Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Transkriptio

1 1

2 2

3 3

4 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio ja sitoutuminen työhön, työn suunnittelu pitkällä aikavälillä (vuodesta toiseen), hiljainen tieto ja substanssiosaaminen kertyvät Kehittämistapaamiset: opiskelijat, tulkit, Vk-keskuksen henkilöstö, esimiehet Ajanjaksot ja jatkumot: orientoituminen ajanjaksoittain (lukukausi, kurssikokonaisuus, täsmävalmistautuminen), jatkumot tulkkauksissa kurssikohtaisesti, vuositasolla ja usean vuoden tasolla Yhteistyö ja käytänteet: pitkäaikaista, luontevaa (opetushenkilöstö, tutkijat, hallinto, virastomestarit), hyvien käytänteiden luominen, esim. materiaalipyynnöt, tekniikka, tulkkauskäytänteet Monitieteisyys (tieteenalakohtaisuus) Sisällöt (substanssien haltuunotto, tiedonhaku) Merkitysvaihtoehdot (termin merkitysrepertuaarin kartoittaminen kyseisellä tieteenalalla, vastaavuudet ratkaistaan itse tulkkaustilanteessa koko kontekstin perusteella) Tulkkausratkaisut Yleiseltä tasolta yksityiseen (viitekehyksen hahmotus, eteneminen kohti yksityiskohtia), valmistautuminen ei rajoitu täsmämateriaaleihin, vaan on laajempaa Viittomat (uusien viittomien lanseeraus = ehdotukset ja yhteinen keskustelu vk-yhteisön kanssa, viittomien siirto uudelle henkilöstölle ja opiskelijoille tulkattujen tilanteiden kautta) Käsitteiden erot tarkasti, esim. suomen kielen johdokset Puhujan intentiot: puhujan tavoitteet, esim. opetuksessa Ilmaisun variointi puhujan ilmaisun mukaan (suoruus, epäsuoruus yms.), suomi ei aina puhujan äidinkieli -> vaikuttaa käsitteiden, nimien lausumiseen Tarkkuus, vastaavuus eri tasoilla Ennakointi, paljonko puhuja pitäytyy teksteissä ja paljonko puhuu ulkopuolelta (johtopäätöksiä slaidimäärän ja niiden sisältöjen perusteella) Tilanteiden mukaiset strategiat (kohderyhmän mukaan: uudet/jatkavat opiskelijat, tulkkaus yksilölle vai ryhmälle) Teknologia: tallenteet valmistautumisessa ja tulkkauksessa, kirjoitustulkkaus, kuulokkeet, tabletti, tiedonhaku Määritelmät: viitataan oheismateriaaliin vai tulkataan, myös muut tiiviit tai haastavat ilmaisut: vieraskieliset nimet, vuosilukuryppäät Parityö (yhteinen valmistautuminen, jaettu ymmärrys tulkattavasta asiasta, sopimukset, sitoutuminen yhteisiin ratkaisuihin, joustavuus) 4

5 Monikielisyys ja multimodaalisuus toimintaympäristönä: kielten laitos työskentely- ja opiskeluympäristönä Asiantuntijarekisteri Kielentäminen suomalaiselle viittomakielelle Kielentäminen suomen kielelle Terminologian hallinta eri kielillä Diskurssit: miten asioita kielennetään eri toimintaympäristöissä, mitä käytetty terminolgia tarkoittaa kyseisellä tieteenalalla Tieteenalat Hallinto Opiskelijayhteisö Modaliteetit Puhuttu, viitottu, kirjoitettu kieli Kuvat, grafiikat Ilmeet, eleet Huulio : tarkentavana, itsenäisenä Katseen käyttö: tulkki antaa opiskelijalle tilaa, eikä vangitse hänen katsettaan Monikieliset opiskelijat: opiskelijat, henkilöstö monikielisiä -> Vastaanottajan kielitaidon hyödyntäminen tulkkauksessa Keskustelut viittomakielisten kanssa tulkattujen tilanteiden ulkopuolella Kontrolli: paikalla viittomakielentaitoisia, kielitietoisia henkilöitä -> yhteistyö tuo turvallisuutta 5

6 Simultaanitulkkaus Oheisinformaatio Rytmitys: puhujan, oheismateriaalin ja tulkkauksen seuraamisen mahdollistaminen Yhteensopivuus: tulkkausratkaisut sopivat oheismateriaalin esitystapaan Tilanne- ja puhenopeus Lyhyt viive: oltava, että pysyy mukana Muistin riittävyys: muistikapasiteetti rajallinen Osallistuminen, reagointi: viittomakielisten ajantasainen osallistuminen ja reagointi -> Tulke Nopeat ratkaisut: näkyy tulkkeessa Parin yhteistyö: linjassa keskenään, yhtenäisyys myös nopeassa tilanteessa, parin vastuunjako Suomen kielen vaikutus: sk-vk tulkkeessa (suomen kieli läsnä lähdetekstissä myös spiikatessa, esim. tulkki lukee huulilta käsitteet, joita viittomakielinen käyttää) Sitaatit ja määritelmät Käsitteet Rakenne (sk rakenne vaikuttaa tulkkeeseen) Huulio Viittomakieli = suomen kielestä tuotettu tulkkaus viittomakieltä, eetenkin Spatiaalisuus: suuntaisuudet, jäsentely viittomakielelle tulkatessa. Suomen kielelle spiikkauksessa tulkin muistettava viittojen tekemät viittomakieliset merkkaukset, viittausten kielentäminen suomeksi (usein useammalla sanalla) Non-manuaalisuus Viittomakielelle tulkatessa tulkkauskieli viittomakieltä, johon suomen kieli vaikuttaa monilla tavoin ei kuitenkaan suomen kielen mukaista viittomista, sillä viittomakielen elementit vahvasti mukana. 6