Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Transkriptio

1 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XIII Del XIII Volum e XIII Taajamat Tätorter Localities Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland HELSINKI 1983

2 ISSN ISBN Helsinki Valtion painatuskeskus

3 3 ALKUSANAT T ilasto k esk u s pani toimeen la k is ä ä te is e n v ä e stö - ja a su n to la s- kennan. Laskennan t i l a s t o t ju lk a is ta a n s a rja s s a SVT VI C sl06 k aikkiaan 23 osana. Tämä X H I-osa s is ä lt ä ä t i e t o j a taajam ien m a a p in ta -a la sta, väen tih eyd estä ja väestön ik ä ra k e n te e sta sekä vuoden 1980 v ä e s tö - ja asuntolaskennan taajam ien k o o rd in a a tit. T iedot o vat m a in itu lta la sk en ta -a ja n k o h d a lta ja h a llin n o llin e n a lu e ja k o on mukainen. L iitte e s s ä 4 on lu e t e lt u vuoden 1980 väestölasken n an a in e is to s ta ta a ja m itta in tu o te tu t ta u lu t. Ju lk a isu n la a tim is ta on jo h tan u t s u u n n itte lija Helena Särkkä. H elsin g issä, T ilasto k esk u k sessa huhtikuussa 1983 OLAVI E. NIITAMO Göran S tre n g e ll FÖRORD S ta tis tik c e n tr a le n fö rrä tta d e lagstadgad fo lk - och bostadsräkning De s t a t is t is k a re s u lta te n p u b lic e ra s i s e rie n FOS VI C :106 i t o t a l t 23 d e la r. F öreliggande volym XIII in n e h á lle r u p p g ifte r om tä to rte rn a s la n d a re a l, fo lk tä th e t, tä to rts b e fo lk n in g e n s á ld e rs s tru k tu r samt tä to rte rn a s k o o rd i- n a te r i fo lk - och bostadsräkningen U ppgifterna g ä lle r nämnda rä k - n in gstid p u n kt och den a d m in istra tiv a om rädesindelningen a v se r fö r h llla n - dena I b ila g a 4 fin n s en fö rteck n in g över de ta b e lle r i 1980 a rs fo lk räk n in g som u p p g jo rts t ä t o r t s v i s. P u b likationen h ar re d ig e ra ts av p la n e ra re Helena Särkkä. H e lsin g fo rs, S ta tis tik c e n tr a le n i a p r il 1983 OLAVI E. NIITAMO Göran S tre n g e ll

4 4 SISÄLTÖ Sivu A lkusanat Vuoden 1980 v ä e stö - ja asu n to lask en ta K ä s itte e t Huomautuksia ta u lu ih in Summary F in n ish -E nglish vocab u lary V e rta ilu ta u lu t A. Taajamien lukumäärä asukasluvun mukaan vu o sin a 1970 ja B. P in ta -a la, väkilu k u, väen tih eys sekä asu in h u o n eisto jen ja rakennusten lukumäärä taajam a- ja h a ja - a s u tu s a lu e illa vuosin a 1960, 1970 ja C. Taajamien lukumäärä, p in ta -a la, väk ilu k u ja väen tih eys lä ä n e ittä in vuonna K uviot 1. M a lli k a r t a lle r a ja tu s ta taajam asta P eruskartan y le is le h t ija k o T aulut 1. Taajamien m aap in ta-ala, v ä e stö, vä e n tih e y s, väestön ik ä rakenne sekä asu in h u o n eisto jen ja rakennusten lukumäärä vuonna 1980; kunnat ja taajam at Taajamat ja n iid en k o o rd in a a tit vuoden 1980 v ä e s tö la s kennassa L i i t t e e t 1. Useamman kuin yhden kunnan a lu e e lla o le v a t taajam at Vuoden 1970 väestölaskennan taajam arajauksen jä lk e e n suor i t e t u t taajam ien li i t o k s e t ja p o is to t H enkilöiden asuinpaikan k o o rd in a a ttitie to je n p e ittä v y y s k u n n itta in Vuoden 1980 v ä e stö - ja asuntolaskennan ta a ja m itta in tu o te tu t ta u lu t

5 5 INNEHÄLL Sida Förord F olk- och bostadsräkningen Begrepp Anmärkningar t i l i ta b e lle rn a Summa ry F in n ish -E nglish vocab u lary Jä m fö re ls e ta b e lle r A. A n tal t ä t o r t e r e f t e r folkmängd áren 1970 och B. L andareal, folkmängd, fo lk tä th e t, a n ta l b ostäd er och byggnader inom täto rtso m rad en och i glesbygd áren 1960, 1970 och C. A n tal t ä t o r t e r, la n d a re a l, folkmängd och fo lk tä th e t lä n s - v is á r F ig u rer 1. Modell av t ä t o r t som i n r i t a t s pá k a rta n B ladindelningen av F inlands grundkarta T a b e lle r 1. T äto rtern as la n d a re a l, b efo lk n in g, fo lk tä th e t, b e fo lk - ningens á ld e rs s tru k tu r samt a n ta l b o städ er och byggnader á r 1980; kommuner och t ä t o r t e r T äto rtern a och deras k o o rd in a te r i 1980 á rs fo lk - och bostadsräknin g B ila g o r 1. T ä to rte r som lig g e r inom f i e r a kommuners omráde Sammanslagna och slopade t ä t o r t e r e f t e r tä to rts a v g rä n s - ningen fö r 1970 á rs fo lk räk n in g B efolkningens b o stad sk o o rd in aters täckning kommunvis T ä to rts v is a ta b e lle r i 1980 á rs fo lk - och bostadsräkning.. 176

6 6 CONTENTS Page Foreword*^ P opulation and Housing Census 1980*^ Concepts*^ Comments on th e ta b le s 1 ^ Summary F in n ish -E nglish vocab u lary Comparing ta b le s A. Number o f lo c a lit i e s by p o p u latio n in 1970 and B. Land a re a, p o p u latio n, p o p u latio n d e n sity, d w ellin g s and b u ild in g s in lo c a lit i e s and sp a rc e ly populated areas in 1960, 1970 and C. Number o f lo c a lit i e s, land a re a, p o p u latio n and population d e n sity by p rovin ce in F igures 1. Model o f lo c a lit y drawn on map B asic map o f Finland Tables 1. Land a rea, p o p u latio n, p o p u latio n d e n s ity, p o p u latio n age s tru c tu re as w e ll as number o f d w ellin g s and b u ild in g s in lo c a lit i e s in L o c a litie s and th e ir co o rd in ates in 1980 Population and Housing Census Appendices 1. L o c a litie s situ a te d w ith in more than one m u n ic ip a lity L o c a litie s in co rp o rated o r can celled sin ce th e d e lim ita tio n o f lo c a lit i e s in th e 1970 P opulation Census Coverage o f in h a b ita n ts' d w ellin g co o rd in ates by m unicip a li t y T ables in 1980 P o p u latio n and Housing Census drawn up by lo c a lit y... I 76 1) In F innish and Swedish only

7 7 1. VUODEN 1980 VÄESTÖ- JA ASUNTOLASKENTA Vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n ta k in (154/38) mukaan Suomessa tu le e tehdä v ä e stö la sk e n ta ja s iih e n li i t t y v ä ' asu n to - ja k iin te is tö la s k e n ta joka kymmenes v u o si; Tämän la in m ukaisia v ä e s tö la sk e n to ja on te h ty vuosina 1950, 1960, 1970 ja L isä k si T ilasto k esk u s te k i asuntoja elinkeinotutkim uksen, joka p e ru stu i 1975 annettuun la k iin (924/75). Vuoden 1980 v ä e stö - ja asu n to lask en ta perustuu p a it s i v ä e stö la sk e n ta - la k iin, myös v ä e s tö k ir ja la k iin (141/ 69, muutos 558/78), jonka p eru s t e e lla k e r ä t t iin rakennus- ja h u o n e isto tie d o t. A setus vuoden 1980 väestö la sk en n a sta a n n e ttiin joulukuussa 1979 (953/ 79). Vuoden 1980 v ä e s tö - ja asuntolaskennan la sk e n ta -a ja n k o h ta o l i Aikaisemmat väestö lask en n at on pantu toimeen vu oden vaihteessa. Vuoden 1980 laskennan h a llin n o llin e n a lu e ja k o on mukainen. Vuoden 1980 v ä e stö - ja asuntolaskennassa o li v a t s e lv it y s te n kohteina seu ra a v a t p eru sjo u k o t: h e n k ilö t, p erh eet, asuntokunnat, asunnot ja t o i m i t ila t sekä rakennukset mukaan lu k ien kesäm ökit ja muut vap aa-ajan asuinrakennukset. Osa perusjoukkoja k o sk e v ista tie d o is ta on k e rä tty lo m ak k eilla, osa on saatu r e k is t e r e is t ä ja tie d o s to is ta. T ie to ja k e r ä t t i in s e u ra a v illa lo m a k k e illa : henkilölom ake, asuntolomake, to im itila lo m a k e, rakennuslomake, kesämökkilomake, tutkintolom ake ja työvoim atied u stelu lom ake. Lomakkeiden vastaanoton ja karhunnan, t ie to je n täydentäm isen ja t a r k is tam isen sekä koodituksen h o it iv a t kunnissa to im in e et v ä e stö la sk e n ta - to im is to t. Tarkempi s e lv it y s vuoden 1980 väestö la sk e n n a sta s i s ä lt y y ju lk aisu u n SVT VI C :106 osa XVIII, Hakemisto. Se s is ä lt ä ä myös väestölaskennan ta u lu lu e tte lo n, ta u lu m a llit sekä k e s k e is e t k ä s itte e t, m ääritelm ät ja lu o k itu k se t sekä v ä estö la sk en ta -a se tu k sen. Vuoden 1980 väestölaskennan lo p u llis e t t i l a s t o t ju lk a is ta a n s a rja s s a Suomen v ir a llin e n t i l a s t o VI C :106 yhteensä 23 osana. Ju lk a isem a t tomia t i l a s t o j a ja e r i t y i s s e lv it y k s iä väestölaskennan a in e is to is ta saa T ila sto k e sk u k se sta. T ilastokeskuksen T u tk im u k sia-sarjassa j u l k a is ta a n lis ä k s i s e lv it y k s e t k e sk e isten la s k e n ta tie to je n lu o t e tta vuudesta ja p e ittä v y y d e s tä.

8 2. KÄSITTEET A suinhuoneisto A suinhuoneisto on yksityisruokakunnan ym pärivuotiseen asumiseen k ä y te ttä v ä huone t a i huoneryhmä, johon on oma sisä ä n k ä y n ti suoraan u lkoa, p o rra sk ä y tä v ä s tä, u lk o e te is e s tä t a i muusta v a s ta a v a s ta. Jo s asuinhuoneistoon mennään to is e n asuinhuoneiston k a u tta, nämä k atso taan yhdeksi asu in h u o n eisto k si. A suinrakennus Asuinrakennus on ym pärivuotiseen asumiseen k ä y te tty rakennus, jonka huon e is to a la s ta enemmän kuin p u o le t on a s u in p in ta -a la a. Rakennus Rakennus on k iin t e ä s t i maahan t a i maan p ä ä lle raken n ettu ulkokaton ja maasta k attoon u lo ttu v ie n u ik o - t a i e ro tta v ie n se in ie n muodostama rakennelma, johon on oma s isä ä n k ä y n ti. V äestölaskennassa la s k e tta v iin rakennuksiin o v a t kuuluneet k aik k i muut rakennukset p a it s i: - yksinomaan m aataloustuotannossa k ä y te ty t rakennukset kuten n a v e ta t, la d o t yms. asuinrakennusten yhteydessä o le v a t talo u sraken n u k set, jo is s a e i o le asu in h u o n eisto ja puolustusvoim ain ja r a ja v a rtio la ito k s e n rakennukset lukuunottam atta kantahenkilökunnan asuinrakennuksia - kokonaisuudessaan u lk o v a lto je n lä h e ty s tö je n h a llin n a s s a o le v a t rakennukset - m aan alaiset rakennukset sekä p elk ästään n esteid en s ä i ly tykseen k ä y te ttä v ä t rakennukset - k e v y tra k e n te is e t ja t i la p ä i s e s t i raken n etu t rakennelm at kuten la v a t, k o ju t, kojum aiset k io s k it, työm aaparakit, p a ra k k ia su n to la t. Taa j sima Taajamina p idetään k a ik k ia vähintään 200 asukkaan rakennusryhm iä, jo s rakennusten v ä lin e n e tä is y y s e i y leen sä o le 200 m etriä suurempi. E täisyys v o i k u iten k in y l i t t ä ä 200 m e triä, jo s kysym yksessä on rakennusryhmä, joka kuuluu suurehkon taajaman vaik u tu salu eeseen. T o isa a lta tu le e rakennusten v ä lis e n enim m äisetäisyyden o lla pienempi kuin 200 m e triä, jo s asutuksen luonne s i t ä e d e lly ttä ä. Näin on esim erk ik si s i llo i n, kun taajam an ja h a ja - asutuksen v ä lin e n r a ja on e p ä se lvä, t s. kun taajam a-asu tu s e i o le huomatt a v a s t i tiheäm pi kuin s i t ä ympäröivän alueen a su tu s. Taajamien ra ja u k sessa o tetaan huomioon m uitakin kuin asuinrakennuksia, mm. s e l l a i s i a, jo i t a k äytetään ain oastaan työ p aik k o in a. Maatalouden ta lo u s rakennusten e i kuitenkaan k a tso ta kuuluvan taajam a-asutukseen, jo s ne s i ja i t s e v a t e r illä ä n t i la n p ääraken n u ksista. Taajamien u lk o p u o le lla s i j a i t s e v a t la ito k s e t, esim erk ik si s a ir a a la t, k atso taan ta a ja m ik si vain s iin ä t a pauksessa, e ttä la ito k s e s s a v a k in a is e s ti asuva henkilökunta perheineen k ä s ittä ä vähintään 200 h e n k ilö ä. S a ira a la n p o t i la i t a e i s i i s o te ta huomioon.

9 9 Taajam a-asutuksen e i k a tso ta katkeavan, vaikka rakennusten v ä lin e n e t ä i syys y littä ä k in 200 m e triä, jo s rakennusten v ä lis t ä a lu e tta k äytetään y le is h y ö d y llis iin ta rk o itu k s iin (e sim erk ik si t i e, p ysä k ö in tip a ik k a, p u isto, u rh e ilu k e n ttä ja hautausm aa). Sama koskee myös v a ra sto p a ik k o ja, ra u ta - t i e l i n j o j a ja s a ta m a -a lu e ita. Sen s ija a n k e s ä h u v ila -a lu e e t, j o i l l a asutaan v a in k esäaikana, e iv ä t kuulu taajam aan. Taajamien ra ja u s on s u o rite ttu h a llin n o l lis i s t a a lu e ja o is ta riip p u m atta. S ite n taajam a v o i u lo ttu a useamman kunnan a lu e e lle. Taajaman m ääritelm än on Pohjoism aiden v ä e s tö - ja ty ö v o im a tila sto v a lio k u n ta hyväksynyt vuonna Taajamien ra ja u s Taajamat on r a ja t t u valtakunnan p e ru sk o o rd in a a tisto a noudattaen s ite n, e tt ä ne muodostuvat yhdestä t a i useammasta karttaruudun n eljä n n ek sestä 2 (1/4 km ), t s. taajam a on monikulmio, jonka p ien in sivu on 500 m etriä t a i sen m on ikerta. Ks. k u vio 1. Taajamien ra ja u s on s u o rite ttu s e u tu k a a v a liito is s a kuntien a v u s tu k s e lla. Muutokset ta a ja m a -a lu e is iin ja ehdotukset u u sik s i ta a ja m ik si on te h ty p a i k allistu n tem u k sen ja k a r t ta tie to je n p e ru s te e lla. Vuoden 1980 v ä e s tö - ja asuntolaskennan taajam arajauksen pohjana o v a t o lle e t vuoden 1975 asuntoja elin k ein o tu tk im u sta varte n r a ja t u t taajam at1 ^, jo id en pohjana o li v a t p u o lestaan vuoden 1970 v ä e stö la sk e n ta a varte n r a ja t u t taajam at. Taajamien muodostaminen Taajamien lo p u llin e n muodostaminen te h t iin taajaman asukasluvun p e ru s te e lla e l i taajam aksi e h d o te tu lla a lu e e lla p i t i asua vähintään 200 a su k asta. Tämä s u o r i t e t t iin v e rta a m a lla k o n e e llis e s ti h en k ilö id en asuinpaikan k o o rd in aatt e ja ta a ja m ik si e h d o tettu je n alu eid en k o o rd in a a tte ih in. Jo s a lu e e lla asu i väh in tään 200 asu kasta, se h y v ä k s y ttiin taajam aksi. Jo s asukasluku jä i a lle :n, a lu e tta e i h y v ä k sytty taajam ak si. T aajam atietojen o ik e e llis u u s riip p u u to is a a lt a s i i t ä, miten o ik e in taajam at on o n n istu ttu rajaamaan ja t o is a a lt a s i i t ä, m iten p e it tä v iä ja lu o te tta v ia k o o rd in a a ttitie d o t o v a t. Koko v ä e stö stä p r o s e n t illa o l i a su in p a i kan k o o rd in a a ttitie d o t. H enkilöiden asuinpaikan k o o rd in a a ttie n p e ittä v y y s k u n n itta in on li i t t e e n ä 3. K o o rd in a a ttitie to je n o ik e e llis u u tta on s e l v i t e t t y väestölaskennan lu o tettavu u stu tk im u k sessa. 1) Vuoden 1975 asu n to - ja elinkeinotutkim uksen t i e t o j a e i o le ju lk a is tu ta a ja m itta in k o o rd in a a ttie n riittäm ättö m än p e ittä vyyd e n vu o k si.

10 10 V äestö V ä e stö llä ta rk o ite ta a n maassa asuvaa väestö ä. Suomessa asu vat vie ra a n v a l tio n lä h e tystö ö n, k a u p a llise e n edustustoon t a i lä h e te ty n k o n su lin v i r a s toon k u uluvat h e n k ilö t ja näiden p erh een jäsen et ja h en kilökohtain en p a lv e - luskunta e iv ä t kuulu maassa asuvaan väestöön e l le i v ä t he o le Suomen kansal a i s i a. Sen s ija a n Suomen u lk o m ailla o le v ie n lä h e ty s tö je n ja k a u p a llis te n e d u stu sto jen suomalainen henkilökunta lu etaan maassa asuvaan väestöön. T oisin kuin vuosien 1950, 1960 ja 1970 väestö la sk e n n o issa maassa asuvaan väestöön kuuluminen e i vuoden 1980 laskennassa määräydy lom akkeella saadun ilm oituksen p e ru s te e lla, vaan laskennan väestön muodostavat väestön keskusr e k is te r in mukaan maassa la s k e n ta h e tk e llä asuneet h e n k ilö t.

11 11 3. HUOMAUTUKSIA TAULUIHIN TAULU 1 : Taajamien maapinta-ala, väestö, väentiheys, väestön ikärakenne sekä asuinhuoneistojen ja rakennusten lukumäärä vuonna 1980 Arkistonumero: 007 Aluejako julkaisussa: Koko maa ja lä ä n it taajama-alueineen sekä kunnat ja taajamat Huomautuksia: Taajamat, jotka s ija its e v a t usean kunnan a lu ee lla, on luettu siihen kuntaan, jossa taajaman asukkaiden enemmistö asuu. Taajamien luvut koskevat s iis koko taajamaa eikä ainoastaan sitä osaa taajamasta, joka s ija its e e kyseisessä kunnassa ta i läänissä. Tästä johtuen taajama-alueiden maapintaa la t, väkiluvut sekä asuntojen ja rakennusten määrät lään eittäin ovat hieman v irh e e llis iä siin ä tapauksessa, että läänin taajam a-alueisiin kuuluu myös toisen läänin puolelle ulottuvia taajamanosia. L iitteessä 2 on lu eteltu vuoden 1970 väestölaskennan jälkeen suoritetut taajam aliitokset sekä ne vuoden 1970 väestölaskennan taajamat, jotka eivät ole täyttäneet taajaman asukaslukuvaatimusta vuonna Pientaloihin luetaan 1-2 huoneiston ta lo t ja r iv it a lo t. Rakennuksiin ei ole laskettu kesämökkejä. Aikaisemmat väestölaskennat: 1970 SVT, VI C:104, osa IV, taulu 1 TAULU 2 : Taajamat ja niiden koordinaatit vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa Arkistonumero: 008 Aluejako julkaisussa: Taajamat Aikaisemmat väestölaskennat: 1960 SVT, VI 0:103, osa XI, taulu SVT, VI 0:104, osa IV, taulu 2

12 12 1. FOLK- OCH BOSTADSRÄKNINGEN 1980 I e n lig h e t med fo lk räknin g slagen av ä r 1938 (154/38) s k a ll fo lk rä k - ning och d ä r t i l l an slu ten b o stad s- och fa stig h e tsrä k n in g genomföras v a r t tionde ä r i F inland. I e n lig h e t med nämnda lag h ar fo lk rä k n in g a r f ö r r ä t t a t s ären 1950, 1960, 1970 och D ä r t i ll u tfö rd e S t a t i s tik c e n tra le n en b o stad s- och n ärin g su tred n in g, som baserade s ig pä en la g g ive n i 1975 (924/ 75). F olk- och bostadsräkningen 1980 grundar sig förutom pä fo lk rä k n in g s lagen, även pä lagen om befolkningsböcker (141/ 69, ändring 558/78), som u tg jo rd e grundvalen fö r insam landet av u p p g ifte r om byggnader och lä g e n h e ter. En förord n in g om fo lk - och bostadsräkningen 1980 gavs i december 1979 (953/ 79). Tidpunkten fö r fo lk - och bostadsräkningen 1980 v a r T idigare fo lk rä k n in g a r h ar v e r k s t ä llt s vid ä r s s k ift e t. I 1980 ä rs räkning f ö l - je r den a d m in istra tiv e om rädesindelningen gränsdragningen F olk- och bostadsräkningen 1980 om fattade fö lja n d e p o p u la tio n e r: p erso n er, fa m ilje r, b o sta d sh u sh ä ll, b o städ er och verk sam h etslo k aler samt byggnader in k lu siv e fr itid s h u s. En d el av u p p g iftern a om p opulationern a insam lades medels b la n k e tte r, en d el inhämtades ur r e g is te r och d a t a f ile r. B lan k ettern a v a r f ö l jande: p erso n b lan k ett, b o sta d sb la n k e tt, b la n k e tt fö r verksam hetslokal e r, byggnadsblankett, fritid s h u s b la n k e tt, exam ensblankett och b la n - k e tte n fö r a rb e tsk ra ftse n k ä te n. F olkräkningsbyräerna som verkade i kommunerna tog emot och krävde in b la n k e tte rn a samt kom pletterade, granskade och kodade u p p g iftern a. En u tfö r lig a r e b esk rivn in g av folkräknin gen 1980 in g är i P u b likationen FOS VI C :106 d el XVIII, R e g iste r. R egistervolym en in n e h ä lle r dessutom en fö rteck n in g över folkräkningens ta b e lle r, m odeller av ta b e lle rn a och c e n tra la begrepp, d e fin itio n e r och k la s s if ic e r in g a r samt fo lk - räknin gsförord nin gen. Den s lu t lig a S ta tis tik e n frä n folkräknin g en 1980 p u b licerad es i Serie n Finlands o f f i c i e l l a S t a t is t ik VI C :106 i sammanlagt 23 d e la r. Opublicerad S t a t is t ik och sp e c ia lu tre d n in g a r kan e rh ä lla s pä S t a t i s tik c e n tra le n. I s ta tis tik c e n tra le n s s e r ie Undersökningar p u b lic a ra s d ä r t i l l u tred n in g ar om de mest c e n tra la fo lk rä k n in g su p p g iftern a s t i l l f ö r l i t l i g h e t och täckning.

13 2. BEGREPP B efolkning Med b efo lk n in g avses den i r ik e t b o sa tta b efolk n in g en. T i l l den räknas in te p ersoner som bor i F inland men hör t i l l främmande s t a te r s ambassader, hand e ls re p re s e n ta tio n e r e l l e r k o n su la t, liksom in te h e lle r d eras fam iljem edlemmar och p e rso n lig a t jä n ste p e rso n a l, sävid a de in te ä r fin sk a medborgare. Däremot räknas den fin sk a person alen pä Finlands ambassader och h an d elsre p re se n ta tio n e r i u tla n d e t t i l i den i r ik e t b o sa tta b efolknin g en. T i l l ä ts k illn a d frä n fo lk räknin g arn a 1950, 1960 och 1970, b a se ra r sig den i r ik e t b o sa tta befolkningen i folkräknin g en 1980 in te pä u p p g ifte r som e rh ä l'lits medels b la n k e tte r, utan u tg örs av de p ersoner som e n lig t c e n tra la b e fo lk n in g s re g is tre t var b o sa tta i la n d et vid räk n in gstid p u n k ten. Bostad (bostadslägenhet) En bostad ä r e t t rum e l l e r en grupp av rum med egen ingäng d ire k t u tifr ä n, frä n trappuppgäng e l l e r liknande som ä r avsedd a t t bebos av p riv a th u s h ä ll ä r e t ru n t. Om man mäste gä genom en annan bostad fö r a t t komma in i bostaden, b e tra k ta s dessa som samma, d vs. en läg en h et. Bostadsbyggnad En bostadsbyggnad ä r en byggnad där ö ver h ä lfte n av g o lvytan u tg ö rs av bosta d s y ta som används fö r ä re t ru n t boende. Byggnad Med byggnad avses en se p a ra t i marken fa s tg jo rd e l l e r pä marken v ila n d e byggnadskonstruktion tä c k t av y tte r ta k och omsluten av y tte rv ä g g a r e l l e r sk ilja n d e väggar som s trä c k e r sig frä n grund t i l i tak och med egen ingäng. I fo lk räk n in g en h ar medräknats a lla byggnader med undantag av fö lja n d e g ru p p er: - byggnader som används u teslu tan d e inom la n tb ru k s- p roduktion, säsom ladugärdar och la d o r m.m. - i anslu tn in g t i l i bostadshus uppförda ekonomibyggnader där d et in te fin n s b ostäd er - försvarsm aktens och gränsbevakningens byggnader förutom stam personalens bostadshus - byggnader som i sin h e lh e t innehades av främmande makters b eskickningar - underjo rd isk a byggnader och anläggningar som u teslu tan d e användes som vätskeupplag - byggnader av l ä t t k o n stru k tio n och p ro v iso risk a byggnader, säsom d a n sla v a r, salu stän d, k io s k e r av l ä t t k o n stru k tio n, b arack er, b arack b ostäd er.

14 14 T ä to rte r Som t ä t o r t e r räknas a lla hussam lingar med m inst 200 in vän are, där a v- ständen m ellan byggnaderna i allm änhet in te ö v e rs tig e r 200 m eter. Avständen m ellan husen kan dock ö v e rs tig a 200 m eter da frä g a ä r om husgrupp, som hör t i l i nägon s tö rre t ä t o r t s in fly te ls e o m rä d e. Ä andra sidan kan m axim iavständet m ellan byggnaderna bestämmas t i l i mindre än 200 m eter om bebyggelsens n atu r sä fo r d ra r. Sä ä r f a l l e t t.e x dä gränsen m ellan t ä t o r t och glesbygd ä r o k la r, m.a.o dä täto rtsb e b y g g e lsen in te ä r m ärkbart tä t a r e än bebyggelsen pä d e t omgivande om rädet. Vid avgränsningen av tä to rte rn a beaktas även andra än bostadsbyggnader, b l.a sädana som u teslu tan d e används som a r b e ts p la ts e r. Lantbrukens ekonomibyggnader anses dock in te höra t i l i tä to rtsb e b y g g e lse om de lig g e r s k i l t frä n gärdens huvudbyggnader. A n s ta lte r, t.e x sjukhus, som lig g e r u ta n fö r tä to rte rn a, räknas som t ä t o r t e r endast i d et f a l l, a t t den p erso n al in k lu s iv e fa m ilje r, som stadigvaran d e bor pä a n s ta lte n, o m fattar m inst 200 p erso n er. S ju k h u sp a tien ter medräknas a l l t s ä in te. Även om avständen m ellan husen ö v e rs tig e r 200 m eter, anses tä to rtsb e b y g g elsen fo r t s ä t t a om omrädet m ellan byggnaderna används fö r allm än n yttig a ändamäl ( t.e x väg, p a rk e rin g sp la ts, park, id ro tts p la n och b egravningsp la t s ). D etta g ä lle r även omräden säsom la g e r p la ts e r, jä r n v ä g s lin je r och hamnomräden. Fritidshusom räden, som bebos endast sommartid, anses in te höra t i l i t ä t o r t e r. Avgränsningen av t ä t o r t e r h ar u tfö r ts oberoende av a d m in istra tiv a g rä n se r. Sälunda kan en t ä t o r t strä c k a sig över t i l i grannkommunernäs sid a. Nordiska u ts k o tte t fö r b e fo lk n in g s- och a r b e t s k r a f t s s t a t is t ik h ar godkänt d e fin itio n e n pä t ä t o r t ä r T ä to rte rn a s avgränsning T äto rtern a har avg rän sats med h jä lp av k artan s grundkoordinater sä, a t t de 2 b e s tä r av en e l l e r f l e r a av k a rtru to rn a s fjä rd e d e la r (1/4 km ), dvs t ä t - o rten ä r en polygon, v a rs k o rta s te sid a ä r 500 m eter e l l e r en m u ltip el därav. Se fig u r 1. Avgränsningen av tä to rte rn a h ar g jo r ts pä regionplaneförbunden med b istän d av kommunerna. Ändringarna i tä to rte rn a s omfäng och fö rsla g e n t i l i nya t ä t o r t e r bygger pä lokalkännedom och k a rtu p p g ifte r. Utgängspunkt v id avgränsningen av t ä t o r t e r fö r 1980 ä rs fo lk - och bostadsräkning har v a r i t tä to rte rn a i 1975 ä rs b o stad s- och n ärin g su tred n in g*^, som i sin tu r baserade sig pä tä to rte rn a i 1970 ä rs fo lk rä k n in g. 1) S ta tis tik e n frä n 1975 ä rs b o stad s- och n ärin gsu tred n in g har in te publi c e r a t s t ä t o r t s v is pga k o o rd in a tu p p g iftern a s o t i llr ä c k li g a täcknin g.

15 15 T ato rtern as utform ning T ato rtern as s lu t lig a utform ning skedde med beaktande av k ra v e t pá a t t d et s k u lle bo m inst 200 in ván are inom d et omráde som fo r e s la g its som t S t o r t. D etta g jo rd es genom a t t m a sk in e llt kombinera invánarnas b o stad skoord in ater med koord in atern a fo r d et omráde som fb r e s la g its som t á t o r t. Om d et fanns m inst 200 in ván are inom omrádet, godkandes d et som t a t o r t. Om in ván ara n ta le t var under 200, b etra k ta d e s omrádet in te som t a t o r t. T a to rtsu p p g ifte rn a s rik tig h e t b e ro r á ena sidan pá hur v a l man ly c k a ts avgransa ta to rte rn a och á andra sidan pá hur god tackning k o o rd in atu p p g ifte rn a h ar och hur t i l l f o r l i t l i g a de á r. U p p g ifter om b ostad skoord in atern a fanns tillg a n g lig a fo r procent av h e la b efo lk n in g en. B ostadskoordina- te rn a s tackning kommunvis in g ár i b ila g a 3. En uppskattning av k o o rd in a t- u p p g iftern a s r ik tig h e t in g á r i folk rak n in g en s e v a lu e rin g s s tu d ie.

16 16 3. ANMÄRKNINGAR TILL TABELLERNA TABELL 1 : T äto rtern as la n d a re a l, b efo lk n in g, fo lk tä th e t, befolkningens ä ld e rs - stru k tu r samt a n ta l b o städ er och byggnader ar 1980 Arkivnummer: 007 Omrädesindelning i P u b likatio n en : Heia la n d et och län med re s p e k tiv e tätortsom räd en samt kommuner och t ä t o r t e r. Anmärkningar: T ä to rte r som lig g e r inom f l e r a kommuners omräde h ar f ö r t s t i l i den kommun, d är f l e r t a l e t av tä to rte n s in vän are b o r. S iffr o r n a g ä lle r a llt s ä h eia tä to rte n och in te bara den d el som lig g e r inom ifrä g a vara n d e kommun e l l e r lä n. Därav f ö l j e r a t t tätortsom rädenas la n d a re a l, folkmängd, bostädernas och byggnadernas a n ta l lä n s v is in te ä r h e it exakta i f a l l tä to rte rn a d e l- v is ö v e rs k rid e r länsgrän sen. I b ila g a 2 fin n s en fö rteck n in g ö ver de tätortssam m anslagningar, som fö r e - ta g its e f t e r 1970 ä rs folk räk n in g samt de t ä t o r t e r i 1970 ä rs fo lk rä k n in g, som in te län g re u p p fy lld e k ra v e t pä a n ta l in vän are. Som smähus räknas hus med 1-2 b o städ er samt radhus. b eak ta ts i ta b e lle n. F ritid sh u s h ar in te T id ig are fo lk räk n in gar: 1970 FOS, VI C:1 0 4, d el IV, t a b e ll 1 TABELL 2 : T äto rtern a och deras k o o rd in a ter ä rs fo lk - och bostadsräkning Arkivnummer: 008 Omrädesindelning i P ublikationen: T äto rtern a T id ig are fo lk rä k n in g a r: 1960 FOS, VI C:1 0 3, d e l XI, t a b e ll FOS, VI C :104, d el IV, t a b e ll 2

17 17 SUMMARY According to the Census Act o f 1938, a g en eral p opulation census encompassing the re la te d census o f housing and r e a l e s ta te i s to be conducted e very ten th y e a r in F in lan d. In accordance w ith th is A ct, p opulation censuses have been c a rrie d out in 1950, 1960, 1970 and most re c e n tly in By v ir tu e o f a s p e c ific a c t, the C e n tra l S t a t i s t i c a l O ffic e add it io n a lly conducted a p opulation and housing census in P opulation censuses examine th e occu p ational and in d u s tria l s tru c tu re, fa m ily and household s tru c tu re, number and s tru c tu re o f b u ild in g s, b u siness prem ises and d w ellin g s and the housing conditio n s o f the population perm anently re sid in g in th e country a t th e moment o f enum eration. The 1980 P opulation and Housing Census compiled d ata using p erso n a l, housing, b u sin ess prem ises, b u ild in g s, summer c o tta g e s, completed education and degrees and labour fo rc e su rvey q u e stio n n a ire form s. The date o f the enum eration was November The p o p u latio n census i s describ ed in th e p u b lic a tio n "Index" (OSF VI C :106, V o l. X V III), which a ls o in clu d es a l i s t and models o f ta b le s. B u ild in gs B uildings enumerated in the 1980 P opulation and Housing Census cover a l l b u ild in g s excepts - b u ild in g s used s o le ly fo r a c r ic u lt u r a l production, such as barn s, haysheds, e tc. - maintenance management b u ild in g s not fo r housing in te g ra te d w ith r e s id e n tia l b u ild in g s - b u ild in g s in the use o f th e defence fo rc e s and borderguard except s t a f f r e s id e n tia l b u ild in g s - b u ild in g s e n tir e ly occupied by fo re ig n embassies - underground b u ild in g s and b u ild in g s used s o le ly fo r liq u id sto rag e - tem porary s tru c tu re s, such as p la tfo rm s, s t a l l s, stan d s, w o rk -site b arrack s and b arrack housing D wellings A d w ellin g is a room o r group o f rooms w ith an entrance d ir e c t ly from o u t- o f-d o o rs, a sta irw a y, an o u ter entrance h a ll o r s im ila r space and used fo r housing the year round by a p riv a te household. L o c a litie s A ll c lu s te rs o f b u ild in g s housing a t le a s t 200 in h a b ita n ts and w ith a d ista n c e between b u ild in g s o f g e n e ra lly not more than 200 m etres a re consid ered l o c a lit i e s. This d ista n ce can exceed 200 m etres, i f the c lu s te r o f b u ild in g s in q u estion comes under the in flu e n c e o f a major lo c a lit y. The

18 18 maximum d ista n c e between b u ild in g s is to be le s s than 200 m etres, i f the c h a ra c te r o f in h a b ita tio n so re q u ire s. This is th e case, fo r example, when th e boundary between a lo c a lit y and a s p a rs e ly populated area i s b lu rre d, i. e. when the lo c a lit y is not more d en sely in h ab ited than th e surrounding reg io n. B uildings used fo r purpose o th e r than housing alo n e, e.g. fo r business prem ises, are taken in to account in the d e lim ita tio n o f a lo c a lit y. B uildings used fo r a g ric u ltu r a l production a re not c la s s if ie d in the lo c a l i t y, i f they a re s itu a te d a p a rt from the main farm b u ild in g s. I n s t i tu tio n s, e.g. h o s p ita ls, situ a te d o u tsid e th e boundaries o f lo c a lit ie s are regarded to l i e w ith in a lo c a lit y only in the case th a t the s t a f f and th e ir fa m ily members who perm anently re s id e in th e in s tit u tio n number a t le a s t 200 p erso n s. H ospital p a tie n ts are thus excluded. In h a b ita tio n in a lo c a lit y is not discontinued even i f th e d ista n c e between b u ild in g s exceeds 200 m etres, i f the area between the b u ild in g s is u tiliz e d fo r a common purpose (e.g. a road, parking lo t, park, a th le tic s f i e ld o r cem etery). The same a p p lie s to sto rag e areas and ra ilr o a d and harbour areas Areas used only fo r summer co ttag es a re not c la s s if ie d in lo c a lit i e s. The d e lim ita tio n o f a lo c a lit y does not n e c e s s a rily conform to re g io n a l a d m in istra tiv e boundaries. A lo c a lit y can thus spread o ver an area o f more than one m u n ic ip a lity. The d e fin itio n o f a lo c a lit y was approved by the Nordic Committee o f Popula tio n and Labour Force S t a t i s t i c s in L o c a litie s, d e lim ita tio n A lo c a lit y is d elim ited according to b a sic co o rd in ates la id out fo r the e n tire country so th a t i t c o n s is ts o f one o r more q u a rte r se c tio n s o f map squares (1/4 sq.km.), i. e. a lo c a lit y is a polygon w ith a minimum sid e extending 500 m etres o r a m u ltip le th e re o f. See fig u re 1. This d e lim ita tio n was drawn up fo r the p opulation and housing census by re g io n a l planning a sso c ia tio n s and by lo c a l government a u th o r itie s w ith lo c a l i t i e s in the 1975 P opulation and Housing Census servin g as a re fe re n c e point.these lo c a lit i e s were in tu rn formed on th e b a sis o f lo c a lit i e s d elim ited fo r the 1970 P opulation Census. L o c a litie s, forming The f i n a l form ation o f a lo c a lit y is based on th e c r ite r io n o f population s iz e, i.e. the requirem ent th a t an area proposed fo r a lo c a lit y have a minimum o f 200 in h a b ita n ts. This was perform ed by combining th e area 1) Data from the 1975 P opulation and Housing Census have not been published by lo c a lit y due to inadequate coord in ate coverage.

19 19 co o rd in ates and the in h a b ita n ts' d w ellin g co o rd in ates by machine. I f th e area had a t le a s t 200 in h a b ita n ts on th e b a sis o f the co o rd in a te s, i t was regarded as a lo c a lit y, but i f the number o f in h a b ita n ts was below 200, the area was not c la s s if ie d as a lo c a lit y. The c o rre c tn e ss o f d ata on lo c a lit i e s depends on how p re c is e ly lo c a lit i e s have been d elim ited and on the coverage and r e l i a b i l i t y o f data on the c o o rd in a te s. Data on d w ellin g co o rd in ates were a v a ila b le fo r 96.3 per cent o f th e e n tire p o p u latio n. Appendix 3 d escrib es the coverage o f d w ellin g c o o rd in a tes by m u n ic ip a lity. The accuracy o f co o rd in ates i s in v e stig a te d in a su rvey o f th e r e l i a b i l i t y o f th e 1980 P opulation and Housing Census. P opulation The term p o p u latio n r e fe r s to a p o p u latio n perm anently re s id in g in the c o u n try. Persons artd th e ir fam ily members and p ersonal domestic s t a f f o f fo re ig n em bassies, tra d e m issions o r co n su la tes a re n ot included in the p o p u latio n re s id in g in the country u n less th ey a re F innish c itiz e n s. The F innish s t a f f o f F innish embassies and tra d e m issions abroad a re, however, counted in the p o p u latio n re sid in g in the country. Departing from the p ra c tic e ap p lied in th e 1950, 'and 1970 p opulation and housing censuses, the in c lu sio n in the p opulation re sid in g in th e country i s not d efin ed in the 1980 Population and Housing Census on the b a s is o f form re p o rts, but in stead according to persons liv in g a t th e time o f the census in the country according to the C e n tra l R e g iste r o f Popula t io n.

20 20 FINNISH-ENGLISH VOCABULARY Alue Region. A suinhuoneistojen lukumäärä Number o f dw ellin gs 2 A sukkaita maa-km : l l ä 2 Persons/km land area H en k ilö itä Ikärakenne, vu o sia Koko väestö K o o rd in a a tit Kunta Lääni M aapinta-ala Muissa asuinrakennuksissa N eljännes N iis tä On k o o rd in a a tit P eruskartan ruudut P ie n ta lo is s a Rakennusten lukumäärä Taajama V äentiheys V äestö Persons Age s tru c tu re, years Whole p opulation C oordinates M u n icip ality P rovin ce Land area In o th e r r e s id e n tia l b u ild in g s Q uarter (o f a square on th e b a sic map) Of which C oordinates a v a ila b le Squares on th e b a sic map In 1-2 d w ellin g b u ild in g s o r in te rra c e d houses Number o f b u ild in g s L o c a lity P opulation d e n sity P opulation

21 21 VERTAILUTAULUT J A KUVIOT JAMFORELSETABELLER OCH FIGURER COMPARING TABLES AND FIGURES

22 23 A. TAAJAMIEN LUKUMÄÄRÄ ASUKASLUVUN MUKAAN VUOSINA 1970 JA 1980 ANTAL TÄTORTER EFTER FOLKMÄNGD ÄREN 1970 OCH 1980 NUMBER OF LOCALITIES BY POPULATION IN 1970 AND % 1980 Z Taajamia yhteensä T ätorter in a lle s L o c a litie s to ta l Asukkaita Invänare Population B. PINTA-ALA, VÄKILUKU, VÄENTIHEYS, ASUINHUONEISTOJEN JA RAKENNUSTEN LUKUMÄÄRÄ TAAJAMA- JA HAJA-ASUTUSALUEILLA VUOSINA 1960, 1970 JA 1980 LANDAREAL, FOLKMÄNGD, FOLKTÄTHET, ANTAL BOSTÄDER OCH BYGGNADER INOM TÄTORTSOMRÄDEN OCH I GLESBYGD ÄREN 1960, 1970 OCH 1980 LAND AREA, POPULATION, POPULATION DENSITY, DWELLING UNITS AND BUILDINGS IN LOCALITIES AND SPARSELY POPULATED AREAS IN 1960, 1970 AND 1980 Koko maa Hela landet Whole country M aapinta-ala Landareal Land area km ; Väkiluku Folkmängd Population Väentiheys Folktäthet Population density % 1 Z Henk. /km 2 Pers. Asuinhuoneistot Bostäder Dwellings Rakennukset Byggnader B uildings 1 1 Z Taajam a-alueet Tätortsomr&den L o c a litie s H aja-asutusalueet Glesbygd Sparsely populated areas

23 25 C. TAAJAMIEN LUKUMÄÄRÄ, PINTA-ALA, VÄKILUKU JA VÄENTIHEYS LÄÄNEITTÄIN VUONNA 1980 ANTAL TÄTORTER, LANDAREAL, FOLKMÄNGD OCH FOLKTÄTHET LÄNSVIS ÄR 1980 NUMBER OF LOCALITIES, LAND AREA, POPULATION AND POPULATION DENSITY BY PROVINCE IN 1980 Taajamia T ätorter L o c a litie s Taajamien - T ätorternas - L o c a litie s ' M aapinta-ala Landareal Land area km Väkiluku Folkmängd Population V 1x0 L- ico maa Hela landet Whole country Uudenmaan lään i Nylands Iän Turun ja Porin lä ä n i Äbo och Björneborgs Iän Ahvenanmaan maakunta Landskapet Äland Hämeen lä ä n i Tavaa tehus Iän Kymen lä ä n i Kymmene Iän M ikkelin lä ä n i S :t M iehelä Iän Pohjois-K arjalan lä ä n i Norra Karelens Iän Kuopion lä ä n i Kuopio Iän Keski-Suomen lä ä n i M ellersta Finlands Iän Vaasan lä ä n i Vasa Iän Oulun lä ä n i U leiborgs Iän Lapin lä ä n i Lapplands Iän Väentiheys Folktäthet Population d en sity henk7km2 pers.

24 26 KUVIO 1. M ALLI KARTALLE RAJATUSTA TAAJAMASTA FIG U R MODELL AV TATORT SOM IN RITA TS PÄ KARTAN FIG U RE LOCALITY MODEL DRAWN ON MAP Siikajoen Keskikylä P-K Vyöhyke X-K Neljännes I-K Neljännes I-?, Neljännes N-K Sektor Ö-K F järdedel Ö-K F järdedel Ö-K Fjärdedel N-C Zone E-C Quarter E-C Quarter E-C Quarter , 3, , , , 2, 3, P-K = P öhjois-koord inaatti N-K = Nord-koordinat N-C = N orth-coordinate 1-K = Itä-k o o rd in aatti Ö-K = öst-koordinat E-C = E ast-coordinate

25 KUVIO 2. FIG U R FIGURE S UO MI YIEISIEHTIJAKOKARTTA I Suomen pe ruskartan yleislehtijako Blandindelningen av Finlands grundkarta General leaves of Finland s basic map

26 29 TAULUT TABELLER TABLES

27 30 1. Taajamien maapinta-ala, väestö, väentiheys, väestön ikärakenne sekä asuinhuoneistojen ja rakennusten 007 lukumäärä vuonna 1980 Tätorternas landareal, befolkning, folktäthet, befolkningens äldersstruktur samt antal bostäder och byggnaderär1980 Land area, population, population density, population age structure as well as number of dwellings and buildings in localities in 1980 Lääni, kunta Län. kommun Taajama Tätort Maapinta-ala Landareal km* Koko väestö Hela befolkningen Asukkaita maakm2:llä Invänare per km2 iand- Ikärakenne Äldersstruktur KOKO MAA - HELA LANOET TAAJAMA-AL. TÄTORTSOMR UUDENMAAN LÄÄNI NYLANDS LÄN TAAJAMA-AL.-TÄTORTSOMR TURUN-PORIN LÄÄNI ÄBO BJÖRNEBORGS LÄN TAAJAMA-AL.-TÄTORTSOMR AHVENANMAAN MAAKUNTA LANOSKAPET ÄLANO TAAJAMA-AL.-TÄTORTSUMR H O I HÄMEEN LÄÄNI TAVASTEHUS LÄN TAA JAMA AL.-TÄTORTSOMR KYMEN LÄÄNI KYMMENE LÄN TAAJAMA-AL.-TÄTORTSOMR MIKKELIN LÄÄNI SJT MICHELS LÄN TAAJAMA-AL.-TÄTORTSOMR POHJOIS-KARJALAN LÄÄNI NORRA KARELENS LÄN TAAJAMA AL.-TÄTORTSOMR KUOPION LÄÄNI KUOPIO LÄN TAAJAMA-AL.-TÄ TORTSOMR KESKI SUOMEN LÄÄNI MELLERSTA FINLANOS LÄN TAAJAMA AL. TÄTORTSOMR VAASAN LÄÄNI VASA LÄN TAA JA MA-AL.-TÄ TORT SOMR OULUN LÄÄNI ULEÄ80RGS LÄN TAAJAMA-AL.-TÄTORTSOMR LAPIN LÄÄNI LAPPLANOS LÄN TAAJAMA AL.-TÄTURTSOMR ^ T ä h d e llä ( * ) m e r k it t y t a a ja m a s i j a i t s e e useam m an k u in yh d e n k u n n an a l u e e l l a j a m a in it a a n s e n kunnan k o h d a l la, j o s s a a s u k k a id e n en em m istö a s u u. Useamman k u in yh d e n k u n n an a l u e e l l a s i j a i t s e v a t t a a j a m a t j a k u n n a t, j o i s s a n e s i j a i t s e v a t on l u e t e l t u l i i t t e e s s ä 1. T ä t o r t e r som l i g g e r inom f l e r a kom m uners om räde ä r f ö r s e d d a med a s t e r i s k ( * ) och näm ns i sam band med d en kommun, d ä r f l e r t a l e t a v t ä t o r t e n s in v a n a r e ä r b o s a t t a. T ä t o r t e r som l i g g e r inom f l e r a kom m uners o m rid e sam t d e kom m uner, d ä r d e s s a ä r b e lä g n a f in n s s a m la d e i b i l a g a 1. L o c a l i t i e s s i t u a t e d w it h in m ore th a n o n e m u n i c i p a l i t y a r e m ark ed w it h a n a s t e r i s k ( * ) a n d m e n tio n e d i n c o n n e c tio n w it h t h e m u n ic i p a l i t y in w h ic h m o st in h a b i t a n t s l i v e. L o c a l i t i e s s i t u a t e d w it h in m ore th a n o n e m u n i c i p a l i t y and t h e m u n i c i p a l i t i e s i n w h ic h t h e y a r e s i t u a t e d a r e l i s t e d i n A p p en d ix 1.

28 31 Lääni, kunta Ikärakenne Asuin Niistä Därav Rakennusten Län, kommun Aldersstruktur huoneistojen Pientaloissa Muissa asuin lukumäärä Taajama Tätort lukumäärä 1smähus rakennuksissa Antal Antal bostäder övriga bo- byggnader 75 + stadsbyggnader K O K O M A A ~ H E L A L A N D E T T A A J A H A A L. T ÄT G R T S Q M R U U D E N M A A N L Ä Ä N I N Y L A N O S L Ä N T A A J A M A - A L. - T Ä T O R T S U M R b T U R U N - P C R I N L Ä Ä N I A B O - B J D R N E B O R G S L Ä N T A A J A M A - A L. - T Ä T O R T S O M R A H V E N A N M A A N M A A K U N T A L A N O S K A P E T Ä L A N D T A A J A M A A L. - T Ä T C R T S O M R H Ä M E E N L Ä Ä N I T A V A S T E H U S L Ä N T A A J A M A - A L. - T Ä T O R T S G M R K Y M E N L Ä Ä N I K Y M M E N E L Ä N T A A J A M A - A L. - T Ä T D R T S D M R M I K K E L I N L Ä Ä N I S s T M I C H E L S L Ä N T A A J A M A - A L. - T Ä T O R T S O M R ' P O H J O I S K A R J A L A N L Ä Ä N I N O R R A K A R E L E N S L Ä N T A A J A M A A L. T Ä T U R T S O M R K U O P IO N L Ä Ä N I K U O P I O L Ä N T A A J A M A A L. - T Ä T U R T S O M R K E S K I S U O M E N L Ä Ä N I H E L L E R S T A F I N L A N D S L Ä N T A A J A M A - A L. - T Ä T O R T S O M R V A A S A N L Ä Ä N I V A S A L Ä N T A A J A M A A L. T Ä T U R T S O M R O U L U N L Ä Ä N I U L E A B O R G S l ä n T A A J A M A - A L. - T Ä T O R T S O M R L A P I N L Ä Ä N I L A P P L A N O S L Ä N T A A J A M A - A L. - T Ä T O R T S O M R

29 32 (Jatk. Fons. Cont.) 1 Lääni, kunta Län, kommun Taajama Tätort Maapinta-ala Landareal km* Koko väestö Hela befolkningen Asukkaita maakm2:llä Invänare per km2 land Ikärakenne Äldersstruktur UUDENMAAN LÄÄNI NYLANOS LÄN HELSINKI-HELSINGFORS KESKUSTAAJAMA (H K I) - CENTRALTÄTORT (HFORS) ESPOO-ESBO KAUKLAHT1 - KÖKLAX NIIPPERI - NIPERT NUPURILA - NUPURBÖLE VANHAKARTANO - GAMMELGÄRO KOLHI RANTA RINNEKOTI HANKO-HANG KESKUSTAAJAMA - CENTRALTÄTORT LAPPOHJA - LAPPVIK HYVINKÄÄ-HYVINGE KESKUSTAAJAMA- CENTRALTÄTORT HYVINKÄÄNKYLÄ KAUKAS NOPPO JÄRVENPÄÄ KESKUSTAAJ.(JÄRVENPÄÄI- CENTRALTÄTORT HAARAJOKI RISTINUMMI PIETILÄ KARJAA-KARIS «KESKUSTAAJAMA (K ARJAA)- CENTRALTÄTORT (KARISI MUSTION ASEMA - SVARTA STATION KARKKILA KESKUSTAAJAMA - CENTRALTÄTORT VATTOLA NAHKIO AHMOO TUOR1LA KAUNIAINEN-GRANKULLA KERAVA-KBRVO C IT Y (KERAVA) - CENTRALTÄTORT (KERVO) AHJO LOHJA LOJO KESKUSTAAJAMA (LOHJA) - CENTRALTÄTORT (LOJO) LOVI ISA LOVISA KESKUSTAAJ. IL O V IISA )- CENTRALTÄTORT (LOVISA) PORVOO-BORGÄ KESKUSTAAJAMA (PORVOOI- CENTRALTÄTORT ( BORGÄ) T AMMISAARI-EKENÄ S KESKUSTAAJAMA - CENTRALTÄTORT LANGANSBÖLE VANTAA-VANOA ASKISTO ASKIS ITÄ-HAKKILA - ÖSTRA HAXBÖLE KIVISTÖ KORSG-REKOLA - KORSO-RÄCKHALS SEUTULA - SJ0SKOG YLÄSTÖ - ÖVITSBÖLE RI1PILÄ - RIPUBY VOUTILA VIINIKKALA - BRUT UBY-VINICKB Y ARTJÄRVI-ARTSJO ASKOLA MONNINKYLÄ