Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Transkriptio

1 Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitieteen päivät Helsingissä

2 Miten kieli voisi rakentaa Kieli järjestelmänä todellisuutta? Kielenkäyttö, tekstit, puhetilanteet Kielen tuottaminen, kuluttaminen, prosessointi 2

3 Miten kieli voisi rakentaa todellisuutta? Kieli järjestelmänä ohjaamassa (ja rajoittamassa?) käyttäjänsä havainto- ja kokemusmaailmaa psykologinen vaikutus Persoona-, luku-, tempusjärjestelmä, käsitteet Sapir & Whorf hypoteesi 3

4 Miten kieli voisi rakentaa todellisuutta? Kielenkäytön tavat luonnollistamassa ajatuksia ja toimintatapoja sosiaalinen vaikutus Metaforat, kategoriat, diskurssit, tekstilajit Diskurssin- ja teksti(laji)ntutkimus, keskustelunanalyysi 4

5 Miten kieli voisi rakentaa todellisuutta? Kielen tuottamisen ja kuluttamisen prosessit suuntaamassa toimintaa, työvoimaa, työtapoja materiaalinen vaikutus Kielenkäytön tekniset välineet, kanava, aika, resurssit Teksti(laji)ntutkimus 5

6 Kritiikkiä 1: onko todisteita? Lingvistien ja konstruktionistien ajatellaan pitävän kielen mahtia liian suurena. (esim. Hänninen 2002, Puuronen 2005) Toivotaan evidenssiä! (Pälli KTP 2009) 6

7 Kielen vaikutus mitä evidenssiä? Medikalisaatio, diagnosointi itseään toteuttavaa? Seuraavatko potilasasiakirjat potilaan tilannetta vai potilaat sitä, mitä heistä on kirjoitettu? (Barret 1999) 7

8 Kielen vaikutus mitä evidenssiä voisi olla? Vähättelevä kotityödiskurssi vs. asiallinen autonhuolto- tai rakentamisdiskurssi Siivousalan keskipalkka 1599 e, moottoriajoneuvon kaupan ja korjauksen alalla e, rakennusalalla e. (2003) 8

9 Tuottamisen ja kuluttamisen vaikutus mitä evidenssiä? Päiväkodeissa neljänneksellä työntekijöistä menee kirjaamiseen työpäivän verran viikossa. Kirjaaminen vie aikaa kasvokkaiselta vuorovaikutukselta. (Pyhäniemi 2009) 9

10 Tuottamisen ja kuluttamisen vaikutus mitä evidenssiä? Mielenterveystyössä asiakirjat tukevat ammatillisen toiminnan virheettömyyttä asiakasprosessien ja hoitokäytäntöjen jatkuvuutta Mielenterveystyössä asiakirjat vaikeuttavat terapian hyvää laatua asiakkaan oman näkemyksen huomioimista. (Saario, tulossa) 10

11 Tulkinnat vallasta voiko todistaa? Näkymättömyys tuottaa aliarvostusta Toimijoiden puuttuminen yksipuolistaa kuvaa hoitotyöstä ja voi tuottaa aliarvostusta poisjätetylle toimijalle. (Lämsä 2007, 17.) 11

12 Tutkimuksesta ohjeistamiseen Jos tekstit tuottavat sosiaalista todellisuutta, pitääkö kielenkäytön tapoja tietyissä tapauksissa muuttaa? 12

13 Konstruktionismi tekstinhuollossa Jotta virkakirjeet eivät loitontaisi viranomaisia ja yksityisiä ihmisiä toisistaan, pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten viranomaiset puhuvat asiakkaastaan. - - Yleensä ei kuitenkaan anneta sellaista kuvaa, että ihminen itse olisi vaikuttamassa asioihinsa, vaan puhuteltava häivytetään aivan yhtä lailla kuin viranomainen, vaikka puhuteltava useimmiten onkin tärkein asianosainen. (Iisa 1993) 13

14 Kun tarkastelemme sitä, millainen kirjoittaja ja millainen lukija kirjoittautuvat tekstiimme, tarkastelemme samalla sitä, millaisia valtasuhteita tekstimme heijastaa. (Iisa 1997) 14

15 Todellisuus halutunlaiseksi kielellisillä valinnoilla Kuka on lausuntojen subjekti? Asianomainen (yleensä ihannetapauksena) esim. Suvi, Niemisvirta, hän, lapsi (Vehkakoski 2007) 15

16 Subjektilla syrjäytymistä vastaan? Ei lainkaan subjektia ~ ominaisuuksien luettelo irrallaan lapsesta Lapsi tapaukseksi: case-luonteisuus, persoonattomuus ja muodollisuus korostuvat (Vehkakoski 2007) 16

17 Pahamaineisten kielenpiirteiden motivaatio Kotihoidon kertomukset: passiivi ja nominaalistukset normaalitilanteissa. Aktiivi epäodotuksenmukaisissa tilanteissa, ellipsillä mm. vältetään toistoa. Hoitokertomuksissa aktiivin ja passiivin vaihtelu sekä elliptiset ilmaukset osa tekstistrategiaa. (Karvinen 2008, myös Honkala, tulossa) 17

18 Päätelmiä Kielen merkitystä korostava suuntaus onkin johtanut kohtelemaan kieltä yksiulotteisesti. Myös kielenkäytössä hiljaista tietoa, vaikka kieli usein vain valjastetaan sen esille tuojaksi. Pedagogiset haasteet: miten kertoa kielestä niin, että tulkinta ei ole mustavalkoinen? 18

19 Kirjallisuus Barret, Robert. J. 1999: The writing-talking cure: an ethnography of record-speech events in psychiatric hospital. Writing: texts, processes and practices. Hänninen, Sakari 2002: Kertovatko hallinnon tekstit hallinnon käytännöistä? Kieli yhteiskunnassa yhteiskunta kielessä. Iisa, Katariina 1993: Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa? Kielikello. Iisa, Katariina 1997: Tekstiin kirjoittautuva lukija ja kirjoittaja tasavertaisuutta vai vallankäyttöä? Kielikello. Karvinen, Kati 2008: Asiakkaaseen viittaaminen kotihoidon hoitokertomuksissa. Pro gradu työ, Tampere. Lämsä, Riikka 2007: Näkymättömyydestä näyttämölle: hoitotyön toimijat hoitoisuusluokituksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 19

20 Kirjallisuus Pyhäniemi, Saija 2010: Lastenhoitoa vai kirjaamista. Lastentarha. Puuronen, Vesa 2005: Suomalaisen sosiologian paradigmoja 1960-luvulta nykypäivään. Sosiologia. Saario, Sirpa tulossa: Asiakirjat mielenterveystyötä ohjaavina välineinä. Kehdosta hautaan tuhannen tekstin kautta (työnimi). Vehkakoski, Tanja 2007: Tuhat ja yksi tarinaa lapsesta. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kertojina. Varhaiserityiskasvatuksen tutkimus ja tila Suomessa seminaari. PP-esitys. 20