Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland VIC: 106

Transkriptio

1 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland VIC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and HousingCensus 1980 Osa XI Del XI Volume XI Kesämökit Fritidshus Summer cottages #Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland HELSINKI 198

2 ISSN ISBN Helsinki 198. Valtion painatuskeskus

3 3 ALKUSANAT Tilastokeskus pani toimeen lakisääteisen väestö- ja asunto- laskennan. Laskennan tilastot julkaistaan sarjassa SVT VI C:106 kaikkiaan 3 osana. Tämä XI osa sisältää tietoja kesämökeistä ja muista vapaa-ajan asuinrakennuksista. Tiedot ovat mainitulta laskenta-ajankohdalta ja hallinnollinen aluejako on mukainen. Julkaisun laatimista on johtanut aktuaari Rolf Ahlfors. Helsingissä, Tilastokeskuksessa lokakuussa 198 OLAVI E. NIITAMO Göran Strengell FÖRORD Statistikcentralen förrättade lagstadgad folk- och bostadsräkning Statistiken publiceras i serien FOS VI C:106 i totalt 3 delar. Föreliggande volym XI innehåller uppgifter om fritidshus vid nämnda räkningstidpunkt. Den administrativa områdesindelningen avser förhållandena Publikationen har redigerats av aktuarie Rolf Ahlfors. Helsingfors, Statistikcentralen i oktober 198 OLAVI E. NIITAMO Göran Strengell E 1

4 4 SISÄLTÖ Sivu Alkusanat Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskenta Käsitteet ja luokitukset Huomautuksia tauluihin... 1 Summary... 1 Finnish-English vocabulary... 4 Tiivistelmä... 9 Vertailutaulut A. Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan B. Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan lääneittäin C. Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset lattiapintaalan mukaan D. Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset lattiapintaalan mukaan lääneittäin Kuvio 1. Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset lattiapintaalan mukaan Taulut 1. Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan ; koko maa ja läänit kuntamuodon mukaan 40. Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset lattiapintaalan mukaan ; koko maa ja läänit kuntamuodon mukaan Kesämökkien ja muiden vapaa-ajan asuinrakennusten lukumäärä ja lattiapinta-ala rakennuksen sijainnin mukaan ; koko maa, läänit, seutukaava-alueet, Etelä-Pohjanmaa, Vaasan rannikkoseutu ja Keski-Pohjanmaa kuntamuodon mukaan, kunnat Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset omistajan asuinkunnan ja kesämökin sijaintikunnan mukaan ; kunnat Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset sijaintikunnan ja omistajan asuinkunnan mukaan ; kunnat Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset lattiapinta-alan mukaan ja muut kuin yhteisomistuksessa olevat kesämökit omistajan sosioekonomisen aseman mukaan ; koko maa ja läänit kuntamuodon mukaan

5 5 Sivu Liitteet 1. Sosioekonominen asema -luokitus Seutukaava-alueet, Etelä-Pohjanmaa, Vaasan rannikkoseutu, Keski-Pohjanmaa Kesämökki lomake

6 6 INNEHÅLL Sida Förord Folk- och bostadsräkningen Begrepp och klassificeringar Anmärkningar till tabellerna Summary... 1 Finnish-English vocabulary... 4 Sammanfattning Jämförelsetabeller A. Fritidshus efter byggnadsår B. Fritidshus efter byggnadsår länsvis C. Fritidshus efter golvyta D. Fritidshus efter golvyta länsvis Figur 1. Fritidshus efter golvyta Tabeller 1. Fritidshus efter byggnadsår ; hela landet och län efter kommunform Fritidshus efter golvyta ; hela landet och län efter kommunform Fritidshusens antal och golvyta efter byggnadens belägenhet ; hela landet, län, regionplaneområden, södra Österbotten, Vasa kustområde och mellersta Österbotten efter kommunform, kommuner Av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus efter ägarens hemort och fritidshusets belägenhetskommun ; kommuner Av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus efter belägenhetskommun och ägarens hemort ; kommuner Av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus efter golvyta och andra än samägda fritidshus efter ägarens socioekonomiska ställning ; hela landet och län efter kommunform Bilagor 1. Klassificering enligt socioekonomisk ställning Regionplaneområden, södra Österbotten, Vasa kustområde, mellersta Österbotten Fritidshusblankett

7 7 CONTENTS Page Foreword^ ^ Population and Housing Census 1980^ Concepts and classifications^ Comments on the tables1^... 1 Summary Finnish-English vocabulary... 4 Résumé^ ^... 9 Comparing tables A. Summer cottages and other residential buildings for recreational use by year of completion Nov B. Summer cottages and other residential buildings for recreational use by year of completion and province Nov C. Summer cottages and other residential buildings for recreational use by floor space Nov D. Summer cottages and other residential buildings for recreational use by floor space and province Nov Figure 1. Summer cottages and other residential buildings for recreational use by floor space Nov Tables 1. Summer cottages and other residential buildings for recreational use by year of completion Nov ; whole country and provinces by type of municipality Summer cottages and other residential buildings for recreational use by floor space Nov ; whole country and provinces by type of municipality Number and floor space of summer cottages and other residential buildings for recreational use by site of building Nov ; whole country, provinces, regional planning areas by type of municipality, municipalities Summer cottages and other residential buildings for recreational use owned by private persons or heirs by owner s municipality of residence and municipality of site Nov ; municipalities Summer cottages and other residential buildings for recreational use owned by private persons or heirs by municipality of site and owner s municipality of residence Nov ; municipalities ) In Finnish and Swedish only

8 8 Page 6. Summer cottages and other residential buildings for recreational use owned by private persons or heirs by floor space and summer cottages other than those jointly owned by owner's socio-economic status Nov ; whole country and provinces by type of municipality Appendices 1. Socio-economic status classification Regional planning areas Questionnaire form of summer cottages^ ) In Finnish and Swedish only

9 9 1. VUODEN 1980 VÄESTÖ- JA ASUNTOLASKENTA Vuoden 1980 väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Tämän lain mukaisia väestölaskentoja on tehty vuosina 1950, I960, 1970 ja Lisäksi Tilastokeskus teki asuntoja elinkeinotutkimuksen, joka perustui vuonna 1975 annettuun lakiin (94/75). Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskenta perustuu paitsi väestölaskentalakiin, myös väestökirjalakiin (141/69, muutos 558/78), jonka perusteella kerättiin rakennus- ja huoneistotiedot. Asetus vuoden 1980 väestölaskennasta annettiin joulukuussa 1979 (953/79). Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennan laskenta-ajankohta oli Aikaisemmat väestölaskennat on pantu toimeen vuodenvaihteessa. Vuoden 1980 laskennan hallinnollinen aluejako on mukainen. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa olivat selvitysten kohteina seuraavat perusjoukot: henkilöt, perheet, asuntokunnat, asunnot ja toimitilat sekä rakennukset mukaan lukien kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset. Osa perusjoukkoja koskevista tiedoista on kerätty lomakkeilla, osa on saatu rekistereistä ja tiedostoista. Tietoja kerättiin seuraavilla lomakkeilla: henkilölomake, asuntolomake, toimitilalomake, rakennuslomake, kesämökkilomake, tutkintolomake ja työvoimatiedustelulomake. Lomakkeiden vastaanoton ja karhunnan, tietojen täydentämisen ja tarkistamisen sekä koodituksen hoitivat kunnissa toimineet väestölaskentatoimistot. Tarkempi selvitys vuoden 1980 väestölaskennasta sisältyy julkaisuun SVT VI C:106 osa XVIII, Hakemisto. Se sisältää myös väestölaskennan taululuettelon, taulumallit sekä keskeiset käsitteet, määritelmät ja luokitukset sekä väestölaskenta-asetuksen. Vuoden 1980 väestölaskennan lopulliset tilastot julkaistaan sarjassa Suomen virallinen tilasto VI C:106 yhteensä 3 osana. Julkaisemattomia tilastoja ja erityisselvityksiä väestölaskennan aineistoista saa Tilastokeskuksesta. Tilastokeskuksen Tutkimuksia-sarjassa julkaistaan lisäksi selvitykset keskeisten laskentatietojen luotettavuudesta ja peittävyydestä.

10 10. KÄSITTEET JA LUOKITUKSET Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset Kesämökillä ja muulla vapaa-ajan asuinrakennuksella tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua rakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevat vapaa-ajan asuinrakennukset kuten vuokrattavat lomamökit, lomakylien rakennukset yms. eivät sisälly kesämökkien lukumäärään vaan väestölaskennan julkaisusarjan SVT VI C:106 osassa X esitettyyn rakennuskantaan. Siirrettäviä kesämökkejä ja ns. siirtolapuutarhamökkejä ei lueta kesämökkien eikä rakennusten lukumääriin. Lattiapinta-ala Kesämökin lattiapinta-alalla tarkoitetaan kaikkien kerrosten yhteenlaskettua pinta-alaa. Samassa rakennuksessa olevat sauna, pesuhuone ja pukeutumishuone lasketaan mukaan pinta-alaan. Sen sijaan pinta-alaan ei lasketa mukaan sellaisia tiloja kuten parveke, kuisti, terassi yms. Lämmitysaine Lämmitysaineella tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta. Luokittelu on seuraava: - puu - öljy tai kaasu - sähkö - muu - rakennus ei ole lämmitettävä Lämmityksellä tarkoitetaan sekä kiinteitä lämmitysjärjestelmiä että siirrettäviä kamiinoita ja muita lämmönlähteitä. Rakentamisvuosi Rakentamisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennuksessa on tehty sellaisia perusparannuksia, jotka ovat rinnastettavissa uudelleen rakentamiseen, rakennusvuosi on perusparannusvuosi.

11 11 Sosioekonominen asema Sosioekonominen asema -luokitus kuvaa väestön jakautumista sosiaaliselta ja taloudelliselta asemaltaan erilaisiin ryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta ja elinkeinosta sekä työpaikan juridisesta muodosta. Sosioekonominen asema -luokitus on liitteenä 1. Talviasuttavuus Kesämökki tai muu vapaa-ajan asuinrakennus katsotaan talviasuttavaksi, jos sen lämmitys ja lämmöneristys ovat sellaiset, että rakennusta voidaan lämmittää myös talviaikaan normaaliin huonelämpötilaan. Yhteisomistus Yhteisomistus tarkoittaa, että kesämökki tai muu vapaa-ajan asuinrakennus on eri kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden yhteisesti omistama. Kotitalouden (ruokakunnan) muodostavat yhdessä asuvat perheenjäsenet ja muut henkilöt, joilla on yhteinen ruokatalous. Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit on rajattu laskennan kesämökkejä koskevasta aineistosta omistajan henkilötunnuksen avulla. Näin ollen yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamien kesämökkien lukumäärään sisältyvät vain ne kesämökit/ joiden yhden omistajan henkilötunnus oli ilmoitettu laskennan kesämökkilomakkeella.

12 1 3. HUOMAUTUKSIA TAULUIHIN TAULU 1: Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Arkistonumero: 901 Aluejako julkaisussa: Koko maa ja läänit kuntamuodon mukaan Saatavissa lisäksi: Tilastokeskuksesta on saatavissa lisäksi maksullisina valokopioina ja mikrofilmeinä seutukaava-alueet, Etelä-Pohjanmaa, Vaasan rannikkoseutu ja Keskipohjanmaa kuntamuodon mukaan, kunnat. Aikaisemmat väestölaskennat: Lähinnä vastaavat (kesämökin omistavat ruokakunnat): 1970 SVT, VI C:104, osa XII, taulu 1 (161) TAULU : Kesämökit ja muut vapaa-ajan asuinrakennukset lattiapinta-alan mukaan Arkistonumero: 90 Aluejako julkaisussa: Koko maa ja läänit kuntamuodon mukaan Saatavissa lisäksi: Tilastokeskuksesta on saatavissa lisäksi maksullisina valokopioina ja mikrofilmeinä seutukaava-alueet, Etelä-Pohjanmaa, Vaasan rannikkoseutu ja Keskipohjanmaa kuntamuodon mukaan, kunnat. Aikaisemmat väestölaskennat: Lähinnä vastaavat (kesämökin omistavat ruokakunnat): 1970 SVT, VI C:104, osa XII, taulu 1 (161) TAULU 3: Kesämökkien ja muiden vapaa-ajan asuinrakennusten lukumäärä ja lattiapinta-ala rakennuksen sijainnin mukaan Arkistonumero: 903

13 13 Aluejako julkaisussa: Koko maa, läänit, seutukaava-alueet, Etelä-Pohjanmaa, Vaasan rannikkoseutu ja Keski-Pohjanmaa kuntamuodon mukaan, kunnat Aikaisemmat väestölaskennat: Vastaavaa taulua ei ole laadittu aikaisemmissa väestölaskennoissa. TAULU 4: Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit omistajan asuinkunnan ja kesämökin sijaintikunnan mukaan Arkistonumero: 904 Aluejako julkaisussa: Kunnat Huomautuksia: Kesämökkien lukumäärään sisältyvät vain ne yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit, joiden yhden omistajan henkilötunnus on ilmoitettu laskennan kesämökkilomakkeella. Aikaisemmat väestölaskennat: Lähinnä vastaavat (kesämökin omistavat ruokakunnat): 1970 SVT, VI C:104, osa XII, taulu 3 (108A) TAULU 5: Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit sijaintikunnan ja omistajan asuinkunnan mukaan Arkistonumero: 905 Aluejako julkaisussa: Kunnat Huomautuksia: Ks. taulu 4. Aikaisemmat väestölaskennat: Lähinnä vastaavat (kesämökin omistavat ruokakunnat): 1970 SVT, VI C :104, osa XII, taulu 4 (108B)

14 14 TAULU 6; Yksityisten henkilöiden ja perikuntien omistamat kesämökit lattiapintaalan mukaan ja muut kuin yhteisomistuksessa olevat kesämökit omistajan sosioekonomisen aseman mukaan Arkistonumero: 906 Aluejako julkaisussa: Koko maa ja läänit kuntamuodon mukaan Saatavissa lisäksi: Huomautuksia: Tilastokeskuksesta on saatavissa lisäksi maksullisina valokopioina ja mikrofilmeinä ; seutukaava-alueet, Etelä-Pohjanmaa, Vaasan rannikkoseutu ja Keskipohjanmaa kuntamuodon mukaan, kunnat. Ks. taulu 4. Aikaisemmat väestölaskennat: Lähinnä vastaavat (kesämökin omistavat ruokakunnat): 1970 SVT, VI C:104, osa XII, taulu (106)

15 15 1. FOLK- OCH BOSTADSRÄKNINGEN 1980 I enlighet med folkräkningslagen av år 1938 (154/38) skall folkräkning och därtill ansluten bostads- och fastighetsräkning genomföras vart tionde år i Finland. I enlighet med nämnda lag har folkräkningar förrättats åren 1950, 1960, 1970 och Därtill utförde Statistikcentralen en bostads- och näringsutredning, som baserade sig på en lag given år 1975 (94/75). Folk- och bostadsräkningen 1980 grundar sig förutom på folkräkningslagen, även på lagen om befolkningsböcker (141/69, ändring 558/78), som utgjorde grundvalen för insamlandet av uppgifter om byggnader och lägenheter. En förordning om folk- och bostadsräkningen 1980 gavs i december 1979 (953/79). Tidpunkten för folk- och bostadsräkningen 1980 var Tidigare folkräkningar har verkställts vid årsskiftet. I 1980 års räkning följer den administrativa områdesindelningen förhållandena Folk- och bostadsräkningen 1980 omfattade följande populationer: personer, familjer, bostadshushåll, bostäder och verksamhetslokaler samt byggnader inklusive fritidshus. En del av uppgifterna om populationerna insamlades medelst blanketter, en del inhämtades ur register och datafiler. Blanketterna var följande: personblankett, bostadsblankett, blankett för verksamhetslokaler, byggnadsblankett, fritidshusblankett, examensblankett och blanketten för arbetskraftsenkäten. Folkräkningsbyråerna i kommunerna tog emot och krävde in blanketterna samt kompletterade, granskade och kodade uppgifterna. En utförligare beskrivning av folkräkningen 1980 ingår i publikationen FOS VI C:106 del XVIII, Register. Registervolymen innehåller dessutom en förteckning över folkräkningens tabeller, modeller av tabellerna och centrala begrepp, definitioner och klassificeringar samt folkräknings förordningen. Den slutliga statistiken från folkräkningen 1980 publiceras i serien Finlands officiella statistik VI C:106 i sammanlagt 3 delar. Opublicerad statistik och specialutredningar kan erhållas på Statistikcentralen. I Statistikcentralens serie Undersökningar publiceras därtill utredningar om de mest centrala folkräkningsuppgifternas tillförlitlighet och täckning.

16 16. BEGREPP OCH KLASSIFICERINGAR Av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus Fritidshus ägda av enskilda personer och stärbhus har begränsats med hjälp av ägarens personbeteckning. Således ingår i antalet fritidshus endast de av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus för vilka en ägares personbeteckning uppgivits på räkningens fritidshusblankett. Bränsle Med bränsle för uppvärmning avses det bränsle som huvudsakligen används. Klassificeringen är följande: - ved - olja, gas elektricitet - annat - ingen uppvärmning Med uppvärmning avses såväl fasta uppvärmningsanordningar som flyttbara kaminer och andra värmekällor. Byggnadsår- Med byggnadsår avses det år byggnaden blev färdig att tas i bruk. Om det i byggnaden utförts sådana genomgripande förbättringar, som kan jämställas med ombyggnad, avses det år dessa utfördes. Fritidshus Med fritidshus avses icke-flyttbart bostadshus, som främst ägaren använder som semester- eller fritidsbostad. Byggnader för fritidsbruk som betjänar affärsverksamhet, såsom stugor för uthyrning, semesterbyarnas byggnader o.a.d. ingår inte i antalet fritidshus utan i byggnadsbeståndet i folkräkningens publikationsserie FOS VI C:106 del X. Fritidshus som är byggda så de inte är fast förankrade där det är belägna samt s.k. kolonistugor har inte räknats med i antalet fritidshus eller byggnader.

17 17 Golvyta Med byggnadens golvyta avses den sammanlagda golvytan i alla våningar. Bastu, tvättrum och omklädningsrum som finns i samma byggnad medräknas i golvytan. Utrymmen som balkong, altan, terass osv. medräknas däremot inte i golvytan. Samägda fritidshus Med samägda fritidshus avses fritidshus som ägs gemensamt av personer som hör till olika hushåll. Med hushåll avses familjemedlemmar och andra personer som bor tillsammans och har gemensamt kosthåll. Socioekonomisk ställning Klassificeringen av socioekonomisk ställning beskriver befolkningens fördelning på olika grupper utifrån social och ekonomisk ställning. Klassificeringen bygger på uppgifter om huvudsaklig verksamhet, yrke, ställning i yrket och näringsgren samt arbetsplatsens juridiska form. Klassificeringen ingår i bilaga 1. Vinterbonad Ett fritidshus anses vara vinterbonat, om uppvärmningen och isoleringen är sådan att byggnaden kan uppvärmas till normal rumstemperatur även vintertid E 1

18 18 3. ANMÄRKNINGAR TILL TABELLERNA TABELL 1; Fritidshus efter byggnadsår Arkivnummer: 901 Områdesindelning i publikationen: Hela landet och län efter kommunform Dessutom tillgängligt: Förutom ovannämnda kan motsvarande uppgifter för regionplaneområden, södra Österbotten, Vasa kustområde och mellersta Österbotten efter kommunform och kommuner erhållas från Statistikcentralen i form av avgiftsbelagda ljuskopior eller som mikrofilm. Tidigare folkräkningar: Närmast motsvarande (hushåll, som äger sommarstuga): 1970 FOS, VI C :104, del XII, tabell 1 (161) TABELL : Fritidshus efter golvyta Arkivnummer: 90 Områdesindelning i publikationen: Hela landet och län efter kommunform Dessutom tillgängligt: Förutom ovannämnda kan motsvarande uppgifter för regionplaneområden, södra Österbotten, Vasa kustområde och mellersta Österbotten efter kommunform och kommuner erhållas från Statistikcentralen i form av avgiftsbelagda ljuskopior eller som mikrofilm. Tidigare folkräkningar: Närmast motsvarande (hushåll, som äger sommarstuga) 1970 FOS, VI C :104, del XII, tabell 1 (161) TABELL 3 : Fritidshusens antal och golvyta efter byggnadens belägenhet Arkivnummer: 903

19 19 Områdesindelning i publikationen: Hela landet, län, regionplaneområden, södra Österbotten, Vasa kustområde och mellersta Österbotten efter kommunform och kommuner Tidigare folkräkningar: Motsvarande tabell har inte uppgjorts i tidigare folkräkningar. TABELL 4: Av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus efter ägarens hemort och fritidshusets belägenhetskommun Arkivnummer: 904 Områdesindelning i publikationen: Kommuner Anmärkningar : I antalet fritidshus ingår endast fritidshus ägda av enskilda personer och stärbhus och för vilka en ägares personbeteckning uppgivits på räkningens fritidshusblankett. Tidigare folkräkningar: Närmast motsvarande (hushåll, som äger sommarstuga): 1970 FOS, VI C :104, del XII, tabell 3 (108A) TABELL 5: Av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus efter belägenhetskommun och ägarens hemort Arkivnummer: 905 Områdesindelning i publikationen: Kommuner Anmärkningar : Se tabell 4. Tidigare folkräkningar: Närmast motsvarande (hushåll, som äger sommarstuga): 1970 FOS, VI C :104, del XII, tabell 4 (108B)

20 0 TABELL 6 ; Av enskilda personer och stärbhus ägda fritidshus efter golvyta och andra än samägda fritidshus efter ägarens socioekonomiska ställning Arkivnummer: 906 Områdesindelning i publikationen: Hela landet och län efter kommunform Dessutom tillgängligt: Förutom ovannämnda kan motsvarande uppgifter för regionplaneområden, södra Österbotten, Vasa kustområde och mellersta Österbotten efter kommunform och kommuner erhållas från Statistikcentralen i form av avgiftsbelagda ljuskopior eller som mikrofilm. Anmärkningar: Se tabell 4. Tidigare folkräkningar: Närmast motsvarande (hushåll, som äger sommarstuga): 1970 FOS, VI C:104, del XII, tabell (106)

21 1 SUMMARY According to the Census Act of 1938, a general population census encompassing the related census of housing and real estate is to be conducted every tenth year in Finland. In accordance with this Act, population censuses have been carried out in 1950, 1960, 1970 and most recently in By virtue of a specific act, the Central Statistical Office additionally conducted a population and housing census on the 1st of January, Population censuses examine the occupational and industrial structure, family and household structure, number and structure of buildings, business premises and dwellings and the housing conditions of the population permanently residing in the country at the moment of enumeration. The 1980 population census compiled data using personal, housing, business premises, buildings, summer cottages, completed education and degrees and labour force survey questionnaire forms. The date of the enumeration was Nowember The population census is described in the publication "Index" (OSF VI C:106, Vol. XVIII), which also includes a list and models of tables. Floor space Floor space refers to the total floor space of all storeys. Saunas, washing rooms and dressing rooms situated in the same building are included in floor space, whereas areas such as balconies, verandahs, terraces etc. are not accounted for. Heating fuel Heating fuel refers to the fuel primarily used in heating the building. The following classification is applied: - wood - oil, gas - electricity - other - no heating system Heating refers to permanent heating systems, portable space heaters and other heating systems.

22 Joint ownership A summer cottage or other recreational building is regarded to be in joint ownership when two or more persons belonging to different households own it. Socio-economic status The classification is based on data on type of activity, occupation, industrial status, branch of industry and the juridical form of the place of employment. Classification by socio-economic status is presented in Appendix 1. Summer cottages and other buildings for recreational use Summer cottages and other buildings for recreational use refer to permanently sited buildings used mainly by the owner as holiday or leisuretime dwellings. Recreational buildings serving business or for commercial use, such as rented cottages and buildings in holiday villages, are not included in figures for summer cottages but instead in the building stock introduced in the population and housing census publication series OSF VI C:106, Vol. X. Movable summer cottages and rented municipally-owned summer allotments are excluded from the number of summer cottages and building stock. Summer cottages owned by private persons or heirs The data on summer cottages owned by private persons or heirs are collected from the census material concerning summer cottages by means of the personal number (social security number) of the owner. Thus the number of summer cottages owned by private persons or heirs only includes the summer cottages, for which the personal number of one owner had been informed on the summer cottages questionnaire forms. Winterized building A summer cottage or recreational building is considered to be inhabitable in winter if it is equipped for year-round use.

23 3 Year of completion The year of completion indicates the year when the buildings were taken into use. If renovation comparable to rebuilding has been carried out in the building, the year of renovation is applied as the year of completion.

24 4 FINNISH-ENGLISH VOCABULARY Alkup. käyttötarkoitus Alue Original use Region Ei lämmitystä Ei omalla tontilla Ei saunaa Ei talviasuttava Ei yhteisomistuksessa Eri kotitalouksiin kuuluvien yhteisomistuksessa No heating system Not on owned lot No sauna Not inhabitable in winter Not jointly owned Jointly owned by persons belonging to different households Kaikki Kesämökin sijaintikunta Kesämökit ja muut vapaa-ajan rakennukset omistajan asuinkunnan mukaan Kesämökit ja muut vapaa-ajan rakennukset sijaintikunnan mukaan Kesämökki (-it, -jä) Kesämökkien lukumäärä Koko maa All Place of summer cottage (municipality) Summer cottages and other residential buildings for recreational use by owner's municicipality of residence Summer cottages and other residential buildings for recreational use by municipality of site Summer cottage (-s) Number of summer cottages Whole country Lattiapinta-ala Lattiapinta-alan mukaan Lämmitysaine Floor space By floor space Heating, fuel Muu Muuhun käyttöön Other For other use Niistä Of which Omalla tontilla On owned lot Omistajan asuinkunta Owner's municipality of residence Omistajan sosioekonominen asema Owner's socio-economic status (Sosioekonominen asema -luokitus, liite 1) (Socio-economic status classification, Appendix 1) Omistussuhde tuntematon Ownership unknown Puu Wood

25 5 Rakennettu alunperin Rakentamisvuosi Built originally for Year of completion Sauna Sauna eri rakennuksessa Sauna mökkirakennuksessa Sähkö Sauna Sauna in other building than summer cottage Sauna in summer cottage Electricity Talviasuttava Tuntematon Inhabitable in winter Unknown Vapaa-ajan käyttöön For recreational use Yhteensä Yhteisomistuksessa Total Jointly owned Öljy, kaasu Oil, gas

26 7 TIIVISTELMÄ, VERTAILUTAULUT JA KUVIO SAMMANFATTNING, JÄMFÖRELSETABELLER OCH FIGUR COMPARING TABLES AND FIGURE

27 9 TIIVISTELMÄ Väestö- ja asuntolaskennan mukaan maassamme oli vuonna 1980 lähes kesämökkiä ja muuta vapaa-ajan asuinrakennusta. Lukuun eivät sisälly liiketoimintaa palvelevat vapaa-ajan rakennukset kuten lomakylien mökit tms. eivätkä siirtolapuutarhamökit. Vuoden 1970 laskennan luvut kuvaavat kesämökin omistaneita ruokakuntia, joten niitä ei voida verrata vuoden 1980 itse mökkejä kuvaaviin lukuihin. Kesämökin omistaneita ruokakuntia oli vuonna 1970 noin ; itse mökkien määrä on yhteisomistuksen vuoksi pienempi. Suurin osa kesämökeistä sijaitsi maan eteläosissa. Eniten niitä oli Turun ja Porin läänissä: lähes Hämeen läänissä oli mökkiä, Uudenmaan läänissä , Mikkelin läänissä lähes ja Kymen läänissä runsaat Näissä viidessä läänissä oli lähes kaksi kolmasosaa kaikista maan kesämökeistä. Ks. taulu B. Maamme kesämökkikanta on suhteellisen uutta: runsaat 60 prosenttia oli laskennan mukaan rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Vuoden 1970 jälkeen rakennettujen mökkien osuus oli suurin Lapin, Mikkelin ja Oulun lääneissä. Yli kolme neljäsosaa kaikista mökeistä oli rakennettu alunperin vapaaajan käyttöön. Vuoden 1960 jälkeen valmistuneista oli vapaa-ajan käyttöön rakennettujen osuus vielä suurempi: yli 96 prosenttia. Alkuaan muuhun käyttöön rakennettuja oli kaikkiaan vajaat Lähes yhdeksän kymmenesosaa niistä oli valmistunut ennen vuotta Yli kaksikymmentä vuotta vanhojen osuus alunperin vapaa-ajan käyttöön rakennetuista mökeistä sen sijaan oli vain vajaa neljäsosa. Taulut A ja B. Kesämökkien keskipinta-ala oli noin 4 neliömetriä. Keskipinta-ala oli suurin Uudenmaan läänissä, 48 neliömetriä, ja pienin Mikkelin läänissä, 38 neliömetriä. Alunperin vapaa-ajan käyttöön rakennetut mökit olivat keskimäärin pienempiä kuin muuhun käyttöön rakennetut. Edellisten keskipinta-ala oli 38 neliötä, jälkimmäisten lähes 56 neliötä. Mitä suurempia mökit olivat pinta-alaltaan, sitä pienempi osa niistä oli rakennettu alunperin vapaa-ajan käyttöön. Alle 40 neliömetrin mökeistä 88 prosenttia oli rakennettu alunperin kesämökeiksi, mutta yli sadan neliön mökeistä vain 45 prosenttia. Taulu C ja kuvio 1. Viidesosa kesämökeistä oli talviasuttavia. Yleisin lämmitysaine oli puu. Lähes 16 prosentissa mökeistä käytettiin jotain muuta lämmitysainetta. Noin kymmenesosa oli kokonaan vailla lämmitystä. Noin 90 prosentilla kesämökeistä oli sauna. Sauna eri rakennuksessa oli hieman yleisempi kuin itse mökkirakennuksessa.

28 30 Selvitys vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennan tilastojen luotettavuudesta ja peittävyydestä julkaistaan Tilastokeskuksen Tutkimuksia-sarjassa. Tarkempi selvitys laskennan suorittamisesta sisältyy julkaisuun SVT VI Csl06, osa XVIII, Hakemisto.