittävä, mikä korostaa toimialan tutkimustoiminnan merkitystä. Alan tutkimusja kehitystoimintaa on helppo perustella. Heikkoudet R-laitoksen tutkimustoiminnan keskeisiä heikkouksia ovat: 1. TKK:n heikko taloudellinen tilanne 2. ulkopuolisen rahoituksen hankintaosaamisen puute 3. laitoksen sisäisen yhteistoiminnan vähäisyys ja tutkimustoiminnan painottuminen vain muutamiin professuureihin 4. laitoksen henkilökunnan vinoutunut ikärakenne 5. huono kilpailuasema työntekijöistä suhteessa yksityiseen sektoriin. TKK:n ja R-laitoksen heikko taloudellinen tilanne on vaikuttanut suoraan tutkimustoimintaan käytettävissä olevien resurssien määrään. Tutkimushenkilökuntaa on jouduttu supistamaan ja laitekanta on osittain vanhentunutta ja puutteellista. Tutkijoille on vaikea taata jatkuvuutta, mikä vaikeuttaa tutkimushenkilöstön rekrytointia ja lisää henkilöstön vaihtuvuutta. Palkkaustaso ei ole kilpailukykyinen kilpailtaessa vastavalmistuneista teollisuuden kanssa. Nuorille on myös vaikea tarjota akateemisessa maailmassa uralla etenemisen mahdollisuuksia, kun ei ole vakansseja joihin edetä. 23

24 Tohtoritutkijoita laitoksella on hyvin vähän. R-laitosta ei koeta kilpailukykyisenä työpaikkana väitöstutkimuksen jälkeen. Laitoksen toiminnan kehittämisen kannalta on kuitenkin keskeistä, että professoreiden lisäksi laitoksella olisi vanhempia jo väitelleitä tutkijoita, jotka voivat kantaa osavastuun nuorempien tutkijoiden ohjauksesta ja tutkimustoiminnan pyörittämisestä. Laitos ei ole myöskään ulkomaisille huippututkijoille houkutteleva työpaikka. Laitoksen kehittymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että voidaan rekrytoida parhaita resursseja kansainvälisestikin. Laitoksen imagossa on parantamisen varaa sekä TKK:n sisällä että ulkopuolella. Lähtökohtaisesti R-laitosta arvostetaan yliopiston yksikkönä, mutta laitoksen toiminta on saanut suhteellisen vähän positiivista julkisuutta. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös se, että laitoksella ei ole tutkimustulosten markkinointitraditiota, jolla onnistuneita ja merkittäviä tutkimustuloksia saatettaisiin median tietoisuuteen. Laitoksen henkilöstön ikärakenne on vinoutunutta. Suurin osa professoreista on lähellä eläkeikää ja nuoret professorit, joiden tieteellinen ura on vielä edessäpäin, puuttuvat laitokselta. Vanhemmilla professoreilla ei välttämättä ole enää mahdollisuuksia käynnistää uusia pitkäkestoisia tutkimushankkeita eläkeiän lähestyessä. Budjettirahoituksen vähentyessä muun ulkopuolisen rahoituksen hankinta muodostuu entistä tärkeämmäksi. Ulkopuolisen rahoituksen hankinta koetaan kuitenkin useissa professuureissa varsin haasteelliseksi. Osassa professuureista rahoituksen hankinta hallitaan puolestaan suhteellisen hyvin. Ulkopuolisen rahoituksen hankinnan koettiin vaativan suhdetoimintataitoja, joita ei kaikista professuureista löydy. Tällä hetkellä laitoksen sisäinen yhteistyö on suhteellisen vähäistä, vaikka yhteistyömahdollisuuksia olisi runsaasti. Tutkimustoiminta on ikään kuin hajaantunut pieniin yksiköihin laitoksen sisällä, joilla ei ole juurikaan vuorovaikutusta keskenään. Tapahtunut organisaatiomuutos mahdollistaisi kuitenkin hedelmällisemmänkin yhteistyön tutkimusryhmien välillä. Mahdollisuudet Mahdollisuuksia laitoksen tutkimustoiminnalla on paljon. R-laitoksen tutkimustoiminnan uusia mahdollisuuksia ovat: 1. organisaation muutoskriisin tuomat muutokset 2. SHOK:in toteutuminen 24

25 3. rakennus- ja kiinteistöalan suuri tutkimuspotentiaali a. ekologiset muutokset b. ICT:n hyödyntäminen c. käyttäjänäkökulma rakentamiseen 4. laitoksen sisäisen yhteistyön lisääminen 5. yhteistyön lisääminen muiden kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusyksiköiden kanssa 6. Tekes-rahoituksen määrä rakennettuun ympäristöön liittyviin tutkimushankkeisiin on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Organisaation muutoskriisi liittyy sekä tapahtuneisiin muutoksiin että vielä edessäpäin oleviin muutoksiin, joita tulee aiheuttamaan siirtyminen Aaltoyliopistoon ja professorikunnan eläköityminen. Aalto-yliopisto saattaa tarjota paremmat edellytykset tutkimustoiminnalle ja korkeakoulun sisäiselle yhteistyölle. Professorikunnan eläköityminen tarjoaa puolestaan mahdollisuuden uusille kyvyille tutkimustoiminnassa. Samanaikaisesti toivottavasti ainakin osa emeritusprofessoreista jää johonkin rooliin varmistamaan tutkimustoiminnan jatkuvuuden ja henkiseksi tueksi uusille nuoremmille professoreille. SHOK saattaa myös toteutuessaan tarjota uusia rahoitusmahdollisuuksia laitoksen tutkimustoiminnalle. SHOK:in toteutumisesta ei kuitenkaan voida olla vielä täysin varmoja. Laitos voi kuitenkin olla aktiivinen valmistelutyössä ja edesauttaa alan toimijoita SHOK:in aikaansaamiseksi. Ekologiset muutokset kuten ilmastonmuutos luovat uusia merkittäviä tutkimustarpeita, koska rakennetun ympäristön merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen. Rakennetun ympäristön tutkimuspotentiaali on muutenkin varsin suuri, mikäli potentiaali pystytään hyödyntämään mielekkäiden tutkimusaiheiden avulla. Keskeinen mahdollisuus tutkimustoiminnan kehittämisessä on laitoksen sisäisen yhteistyön lisääminen, jotta tutkimustoiminnassa voidaan hyödyntää tehokkaasti kaikkea sitä osaamista, jota laitoksen eri professuureissa on. Yhteistyö myös mahdollistaa yhteisen tutkimusperinteen syntymisen laitokselle ja yhteistyön synnyttämät tutkijaverkostot tarjoavat myös tutkijoille vertaistukea tutkimuksen tekemisessä. Kansainvälinen yhteistyö on aktiivista useissa professuureissa. Tämän yhteistyön entistä vahvempi hyödyntäminen luo myös uusia mahdollisuuksia laitoksen tutkimustoiminnalle. Kansainväliseen yhteistyöhön on runsaasti 25

26 erilaisia toimintamalleja kuten, kansainväliset yhteiset tutkimushankkeet, tutkijoiden molemminpuolinen liikkuminen ja vaihto, yhteisten työpajojen ja muiden tilaisuuksien järjestäminen, konferenssien järjestäminen sekä tutustumisvierailut ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin. Tekes-rahoituksen määrä rakennus- ja kiinteistöalalla on suurempi kuin koskaan aikaisemmin Tekesin historiassa. Tätä potentiaalia on mahdollista nyt voimakkaasti hyödyntää rakentamalla laitoksen yhteisiä poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Poikkitieteellisyys voi tänä päivänä Tekesin näkökulmasta olla myös tutkimusyksikön sisällä eli välttämättä ei tarvita aina edes ulkopuolista yhteistyökumppania. Uhat Selkeitä uhkia laitoksen tutkimustoiminnalle ovat: 1. rahoituksen supistuminen edelleen 2. SHOK ei toteudu 3. rakentaminen siirretään pois Aalto-yliopistosta 4. VPJ ei pysy ajan tasalla 5. uusien professoreiden valinnassa ei painoteta tutkimusosaamista. Laitoksen rahoituksen supistuminen on selkeä uhka, joka vaikuttaa sekä henkilöstöön että laitteistoon. Henkilöstöä on vaikea saada pidettyä, jos työsuhteiden jatkuvuutta ei voida turvata rahoituksen vähäisyydestä johtuen. Laitoksen tutkimuslaitteistoa ei myöskään voida uusia tarvittavissa määrin, mikä johtaa kaluston vanhenemiseen ja sitä kautta kokeellisen tutkimuksen tason heikentymiseen. SHOK:in toteutumattomuus on todennäköinen uhka rakentamisen asemalle Aalto-yliopistossa ja myös tutkimusrahoituksen saatavuudelle tulevaisuudessa. Konkreettisia vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa. SHOK:in toteutumista tai toteutumattomuutta ja tulevan Aalto-yliopiston vaikutuksia laitoksen tutkimustoimintaan on muutenkin vaikea arvioida ja tulevaisuus koetaankin jossain määrin epävarmaksi laitoksen sisällä. Todennäköisesti muutokset vaikuttavat laitoksen toimintaan ja aiheuttavat toiminnan sopeuttamista tutkimustoiminnan kannalta joko parempaan tai huonompaan suuntaan. Tutkimustoimintaan vaikuttaa merkittävästi myös se, miten nyt eläkkeelle jäämässä olevien professuurien opetusalat määritetään ja millaisilla henki- 26

27 löillä virat täytetään. Mikäli professuurien opetusala määritellään sellaiseksi, ettei sille alueelle ole mahdollista saada tutkimusrahoitusta, vaikuttaa se luonnollisesti laitoksen tutkimustoiminnan tuloksellisuuteen. Toinen tekijä ovat valintakriteerit, joilla professorit valitaan. Mikäli professori valitaan muilla ansioilla kuin tutkimuksellisilla ansioilla, on mahdollista, että tutkimustoiminta ei jatkossakaan painotu valitun professorin toimenkuvassa. Tutkimustoiminnan visio Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen tutkimustoiminnan visio on: Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos on kansainvälisesti arvostettu ja vetovoimainen rakennetun ympäristön tutkimusyksikkö Laitoksen visiota voidaan tarkastella eri näkökulmista. Tiedeyhteisön näkökulmasta laitos on arvostettu ja vetovoimainen huippututkimusyksikkö ja haluttu yhteistyökumppani. Laitos on kansainvälisesti laajasti tunnettu korkeatasoisista tieteellisistä artikkeleista alan huippulehdissä. Tutkijoita ulkomailta hakeutuu myös tutkijoiksi laitokselle ja laitoksella vierailee säännöllisesti alan professoreita yhteistyöyliopistoista. Laitoksella on laaja yhteistyöverkosto ulkomaisten yliopistojen kanssa. Yhteiskunnan näkökulmasta laitos on tunnettu ja luotettava sekä tunnetaan rakennus- ja kiinteistöalan kehityksen edelläkävijänä ja merkittävänä vaikuttajana. Laitoksen henkilökuntaa käytetään laajasti asiantuntijoina tieteellisissä ja yhteiskunnallisissa tehtävissä. Yrityselämän näkökulmasta laitos on haluttu tutkimusyhteistyökumppani tutkimus- ja kehityshankkeissa. Yritykset kokevat laitoksen tutkimustoiminnan merkitykselliseksi toimialan kehittymisen näkökulmasta. Teknillisen korkeakoulun näkökulmasta laitos on korkeakoulun keskeisiä laitoksia ja haluttu yhteistyökumppani muiden laitosten näkökulmasta. Laitos on lunastanut oman paikkansa tulevassa Aalto-yliopistossa ja nauttii korkeaa arvostusta yliopiston sisällä. Opiskelijoiden näkökulmasta laitos on haluttu jatko-opiskelupaikka. Parhaat opiskelijat valikoituvat väitöskirjatutkijoiksi. Opiskelijat tunnistavat jatkoopinnot houkuttelevaksi vaihtoehdoksi valmistumisen jälkeen. Laitos kyke- 27

28 nee tarjoamaan parhaille opiskelijoille jatko-opintomahdollisuuden ja laadukkaan väitöskirjatyön ohjauksen jatko-opintojen tueksi. Laitokselta valmistuvat tohtorit sijoittuvat haasteellisiin työtehtäviin käytännön yrityselämässä tai luovat tieteellistä uraa kotimaisissa ja ulkomaisissa huippuyliopistoissa. Henkilökunnan näkökulmasta laitos on hyvä, innostava ja haastava työyhteisö. Laitos tunnetaan korkeakoulun sisällä hyvästä työilmapiiristään ja työnsä tuloksista. Laitos on haluttu työpaikka teknillisen korkeakoulun sisällä. Tutkimustoiminnan missio Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen tutkimustoiminnan missio on: Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen tutkimustoiminnan tehtävänä on korkeatasoisen tutkimustiedon tuottaminen rakennetun ympäristön tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta keskeisiltä aihealueilta ja tutkitun tiedon julkaiseminen korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Laitoksen tutkimustoiminnan päätehtävänä on uuden tutkimustiedon tuottaminen ja sen julkaiseminen. Tätä tehtävää voidaan tarkentaa siten, että tutkimustietoa tuotetaan rakennetun ympäristön tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta keskeisiltä aihealueilta. Eli tutkimusta pyritään kohdentamaan sekä laitostasolla että professuuritasolla sellaisille alueille, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Tutkimuksella on vain vähän arvoa, mikäli tutkimustietoa ei julkaista tieteellisissä konferensseissa tai aikakausilehdissä. Tutkittu tieto on saatava kansainvälisen tiedeyhteisön tietoisuuteen ja siellä arvioitavaksi. Edellä mainitut asiat ovat laitoksen tutkimustoiminnan päätehtäviä. Lisäksi laitoksella on tehtäviä, jotka ovat välttämättömiä mission mukaisen toiminnan ylläpitämiseksi. Tällainen tehtävä on esimerkiksi jatkotutkintoihin perustuva tutkijakoulutusta, jolla turvataan tutkimustoiminnan jatkuvuus ja kehittyminen pitkällä aikavälillä. 28