Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sa

Transkriptio

1 Suomen munuaistautirekisteri Munuaisensiirrot/vuosi Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Munuaisensiirrot/ dialyysihoitovuotta Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* Monirakkulatauti Tarkemmin määrittämätön Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Amyloidoosi Monirakkulatauti Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Pyelonefriitti Kaikki diagnoosit Muu määritetty diagnoosi* Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Tyypin 2 diabetes

2 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin... Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Hoitomuodon muutokset vuoden 8 aikana...2 Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin ja alueittain, yli 9 päivää ennen kuolemaa aktiivihoidossa olleet potilaat Munuaisensiirtojen määrä vuosittain Ensimmäisen munuaissiirrännäisen saamiseen kulunut aika aktiivihoidon aloituksesta Munuaisensiirron saaneiden ikä- ja sukupuolijakauma ajanjaksoittain Munuaisensiirtoa yli kaksi vuotta odottaneiden dialyysipotilaiden osuus siirtolistalla olevista dialyysipotilaista ikäryhmittäin Munuaisensiirtojen määrä vuodessa diagnoosiryhmittäin Munuaisensiirtojen määrä dialyysihoidon potilasvuosiin suhteutettuna diagnoosiryhmittäin Munuaissiirrännäisen saaneiden potilaiden immonosuppressiolääkitys siirtovuoden lopussa Ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys elinsiirtokauden mukaan Ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden suhteellinen siirteen menettämisen riski elinsiirtokauden mukaan Munuaisensiirtopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys ensimmäisen siirrännäisen jälkeen elinsiirtokauden mukaan Ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden suhteellinen kuolemanriski elinsiirtokauden mukaan Alle 9 päivässä munuaisensiirron jälkeen kuolleiden osuus kaikista siirron saaneista Aktiivihoitopotilaiden kuolemansyyt diagnoosiryhmittäin eri hoitomuodoissa...23 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

3 Suomen munuaistautirekisteri 8 on Suomen munuaistautirekisterin seitsemästoista vuosiraportti. Joka vuosi raportissa esitetään tuoreet tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysihoito ja munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä Suomen väestössä. Vuodesta 2 lähtien on esitetty myös aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus. Epidemiologisten trendien lisäksi raporteissa on esitetty erilaisia erityisanalyysejä, jotka ovat käsitelleet mm. potilaiden kuolinsyitä, laboratorioarvoja, liitännäistauteja, eloonjäämiseen vaikuttavia muuttujia, hoitotavoitteita, immunosuppressiohoitoa ja munuaissiirrännäisten toimintaa. Tänä vuonna osa aiemmin säännöllisesti esitetyistä, mutta vain vähän vuosittain muuttuvista tiedoista on jätetty raportista pois, ja ne esitetään jatkossa harvemmin väliajoin. Suomen munuaistautirekisteri kattaa arviolta prosenttia kaikista aktiivihoitopotilaista vuodesta 964 lähtien. Vuoden 8 lopussa rekisterissä oli tiedot 37 potilaasta, joista 4 8 oli elossa. Aktiivihoidon ilmaantuvuus kasvoi tasaisesti vuoteen 999 asti, ja sen jälkeen ilmaantuvuus on pysynyt tasolla 9 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohti. Uremian aktiivihoitoon tuli tyypin tai tyypin 2 diabetesta, glomerulonefriittia ja monirakkulatautia sairastavia potilaita vuosittain yhä enemmän 99-luvun lopulle saakka, mutta sen jälkeen tautien ilmaantuvuus ei ole enää kasvanut. Amyloidoosi ja pyelonefriitti ovat yhä harvemmin aktiivihoitoon johtaneen uremian taustalla. Aktiivihoidon esiintyvyys on kasvanut vuosi vuodelta, sillä aktiivihoitoon tulevien potilaiden määrä on suurempi kuin kuolemantapausten määrä. Sairaanhoitopiireissä esiintyvyys vaihteli vuonna 8 suuresti; aktiivihoitopotilaita oli 79 8 miljoonaa asukasta kohti. Tämä kertoo sairaanhoitopiirien erilaisesta väestöpohjasta, mutta mahdollisesti myös uremian aktiivihoitoon liittyvien hoitoperiaatteiden eroista. Glomerulonefriitti on yleisin diagnoosi aktiivihoidon taustalla, mutta sen osuus on pienenemässä. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt viime vuosina. Ikävakioinnin jälkeen kuolleisuuden väheneminen tulee vielä selvemmin esiin. Sivuilla 3 4 kuolleisuus on esitetty kahtena viiden vuoden vertailujaksona ja 4 8. Koko maassa aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt 7 prosenttia. Koska hoidossa olevien potilaiden keskiikä on noussut, kuolleisuuden ikä- ja sukupuolivakioitu vähenemä oli merkittävämpi, 7 prosenttia. Tähän ovat ilmeisimmin vaikuttaneet sekä uremian aktiivihoidon kehittyminen että muut sairauksien hoitoon ja väestön terveyteen liittyvät seikat. Tänä vuonna raportin erityisanalyysi keskittyy munuaisensiirtoihin. Siirtojen määrä on pysynyt samalla tasolla jo kaksikymmentä vuotta; niitä tehdään keskimäärin 69 vuodessa. Uremian aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut, ja sen myötä dialyysihoito jatkuu pitempään ennen ensimmäisen munuaissiirteen saamista ja munuaisensiirtojen suhteellinen määrä dialyysihoitovuosiin verrattuna on selvästi vähentynyt. Kuten kaikkien aktiivihoitopotilaiden, myös munuaisensiirron saaneiden keski-ikä on noussut. Siitä huolimatta eloonjäämisennuste ja siirteen toiminnan ennuste ovat jatkuvasti parantuneet. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Jaakko Helve Vs vastaava lääkäri Patrik Finne Vastaava lääkäri (virkavapaalla) Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja Suomen munuaistautirekisteri - 3 -

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Carola Grönhagen-Riska, professori, ylilääkäri HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, dosentti, osastonylilääkäri OYS Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Petri Koskinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Kaj Metsärinne, dosentti, ylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja maksaliiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, erikoislääkäri HYKS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Jaakko Helve, LL, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Suomen munuaistautirekisteri - 4 -

5 Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Vuosi Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,2 4, 3,9 4,9 8,,4 3,6 2, 6, 9,4 4,6 3,3 2,6 2,2,4,6 6,7 9,3 6,3 6, 7, Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen ,7,4 3,9 2,,4 Koko maa ,2 Vuoden 8 lopussa Suomessa oli,326 miljoonaa asukasta (Taulukko, Lähde: Tilastokeskus). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut 3,2 prosenttia koko maassa. Eniten väestömäärä on kasvanut eteläisellä alueella. Itäisellä alueella väestömäärä on vähentynyt, ja pohjoisella alueella väestömäärä on pysynyt lähes muuttumattomana. Vuodesta 998 väestömäärä on kasvanut 9 sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 2 sairaanhoitopiirissä. Väestömäärä on vähentynyt erityisen paljon, lähes prosenttia, Kainuun ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Väestömäärä on kasvanut eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 8 Läntinen alue Lounainen alue Pohjoinen alue Itäinen 6 alue Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri - -

6 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Alue v (%) 64 v (%) 6 > 7 v (%) Koko 74 v (%) väestö 9 v (%) 64 v (%) 6 > 7 v (%) Koko 74 v (%) väestö Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä 6 (26) 98 (23) 44 (24) 22(6) 36(62) 7(63) (6) 69 (8) (7) 26 (3) 64 (7) 9 () 84 () 867 () 67 () 2 (24) 3 (22) 43 (23) 6 (64) 64 (7) 7 (62) 78 (8) 3 (63) 42 (8) 39 (4) 76 (8) (6) 873() 928() 8() Lounainen Miehet Naiset Yhteensä 86 (2) 82 (22) 67 (24) 2(62) 2 (8) 426(6) 28 (8) 37 () 6 (9) 6 () 3 () (7) 344 () 366 () 79 () 8 (23) 77 (2) 8 (22) 2 (6) 23 (8) 429 (6) 32 (9) 37 () 69 () 23 (6) 42 () 64 (9) 3() 369() 7() Läntinen Miehet Naiset Yhteensä 48 (26) 4 (23) 289 (2) 34(62) 344(7) 698(9) 46 (8) 6 () 7 (9) 26 (4) 8 () 84 (7) 74 () 64 () 79 () 43 (24) 37 (22) 28 (23) 369 (6) 36 (7) 72 (9) 2 (9) 6 () 3 (9) (6) () (9) 62() 623() 22() Itäinen Miehet Naiset Yhteensä (26) (24) 2 (2) 264(62) 2(6) 3(9) 37 (9) 47 () 84 () 8 (4) 4 (9) 9 (7) 429 () 443 () 872 () 9 (23) 92 (2) 87 (22) 27 (6) 243 (6) (9) 4 (9) 4 () 8 () 28 (7) (2) 78 (9) 49() 43() 8() Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä (29) (28) 6 (28) 2(6) 4(6) 424(8) 27 (7) 32 (9) 9 (8) 3 (3) 26 (7) 39 () 36 () 364 () 728 () 9 (26) 9 (2) 86 (2) 22 (6) 6 (6) 426 (8) 3 (8) 34 (9) 64 (9) (6) 34 (9) (8) 367() 364() 73() Koko maa Miehet Naiset Yhteensä 64 (26) 627 (24) 28 (2) 74(63) 4(8) 39(6) 89 (8) 247 (9) 43 (8) 99 (4) 22 (8) 323 (6) 26 () 2644 () 6 () 62 (24) 62 (62) 28 (8) 99 (22) 89 (9) 2 (9) 224 (23) 32 (6) 473 (9) 47 (6) 262() 272 () 27() 49 (8) 326() Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden 998 ja vuoden 8 lopussa. Yli 6- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kymmenessä vuodessa kasvanut prosentista 7 prosenttiin. Eteläisellä alueella eläkeikäisten osuus on koko maan pienin, 4 prosenttia, ja työikäisten ( 64 v) osuus on suurin, 63 prosenttia. Pohjoisella alueella alle -vuotiaiden osuus on maan suurin, 2 prosenttia. Suomen väestö on vanhentunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alle -vuotiaiden asukkaiden määrä on vähentynyt 4 prosenttia. Yli 7-vuotiaiden määrä on kasvanut 3 prosenttia eli 9 83 henkilöä. Suomen munuaistautirekisteri - 6 -

7 Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lapset < v Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Vuonna 8 ilmaantuvuus oli 3 prosenttia suurempi kuin vuonna 7 ja se oli lähellä viiden vuoden keskiarvoa. Vuodesta 998 ilmaantuvuus oli kasvanut 9 prosenttia. Vuosina 4 8 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin lounaisella ja pohjoisella alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti, mikä viittaa kohtalaisen suuriin alueellisiin eroihin. Suomen munuaistautirekisteri - 7 -

8 Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 2 Kuvio 2. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 96 8 Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Kuvio 2 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin ja 2 diabetes sekä glomerulonefriitti ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Uusien tyypin 2 diabeetikoiden määrä kasvoi voimakkaasti 99-luvulla, mutta -luvulla kasvu on pysähtynyt. Muiden määritettyjen diagnoosien ryhmässä tavallisin diagnoosi oli vuonna 8 nefroskleroosi, jonka ilmaantuvuus oli 6 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohti. Dialyysihoitoon tulevien amyloidoosipotilaiden ja pyelonefriittipotilaiden määrä on vähentynyt selvästi vuodesta lähtien. Suomen munuaistautirekisteri - 8 -

9 Taulukko 4. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Esiintyvyys/ miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukossa 4 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys Koko maassa esiintyvyys kasvoi 48 prosenttia vuodesta 998 ja prosenttia vuodesta 3. Vuoden 8 lopussa esiintyvyys oli lounaisella alueella suurempi kuin muilla alueilla. Vuodesta 998 esiintyvyys oli kasvanut eniten pohjoisella alueella (69 prosenttia) ja vähiten itäisellä alueella (38 prosenttia). Sairaanhoitopiireissä esiintyvyyden kasvu kymmenen vuoden aikana vaihteli suuresti: vaihteluväli oli 23 3 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri - 9 -

10 Kuvio 3. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 8 Lappi 642 potilasta/ milj. as. Koko maa 766 potilasta/ milj. asukasta Ryhmä < 7 potilasta/ milj. as. Ryhmä potilasta/ milj. as. Ryhmä 3 > 8 potilasta/ milj. as. Länsi- Pohja 6 Pohjois- Pohjanmaa 7 Kainuu 84 Keski- Pohjanmaa 66 Vaasa 6 Etelä- Pohjanmaa 79 Keski-Suomi 629 Pohjois-Savo 89 Pohjois-Karjala 776 Ahvenanmaa 76 Satakunta Varsinais- Suomi 837 Pirkanmaa 87 Kanta- Häme 693 Helsinki- Uusimaa 7 Päijät- Häme 86 Etelä-Savo 76 Kymenlaakso 82 Etelä- Karjala 8 Itä-Savo 9 Kuviossa 3 sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli kuudessa sairaanhoitopiirissä alle 7, kahdeksassa 7 8 ja seitsemässä yli 8 potilasta miljoonaa asukasta kohti. Yliopistosairaalaalueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Suomen munuaistautirekisteri - -

11 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä 998 (%) Potilasvuosien määrä 8 (%) Yhteensä Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Yhteensä Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Verenpaine, nefroskleroosi Muut systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Amyloidoosi Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut munuaissairaudet Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (9,3) (3,3) (,6) (8,4) (3,8) (8,4) (6,4) (2,6) (2,7) (2,2) (4,) (2,) (,6) (,6) (,9) (,) (2,3) (,8) (2,) (4,2) (7,) (6,4) (6,) (3,8) (2,7) (,6) (7,7) (,) (2,2) (,8) (,) (,4) (3,7) 38 (9,) 6 (3,) 4 (,9) 36 (2,3) 8 (,4) 34 (2,) 47 (2,9) 62 (3,9) 7 (4,4) 38 (2,4) 4 (2,) 32 (2,) 6 (,4) (,) 6 (,4) 7 (27,) 472 (8,4) 3 (2,2) 39 (,4) (3,9) 248 (9,7) 98 (3,8) 8 (3,) 89 (3,) 8 (3,) 4 (4,) 46 (,8) 2 (2,) 6 (,6) 4 (,) 9 (,3) 9 (6,7) 88 (2,) 7 (4,9) 6 (6,) 46 (3,) 4 (3,9) 23 (6,) 7 (4,7) 7 (2,) 7 (2,) 4 (,) 3 (,) (,2) 4 (,2) 4 (,) 2 (,7) 96 (,) 4 (,8) 6 (8,2) 26 (,) 9 (6,) 9 (4,) 8 (6,) 64 (4,9) 39 (3,) (,2) 44 (3,4) 4 (,3) (,2) 2 (,9) 33 (2,6) 4 (,3) 638 (27,) 4 (9,) 394 (6,6) 3 (2,2) 3 (4,3) 98 (8,4) 66 (2,8) 73 (3,) 94 (4,) 98 (4,) 39 (,7) 66 (2,8) 39 (,7) 3 (,) 6 (,3) 3 (,) 893 (22,2) 69 (7,2) 7 (2,9) 37 (9,2) 38 (8,9) 27 (6,7) 74 (4,3) 4 (3,8) 4 (3,) (3,) 87 (2,2) 73 (,8) (,4) 2 (,3) 43 (,) 9 (,) Kaikki 29 () 723 () 8 () 263 () 32 () 3 () 2366 () 48 () Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina 998 ja 8. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut 7 prosenttia vuodesta 998. Hemodialyysiin liittyvien potilasvuosien määrä on kasvanut eniten, 8 prosenttia. Glomerulonefriitti oli sekä 998 että 8 kaikkien aktiivihoitopotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden tavallisin diagnoosi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus kaikista potilasvuosista on kuitenkin pienentynyt, ja vuonna 8 se oli 22 prosenttia. Tyypin diabeteksen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana ja se on peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tyypin 2 diabeteksen potilasvuosien määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja vuonna 8 tyypin 2 diabetes oli hemodialyysipotilaiden tavallisin ja peritoneaalidialyysipotilaiden kolmanneksi tavallisin diagnoosi. Munuaisensiirtopotilailla tyypin 2 diabetes on harvinainen munuaisten vajaatoiminnan syy. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus on lähes nelinkertaistunut. Amyloidoosi on ainoa diagnoosi, jota sairastavien potilaiden potilasvuosien määrä on pienentynyt (7 prosenttia) vuodesta 998. Suomen munuaistautirekisteri - -

12 Kuvio 4. Hoitomuodon muutokset vuoden 8 aikana Suomen munuaistautirekisteri 8 Kaikki uudet potilaat 4 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 42 Uudestaan hoitoon Ulkomailta Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 3 36 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 324 Potilaita vuoden lopussa 36 Hoito keskeytetty Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 236 Potilaita vuoden lopussa 239 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 267 Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta Palautunut toiminta potilaat 36 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet Vuoden 8 aikana aktiivihoitoon tuli 4 uutta potilasta (Kuvio 4). Neljä potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli potilasta. Vuoden kuluessa peritoneaalidialyysipotilaiden määrä kasvoi 3 prosenttia, hemodialyysipotilaiden prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden, prosenttia. Vuoden aikana kuoli 36 potilasta ja potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 63:lla oli toimiva siirtomunuainen, 42 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 228 hemodialyysissä. Vuonna 8 keskeytettiin 29 potilaan hoito, ja heistä 28 kuoli vuoden aikana. Vuoden aikana tehtiin munuaisensiirtoa, joista kolme oli yhdistettyjä maksan- ja munuaisensiirtoja, yksi keuhkon- ja munuaisensiirto sekä yksi sydämen- ja munuaisensiirto. 9 munuaissiirrännäistä tuli elävältä sukulaisluovuttajalta (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

13 Taulukko 6. Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta ) alle asukasta asukasta yli asukasta S T N A E J C U O R G H P L K M B D I Q F 97 (7 388) 48 (44 3) 4 (4 32) 88 (2 232) 4 (8 278) 79 ( 84) 8 (3 66) 23 (4 224) 6 (39 24) 7 (46 2) 9 (4 87) 44 (7 24) 27 (6 24) 83 (44 42) 82 (63 3) (7 48) (7 4) 92 (6 44) (62 2) 42 (82 29) (88 24) 77 (2 3) 88 (24 226) (29 23) 8 (3 23) 4 (66 263) (2 3) 84 (4 4) 93 (44 67) (38 94) 9 (2 93) (9 82) 28 (7 24) 33 (7 23) 76 (42 22) 78 (6 97) 9 (62 28) 94 (64 3) (6 4) 4 (73 67) 6 (68 8) 7 (69 82) 3 (7 42) 8 (4 388) 6 (46 377) (26 292) 7 (7 337) 26 (64 6) 93 (3 93) 36 (6 247) 26 (46 2) ( 226) 34 (66 23) 222 (4 368) 28 (66 26) 93 ( 9) 9 (74 ) 3 (7 6) (82 68) 8 (6 69) (68 67) (87 233) 84 (7 294) 4 ( 22) 82 (22 9) 2 (29 232) 92 (3 9) 4 (66 262) (3 44) 82 (39 ) 8 (38 46) 6 (4 7) (3 96) 2 (6 83) 47 (8 246) 23 (69 97) 74 (4 8) 84 (66 ) 87 (9 22) 92 (62 27) 2 (73 63) 6 (74 69) (6 73) 8 (7 83) Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 86 (69 6) 97 (7 29) 23 (97 2) 3 (86 4) (7 4) 84 (69 2) 8 (63 2) 4 (83 29) (8 32) 7 (8 39) 98 (79 2) (76 4) 36 (8 69) 2 (96 6) 24 (89 67) 89 (72 7) 82 (6 8) 2 (8 2) 3 (79 3) (83 4) Koko maa 3 (92 ) 9 (86 ) (2 28) 9 (86 ) ) Kuolemantapausten määrä ikä- ja sukupuolivakioituna Taulukossa 6 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus viiden vuoden jakson keskiarvoa käyttäen vuosina sairaanhoitopiireittäin ja alueittain. Kuolleisuusluvuille on laskettu 9 prosentin luottamusvälit. Sairaanhoitopiireille on annettu satunnaistetusti ja sokkoutetusti kirjainkoodit. Ikä- ja sukupuolivakioinnissa vakioväestönä on käytetty vuosien 4 8 väestöä. Koko maan kuolleisuus on pienentynyt 7 prosenttia vertailujakson aikana. Vakioitu kuolleisuus pieneni 7 prosenttia. Vakioidun kuolleisuuden suurempi vähenemä on seurausta aktiivihoidossa olevien potilaiden keski-iän noususta. Kuolleisuus on ollut viiden viime vuoden aikana pienin lounaisella ja eteläisellä alueella ja suurin pohjoisella aluella. Suomen munuaistautirekisteri - 3 -

14 Taulukko 7. Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus sairaanhoitopiireittäin ja alueittain, yli 9 päivää ennen kuolemaa aktiivihoidossa olleet potilaat Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta ) alle asukasta asukasta yli asukasta S T N A E J C U O R G H P L K M B D I Q F 97 (7 388) (3 28) 3 (4 32) 73 ( 24) 2 (46 23) 72 ( 84) 72 (27 7) 2 (4 224) 93 (34 3) 7 (46 2) 99 (47 7) 29 (67 226) 2 (6 24) 79 (4 34) 79 (6 ) 96 (63 38) 98 (6 38) 89 (2 38) 92 ( 4) 28 (73 ) 36 (74 29) 77 (2 3) 79 (9 2) 93 (23 26) (3 27) 42 (66 263) (2 3) 79 (34 43) 93 (44 67) 97 (38 94) (49 86) (9 82) 9 (6 9) 2 (69 3) 76 (42 22) 76 (6 9) 88 (6 2) 9 (62 27) 99 (6 4) 2 (7 64) 4 (68 8) 6 (69 82) 3 (7 42) 2 (38 33) 6 (47 38) 9 (9 267) 42 (2 286) 2 (68 64) 84 (3 82) 33 (6 247) (42 2) ( 226) 8 (6 8) 79 (93 33) 2 (6 24) 86 (43 46) 92 (7 6) 3 (67 49) 7 (7 ) 3 (6 62) 2 (6 7) 36 (78 28) 67 (9 268) 4 ( 22) 74 (7 9) 94 (23 28) 86 (26 8) 43 (66 263) (3 44) 77 (34 4) 8 (38 46) 3 (4 6) 6 (49 88) 2 (6 83) 22 (63 23) 6 (64 88) 74 (4 8) 82 (64 2) 84 (7 9) 89 (6 24) (73 63) 4 (72 67) (6 73) 7 (7 83) Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 83 (66 2) 9 (64 22) 3 (88 4) 2 (77 32) 97 (68 32) 8 (66 98) 83 (6 ) (8 24) 3 (79 3) 4 (78 36) 9 (7 6) 97 (69 3) 24 (98 6) 3 (8 46) (82 7) 86 (69 4) 8 (9 6) 97 (78 ) (77 28) 8 (8 4) Koko maa 9 (8 7) 92 (83 3) 6 (9 9) 92 (83 3) ) Kuolemantapausten määrä ikä- ja sukupuolivakioituna Taulukossa 7 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus viiden vuoden jakson keskiarvoa käyttäen vuosina sairaanhoitopiireittäin ja alueittain. Kuolleisuusluvuille on laskettu 9 prosentin luottamusvälit. Analyysistä on poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet alle 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta. Sairaanhoitopiireille on annettu satunnaistetusti ja sokkoutetusti kirjainkoodit, jotka vastaavat edellisen taulukon 6 kirjainkoodeja. Ikä- ja sukupuolivakioinnissa vakioväestönä on käytetty vuosien 4 8 potilaita. Koko maan kuolleisuus on pienentynyt 3 prosenttia. Vakioitu kuolleisuus pieneni 3 prosenttia. Pienempi kuolleisuuden vähenemä edellisen sivun kokonaiskuolleisuuslukuihin verrattuna kertoo varhaisen kuolleisuuden pienenemisestä hoidon aikana. Aluellinen trendi on sama kuin kokonaiskuolleisuudessa. Suomen munuaistautirekisteri - 4 -

15 Kuvio. Munuaisensiirtojen määrä vuosittain Suomen munuaistautirekisteri Munuaisensiirtojen määrä vuodessa 3.. siirto 2. siirto. siirto Vuosi Kuvio 6. Ensimmäisen munuaissiirrännäisen saamiseen kulunut aika aktiivihoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri 96 8 Prosenttia Vuorokausia dialyysin aloittamisesta munuaisensiirtoon Vuosi Ensimmäiseen siirtoon yli 2 vuotta Ensimmäiseen siirtoon kulunut aika keskimäärin Ensimmäiseen siirtoon 2 vuotta Ensimmäiseen siirtoon 6 2 kuukautta Ensimmäiseen siirtoon alle 6 kuukautta Kuviossa esitetään munuaisensiirtojen määrä vuosittain. Kuvioon on eritelty, monennestako siirrosta on ollut kyse. Kaikkiaan munuaisensiirtoja on tehty Suomessa 466. Siirtojen määrä on pysynyt samalla tasolla jo parikymmentä vuotta. Suurin osa siirroista on potilaalle ensimmäisiä (86 prosenttia), ja näiden siirtojen osuus on hieman kasvanut. Toisen siirrännäisen saaneita on 2 prosenttia ja kolmannen 2 prosenttia. Neljännen siirteen saaneiden osuus siirroista on alle prosentin, ja vain kaksi potilasta on saanut viisi siirrännäistä. Kuviossa 6 esitetään uremian aktiivihoidon aloituksesta ensimmäiseen munuaisensiirtoon saakka kulunut aika ryhmittäin ja tasoitettuina keskiarvoina. Siirrännäisen saamiseen kulunut aika on pidentynyt jatkuvasti. 99- luvulla keskimääräinen hoidon aloituksesta siirtoon kulunut aika oli 4 prosenttia ja -luvulla 93 prosenttia pidempi kuin 98-luvulla. Vuonna 8 ensimmäisen munuaisensiirron saaneista 44 prosenttia oli ollut dialyysihoidossa yli kaksi vuotta. Suomen munuaistautirekisteri - -

16 Kuvio 7. Munuaisensiirron saaneiden ikä- ja sukupuolijakauma ajanjaksoittain Suomen munuaistautirekisteri n= n= n= Osuus prosentteina n=88 Miehet 9 vuotta Naiset 9 vuotta Miehet 44 vuotta Naiset 44 vuotta Miehet 4 64 vuotta Naiset 4 64 vuotta Miehet yli 6 vuotta Naiset yli 6 vuotta Kuviossa 7 esitetään ikäryhmien osuudet munuaisensiirroista sukupuolittain eri ajanjaksoina. Yli 4 vuotiaiden osuus siirron saaneista on selvästi lisääntynyt ajan kuluessa. Kuitenkin alle vuotiaiden osuus siirroista on pysynyt lähes ennallaan. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana keskimääräinen ikä munuaisensiirron hetkellä oli 47,3 vuotta. Miehiä on siirron saaneista 6 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri - 6 -

17 Kuvio 8. Munuaisensiirtoa yli kaksi vuotta odottaneiden dialyysipotilaiden osuus siirtolistalla olevista dialyysipotilaista ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 99 8 Osuus siirtolistalla olevista dialyysipotilaista (%) vuotta 44 vuotta 4 64 vuotta Yli 6 vuotta Ikäryhmät Kuviossa 8 esitetään munuaisensiirtolistalla olevien ja yli kaksi vuotta aktiivihoidossa olleiden dialyysipotilaiden osuus kaikista siirtolistalla olevista dialyysipotilaista ikäryhmittäin. Ikä ei vaikuta merkittävästi pitkään munuaissiirrännäistä odottaneiden osuuteen, vaikkakin nuorimmassa ikäryhmässä osuus on jonkin verran pienempi. Vaikka munuaisensiirron saaneiden keski-ikä on noussut ja siirtoja tehdään yhä enemmän iäkkäille potilaille, yli kaksi vuotta siirtoa odottaneiden alle -vuotiaiden potilaiden osuus ei näytä olevan ainakaan suurenemassa. Vanhimmissa ikäryhmässä tämä osuus on hieman kasvussa. Suomen munuaistautirekisteri - 7 -

18 Kuvio 9. Munuaisensiirtojen määrä vuodessa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Siirrot/vuosi 4 3 Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* Monirakkulatauti Tarkemmin määrittämätön Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Amyloidoosi Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Kuvio. Munuaisensiirtojen määrä dialyysihoidon potilasvuosiin suhteutettuna diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 98 8 Siirrot/ dialyysihoitovuotta Monirakkulatauti Tyypin diabetes Glomerulonefriitti Pyelonefriitti Kaikki diagnoosit Muu määritetty diagnoosi* Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Tyypin 2 diabetes Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Kuvio 9 esittää munuaisensiirtojen määrän diagnoosiryhmittäin tasoitettuina keskiarvoina. Vuoden 8 lopussa tyypin diabetes oli yleisin munuaistautidiagnoosi siirron taustalla (2 prosentilla). Glomerulonefriitti oli lähes yhtä yleinen taustadiagnoosi munuaisensiirron saaneilla. Kuvio esittää munuaisensiirtojen määrän suhteutettuna saman diagnoosiryhmän dialyysihoitojen potilasvuosiin vuosittain tasoitettuina keskiarvoina. Monirakkulatauti johtaa todennäköisimmin munuaisensiirtoon verrattuna ryhmän dialyysihoitovuosiin. Tyypin 2 diabeetikoilla on pienin todennäköisyys saada siirrännäinen. Kaikkiaan siirtojen määrä suhteessa dialyysihoitovuosiin on selvästi pienentynyt. Suomen munuaistautirekisteri - 8 -

19 Kuvio. Munuaissiirrännäisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkitys siirtovuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri n= n= n= n= n= n= Osuus potilaista (%) n=47 Steroidin, atsatiopriinin ja siklosporiinin yhdistelmä Kahden lääkkeen yhdistelmä ryhmästä steroidi, atsatiopriini ja siklosporiini Takrolimuusi eri yhdistelmissä ilman mykofenolaattia Takrolimuusi ja mykofenolaatti eri yhdistelmissä Mykofenolaatti ja siklosporiini ilman takrolimuusia eri yhdistelmissä Muut Kuviossa on esitetty käytössä ollut immunosuppressiolääkitys sen vuoden lopussa, jolloin munuaisensiirto on tehty. Steroidin, atsatiopriinin ja siklosporiinin yhdistelmä oli yleisin hoitomuoto vuoteen saakka. Vuoden 2 jälkeen mykofenolaatti on käytännössä korvannut atsatiopriinin hoidoissa. Viime vuosien aikana yleisin hoito on ollut mykofenolaatti siklosporiiniin liitettynä eri yhdistelmissä ilman takrolimuusia. Yleisin yksittäinen käytetty lääke oli steroidi: sitä käytti 89 prosenttia siirron saaneista. Vaikka steroidien käyttö on edelleen hyvin yleistä sen vuoden lopussa, jona munuaisensiirto on tehty, kaikkien munuaisensiirtopotilaiden steroidilääkitys on selvästi vähentynyt. Vuonna 998 kaikista munuaisensiirtopotilaista 9 prosenttia käytti steroidia ja vuonna 8 steroidia käyttävien osuus oli pienentynyt 7 prosenttiin. Vuonna 8 siirron saaneista steroidia käytti 8 prosenttia, ja myös tämä osuus on pienempi kuin aiemmin. Suomen munuaistautirekisteri - 9 -

20 Kuvio 2. Ensimmäisen munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys elinsiirtokauden mukaan Suomen munuaistautirekisteri 96 8 Munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys,9,8,7,6,,4,3,2, Vuosia ensimmäisestä munuaisensiirrosta 8, 628 potilasta 4, 8 potilasta , 73 potilasta , 646 potilasta , 66 potilasta , 39 potilasta , 748 potilasta Taulukko 8. Ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden suhteellinen siirteen menettämisen riski elinsiirtokauden mukaan Suomen munuaistautirekisteri 96 8 Vuosi Vakioimaton,9,68,4,37,2,7 Ikä- ja sukupuolivakioitu,9,64,39,33,8,4 Kuviossa 2 esitetään munuaissiirrännäisen toimimisen todennäköisyys ensimmäisen munuaissiirrännäisen saamisen jälkeen elinsiirtokauden mukaan vuosina Päätetapahtumana oli potilaan kuolema, dialyysihoitoon siirtyminen tai ilmoitus munuaissiirteen toimimattomuudesta. Seuranta jatkui päätetapahtumaan tai seuranta-ajan päättymiseen saakka. Siirteen toimimisen todennäköisyys on merkittävästi (p <,) kasvanut seurannan aikana. Parin viime vuosikymmenen aikana muutokset siirteen toiminnan todennäköisyydessä eivät kuitenkaan ole olleet enää yhtä suuria kuin aiempina vertailuaikakausina. Taulukossa 8 esitetään ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden potilaiden suhteellinen munuaissiirrännäisen menettämisen riski. Coxin regressioanalyysiä käyttäen riskiä on verrattu kauteen Munuaissiirteen toimimattomuuden todennäköisyys on merkittävästi pienentynyt myöhempinä ajanjaksoina, ja siirteen toiminnan loppumisen todennäköisyys oli viime vuosina 83 prosenttia pienempi kuin vertailukautena ilman vakiointia ja 86 prosenttia pienempi ikä- ja sukupuolivakioituna. Suomen munuaistautirekisteri - -

21 Kuvio 3. Munuaisensiirtopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys ensimmäisen siirrännäisen jälkeen elinsiirtokauden mukaan Suomen munuaistautirekisteri 96 8 Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,7,6,,4,3,2, Vuosia ensimmäisestä munuaisensiirrosta 8, 628 potilasta 4, 8 potilasta , 73 potilasta , 646 potilasta , 66 potilasta , 39 potilasta , 748 potilasta Taulukko 9. Ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden suhteellinen kuolemanriski elinsiirtokauden mukaan Suomen munuaistautirekisteri 96 8 Vuosi Vakioimaton,8,67,43,44,27, Ikä- ja sukupuolivakioitu,73,7,36,3,8,9 Kuviossa 3 esitetään eloonjäämistodennäköisyys ensimmäisen munuaissiirrännäisen saamisen jälkeen elinsiirtokauden mukaan vuosina Seuranta jatkui potilaan kuolemaan tai seuranta-ajan päättymiseen saakka. Eloonjäämistodennäköisyys on merkittävästi (p <,) kasvanut seurannan aikana. Parin viime vuosikymmenen aikana muutokset eloonjäämisessä eivät kuitenkaan ole olleet enää yhtä suuria kuin aiempina vertailuaikakausina. Taulukossa 9 esitetään ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden potilaiden suhteellinen kuolemanriski elinsiirtokausittain. Coxin regressioanalyysiä käyttäen riskiä on verrattu kauteen Kuolemanriski on merkittävästi pienentynyt myöhempinä ajanjaksoina, ja se oli viime vuosina 8 prosenttia pienempi kuin vertailukautena ilman vakiointia ja 9prosenttia pienempi ikä- ja sukupuolivakioituna. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

22 Kuvio 4. Alle 9 päivässä munuaisensiirron jälkeen kuolleiden osuus kaikista siirron saaneista Suomen munuaistautirekisteri 97 8 Alle 9 päivässä kuolleiden osuus (%) Vuosi Kuviossa 4 esitetään tasoitettuina keskiarvoina niiden potilaiden osuus munuaissiirrännäisen saaneista, jotka kuolivat alle 9 vuorokauden kuluessa siirrosta. Ennen 98- lukua yli prosenttia kuoli alle kolmessa kuukaudessa siirrosta. Viime vuosina varhaisia kuolemia siirron jälkeen on ollut vain yksittäisiä. Keskimäärin, prosenttia on kuollut alle 9 vuorokaudessa siirrosta vuodesta lähtien. Suomen munuaistautirekisteri

23 Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden kuolemansyyt diagnoosiryhmittäin eri hoitomuodoissa Suomen munuaistautirekisteri Peritoneaalidialyysipotilaat Osuus potilaista (%) n=32 n=87 n=2 n=299 n=27 n= Hemodialyysipotilaat Osuus potilaista (%) n=229 n=32 n=47 n=89 n= n= Munuaisensiirtopotilaat Osuus potilaista (%) n=3 n=69 n=67 n=27 n=282 n=22 Sydän- ja verenkiertoperäiset syyt Infektio Munuaistauti Syöpä Muut Kuviossa on esitetty kuolemansyyt eri hoitomuodoissa jaettuna diagnoosiryhmiin. Sydän- ja verisuoniperäiset kuolemansyyt ovat yleisin ryhmä kaikissa hoitomuodoissa ollen taustalla noin puolessa kuolemantapauksista. Immunosupressiosta huolimatta infektiot ovat munuaisensiirtopotilailla harvinaisempia kuin dialyysipotilailla. Munuaistautiryhmässä kuolemansyyksi on ilmoitettu perustauti munuaisten vajaatoiminnan taustalla. Munuaisensiirtopotilailla syöpäkuolemien osuus on kasvanut 98-luvun alun prosentista viime vuosien 4 prosenttiin. Dialyysipotilailla vastaavat osuudet ovat selvästi pienemmät, 2 ja 7 prosenttia. Tämä määrän kasvu ja ero dialyysipotilaihin on tilastollisesti merkitsevä myös ikä- ja sukupuolivakioituna. Suomen munuaistautirekisteri

24 Hakemisto Aluejako 8: Amyloidoosi 6:6 Cockroft Gaultin kaava 998: Coxin regressio 998:, 2: 6, :2, 8: 2 D-vitamiinihoito 999:4 Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan 2:4 diagnooseittain 998:2 hoitomuodoittain 998: ikäryhmittäin 998:, 2:4 monimuuttujamalli 2:6 munuaisensiirtopotilaat 8: vaikuttavat muuttujat 998:, 2: 6 Erytropoietiinihoito 999:6 Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain 998:2, 999:2 3, :2 3, :6 7, 2:6 7, 3:6 7, 4:8 9, :9, 6:, 7:3 4, 8:9 diagnooseittain 999:9, :8, :9, 2:9, 3:9, 4:, :2, 6:3, 7:7 8 ennuste 3: hoitomuodoittain 998:, 999:6,, :6 7, :9,, 2:9,, 3:9,, 4:,3, :2,, 6:2,6, 7:6,2 ikäryhmittäin 998:2, 999:3, :3, :7, 2:7, 3:7, 4:9, :, 6:, 7:4 kansainvälinen :, 2:, 3:, 4:2, :3, 6:4, 7:9 sairaanhoitopiireittäin 998:2 3, 999:2,4, :2,4, :6,8, 2:6,8, 3:6,8, 4:8,, :9,, 6:9,, 7:3, sukupuolittain :7, 2:7, 3:7, 4:9, :, 6:, 7:4, 8:9 vakioitu :7, 2:7, 3:7, 4:9, :, 6:, 7:4 Glomerulusfiltraatio 998: Hoitomuodon muutokset 998:, 999:6, :6, :, 2:, 3:, 4:3, :, 6:6, 7:2, 8:2 Hoitotavoitteet sairaanhoitopiireittäin 4:6 2, 27, 6:8 28 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 998:8 uusien potilaiden 998:8, :9,2, :4, 7: vaikutus eloonjäämiseen 2:4 6 vuoden lopussa 999:, :, :7, 2:7, :8 Ilmaantuvuus, aktiivihoidon 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:2 3, 3:2 3, 4:, :, 6:, 7:9 alle -vuotiaiden 998:4, 999:, :, :3, 2:3, 3:3, 4:3, :3, 6:3, 7:7, 8:7 alueittain 998:4, 999:, :, :2 3, 2:2 3, 3:2 3, 4:3,, :3,, 6:3,, 7:7,9, 8:7 diagnooseittain 998:9, :9, :4, 2:4, 3:4, 4:6, :6, 6:6 7, 7:, 8:8 hoitomuodoittain 998:, 999:6, :6, :, 2:, 3:, 4:3, :, 6:6, 7:2 ikäryhmittäin 4:4, :4, 6:4, 7:8 kansainvälinen :, 2:, 3:, 4:7, :8, 6:8, 7:2 sairaanhoitopiireittäin 998:4, 999:, :, :3, 2:3, 3:3, 4:3, :3, 6:3, 7:7, 8:7 sukupuolittain 4:4, :4, 6:4, 7:8 vakioitu :3, 2:2 3, 3:2 3, 4:, :, 6:, 7:9 Immunosuppressio 998:, :2 3, 3:8, 8:9 Kt/V 999:, 2:7 Kuolemansyyt hoitomuodoittain :8, 8:23 Kuolleisuus 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:2, 3:2, 4:4, :6, 6:7, 7:22, 8:4 alueittain :2, 2:2, 3:2, 4:4, :6, 6:7, 7:22 23, 8:3 4 diagnooseittain :7, :8 ennen 9 päivää aktiivihoidon aloituksesta :2 ennen 9 päivää munuaisensiirrosta 8:22 hoitomuodoittain 998:, 999:6, :6,6, :, 2:, 3:, 4:3, :,7 munuaisensiirtopotilaiden :7, :9 sairaanhoitopiireittäin 8:3 4 vakioitu :3, 2:2, 3:2, 4:4, :6 8, 6:7, 7:22, 8:3 4 Laboratorioarvot albumiini 998:, 999: 2, 2:,6,8, 4:6, 6:8 CRP 999:, 2:,22 fosfaatti 999:, 2:,6,8, 4:8, 6: glykoitunut hemoglobiini A c 2;, 4:24, 6:27 HDL-kolesteroli 999:3, 2:,2, 4:22, 6:2 hematokriitti 999:6, 2: hemoglobiini 2:, 4:7, 6:9 ionisoitunut kalsium 998:, 999:, 2:,8, 4:9, 6:2 kalsium fosfaattitulo 6:22 kokonaiskolesteroli 999:3 4, 2:, 4:, 6:23 kreatiniini 998:, 2: 7 LDL-kolesteroli 2:,, 4:2, 6:24 triglyseridit 999:3, 2:,2, 4:23, 6:26 urea 998:, 2: Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti :2, 7:32 amputaatio :, 7:3 angina pectoris :8, 7:24 hyperlipidemia :2, 7:34 munuaistautidiagnooseittain 998:7 muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti :, 7:29 3 sepelvaltimotauti :8, 7:2 Suomen munuaistautirekisteri

25 sydämen vajaatoiminta :9, 7:28 sydäninfarkti :8 9, 7:26 vasemman kammion hypertrofia :9, 7:27 verenpainetauti 998:, 999:7, :4, :2, 2:,9, 4:2, 6:29, 7:33 Munuaisbiopsia 3:, :7 Munuaisensiirto aika dialyysin aloituksesta :7, 8: ikä- ja sukupuolijakauma 8:6 luovuttaja :6 kuolemanriski elinsiirtokausittain 8:2 munuaisensiirron todennäköisyys 999:8 määrä 8: määrä diagnoosiryhmittäin 8:8 osuus, joka on saanut munuaisensiirron :6 siirtolistalle etenemisen todennäköisyys :9 2 yli 2 vuotta odottaneiden osuus 8:7 Munuaissiirrännäisen eloonjääminen aikakausittain 3:6, 8: diagnoosiryhmittäin 3:7 siirteen menettämisen riski 8: Paino 2: Painoindeksi 999:2, 2: Pituus 2: Potilasvuosien määrä alueittain 7:23 diagnooseittain 998:6 7, 999:7 8, :8, :, 2:3, 3:3 4, 4:, :4, 6:, 7:, 8: hoitomuodoittain 998:6, 999:7, :7,, :4, 3:4, 4:, :4, 6:, 7:, 8: ikäryhmittäin 998:6 7, 999:8, :, :4, 7:23 määritys 998:6, 999:7, 3:3, 4:, :4, 6:, 7:, 8: Pulssipaine 2:,9 Satelliittiyksikkö 3:9 Systeeminen lupus erythematosus 6:7 Systeemisairaudet 6:7 Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus 4:6, :7 Tupakoiminen :2, 7:3 Vatsakalvotulehdukset 998:, 3:8 Verenpainelääkitys 999:7, :4, :2, 4:26, 6:29, 7:33 Verenpainetauti, ks. liitännäistaudit Veritiemuodot 3:9 Väestö, Suomen alueittain 998:, 999:, :, : 2, 2: 2, 3: 2, 4: 2, : 2, 6: 2, 7: 6, 8: 6 ikäryhmittäin 998:, 999:2, :2, :2, 2:2, 3:2, 4:2, :2, 6:2, 7:6, 8:6 sairaanhoitopiireittäin 998:, 999:, :, :, 2:, 3:, 4:, :, 6:, 7:, 8: sukupuolittain :2, 2:2, 3:2, 4:2, :2, 6:2, 7:6, 8:6 Wegenerin granulomatoosi 6:7 Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

26 Suomen munuaistautirekisteri Rovaniemi Yliopistosairaala Keskussairaala Muu sairaala Satelliittiasema Pietarsaari Kokkola Kemi Raahe Oulainen Oulu Haapajärvi Pudasjärvi Puolanka Kajaani Viitasaari Iisalmi Nurmes Vaasa Karstula Kuopio Seinäjoki Joensuu Kristiinankaupunki Keu- Virrat ruu Jyväskylä Varkaus Kihniö Mänttä Hämeenkyrö Jämsä Savonlinna Pori Mikkeli Vammala Tampere Valkeakoski Rauma Uusikaupunki Lahti Lappeenranta UrjalaHämeenlinna Imatra Maarianhamina Loimaa Forssa Kotka Turku Hyvinkää Salo Lohja Porvoo Helsinki Tammisaari Suomen munuaistautirekisteri Kumpulantie A, 6. krs FIN- Helsinki Suomi Puh Faksi Sähköposti Finlands njursjukdomsregister Gumtäktsvägen A, 6:e vån. FIN- Helsingfors Finland Tel Fax E-post Helsinki 9 Helsingfors ISSN