Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 4 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 4... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhan

Transkriptio

1 Vuosiraportti 4 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Muu määritetty diagnoosi Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi

2 Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 4 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 4... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin... 1 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivää hoidon aloituksesta Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista uusista munuaistautidiagnooseista Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu Hoitomuodon muutokset vuoden 4 aikana...13 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Dialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l, Dialyysipotilaat, joiden hemoglobiiniarvo on tavoitetasolla, 1 g/l tai korkeampi, Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1,8 mmol/l, Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella, Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l, 4... Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l, 4... Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l, Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l, Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l, Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l, Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l, Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l, Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 %, Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 %, Dialyysipotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg, Munuaisensiirtopotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg, Dialyysipotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Munuaisensiirtopotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu sijoitus kuvioiden vertailuissa...27 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit

3 Suomen munuaistautirekisteri 4 Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 1964 alkaen. Rekisterin arvioidaan kattavan ainakin prosenttia Suomen kaikista aktiivihoitopotilaista (dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaat). Vuoden 4 lopussa rekisterissä oli tiedot potilaasta, joista oli elossa. Vuosiraportti 4 esittää tuoreimmat tiedot uremian aktiivihoidon ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä ja aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta. Aktiivihoitoon otetaan yhä vanhempia potilaita. Vuonna 1994 Suomessa otettiin aktiivihoitoon vain 12 yli 75-vuotiasta potilasta, mutta vuonna 4 vastaava määrä oli 9 potilasta (sivu 4). Toisaalta uusien vuotiaiden aktiivihoitopotilaiden määrä ei ole juurikaan kasvanut, vaan jopa hieman pienentynyt viiden viime vuoden aikana. Aktiivihoitopotilaan munuaistautidiagnoosi on yhä useammin tarkemmin määrittämätön (sivu 6). Tämä näyttää johtuvan siitä, että hoitoon tulee yhä vanhempia potilaita. Aktiivihoidon esiintyvyys (potilaiden määrä vuoden lopussa) on kasvanut 4 prosenttia vuodesta Yli 75-vuotiaiden ryhmässä esiintyvyys on lähes viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja vuotiaiden ryhmässä se on melkein kaksinkertaistunut (sivu 9). Aktiivihoitopotilaiden ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt jonkin verran vuodesta 1994, mutta se on pysynyt lähes muuttumattomana viiden viime vuoden aikana (sivu 14). Vuosiraportti sisältää erityisanalyysit hoidon laatuun mahdollisesti vaikuttavien laboratorioarvojen jakaumista sairaanhoitopiireittäin (sivut 16 27). Analyysit esittävät, kuinka suuri osa potilaista on saavuttanut tietyn laboratorioarvon tavoitetason (albumiini, hemoglobiini, fosfaatti, ionisoitunut kalsium, lipidiarvot, diabeetikoiden glykoitunut hemoglobiini-a 1c ). Muuttujien jakaumissa on kohtalaisia, usein tilastollisesti merkitseviä, eroja sairaanhoitopiirien kesken. Sairaanhoitopiireistä käytetään raportissa kirjainkoodia, ja ainoastaan sairaanhoitopiirin vastaavalle nefrologille lähetetään tieto oman piirin koodista. Erityisanalyyseissä sairaanhoitopiirien tunnistaminen on haluttu estää, koska raportin tarkoitus on mahdollistaa objektiivinen laatuanalyysi, ei osoittaa sormella joitakin sairaanhoitopiirejä. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä 14. lokakuuta 5 Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti TAYS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Patrik Finne, LT, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS, HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, LT, apulaisylilääkäri OYS Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo, nefrologian erikoislääkäri OYS Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, LNS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Risto Tertti, LT, nefrologian erikoislääkäri TYKS

5 Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Vuosi Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,2 4,7 4,4 1,6 6,9 1, 4, 2,4 5,7 11,5 5,3 3, 2,5 3,8,5 3,5 5,7, 7,5 8, 5,5 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen ,3 1,6 2,2 2,9 1, Koko maa ,7 Vuoden 4 lopussa Suomessa oli 5,237 miljoonaa asukasta (Taulukko 1). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut voimakkaasti eteläisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 1994 väestömäärä on kasvanut 8 sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 13 sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 4 Pohjoinen alue 21 Läntinen alue Lounainen alue Itäinen 6 11 alue Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 1

6 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Alue v (%) 64 v (%) v (%) > 75 (%) Koko väestö 19 v (%) 64 v (%) v (%) > 75 (%) Koko väestö Eteläinen Miehet Naiset 2 (26) 193 (23) 395 (25) 5 (65) 516 (62) 16 (63) 46 (6) 69 (8) 116 (7) 23 (3) 59 (7) 83 (5) 772 () 837 () 169 () 7 (25) (22) 47 (23) 545 (65) 558 (62) 12 (63) 57 (7) 72 (8) 13 (7) 33 (4) 7 (8) 3 (6) 842 () 9 () 1742 () Lounainen Miehet Naiset 87 (26) 83 (23) 17 (24) 212 (62) 9 (58) 421 (6) 27 (8) 38 () 64 (9) 14 (4) 32 (9) 46 (7) 34 () 362 () 72 () 82 (24) 78 (21) 16 (22) 215 (62) 213 (58) 428 (6) 3 (9) 36 () 66 (9) (6) 4 (11) 59 (8) 347 () 366 () 713 () Läntinen Miehet Naiset 151 (26) 144 (24) 295 (25) 352 (62) 343 (57) 696 (59) 44 (8) 64 (11) 8 (9) 23 (4) 53 (9) 76 (6) 571 () 64 () 1175 () 143 (24) 137 (22) 2 (23) 363 (62) 351 (57) 714 (59) 49 (8) 6 () 9 (9) 33 (6) 65 (11) 98 (8) 588 () 613 () 11 () Itäinen Miehet Naiset 115 (27) 1 (25) 225 (26) 268 (62) 253 (56) 5 (59) 34 (8) 48 (11) 82 (9) 17 (4) 37 (8) 53 (6) 433 () 448 () 881 () (24) 96 (22) 196 (23) 259 (61) 245 (57) 54 (59) 38 (9) 45 () 84 () 24 (6) 47 (11) 71 (8) 421 () 434 () 855 () Pohjoinen Miehet Naiset 9 (3) 5 (29) 215 (29) 221 (6) 5 (56) 426 (58) 25 (7) 33 (9) 57 (8) 11 (3) 23 (6) 34 (5) 366 () 366 () 732 () 97 (27) 93 (26) 189 (26) 2 (61) 4 (57) 425 (59) 29 (8) 33 (9) 62 (9) 17 (5) 31 (9) 49 (7) 364 () 361 () 725 () Koko maa Miehet Naiset 664 (27) 636 (24) 13 (25) 1553 (63) 1526 (58) 379 (6) 176 (7) 251 () 428 (8) 88 (4) 4 (8) 292 (6) 2482 () 2617 () 599 () 629 (25) 63 (23) 1233 (24) 162 (63) 1571 (59) 3173 (61) 4 (8) 247 (9) 451 (9) 127 (5) 254 (9) 3 (7) 2562 () 2675 () 5237 () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden 1994 ja vuoden 4 lopussa. Yli 65- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kasvanut 14 prosentista 16 prosenttiin. Eteläisellä alueella työikäisten ( 64 v) osuus on koko maan suurin, 63 prosenttia, ja eläkeikäisten osuus on pienin, 13 prosenttia. Muualla maassa vastaavat osuudet ovat 59 6 prosenttia ja prosenttia. 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

7 Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lapset < 15 v Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Koko maassa ilmaantuvuus on kasvanut viiden viime vuoden aikana 3 prosenttia ja kymmenen viime vuoden aikana 5 prosenttia. Vuosina 4 ilmaantuvuus oli keskimäärin suurin lounaisella alueella ja pienin eteläisellä alueella. Lounaisella, läntisellä ja pohjoisella alueella ilmaantuvuus oli 6 22 prosenttia suurempi vuonna 4 kuin vuonna Eteläisellä alueella ilmaantuvuus oli samassa ajassa pienentynyt 5 prosenttia ja itäisellä alueella 12 prosenttia. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 3

8 Taulukko 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Vuosi Potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 19 v 44 v v v > 75 vkaikki 19 v 44 v v v > 75 vkaikki 1994 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Taulukko 4 esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina Kymmenessä vuodessa ilmaantuvuus kasvoi kaiken kaikkiaan 5 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli vuonna 4 melkein kuusi kertaa niin suuri kuin vuonna Samassa ajassa ilmaantuvuus kasvoi 22 prosenttia vuotiaiden ikäryhmässä ja prosenttia vuotiaiden ikäryhmässä. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

9 Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Vuosi Pohjoinen Lounainen Läntinen Koko maa Eteläinen Itäinen Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivän kuluttua hoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Vuosi Pohjoinen Lounainen Läntinen Koko maa Eteläinen Itäinen Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloituksesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta 3 on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 9 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 5

10 Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 35 3 Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä 25 Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 2 diabetes 15 Tarkemmin määrittämätön Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti 5 Amyloidoosi Pyelonefriitti Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Taulukko 5. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista uusista munuaistautidiagnooseista Suomen munuaistautirekisteri Vuosi Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista uusista diagnooseista (%) 19 v 44 v45 64 v v> 75 (%) Kaikki /11 () 2/ () 1/ () /13 () 3/15 () 2/77 (3) 4/83 (5) 5/81 (6) 3/71 (4) 9/87 () /132 (8) 8/175 (5) /221 (9) 12/173 (7) 14/187 (7) 13/86 (15) 14/143 () 17/119 (14) 3/139 (22) 21/111 (19) 4/12 (33) 11/51 (22) 12/58 (21) 29/98 (3) 33/9 (37) 29/318 (9) 39/472 (8) 55/489 (11) 74/494 (15) /49 (16) Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Glomerulonefriitti on uusien aktiivihoitopotilaiden kolmanneksi tavallisin diagnoosi, ja sen aiheuttama aktiivihoidon ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana yli kymmenen vuotta. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien ryhmä on kasvanut voimakkaimmin viime vuosina ja se on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Taulukko 5 osoittaa, että tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus kaikista diagnooseista on suurin yli 75- vuotiailla potilailla. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus ei ole juurikaan kasvanut eri ikäryhmissä viime vuosina, mutta kaikkien uusien potilaiden joukossa osuus on suurentunut, koska yli 75-vuotiaiden aktiivihoitoon tulevien potilaiden määrä on lisääntynyt huomattavasti. 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

11 Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 3. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 3 Yhdysvallat Japani Saksa Kreikka Belgia, hollanninkielinen Espanja, Valencia Espanja, Katalonia Itävalta Italia Tanska Espanja, Baskia Ruotsi Skotlanti Alankomaat Norja Englanti ja Wales Suomi Islanti Venäjä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Kuviossa 5 on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 3 ERA-EDTA-rekisteriin ( raportoineissa maissa sekä Japanissa ja Yhdysvalloissa (The 5 USRDS Annual Data Report Atlas, Aktiivihoidon ilmaantuvuus Suomessa oli vertailun kolmanneksi pienin. Suomessa ilmaantuvuus oli melkein yhtä suuri kuin Norjassa. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli 3 prosenttia ja Tanskassa 4 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 7

12 Taulukko 6. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukossa 6 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys Koko maassa esiintyvyys kasvoi 61 prosenttia vuodesta 1994 ja 25 prosenttia vuodesta Sairaanhoitopiireissä esiintyvyys oli kasvanut prosenttia kymmenessä vuodessa. Vuoden 4 lopussa esiintyvyys oli suurempi lounaisella alueella kuin muilla alueilla. Vuodesta 1994 esiintyvyys oli kasvanut eniten lounaisella alueella (85 prosenttia) ja vähiten itäisellä alueella (51 prosenttia). 8 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

13 Taulukko 7. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Vuosi Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 19 v 44 v v v > 75 vkaikki 19 v 44 v v v > 75 vkaikki 1994 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Kuvio 6. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta Lounainen Eteläinen Koko maa Pohjoinen Itäinen Läntinen Taulukossa 7 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys vuosina ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä esiintyvyys on lähes viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja vuotiaiden ikäryhmässä lähes kaksinkertaistunut. Esiintyvyys on kasvanut myös nuoremmissa ikäryhmissä, mutta hitaammin. Kuviossa 6 alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 9

14 Kuvio 7. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 4 Lappi 668 potilasta/1 milj. as. Koko maa 684 potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > 7 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 691 Pohjois- Pohjanmaa 647 Kainuu 754 Keski- Pohjanmaa 569 Vaasa 596 Etelä- Pohjanmaa 514 Keski-Suomi 543 Pohjois-Savo 872 Pohjois-Karjala 693 Ahvenanmaa 63 Satakunta 883 Varsinais- Suomi 749 Pirkanmaa 717 Kanta- Häme 65 Helsinki- Uusimaa 669 Päijät- Häme 657 Etelä-Savo 65 Kymenlaakso 5 Etelä- Karjala 87 Itä-Savo 749 Kuviossa 7 sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 6, seitsemässä 6 7 ja seitsemässä yli 7 potilasta miljoonaa asukasta kohti. Alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita (alueiden rajat on piirretty paksulla viivalla). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

15 Kuvio 8. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi 4 3 Munuaisensiirto Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 Vuosi Kuvio 9. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Kuviossa 8 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Viidentoista viime vuoden aikana munuaisensiirron saaneiden ja hemodialyysipotilaiden määrä on kasvanut nopeammin kuin peritoneaalidialyysipotilaiden määrä. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa 9. Vuoden 4 lopussa diabetes oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 177/1 miljoona asukasta) ja 26 prosenttia aktiivihoitopotilaista oli diabeetikoita. Glomerulonefriitti oli toiseksi tavallisin diagnoosi (esiintyvyysluku 159/1 miljoona asukasta). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 11

16 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 3 Japani Yhdysvallat Espanja, Valencia Espanja, Katalonia Italia Saksa Espanja, Baskia Belgia, hollanninkielinen Kreikka Itävalta Ruotsi Tanska Skotlanti Alankomaat Norja Suomi Englanti ja Wales Islanti Viro Venäjä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys ERA-EDTA-rekisteriin ( raportoineissa maissa sekä Japanissa (vain dialyysipotilaat) ja Yhdysvalloissa (The 5 USRDS Annual Data Report Atlas, Suomen esiintyvyysluku oli vertailussa viidenneksi pienin. Norjassa esiintyvyys oli yhtä suuri kuin Suomessa. Ruotsissa esiintyvyys oli 18 prosenttia ja Tanskassa 12 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Esiintyvyysluvuissa oli Pohjoismaiden kesken pienemmät erot kuin ilmaantuvuusluvuissa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

17 Kuvio 11. Hoitomuodon muutokset vuoden 4 aikana Suomen munuaistautirekisteri 4 Kaikki uudet potilaat 49 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 1 Uudestaan hoitoon 3 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 2 37 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 33 Potilaita vuoden lopussa Ulkomaille muuttaneet Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 42 Potilaita vuoden lopussa 2142 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 1116 Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 2 Palautunut toiminta 7 potilaat 363 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet 1 Vuoden 4 aikana aktiivihoitoon tuli 49 uutta potilasta (Kuvio 11). Viisi potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli potilasta. Vuoden aikana kuoli 363 potilasta ja 9 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 64:lla oli toimiva siirtomunuainen, 54 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 212 hemodialyysissä. 33 potilaan hoito keskeytettiin. Vuoden aikana tehtiin 197 munuaisensiirtoa, joista kaksi oli yhdistettyjä maksan- ja munuaisensiirtoja (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 13

18 Taulukko 8. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 1) Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa ) Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä Kuvio 12. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 16 Kuvio 13. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän sisällä kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta Pohjoinen Itäinen Läntinen Koko maa Eteläinen Lounainen Pohjoinen Itäinen Läntinen Koko maa Eteläinen Lounainen Vuosi Vuosi Taulukossa 8 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään 9 päivää aktiivihoidossa. Vuosina 4 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kuvioissa 12 ja 13 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 4 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa 13. Koko maassa vakioitu kuolleisuus on pysynyt lähes muuttumattomana viiden viime vuoden aikana. 14 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

19 Taulukko 9. Kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä (%) Muutos (%) Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Amyloidoosi Virtsateiden obstruktiot Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 632 (3,1) 39 (18,6) 215 (,2) 78 (3,7) 232 (11,) 63 (3,) 64 (3,1) 115 (5,5) 68 (3,2) 63 (3,) 66 (3,1) 38 (1,8) 8 (,4) 54 (2,6) 8 (,4) (,5) 724 (26,3) 52 (18,3) 336 (12,2) 157 (5,7) 255 (9,3) 1 (4,4) 117 (4,2) 115 (4,2) 94 (3,4) 85 (3,1) 87 (3,2) 49 (1,8) 29 (1,1) 5 (1,8) 19 (,7) 9 (,3) (24,5) 561 (17,2) 417 (12,8) 26 (7,9) 284 (8,7) 191 (5,8) 128 (3,9) 126 (3,9) 111 (3,4) 99 (3,) 1 (3,1) 55 (1,7) 54 (1,7) 47 (1,4) (,6) 13 (,4) 811 (24,) 589 (17,4) 428 (12,7) 293 (8,7) 286 (8,5) 2 (6,) 127 (3,8) 121 (3,6) 115 (3,4) 8 (3,2) 4 (3,1) 58 (1,7) 54 (1,6) 49 (1,4) 23 (,7) 14 (,4) (23,4) (17,4) (12,6) (8,6) (8,1) (6,9) (3,9) (3,4) (3,5) (3,3) (3,) (1,7) (1,6) (1,4) (,9) (,4) Kaikki 23 () 2748 () 3265 () 33 () 3515 () 67 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä 1994 (%) Potilasvuosien määrä 4 (%) Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön Verenpaine, nefroskleroosi Virtsateiden obstruktiot Amyloidoosi Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 71 (23,1) 81 (26,2) (6,4) 25 (8,2) 26 (8,6) 17 (5,7) 14 (4,4) 11 (3,4) 11 (3,7) 9 (2,8) (3,1) 7 (2,2) 1 (,2) 6 (1,9) (,1) () 111 (21,6) 65 (12,5) 62 (12) 46 (8,9) 41 (8,) 26 (5,) 27 (5,2) 11 (2,1) 67 (12,9) 21 (4,1) 7 (1,4) () 4 (,8) 19 (3,7) 7 (1,3) 2 (,4) 45 (35,2) 245 (19,2) 133 (,4) 6 (,5) 164 (12,9) 19 (1,5) 24 (1,9) 46 (3,6) 37 (2,9) 33 (2,6) 49 (3,8) 31 (2,4) 3 (,2) 29 (2,3) 1 (,1) 8 (,6) 632 (3,1) 39 (18,6) 215 (,2) 78 (3,7) 232 (11) 63 (3) 64 (3,1) 68 (3,2) 115 (5,5) 63 (3,) 66 (3,1) 38 (1,8) 8 (,4) 54 (2,6) 8 (,4) (,5) 56 (18,7) 9 (3,1) 11 (3,8) 37 (12,4) 18 (6,2) 25 (8,3) (6,7) 9 (3,) 4 (1,4) (3,5) 2 (,5) 5 (1,5) 5 (1,7) 2 (,7) 3 (1,1) 1 (,3) 175 (15,5) 115 (,2) 6 (9,4) 228 (,2) 68 (6,) 141 (12,5) 64 (5,7) 3 (2,7) 67 (6,) 51 (4,5) 15 (1,3) 2 (,2) 22 (2,) 15 (1,3) 23 (2,) 5 (,4) 592 (28,4) 47 (19,5) 324 (15,5) 37 (1,8) 198 (9,5) 77 (3,7) 51 (2,5) 82 (3,9) 46 (2,2) 56 (2,7) 89 (4,3) 53 (2,6) 28 (1,3) 33 (1,6) 4 (,2) 9 (,4) 823 (23,4) 612 (17,4) 441 (12,6) 32 (8,6) 284 (8,1) 243 (6,9) 136 (3,9) 121 (3,5) 118 (3,4) 117 (3,3) 6 (3,) 6 (1,7) 55 (1,6) 5 (1,4) 3 (,9) 15 (,4) Kaikki 38 () 516 () 1279 () 23 () 3 () 1127 () 88 () 3515 () Taulukko 9 esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut 67 prosenttia vuodesta 1994 ja 28 prosenttia vuodesta Glomerulonefriitti on tavallisin yksittäinen diagnoosi, jos tyypin 1 ja 2 diabetes katsotaan erillisiksi diagnooseiksi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti ja vuonna 4 se oli 23 prosenttia. Tyypin 1 diabeteksen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta Tyypin 2 diabeteksen ja tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuudet ovat kasvaneet huomattavasti. Taulukossa on esitetty potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina 1994 ja 4. Sekä vuonna 1994 että vuonna 4 peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi oli tyypin 1 diabetes. Hemodialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi oli vuonna 1994 glomerulonefriitti, mutta vuonna 4 se oli tyypin 2 diabetes, joka on yleistynyt tässä potilasryhmässä huomattavasti. Glomerulonefriitti pysyi munuaisensiirtopotilaiden yleisimpänä diagnoosina. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 15

20 Kuvio 14. Dialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on suurempi kuin 35 g/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): T J R Q C U A S O P B V FIN M L F E K D H N G Seuraavilla sivuilla esitetään hoidon laatuun mahdollisesti liittyvien kliinisten ja laboratorio-muuttujien jakaumat sairaanhoitopiireittäin. Kuvioissa on esitetty, miten suuri osuus dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista on muuttujien viitealueella tai on saavuttanut muuttujien tavoitetasot. Osuuksien luottamusvälit on laskettu käyttäen binomiaalijakaumaa. Sairaanhoitopiireille on annettu satunnaistetusti ja sokkoutetusti kirjainkoodit; koodi FIN tarkoittaa koko maata. Jokaisen sairaanhoitopiirin kohdalla on mainittu puuttuvien arvojen osuus, eli kuinka suuresta osasta potilaista laboratorioarvoa ei ole ilmoitettu. Seerumin albumiinin tavoitetasona on pidetty 35 g/l. Kuviossa 14 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista albumiinipitoisuus ylittää 35 g/l eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Koko maassa tämä osuus oli 5 prosenttia, ja se vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Albumiinipitoisuus oli ilmoitettu 81 prosentista munuaisensiirtopotilaista, ja heistä 82 prosentilla albumiinipitoisuus oli yli 35 g/l. 16 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

21 Kuvio 15. Dialyysipotilaat, joiden hemoglobiiniarvo on tavoitetasolla, 1 g/l tai korkeampi Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden Hb on 1 g/l tai korkeampi, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): P A E N S B T H FIN J L M K Q C O U R F V D G 1 Munuaispotilaiden veren hemoglobiinipitoisuuden yleiseksi tavoitteeksi on suositettu 1 g/l (Nephrol Dial Transplant 4;19 (Suppl 2):ii6-ii15). Kuviossa 15 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista oli suosituksen mukainen veren hemoglobiinipitoisuus eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Koko maassa osuus oli 78 prosenttia, ja se vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,1). Hemoglobiinipitoisuus oli ilmoitettu prosentista munuaisensiirtopotilaista. Munuaisensiirtopotilaista 92 prosentilla oli hemoglobiinipitoisuus yli 1 g/l, eikä osuus vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,139). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 17

22 Kuvio 16. Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1,8 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on alle 1,8 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): N H A Q P T M L S FIN C O K B F U E V R J D G 1 4 Dialyysipotilaiden seerumin fosfaattipitoisuuden tavoitetasoksi on yleisesti määritelty alle 1,8 mmol/l. Kuviossa 16 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista fosfaattipitoisuus alittaa raja-arvon eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Koko maassa osuus oli 68 prosenttia ja osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin (p =,25). Fosfaattipitoisuus oli ilmoitettu 93 prosentista munuaisensiirtopotilaista. Munuaisensiirtopotilaista 99 prosentilla seerumin fosfaattipitoisuus oli alle 1,8 mmol/l, eikä osuus vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,558). 18 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

23 Kuvio 17. Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q N R P A B T H S E J O C FIN M F V K U D L G Plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuuden viitealue on 1,16 1,3 mmol/l (Huslabin tutkimusohjekirja, Kuviossa 17 on esitetty, kuinka suurella osuudella dialyysipotilaista ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli viitealueella vuoden 4 lopussa. Koko maassa tämä osuus oli 58 prosenttia. Dialyysipotilaiden arvoista 32 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja prosenttia yläpuolella. Viitealueella olevien dialyysipotilaiden osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Munuaisensiirtopotilaiden arvoista 7 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja 22 prosenttia yläpuolella. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 19

24 Kuvio 18. Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): A D H S C J G L FIN K F M E P O T N Q R V B U Kuvio 19. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): E F H A S M N V D U FIN G C Q T R K J O L P B Seerumin kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 5 mmol/l. Kuvioissa 18 ja 19 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista kolesterolitaso alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 81 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 58 prosenttia. Munuaisensiirtopotilailla osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,5), mutta dialyysipotilailla ei (p =,417). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

25 Kuvio. Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): G E S A H L F M FIN O C J B P T V U K D Q R N Kuvio 21. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: A E M H F FIN U O S P V Q R B J D L K C T G N Puuttuvat arvot (%): Seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 3 mmol/l. Kuvioissa ja 21 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista LDL-kolesterolitaso alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 87 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 76 prosenttia. Munuaisensiirtopotilailla osuus vaihteli tilastollisesti merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,1), mutta dialyysipotilailla ei (p =,54) Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 21

26 Kuvio 22. Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q M L R O V U E P FIN C A T N B S J K F G D H Kuvio 23. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: R Q P U M L K O FIN J A G T E V F C B S N D H Puuttuvat arvot (%): Seerumin HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti yli 1 mmol/l. Kuvioissa 22 ja 23 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HDL-kolesterolitaso ylittää raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 73 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 91 prosenttia. HDL-kolesterolitasot vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p <,1) että munuaisensiirtopotilailla (p <,1). 22 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

27 Kuvio 24. Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q T F P D N A C S H O FIN K V B M J R L U E G Kuvio 25. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q P U H K D C T O G FIN N M E A F S L J R B V Seerumin triglyseridiarvon yleisesti käytetty raja-arvo on 2 mmol/l. Kuvioissa 24 ja 25 on esitetty kuinka suurella osuudella dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista triglyseridipitoisuus alittaa raja-arvon. Dialyysipotilailla tämä osuus oli 73 prosenttia ja munuaisensiirtopotilailla se oli 76 prosenttia. Triglyseridipitoisuus ei vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken dialyysipotilailla (p=,326) eikä munuaisensiirtopotilailla (p=,118). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 23

28 Kuvio 26. Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 % Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle 7 %, % diabetesta sairastavista dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): N Q H V F E G C R M FIN L K S D A B J T U O P Kuvio 27. Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle 7 % Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle 7 %, % diabetesta sairastavista munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q G R U D S H P FIN J V M L O C K T A F E B N Seerumin glykoituneen hemoglobiinin A 1c -pitoisuuden (HbA 1c ) tavoitetaso on yleisesti alle 7 %. Kuvioissa 26 ja 27 on esitetty, kuinka suurella osalla diabetesta sairastavista dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HbA 1c -pitoisuus alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 34 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 14 prosenttia. HbA 1c - pitoisuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p <,9) että munuaisensiirtopotilailla (p <,5). 24 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

29 Kuvio 28. Dialyysipotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden verenpaine on matalampi kuin 13/85 mmhg, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): B F L H J M O N S FIN E T V C A G P R D U K Q Kuvio 29. Munuaisensiirtopotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/85 mmhg Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, joiden verenpaine on matalampi kuin 13/85 mmhg, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): V B E P A F G O Q FIN H M R D U T L S C N J K Munuaispotilaiden verenpainetason yleiseksi tavoitteeksi on suositettu alle 13/85 mmhg. Kuvioissa 28 ja 29 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista oli suosituksen mukainen verenpainetaso eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 31 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 24 prosenttia. Osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p =,6) että munuaisensiirtopotilailla (p <,1). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 25

30 Kuvio 3. Dialyysipotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä, % dialyysipotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): D U Q J V A H P C S G T N B F FIN O L R E K M Kuvio 31. Munuaisensiirtopotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä Suomen munuaistautirekisteri 4 Potilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä, % munuaisensiirtopotilaista Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): Q N H L J M S A G FIN D C V T B O E U F K R P Kuvioissa 3 ja 31 on esitetty verenpainelääkitystä käyttävien dialyysipotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden osuus vuoden 4 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 68 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaista 88 prosenttia. Verenpainelääkitystä käyttävien dialyysipotilaiden (p <,1) ja munuaisensiirtopotilaiden (p <,1) osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin. 26 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4

31 Taulukko 11. Sairaanhoitopiirien yhteenlaskettu sijoitus kuvioiden vertailuissa Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiirin koodinumero Sijoitusten summa Taulukossa 11 on laskettu yhteen sairaanhoitopiirien sijoitukset kuvioista Sairaanhoitopiiri, jonka potilaista suurin osa on saavuttanut tavoitetason, saa muuttujakohtaisen sijaluvun 1. Sairaanhoitopiiri, jossa potilaat ovat harvimmin saavuttaneet tavoitetason, saa sijaluvun 21. Sairaanhoitopiirien sijoitukset kaikista 16 analyysistä on laskettu yhteen sijoitussummaksi. Jos sijoitussumma on pieni, sairaanhoitopiirin potilaat ovat suhteellisen hyvin saavuttaneet eri laboratorioarvojen tavoitetasot. Taulukossa 11 sairaanhoitopiireille on annettu toinen salainen koodi kuin kuvioissa 14 31; koodi lähetetään ainoastaan sairaanhoitopiirin vastaavalle nefrologille. On pidettävä mielessä, että moni seikka voi vaikuttaa taulukossa 11 olevaan sijoitussummaan, esim. aktiivihoidon esiintyvyys, aktiivihoitopotilaiden ikäjakauma ja hoitomuotojen jakaumat. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4 27

32 Hakemisto Aluejako 4:1 Cockroft Gaultin kaava 1998: Cox-regressio 1998:, 2:15 16 D-vitamiinihoito 1999:14 15 Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan 2:14 diagnooseittain 1998:12 hoitomuodoittain 1998:11 ikäryhmittäin 1998:11, 2:14 monimuuttujamalli 2:16 vaikuttavat muuttujat 1998:, 2:15 16 Erytropoietiinihoito 1999:16 Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain 1998:2, 1999:2 3, :2 3, 1:6 7, 2:6 7, 3:6 7, 4:8 9 diagnooseittain 1999:9, :8, 1:9, 2:9, 3:9, 4:11 ennuste 3:15 hoitomuodoittain 1998:5, 1999:6,, :6 7, 1:9,11, 2:9,11, 3:9,11: 4:11,13 ikäryhmittäin 1998:2, 1999:3, :3, 1:7, 2:7, 3:7, 4:9 kansainvälinen 1:, 2:, 3:, 4:12 sairaanhoitopiireittäin 1998:2 3, 1999:2,4, :2,4, 1:6,8, 2:6,8, 3:6,8, 4:8, sukupuolittain 1:7, 2:7, 3:7, 4:9 vakioitu 1:7, 2:7, 3:7, 4:9 Glomerulusfiltraatio 1998: Hoitomuodon muutokset 1998:5, 1999:6, :6, 1:11, 2:11, 3:11, 4:13 Hoitotavoitteet sairaanhoitopiireittäin 4:16 25, 27 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 1998:8 uusien potilaiden 1998:8, :9,12, 1:4 vaikutus eloonjäämiseen 2:14 16 vuoden lopussa 1999:, :11, 1:7, 2:7 Ilmaantuvuus, aktiivihoidon 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:2 3, 3:2 3, 4:5 alle 15-vuotiaiden 1998:4, 1999:5, :5, 1:3, 2:3, 3:3, 4:3 alueittain 1998:4, 1999:5, :5, 1:2 3, 2:2 3, 3:2 3, 4:3,5 diagnooseittain 1998:9, :9, 1:4, 2:4, 3:4, 4:6 hoitomuodoittain 1998:5, 1999:6, :6, 1:11, 2:11, 3:11 ikäryhmittäin 4:4 kansainvälinen 1:5, 2:5, 3:5, 4:7 sairaanhoitopiireittäin 1998:4, 1999:5, :5, 1:3, 2:3, 3:3, 4:3 sukupuolittain 4:4 vakioitu 1:3, 2:2 3, 3:2 3, 4:5 Immunosuppressio 1998:, :12 13, 3:18 Kt/V 1999:11, 2:17 Kuolemansyyt hoitomuodoittain :18 Kuolleisuus 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:12, 3:12, 4:14 alueittain 1:12, 2:12, 3:12, 4:14 diagnooseittain :17 ennen 9 päivää aktiivihoidon aloituksesta 1:12 hoitomuodoittain 1998:5, 1999:6, :6,16, 1:11, 2:11, 3:11 munuaisensiirtopotilaiden :17 vakioitu 1:13, 2:12, 3:12, 4:14 Laboratorioarvot albumiini 1998:, 1999:11 12, 2:15,16,18, 4:16 CRP 1999:11, 2:15,22 fosfaatti 1999:15, 2:15,16,18, 4:18 glykoitunut hemoglobiini A1c 2;15, 4:24 HDL-kolesteroli 1999:13, 2:15,21, 4:22 hematokriitti 1999:16, 2:15 hemoglobiini 2:15, 4:17 ionisoitunut kalsium 1998:, 1999:15, 2:15,18, 4:19 kokonaiskolesteroli 1999:13 14, 2:, 4: kreatiniini 1998:, 2:15 17 LDL-kolesteroli 2:15,, 4:21 triglyseridit 1999:13, 2:15,21, 4:23 urea 1998:, 2:15 Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 1:21 amputaatio 1: angina pectoris 1:18 hyperlipidemia 1:21 munuaistautidiagnooseittain 1998:7 muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 1: sepelvaltimotauti 1:18 sydämen vajaatoiminta 1:19 sydäninfarkti 1:18 19 vasemman kammion hypertrofia 1:19 verenpainetauti 1998:, 1999:17, :14 15, 1:21, 2:15,19, 4:25 28 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 4