Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta synnytystä kohti. Äideistä seitsemän ei ollut neuvolaseurannassa. Ennen kouristusta todettiin 84 %:lla äideistä vaikea preeklampsia ja 12 %:lla lievä. Vakavia komplikaatioita esiintyi kahdeksalla äidillä, mutta yksikään ei kuollut. Perinataalikuolleisuus oli 5 %. Huolimatta eklampsian vähäisestä esiintyvyydestä olisi tärkeää, että hoitohenkilökunta ja äidit osaisivat tunnistaa vaikeaan pre-eklampsiaan liittyvät oireet, jotta voitaisiin aloittaa mahdollisimman tehokas hoito ja tilanteen mukaan päättää raskaus ennen eklampsian kehittymistä. Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus uhkaa sekä äidin että sikiön terveyttä. Pre-eklampsian ja eklampsian osuus äitikuolemista on edelleen merkittävä myös länsimaissa (Douglas ja Redman 1994, The Eclampsia Trial Collaborative Group 1995). Eklampsian esiintyvyys Suomessa oli vuosina noin 29 tapausta kymmentätuhatta synnytystä kohden. Se oli jakson alkuvaiheessa 43/ ja 1950-luvun puolivälissä 18/ (Rauramo 1961). Koska kattavaa selvitystä nykytilanteesta ei ollut, halusimme tehdä sellaisen sekä tutkia eklampsian vaikutusta äidin ja sikiön ennusteeseen. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin retrospektiivisesti eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina Pyysimme valtakunnallisesta syntymärekisteristä ja sairaaloiden poistoilmoitusrekistereistä tiedot äideistä, joilla oli diagnoosinumero (eclampsia) tai (eclampsia seu preeclampsia cum hypertonia arterialis). Suomen syntymärekisteristä löytyi 82 ja sairaaloiden poistoilmoitusrekistereistä 260 potilasta, joilla oli joku edellä mainituista diagnooseista. Pyysimme luettavaksemme näiden potilaiden sairauskertomukset. Niiden mukaan 36:lla syntymärekisteristä löytyneistä ja 71:llä poistoilmoitusrekistereistä löytyneistä äideistä oli diagnoosina eklampsia; muissa tapauksissa oli useimmiten kyseessä pre-eklampsia. Kaiken kaikkiaan eklampsiadiagnooseja oli tehty 27 sairaalassa yhteensä 77 äidille. Pre-eklampsiadiagnoosin perusteina olivat 20. raskausviikon jälkeen toistuvasti todettu korkea verenpaine (> 140/90 mmhg) ja siihen liittyvä valkuaisvirtsaisuus (> 0.3 g/l). Mikäli äidillä oli kohonnut verenpaine alkuraskaudessa, pre-eklampsiadiagnoosin perusteena oli valkuaisvirtsaisuuden (> 0.3 g/l) lisäksi 20. raskausviikon jälkeen ilmenevänä systolisen verenpaineen nousu vähintään 30 mmhg:llä tai diastolisen verenpaineen nousu vähintään 15 mmhg:n verran. Pre-eklampsia määriteltiin vaikeaksi, jos verenpaine oli > 160/110 mmhg tai valkuaista erittyi virtsaan enemmän kuin 5 g/vrk tai potilaalla esiintyi subjektiivisia oireita (päänsärkyä, näköoireita, ylävatsakipua, oliguriaa tai hengenahdistusta). Synnytyksen jälkeen kouristuksia saaneilla raskauden kesto on määritetty synnytyspäivän mukaan. Perinataalikuolleisuus määritettiin kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden lasten osuutena kaikista syntyneistä lapsista. Lapsen kasvu määritettiin hidastuneeksi, mikäli hänen syntymäpainonsa oli alle 10 persentiilin raskauden kestoon suhteutettuna (Lubchenko ym. 1966). Tulokset on esitetty mediaaneina ja vaihteluväleinä. Tulokset Vuosina rekisteröitiin yhteensä synnytystä (Suomen virallinen tilastollinen vuosikirja 1996). Syntymärekisterin ja poistorekisterien mukaan eklampsiadiagnooseja tehtiin 77. Eklampsian esiintyvyys kyseisenä ajanjaksona oli 2.4 kymmentätuhatta synnytystä kohti. Se vaihteli vuosittain välillä / (taulukko 1). Duodecim 1999; 115:

2 Taulukko 1. Eklampsian esiintyvyys Suomessa vuosina Vuosi Eklampsioita Synnytyksiä Tapauksia/ synnytystä Yhteensä Taulukko 2. Verenpainearvot ja vuorokausivirtsan valkuaismäärä. Mediaani Vaihteluväli n Verenpaine 1. raskaus- 120/ / kolmanneksella (mmhg) Suurin verenpaine- 180/ / arvo (mmhg) Verenpaine ennen 170/ / kouristusta (mmhg) Virtsan valkuais määrä (g/vrk) Eklampsiaan sairastuneiden äitien ikäjakauman mediaani oli 28 vuotta (vaihteluväli v). Äideistä 9 %:lla oli todettu ennen raskautta verenpainetauti ja yhdellä oli siihen lääkitys. Aikaisempia raskauksia oli ollut 40 %:lla. Heistä kolmella oli esiintynyt aiemmassa raskaudessa pre-eklampsia ja yhdellä eklampsia. Suurin osa äideistä oli asianmukaisessa seurannassa raskauden aikana; 71 % oli käynyt äitiyspoliklinikassa, 48 % verenpaineen kohoamisen tai pre-eklampsian takia. Sairaalahoidossa preeklampsian takia oli ollut 58 %. Seitsemän äitiä (9 %) ei ollut neuvolaseurannassa, ja heistä viisi ei tiennyt raskaudestaan. Eklampsiaa edeltäneet oireet ja löydökset. Raskauden aikana verenpaine kohosi 96 %:lla äideistä yli arvon 140/90 mmhg. Nousu rekisteröitiin raskausviikolla 33 (vaihteluväli 19 42). Virtsassa oli valkuaista yli 0.3 g/l 66 äidillä. Tarkemmat tiedot potilaiden verenpaine- ja laboratorioarvoista on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Subjektiivisia oireita esiintyi 74 %:lla äideistä (taulukko 4). Ennen kouristusta 84 %:lla ilmeni vaikea pre-eklampsia ja 12 %:lla lievä. Yhdellä äidillä verenpaine kohosi ja valkuaista erittyi virtsaan vasta kouristuksen jälkeen. Kahdella ensisynnyttäjällä pre-eklampsian diagnostiset kriteerit eivät täyttyneet, mutta koska heidän kouristuksilleen ei ollut muuta selitystä, tilaa pidettiin eklampsiana. Toisen synnytys käynnistyi raskausviikolla 31+3, ja hän sai kouristuksen ponnistusvaiheen aikana. Tätä edelsi päänsärky, ja synnytyksen jälkeen verenpaine todettiin kerran korkeaksi (140/97 mmhg). Seerumin uraattipitoisuus oli 398 µmol/l (viitealue µmol/l), mutta muuten laboratorioarvot olivat normaalit. Toinen äideistä sai kolme kertaa kouristuksen synnytyksen aikana raskausviikolla Ennen kouristusta hänellä esiintyi pahoinvointia ja refleksit olivat vilkkaat. Hänen verenpaineensa oli 120/84 mmhg, eikä virtsassa ollut valkuaista. Verihiutaleiden määrä oli normaali. Muista laboratorioarvoista ei ollut tietoa. Kouristuksen jälkeen rekisteröity aivosähkökäyrä oli normaali. Lääkitys. Äideistä 38 % sai verenpainelääkitystä ennen ensimmäistä kouristusta, 16 % diatsepaamia uhkaavan eklampsian vuoksi ja kaksi Taulukko 3. Tietoja eklampsiapotilaiden poikkeavista laboratorioarvoista. Määrityksen kohde Viitealue Mediaani Vaihteluväli Potilaita, joilla Potilaita, joiden poikkeava arvo arvo tiedossa Uraatti, µmol/l ( ) Trombosyytit, x 10 9 /l ( ) ALAT, U/l (<45) Kreatiniini, µmol/l (<100) Albumiini, g/l (30 42) Urea, mmol/l ( ) M-M. Salmi ym.

3 Taulukko 4. Eklampsiaan sairastuneiden äitien kouristusta edeltävät oireet. Potilaita Oire n % Päänsärky Näköhäiriöt Ylävatsakipu Hengenahdistus 2 3 Subjektiivisia oireita Turvotus Pahoinvointi Oksentelu 6 8 Vilkkaat refleksit 7 9 heistä lisäksi barbituraatteja. Kouristuksen hoitoon sai lääkitystä 71 potilasta (92 %): diatsepaamia 68 (88 %), fenytoiinia 21 (27 %) ja barbituraatteja viisi (6 %) äideistä. Kouristus. Eklampsia ilmaantui keskimäärin raskausviikolla 37 (vaihteluväli 26 42). Äideistä 33 (42 %) sai kouristuksen ensimmäisen kerran ennen synnytystä, 20 (26 %) synnytyksen aikana ja 24 (31 %) synnytyksen jälkeen. Kouristuksia oli keskimäärin yksi (1 9). Kymmenen äitiä (13 %) sai kouristuksen kotona. He olivat samanikäisiä ja heillä oli ollut aiemmin saman verran raskauksia kuin sairaalassa kouristuksen saaneilla, mutta heille eklampsia ilmaantui varhaisemmin, keskimäärin raskausviikolla 32 (26 42). Viisi heistä ei ollut neuvolaseurannassa, mutta kaksi oli ollut sairaalahoidossa preeklampsian vuoksi. Kaikilla oli vaikea pre-eklampsia ja seitsemällä oli esiintynyt päänsärkyä ennen kouristusta. Kotona kouristuksen saaneiden äitien lapsista kolme kuoli, näistä kaksi kohtuun. Sairaalassa eklampsian saaneilla äideillä raskauden kesto oli 37 (27 42) viikkoa. Vaikea pre-eklampsia esiintyi 55 äidillä (82 %), ja heistä 50:llä ilmeni subjektiivisia oireita. Sairaalassa kouristuksen saaneista 22 % oli hoidettavana aluesairaalassa, 38 % keskussairaalassa ja 40 % yliopistosairaalassa. Äideistä 71 % synnytti keisarileikkauksella. Alateitse synnytti vain kuusi niistä 53 äidistä, joilla esiintyi kouristuksia ennen synnytystä tai sen aikana. Äideistä 55 %:a hoidettiin kouristuksen jälkeen teho-osastolla 1 7 vuorokauden ajan (mediaani 1 vrk). Suurin osa oli tehohoidossa uusien kouristusten estämiseksi. Äideistä 22 % hoidettiin aluesairaalassa, 35 % keskussairaalassa ja 43 % yliopistollisessa sairaalassa. Äitien komplikaatiot. Kouristuksen jälkeen 13 äidillä (17 %) ilmeni neurologisia puutosoireita, joista suurin osa hävisi kahden vuorokauden kuluessa. Vakavia komplikaatioita esiintyi kahdeksalla äidillä (taulukko 5). Yhdenkään äidin sairauskertomuksessa ei ollut mainintaa disseminoituneesta suonensisäisestä koagulaatiosta tai munuaisten vajaatoiminnasta. Taulukko 5. Äitien vakavat komplikaatiot. Ikä Pariteetti Raskauden Kouristuksen Kouristusten Oireet Löydökset kesto, suhde lukumäärä viikkoa synnytykseen 25 G2P ennen 5 hahmotus-, luku- ja kirjoitus- TT: aivoiskemia vaikeudet 24 G1P jälkeen 4 hemianopsia TT: aivoiskemia 36 G1P ennen 4 5 korjaantunut näön menetys, pysyvät näköhäiriöt 34 G1P aikana 1 amnesia Aivojen TT- ja EEGlöydökset normaalit 27 G1P ennen 9 amnesia TT: aivoverenvuoto 29 G1P ennen 6 oikean käden toiminta EEG: huomattava heikentyi yleishäiriö 26 G4P ennen 9 11 muistin heikentyminen, 2 vrk:n barbituraattiuni 34 G1P ennen 1 metabolinen asidoosi ja keuhkopöhö TT = tietokonetomografia, GnPn = raskaudet (n), synnytykset (n). 799

4 Syntyneistä lapsista 35 % oli pienikokoisia raskauden kestoon nähden. Viisi lapsista kuoli, näistä kolme kohtuun. Perinataalikuolleisuus oli siten 5 %. Lisäksi neljällä lapsella havaittiin lihasjänteyden vähenemistä. Napavaltimon ph oli tiedossa vain 22 lapselta; mediaani oli 7.12 ( ). Ennen synnytystä kouristuksen saaneiden äitien lapsista 52 % oli pienipainoisia ikään nähden ja neljä (12 %) kuoli. Pohdinta Syntymärekisteri osoittautui epäluotettavaksi äitien diagnooseja selvitettäessä. Siitä löytyi vain 72 % poistoilmoitusrekisterien ilmoittamista eklampsioista. Toisaalta syntymärekisteristä löytyi kuusi eklampsiatapausta, joita ei ollut ilmoitettu poistoilmoitusrekisteriin. Uskomme, että löydettyjen tapausten perusteella on mahdollista arvioida, minkälainen suomalainen eklampsiapotilas on ja miten hän selviää sairaudestaan, vaikka jokunen tapaus on varmasti jäänyt tutkittujen rekisterien ulottumattomiin. Eklampsian aikaisemmasta esiintyvyydestä Suomessa on tietoja vuosilta (Rauramo 1961). Kyseisenä ajanjaksona esiintyvyys pieneni tapauksesta tapaukseen kymmentätuhatta synnytystä kohti. Vähenemiseen saattoi vaikuttaa äitiysneuvolajärjestelmän kehittyminen 1940-luvulta lähtien. Nyky-Suomessa eklampsia on harvinainen; kartoituksemme mukaan sen esiintyvyys Suomessa vuosina oli vain 2.4/ synnytystä. Samansuuruinen esiintyvyys (2.7/10 000) on raportoitu Ruotsista vuosilta (Möller ja Lindmark 1986). Islannissa eklampsian esiintyvyys oli vuosina / ja vuosina / (Geirsson ym. 1994). Isossa-Britanniassa eklampsian esiintyvyys oli vuonna / (Douglas ja Redman 1994). Kehitysmaissa eklampsia on huomattavasti yleisempi; esimerkiksi Nigeriassa esiintyvyys oli vuosina / (Ozumbia ja Ibe 1993). Suomalaiset äidit selvisivät eklampsiasta melko hyvin. Aineistossamme komplikaatioita oli esiintynyt 17 %:lla ja 10 %:lla ne olivat olleet vakavia. Luvut ovat verrannollisia Ruotsin 15 %:n komplikaatiotaajuuteen (Möller ja Lindmark 1986). Sen sijaan Isossa-Britanniassa peräti 35 % eklampsiaan sairastuneista äideistä on saanut vähintään yhden vakavan komplikaation (Douglas ja Redman 1994). Yllättävää oli se, ettei yhdessäkään sairauskertomuksessa ollut mainintaa eklampsiaan liittyvästä disseminoituneesta suonensisäisestä koagulaatiosta. Aiemmissa tutkimuksissa tätä on raportoitu esiintyvän 4 9 %:lla eklampsiapotilaista (Möller ja Lindmark 1986, Douglas ja Redman 1994, Geirsson ym. 1994). Vuosina Suomessa ei raportoitu yhtään eklampsiaan liittyvää äitikuolemaa. Islannissa ei myöskään esiintynyt eklampsiaan liittyviä äitikuolemia vuosina (Geirsson ym. 1994). Myös muissa länsimaissa eklampsiaan liittyvä äitikuolleisuus on pieni: Ruotsissa se on ollut 1.4 % (Möller ja Lindmark 1986) ja Isossa-Britanniassa 1.8 % (Douglas ja Redman 1994). Myös pre-eklampsiaan liittyvät äitikuolemat ovat vähentyneet luvulla niitä esiintyi yhdeksän, 1980-luvulla enää yksi (Erkkola 1994). Perinataalikuolleisuus oli aineistossamme 5 %, mikä on samansuuruinen määrä kuin muista länsimaista raportoidut (Douglas ja Redman 1994, Geirsson ym. 1994). Se oli selvästi suurempi (17.7 %) Ruotsissa 1970-luvun lopulla (Möller ja Lindmark 1986). Omassa aineistossamme perinataalikuolleisuus oli peräti 25 % neuvolaseurannan ulkopuolella olleiden äitien lapsilla. Vastaava luku oli neuvolassa käyneiden äitien lapsilla oli 3 %. Tämä osoittaa, että suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy hyvin poimimaan riskipotilaat ja ohjaamaan heidät asianmukaiseen jatkohoitoon. Neuvolaseurannan ohella myös vastasyntyneiden hoidon kehittyminen lienee vähentänyt eklampsiaan ja preeklampsiaan liittyvää perinataalikuolleisuutta Pohjoismaissa. Kehitysmaissa perinataalikuolleisuus on edelleen suuri (The Eclampsia Trial Collaborative Group 1995). Potilaista 74 %:lla esiintyi tyypillisiä vaikeaan pre-eklampsiaan liittyviä subjektiivisia oireita ennen ensimmäistä kouristusta. Vaikka oireet olivat osalla potilaista kestäneet pitkäänkin, vain 16 % kaikista ja 20 % oireilevista sai kou- 800 M-M. Salmi ym.

5 ristusta ehkäisevää lääkitystä. On mahdollista, että tehokas kouristuksia ehkäisevä lääkitys voisi edelleen vähentää eklampsian ilmaantuvuutta. Magnesiumsulfaatin on osoitettu estävän kouristuksia fenytoiinia tehokkaammin naisilla, joiden verenpaine on korkea raskauden aikana (Lucas ym. 1995) ja ehkäisevän fenytoiinia ja diatsepaamia tehokkaammin eklampsiakouristusten uusiutumisen ja komplikaatioiden kehittymisen (The Eclampsia Trial Collaborative Group 1995). Aineistomme äideistä 44 %:lla esiintyi enemmän kuin yksi kouristus. Yksikään äideistä ei saanut magnesiumsulfaattia kouristuksen estoon tai hoitoon. Aineistomme äideistä peräti 84 %:lla ja kotona kouristuksen saaneista kaikilla eklampsiaa edelsi vaikea pre-eklampsia. Sitä sairastava potilas kuuluu aina sairaalahoitoon. Koska magnesiumsulfaatti on turvallinen ja halpa lääke, on mielestämme syytä harkita sen antoa vaikeaa pre-eklampsiaa sairastaville, mikäli nopeaan synnyttämiseen ei ole mahdollisuutta. Suurin osa riskipotilaista on tehokkaan hoidon ulottuvilla; 87 % aineistomme potilaista sai ensimmäisen kouristuksen sairaalassa. Tässä lehdessä on pari vuotta sitten julkaistu ohjeet magnesiumsulfaattihoitosta (Jokimaa ja Erkkola 1997). Aineiston kaikista lapsista 33 % ja peräti 43 % ennen 37. raskausviikkoa kouristuksen saaneiden äitien lapsista oli pienipainoisia raskauden kestoon nähden. Tämä osoittaa, että eklampsia on pitkän tautiprosessin huipentuma. Vaikea pre-eklampsia on äidin ja sikiön henkeä uhkaava sairaus, jonka ainoa tehokas hoito on synnytys. Hoidon tavoitteena on estää äidin elinvauriot ja eklampsia ja turvata sikiön hyvinvointi. On tärkeää, että terveydenhuollon henkilökunta ja äidit osaisivat tunnistaa vaikeaan pre-eklampsiaan liittyvät oireet, jotta sairaalahoitoon päästään ajoissa. Potilaan subjektiivisten oireiden tunnistamisen, verenpaineen ja vuorokausivirtsan valkuaismäärän mittaamisen lisäksi on välttämätöntä seurata munuaisten ja maksan toimintaa sekä veren hyytymistekijöitä. * * * Kiitämme sairaaloita avusta tietojen keräämisessä. Kirjallisuutta Douglas K A, Redman C W G. Eclampsia in United Kingdom. BMJ 1994; 309: Duley L. Maternal mortality associated with hypertensive disorder of pregnancy in Africa, Asin, latin America and the Caribbean. Br J Obstet Gynecol 1992; 99: The Eclampsia Trial Collaborative Group. Which anticonvulsant for women with eclampsia? Evidence from the Collaborative Eclampsia Trial. Lancet 1995; 345: Erkkola R. Äitikuolleisuus Suomessa vuosina Suom Lääkäril 1994; 49: Geirsson R, Arngrimsson R, Apalset E, ym. Falling population incidence of eclampsia. Acta Obstet Gynecol Scand 1994; 73: Jokimaa V, Erkkola R. Magnesiumsulfaatti vaikean pre-eklampsian hoidossa. Duodecim 1997; 113: Lubchenko L, Hansman C, Boyd E. Intrauterine growth in lenght and head circumference as estimated from live births at gestational ages from 26 to 42 weeks. Pediatrics 1966; 37: Lucas M J, Leveno K J, Cunningham F G. A comparison of magnesiumsulfate with phenytoin for the prevention of eclampsia. N Engl J Med 1995; 333: Möller B, Lindmark G. Eclampsia in Sweden, Acta Obstet Gynecol Scand 1986; 65: Ozumbia B C, Ibe A I. Eclampsia in Enugu, Eastern Nigeria. Acta Obstet Gynecol Scand 1993; 72: Rauramo L. The incidence of eclampsia in Finland Path Microbiol 1961; 24: Suomen virallinen tilastollinen vuosikirja Jyväskylä: Tilastokeskus, 1996, s MINNA-MARJA SALMI, LL EEVA EKHOLM, LT, erikoislääkäri RISTO ERKKOLA, professori TYKS:n naistenklinikka Turku Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi OLLI POLO, dosentti TYKS:n sisätautien klinikka Turku 801

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI

Lisätiedot

Kouristuksina ja tajuttomuutena ilmenevä preeklampsian

Kouristuksina ja tajuttomuutena ilmenevä preeklampsian TAPAUSSELOSTUS Magnesiumsulfaatti vaikean pre-eklampsian hoidossa Varpu Jokimaa ja Risto Erkkola Magnesiumsulfaatin käyttö pre-eklampsian kriisitilojen hoidossa on ollut vakiintunut käytäntö Yhdysvalloissa

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

SGA-lapsi, pienikokoisena

SGA-lapsi, pienikokoisena SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 2SGA-lapsi, pienikokoisena syntynyt Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän tietopaketin

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) EMA/639793/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Kyprolis (karfiltsomibi) Tämä on Kyprolis-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 1.2.2011 Kristiina Tertti Naistentautien ja synnytysten el TYKS, Nkl Taustaa tutkimukselle Raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus DUODECIM 2009 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologinen Seura ry:n asettama työryhmä Kortikosteroidihoito ennenaikaisen synnytyksen uhatessa Käypä hoito -suositus

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Diabeetikon raskaudenaikainen verenpaineen nousu riskit ja vaikutus naisen myöhempään terveyteen

Diabeetikon raskaudenaikainen verenpaineen nousu riskit ja vaikutus naisen myöhempään terveyteen KATSAUS Daniel Gordin, Per-Henrik Groop, Kari Teramo ja Risto Kaaja Diabeetikon raskaudenaikainen verenpaineen nousu riskit ja vaikutus naisen myöhempään terveyteen Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Obstetriset hätätilanteet. Susanna Timonen Tyks naistenklinikka

Obstetriset hätätilanteet. Susanna Timonen Tyks naistenklinikka Obstetriset hätätilanteet Susanna Timonen Tyks naistenklinikka uterusruptura repeämän sijainti alasegmentti 77.2% vas. lateraalisesti 8.8% oik. lateraalisesti 3.5% yläsegmentti 3.5% fundus 1.8% posteriorinen

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen

Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen Tapausselostus Istukan toistuva ennenaikainen irtoaminen Minna Tikkanen ja Mika Nuutila Istukan ennenaikainen irtoaminen on obstetrinen hätätilanne, jonka syy jää usein epäselväksi. Vaikka istukan irtoaminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Olmestad Comp 20 mg/12,5 mg kalvopäällysteinen tabletti Olmestad Comp 20 mg/25 mg kalvopäällysteinen tabletti 17.12.2015, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa. 24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Asetyylisalisyylihappo ja pre-eklampsian ehkäisy

Asetyylisalisyylihappo ja pre-eklampsian ehkäisy Pia M. Villa, Eero Kajantie, Hannele Laivuori KATSAUS Asetyylisalisyylihappo ja pre-eklampsian ehkäisy Pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen sairastuu 2 6 % kaikista raskaana olevista. Pahimmillaan pre-eklampsian

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

MAGNESIUMSULFAATIN KÄYTTÖ SIKIÖN NEUROPROTEKTIONA

MAGNESIUMSULFAATIN KÄYTTÖ SIKIÖN NEUROPROTEKTIONA MAGNESIUMSULFAATIN KÄYTTÖ SIKIÖN NEUROPROTEKTIONA Helmi Syrén Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö HELMI

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot