Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin

Transkriptio

1 raportti Suomen munuaistautirekisteri Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Tyypin diabetes Amyloidoosi Tyypin 1 diabetes Muu diagnoosi Pyelonefriitti Monirakkulatauti Glomerulonefriitti

2 Suomen munuaistautirekisteri raportti Sisällys Suomen munuaistautirekisteri...ii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin...1 Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1... Aktiivihoidon esiintyvyys alueittain 1... Väestö tuhansina henkilöinä ikäryhmittäin eri alueilla... Aktiivihoidossa olevat potilaat alueittain ikäryhmän mukaan... Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin 1... Uusien potilaiden määrä alueittain 1... Hoitomuodon muutokset vuoden aikana... Potilasvuosien määrä hoitomuodon mukaan Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä vuoden lopussa hoitomuodon mukaan Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan 1... Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä vuoden lopussa diagnoosiryhmän mukaan 1... Uusien potilaiden määrä diagnoosiryhmän mukaan 1... Uusien dialyysipotilaiden ikä 1... Potilasvuosien määrä ikäryhmän mukaan Potilasvuosien määrä ikäryhmän ja hoitomuodon mukaan Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä vuoden lopussa 1... Aktiivihoidossa olevien potilaiden keskimääräinen ikä vuoden lopussa 1... Ikä dialyysihoidon alkaessa Uusien munuaisensiirtopotilaiden immunosuppressiolääkitys Vuoden 1 loppuun mennessä ensimmäisen siirtomunuaisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkitys vuoden lopussa Vuodesta 1 alkaen ensimmäisen siirtomunuaisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkitys vuoden lopussa Peritoneaalidialyysipotilaiden verenpainelääkitys Hemodialyysipotilaiden verenpainelääkitys Munuaisensiirtopotilaiden verenpainelääkitys Aktiivihoitopotilaiden verenpaine hoitomuodoittain...1 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus 1... Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus hoitomuodoittain 1... Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus 1... Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin 1... Peritoneaalidialyysipotilaiden kuolemansyyt Hemodialyysipotilaiden kuolemansyyt Munuaisensiirtopotilaiden kuolemansyyt 1...1

3 Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportissa esitetään joka vuosi tilastot munuaisensiirto- ja dialyysipotilaiden määrän kehityksestä mm. sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin. Vuoden lopussa Suomessa oli 1 munuaisensiirtopotilasta ja 1 1 dialyysipotilasta. Aktiivihoitopotilaiden määrä asukasmäärää kohti oli kasvanut edellisvuodesta kaikissa sairaanhoitopiireissä. Koko maassa potilasmäärä oli kasvanut 7 prosenttia edellisvuotisesta ja prosenttia vuodesta 1. Uusien potilaiden määrä asukasmäärää kohti on myös kasvanut jatkuvasti vuodesta 1, yhteensä prosenttia. Yksittäisiä sairaaloita koskevia tietoja julkaistaan erikseen. Vuoden raportti sisältää erikoisanalyysit aktiivihoitopotilaiden verenpainelääkityksestä ja munuaisensiirtopotilaiden immunosuppressiolääkityksestä. Verenpainelääkityksen käyttö on yleistynyt kaikissa hoitoryhmissä, ja hypertensiivisten potilaiden osuus oli vuonna pienempi kuin viisi vuotta aiemmin. Raportissa on myös analysoitu aktiivihoitopotilaiden kuolleisuutta. Kuolleisuus on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1 lähtien, vaikka potilaskunta on ikääntynyt. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty Munuaisensiirtopotilaat-rekisterin tiedoilla. Helsingissä 1. lokakuuta 1 Patrik Finne Vastuullinen lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtokunnan puheenjohtaja Suomen munuaistautirekisterin johtokunta Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, LT, nefrologian erikoislääkäri TYKS Agneta Ekstrand, dosentti, vs. osastonylilääkäri HUS Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS Patrik Finne, LT Erkki Lampainen, LKT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo-Laitinen, nefrologian erikoislääkäri OYKS Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, LKT, lastennefrologian erikoislääkäri HUS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HUS Svante Stenman, dosentti

4 Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Sairaanhoitopiiri Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,, 1,7,1,7,, 1,,,,,7 1,1,1, 1,7,,,,1, Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen ,, 1,1,,1 Koko maa 1 1 1, Vuoden lopussa Suomessa oli,1 miljoonaa asukasta (Taulukko 1). Vuodesta 1 väestömäärä on kasvanut eniten eteläisellä alueella (7, prosenttia). Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuoden alussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit yhdistyivät ja uusi sairaanhoitopiiri kattaa 7 prosenttia Suomen väestöstä. Kahdeksassa vuodessa väestömäärä on vähentynyt 1 sairaanhoitopiirissä ja kasvanut sairaanhoitopiirissä, eniten Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Niissä sairaanhoitopiireissä, joissa väestömäärä vähentyy, väestö yleensä vanhenee ja sairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaalaaluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri Läntinen alue Lounainen alue Pohjoinen alue Itäinen alue Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. raportti 1

5 Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Sairaanhoitopiiri Potilaita piiriä kohti Potilaita/1 miljoona piirin asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Potilaita/1 miljoona asukasta Itäinen Lounainen Eteläinen Koko maa Läntinen Pohjoinen Aktiivihoidossa (dialyysi tai munuaisensiirto) olevien potilaiden määrä vuoden viimeisenä päivänä asukasmäärää kohti on vuodessa kasvanut kaikissa sairaanhoitopiireissä, eniten Etelä-Karjalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä ( prosenttia) (Taulukko ). Pohjoisella alueella potilasmäärä on kasvanut vuodessa nopeimmin (1 prosenttia) ja eteläisellä alueella hitaimmin (, prosenttia). Myös viiden vuoden kasvu on ollut nopeinta pohjoisella alueella ( prosenttia). na 1 aktiivihoidon esiintyvyys on ollut suurin itäisellä alueella ja pienin pohjoisella alueella (Kuvio ). Suomen munuaistautirekisteri. raportti

6 Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä ikäryhmittäin eri alueilla (%) Suomen munuaistautirekisteri Alue 1 (%) 1 (%) Ikäryhmä, v 7 (%) 7 (%) Koko väestö Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen (1) () (1) () () () () () () () 1 (7) () () (1) () () () (7) (7) () Koko maa, (1) (7) 7 () (7) Koko maa aikaisempina vuosina 1 (1) (1) 1 (7) (7) () () 1 () () 1 1 Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat alueittain ikäryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri Alue Potilaita ikäryhmässä Potilaita/1 miljoona ikäluokan asukasta 1 v 1 v 7 v 7 v 1 v 1 v 7 v 7 v Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa, Koko maa aikaisempina vuosina Taulukko esittää Suomen väestön ikäjakauman alueittain Eläkeikäisiä ( v) on suhteellisesti vähiten eteläisellä (1 prosenttia) ja pohjoisella alueella (1 prosenttia). Muilla alueilla eläkeikäisten osuus väestöstä on prosenttia. Työikäisten (1 v) osuus on suurempi eteläisellä alueella ( prosenttia) kuin muualla ( prosenttia). Koko väestön ikäjakauma ei ole muuttunut kolmen viime vuoden aikana. Eläkeikäisillä aktiivihoidon esiintyvyys oli 1.1. eteläisellä alueella 1, lounaisella alueella 1, läntisellä alueella, itäisellä alueella, pohjoisella alueella ja koko maassa 1 potilasta/1 milj. ikäluokan asukasta (Taulukko ). Työikäisillä aktiivihoidon esiintyvyys oli samansuuruinen kaikilla alueilla. Kahdessa vuodessa eläkeikäisten aktiivihoidon esiintyvyys oli kasvanut prosenttia ja työikäisten 7 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. raportti

7 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 1.1. Suomen munuaistautirekisteri Lappi potilasta/1 milj. as. Koko maa potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < potilasta/1 milj. as. Ryhmä potilasta/1 milj. as. Ryhmä > potilasta/1 milj. as. Länsi-Pohja Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 1 Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli 1.1. seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle, kahdeksassa ja kuudessa yli potilasta/1 milj. asukasta. Alueiden rajat on piirretty paksulla vihreällä viivalla. Alueet vastaavat yliopistosairaalaalueita. Keski- Pohjanmaa Vaasa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi 77 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Satakunta Varsinais- Suomi 1 Pirkanmaa Kanta-Häme Päijät- Häme Helsinki-Uusimaa 7 Etelä-Savo Itä-Savo 7 Etelä-Karjala Kymenlaakso Suomen munuaistautirekisteri. raportti

8 Taulukko. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 1 Sairaanhoitopiiri Potilaita piiriä kohti Uusia potilaita/1 miljoona piirin asukasta 1 1 keskimäärin 1 1 keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lapset < 1 v Kuvio. Uusien potilaiden määrä alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Potilaita/1 miljoona asukasta Pohjoinen Itäinen Lounainen Koko maa Läntinen Eteläinen Aktiivihoidon ilmaantuvuus esitetään taulukossa. na 1 aktiivihoidon keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin Itä-Savossa (1/1 milj. asukasta) ja pienin Etelä- Savossa (7/1 milj. asukasta). Viiden viime vuoden aikana ilmaantuvuus on kasvanut kaikilla alueilla, etelässä vähiten ( prosenttia) ja pohjoisessa eniten ( prosenttia). Kuvio näyttää tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon ilmaantuvuuden kehityksen eri alueilla. Pohjoisella alueella ilmaantuvuus oli vuoteen asti koko maan pienin, mutta vuonna se oli suurin Suomen munuaistautirekisteri. raportti

9 Kuvio. Hoitomuodon muutokset vuoden aikana Kaikki uudet potilaat Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat Uudestaan hoitoon Ulkomailta 1 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 1 7 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 7 Potilaita vuoden lopussa 7 1 Toimiva siirtomunuainen Vuoden alussa 1 71 Vuoden lopussa 1 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa Potilaita vuoden lopussa 1 7 Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 1 Palautunut toiminta 1 potilaat Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet Vuoden aikana aktiivihoitoon tuli uutta potilasta ja yksi potilas palasi hoitoon (Kuvio ). Vuoden alussa aktiivihoidossa oli potilasta ja vuoden lopussa 1 potilasta. Vuoden aikana kuoli potilasta ja potilaan dialyysihoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 7:llä oli toimiva siirtomunuainen, oli ollut peritoneaalidialyysissä ja hemodialyysissä. Uuden siirtomunuaisen sai 1 potilasta, yksi heistä ulkomailla. Yksi munuaisensiirtopotilas muutti Suomeen ja yhden dialyysipotilaan vanha siirre alkoi toimia uudestaan. Suomen munuaistautirekisteri. raportti

10 Taulukko. Potilasvuosien määrä hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Potilasvuosia (%) Hoitomuoto 1 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto 1 1 (1,) (,) (1,) (,) (,) (1,) 7 1 (1,1) (,) (1,7) 7 1 (1,) (,) (,7) (,) (,) (,) Kaikki 7 Lisäys edellisestä vuodesta (%),, 7,,7 Kuvio. Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä vuoden lopussa hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Potilaita vuoden lopussa (n) Munuaisensiirto 1 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Vuodesta 1 potilasvuosien määrä on kasvanut 7 prosenttia vuodessa, yhteensä prosenttia (Taulukko ). Hemodialyysipotilaiden potilasvuosien määrä on kasvanut nopeimmin, prosenttia vuodesta 1. Hemodialyysipotilaiden osuus potilasvuosista on kasvanut, prosenttiyksikköä ja peritoneaalidialyysipotilaiden osuus on pienentynyt, prosenttiyksikköä. Munuaisensiirtopotilaiden osuus potilasvuosista on pysynyt lähes muuttumattomana (, 1, prosenttia). Munuaisensiirtopotilaiden määrä on kasvanut prosenttia, ja hemodialyysipotilaiden määrä prosenttia kymmenessä vuodessa (Kuvio ). Peritoneaalidialyysipotilaiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 7

11 Taulukko 7. Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Potilasvuosia (%) Diagnoosiryhmä 1 Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Verenpaine, nefroskleroosi Muut systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut munuaissairaudet Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (,) (1,) (,) (1,) (,) (,) (,7) (,) (,) (,) (,) (1,) (,1) (,) (,) (,) (,) (1,) (,) (1,1) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (1,) (,1) (,) (,) (,) (7,) (1,) (1,) (,7) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,1) (1,) (,) (,7) (,) (,) (,) (1,) (1,) (,) (,7) (,) (,1) (,) (,1) (,) (,) (1,) (1,) (1,) (,7) (,) (,) (,) (1,) (,) (,7) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (1,) (1,) (1,) (,) (,) Kaikki 7 Kuvio 7. Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä vuoden lopussa diagnoosiryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Potilaita vuoden lopussa (n) 7 Glomerulonefriitti Tyypin 1 ja diabetes yhteensä Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt, prosenttiyksikköä vuodesta 1, mutta glomerulonefriitti on yhä selvästi yleisin diagnoosi (, prosenttia potilasvuosista) (Taulukko 7). Toiseksi tavallisin diagnoosi on tyypin 1 diabetes (, prosenttia). Tyypin diabetes on viidenneksi tavallisin diagnoosi ja potilasvuosien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Kuuden tavallisimman munuaissairauden osalle kertyy 7 prosenttia potilasvuosista. Kuvio 7 esittää diagnoosiryhmittäin aktiivihoitopotilaiden määrän vuoden lopussa. Glomerulonefriitti on ollut tavallisin diagnoosi vuodesta 1 ja tyypin 1 diabetes on ollut toiseksi tavallisin diagnoosi vuodesta 1. Ryhmään Muu määritetty diagnoosi kuuluvat m.m. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti (ks. myös Taulukko 7). Suomen munuaistautirekisteri. raportti

12 Kuvio. Uusien potilaiden määrä diagnoosiryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Uusia potilaita 1 1 Tyypin 1 ja diabetes yhteensä 1 Muu määritetty diagnoosi Tyypin diabetes Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Pyelonefriitti Kuvio. Uusien dialyysipotilaiden ikä Suomen munuaistautirekisteri 1 Ikä, v (tasoitettu keskiarvo) 7 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Kuvio esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän diagnooseittain tasoitettuina keskiarvoina. Diabetes on vuodesta ollut yleisin krooniseen uremiaan johtava sairaus, ja vuodesta 1 uusien diabetespotilaiden vuotuinen määrä on kasvanut prosenttia. Myös uusien glomerulonefriitti- ( prosenttia), monirakkulatauti- ( prosenttia) ja amyloidoosipotilaiden ( prosenttia) vuotuinen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa. Uusien pyelonefriittipotilaiden määrä ei ole muuttunut yli vuoteen. Uusien hemodialyysipotilaiden keskimääräinen ikä on noussut nopeammin kuin uusien peritoneaalidialyysipotilaiden ikä (Kuvio ). Vuonna uusien hemodialyysipotilaiden keskimääräinen ikä oli vuotta ja peritoneaalidialyysipotilaiden vuotta. Suomen munuaistautirekisteri. raportti

13 Taulukko. Potilasvuosien määrä ikäryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Ikäryhmä, v Potilasvuosia (%) (,7) (7,7) (,) (,) 1 (,) (7,) (,) (,) (,) (7,) (,) (,) (,) (7,1) (,) (,) 77 (,) (7,) (1,7) (7,) Kaikki 7 Taulukko. Potilasvuosien määrä ikäryhmän ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Ikäryhmä, v Potilasvuosia (%) Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto (,7) (,) (,) (,) 1 7 (,) (,1) (,) (,) 1 (,) (,) (,) (1,) 1 1 (,) (1,7) (,) (,) (,7) (,) (,) (,7) 71 1 (,) (1,) (1.) (1,) Kaikki Työikäisten aktiivihoitopotilaiden osuus potilasvuosista on viiden viime vuoden aikana pienentynyt, prosenttiyksikköä (Taulukko ). Eläkeikäisten potilaiden potilasvuosien osuus on vastaavasti kasvanut,1 prosenttiyksikköä ja vuonna se oli 7 prosenttia. Vuodesta 1 työikäisten potilaiden potilasvuosien osuus on vähentynyt ja eläkeikäisten potilasvuosien osuus kasvanut kaikissa hoitomuodoissa (Taulukko ). Vuonna eläkeikäisten osuus peritoneaalidialyysi-, hemodialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden potilasvuosista oli, ja 1 prosenttia. 1 Suomen munuaistautirekisteri. raportti

14 Kuvio 1. Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä vuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri 1 Potilaita vuoden lopussa (n) Kuvio. Aktiivihoidossa olevien potilaiden keskimääräinen ikä vuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri 1 Ikä, v (tasoitettu keskiarvo) 7 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä on vuodesta 1 lähtien jatkuvasti kasvanut (Kuvio 1). na 1 potilaiden määrä kasvoi keskimäärin,7 prosenttia vuodessa. Kahdessakymmenessä vuodessa hemodialyysi-, peritoneaalidialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden keskimääräinen ikä on kasvanut 1, 1 ja 7 vuotta (Kuvio, tasoitetut keskiarvot; vastaavat potilasmäärät on näytetty kuviossa ). Suomen munuaistautirekisteri. raportti

15 Kuvio 1. Ikä dialyysihoidon alkaessa Suomen munuaistautirekisteri 1 Keskimääräinen ikä dialyysihoidon alkaessa (v) 7 c) Potilaat, jotka eivät ole saaneet munuaisensiirtoa alle kolmessa vuodessa dialyysin alusta a) Kaikki potilaat b) Potilaat, jotka ovat saaneet munuaisensiirron alle kolmessa vuodessa dialyysin alusta Kuviossa 1 on esitetty ikä dialyysihoidon alkaessa a) kaikilla potilailla, b) munuaissiirrännäisen saaneilla potilailla ja c) potilailla, jotka eivät ole saaneet munuaisensiirtoa. Ne potilaat, jotka eivät saaneet siirtomunuaista, olivat keskimäärin yli 1 vuotta iäkkäämpiä dialyysin alussa kuin muut potilaat. Analyysistä oli poistettu alle 1-vuotiaat. Kuvio 1. Uusien munuaisensiirtopotilaiden immunosuppressiolääkitys Suomen munuaistautirekisteri 1 St + Aza + CyA St + Aza, St + CyA tai Aza + CyA Myc eri yhdistelmissä Muu 1 7 % 7 % 1 % n = 7 % % n = 1 % % 1 % n = 1 % 7 % n = 77 % % 7 % % n = 1 Aza = atsatiopriini CyA = siklosporiini Myc = mykofenolaatti St = steroidi Tak = takrolimuusi Tak eri yhdistelmissä ilman Myc (1 %) Myc + Tak eri yhdistelmissä Uusien munuaisensiirtopotilaiden tavallisin immunosuppressiolääkitys oli vuosina 1 steroidin, atsatiopriinin ja siklosporiinin yhdistelmä (Kuvio 1). Vuonna annettiin :lle uudelle munuaisensiirtopotilaalle koejärjestelyn yhteydessä takrolimuusia, johon usein yhdistettiin mykofenolaatti. Tämä selittää mykofenolaatin suuren osuuden vuonna ; Suomen munuaistautirekisteri alkoi rekisteröidä takrolimuusin käytön vasta vuonna. 1 Suomen munuaistautirekisteri. raportti

16 Kuvio 1. Vuoden 1 loppuun mennessä ensimmäisen siirtomunuaisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkitys vuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri 1 Myc eri yhdistelmissä Aza + CyA St + Aza + CyA St + Aza St + CyA Muu 1 % 1 % % n = % 1 % % n = 1 % % % n = 1 1 % 1 % % n = 1 % 1 % 1 % n = 1 Aza = atsatiopriini CyA = siklosporiini Myc = mykofenolaatti St = steroidi Tak = takrolimuusi Tak eri yhdistelmissä ilman Myc (, %) Myc+Tak eri yhdistelmissä (1 %) Kuvio 1. Vuodesta 1 alkaen ensimmäisen siirtomunuaisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkitys vuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri 1 Aza + CyA St + CyA Myc eri St + Aza + CyA St + Aza yhdistelmissä 1 % 7 % 7 % n = 7 % % % n = 7 % % 1 % n = % % % n = 7 % 1 % 1 % n = 77 Tak eri yhdistelmissä ilman Myc Muu Myc + Tak eri yhdistelmissä Munuaisensiirtopotilaiden immunosuppressiolääkityksen jakauma vuosina 1 on esitetty kuviossa 1 1. Kuvio 1 esittää vuoden 1 loppuun mennessä ensimmäisen munuaissiirrännäisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkityksen. Kuvio 1 esittää vuodesta 1 lähtien ensimmäisen munuaissiirrännäisen saaneiden potilaiden immunosuppressiolääkityksen. Ennen vuotta 1 ensimmäisen siirrännäisen saaneilla kahden lääkkeen yhdistelmät olivat huomattavasti tavallisempia ja kolmen lääkkeen yhdistelmä (steroidi, atsatiopriini ja siklosporiini) harvinaisempi kuin muilla munuaisensiirtopotilailla. Vuodesta 1 alkaen ensimmäisen siirtomunuaisen saaneet potilaat käyttivät useammin mykofenolaattia ja takrolimuusia. Vuoden lopussa 1 prosenttia kaikista munuaisensiirtopotilaista käytti mykofenolaattia. Heistä 7 prosenttia käytti sitä yhdistettynä steroidiin, prosenttia yhdistettynä atsatiopriiniin, 7 prosenttia yhdistettynä siklosporiiniin ja 1 prosenttia yhdistettynä takrolimuusiin. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 1

17 Kuvio. Peritoneaalidialyysipotilaiden verenpainelääkitys Suomen munuaistautirekisteri 1 lääkitystä käyttäneiden dialyysipotilaiden suuri osuus voi myös viitata hypervolemiaan. Vuonna tieto verenpainelääkityksen käytöstä saatiin 7 prosentista aktiivihoitopotilaista. Verenpainelääkitys on 1 71 % % n = 7 7 % % n = 7 % % n = 7 77 % % n = 7 % % n = Osuus potilaista 1 Kuvio. Hemodialyysipotilaiden verenpainelääkitys Suomen munuaistautirekisteri 1 Ei verenpainelääkitystä Verenpainelääkitys on 7 % % n = 7 % % n = 7 % 1 % n = 7 71 % % n = 7 % % n = 1 Osuus potilaista 1 Kuvio 1. Munuaisensiirtopotilaiden verenpainelääkitys Suomen munuaistautirekisteri 1 Ei verenpainelääkitystä Verenpainelääkitys on 7 % Ei verenpainelääkitystä 1 % n = 1 7 % % n = 1 % 1 % n = 1 % % n = 1 71 % 1 % n = 1 Osuus potilaista Aktiivihoitopotilaiden verenpainelääkitys on yleistynyt kaikissa hoitoryhmissä vuodesta 1 (Kuviot 1). Tämä johtunee verenpainetaudin tiukentuneista hoitotavoitteista (Kuvio 1). Verenpainelääkitystä käyttävien osuus oli suurin munuaisensiirtopotilailla ja pienin hemodialyysipotilailla. Verenpaine- 1 Suomen munuaistautirekisteri. raportti

18 Verenpaine (mmhg) Kuvio 1. Aktiivihoitopotilaiden verenpaine hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri N (1) = N () = Osuus* (1) = Osuus* () = 77 % 7 % % 7 % % 7 % % % % 7 % 7 % 1 % Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Verenpainelääkitys Ei verenpainelääkitystä *Osuus potilaista, joiden diastolinen verenpaine ylittää mmhg tai systolinen verenpaine ylittää 1 mmhg Vuonna verenpainelääkkeitä käyttävillä peritoneaalidialyysi-, hemodialyysi- ja munuaisensiirtopotilailla oli korkeampi verenpaine kuin muilla potilailla (p <,1, Mann Whitneyn U-testi) (Kuvio 1). Verenpainelääkkeitä käyttävistä aktiivihoitopotilaista niiden osuus, joiden verenpainetaso ylittää 1/ mmhg, on viidessä vuodessa pienentynyt 1 prosentista 7 prosenttiin, ja muista aktiivihoitopotilaista prosentista prosenttiin. Verenpainelääkitystä käyttävien joukossa tämä muutos havaittiin ainoastaan munuaisensiirtopotilailla; muilla potilailla muutos tapahtui kaikissa hoitoryhmissä. Suomen munuaistautirekisteri. raportti 1

19 Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus Suomen munuaistautirekisteri 1 Kuolemantapauksia/1 potilasvuotta Kuvio 1. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Kuolemantapauksia/1 potilasvuotta Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto PD HD Tx kuolemantapauksia; potilasvuosia ; 7 ; ; 1; 17 ; ; ; 1 ; ; ; 1 1; 1 ; 1 ; 1 ; 7 7; 1 77 Kuvioissa kuolleisuus on ilmaistu kuolemantapauksina tuhatta potilasvuotta kohti tasoitettuina keskiarvoina. Kaikkien potilaiden kuolleisuus on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1 (Kuvio ). -luvulla kuolleisuus oli keskimäärin kuolemantapausta/1 potilasvuotta. Peritoneaalidialyysipotilaiden kuolleisuus pieneni nopeasti 1-luvun alkupuolella; -luvulla se oli keskimäärin kuolemantapausta/1 potilasvuotta (Kuvio 1), sillä ilmeisesti peritoneaalidialyysiin valikoitui huonokuntoisia potilaita, jotka ehkä olisivat selviytyneet paremmin hemodialyysissä. CAPD-hoidon myötä kuolleisuus laski. Hemodialyysipotilaiden kuolleisuus ei ole merkittävästi muuttunut viime vuoden aikana; -luvulla se oli keskimäärin kuolemantapausta/ potilasvuotta. Suomen munuaistautirekisteri. raportti

20 Kuvio. Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus Suomen munuaistautirekisteri 1 Kuolemantapauksia/1 potilasvuotta Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 1 Kuolemantapauksia/1 potilasvuotta 7 Tyypin diabetes Amyloidoosi Tyypin 1 diabetes Muu diagnoosi Pyelonefriitti Monirakkulatauti Glomerulonefriitti Munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus väheni 1-luvulla ja on sen jälkeen pysynyt muuttumattomana, alle kuolemantapausta/1 potilasvuotta (Kuvio ). Kuvio esittää aktiivihoitopotilaiden kuolleisuuden diagnoosiryhmittäin. Tyypin diabetesta ja amyloidoosia sairastavien kuolleisuus on suurempi kuin muissa munuaissairauksissa. Suomen munuaistautirekisteri. raportti

21 Kuvio. Peritoneaalidialyysipotilaiden kuolemansyyt. Suomen munuaistautirekisteri 1 Sydän- ja verenkiertoperäiset syyt Infektio Kuvio. Munuaisensiirtopotilaiden kuolemansyyt. Suomen munuaistautirekisteri 1 Sydän- ja verenkiertoperäiset syyt Infektio Munuaistauti Muu Munuaistauti Muu 1 % % 1 % n = 7 7 % % % 1 % n = 7 % % % n = 7 % 7 % % n = % % 1 % % n = Osuus potilaista (%) Kuvio. Hemodialyysipotilaiden kuolemansyyt. Suomen munuaistautirekisteri 1 Munuaistauti Sydän- ja verenkiertoperäiset syyt Infektio Muu 1 % 7 % % n = % 1 % % n = 1 7 % % 7 % % n = % % % % n = 1 % % % 7 % n = Osuus potilaista (%) 1 % 1 % % n = % 1 % 7 % n = 1 % 1 % % n = 1 % 1 % % n = % % % n = 7 Osuus potilaista (%) Kuviot esittävät peritoneaalidialyysi-, hemodialyysija munuaisensiirtopotilaiden kuolemansyyt. Sydän- ja verenkiertoperäiset sekä muut kuolemansyyt aiheuttivat vuosina 1 suuremman osan munuaisensiirtopotilaiden kuin dialyysipotilaiden kuolemista. Immunosuppressiolääkityksestä huolimatta infektio oli munuaisensiirtopotilailla huomattavasti harvinaisempi kuolemansyy kuin dialyysipotilailla. Munuaisensiirtopotilailla muut kuolemansyyt yleistyivät prosenttiyksikköä vuodesta 1. Syövän osuus munuaisensiirtopotilaiden kuolemansyistä, 1 prosenttia, on vuosina 1 pysynyt samansuuruisena, dialyysipotilailla vastaava prosenttiosuus oli vain prosenttia. 1 Suomen munuaistautirekisteri. raportti

22 Suomen munuaistautirekisteri raportti Rovaniemi Yliopistosairaala Keskussairaala Muu sairaala Satelliittiasema Kemi Pudasjärvi Oulu Oulaskangas Kokkola Pietarsaari Vaasa Seinäjoki Karstula Kajaani Iisalmi Kuopio Joensuu Maarianhamina Virrat Kihniö Mänttä Hämeenkyrö Pori Vammala Tampere Valkeakoski Urjala Hämeenlinna Lahti Loimaa Turku Hyvinkää Jyväskylä Varkaus Savonlinna Mikkeli Imatra Lappeenranta Kotka Tammisaari Porvoo Helsinki Suomen munuaistautirekisteri Pohjoinen Hesperiankatu A FIN- Helsinki Suomi Puh +--7 Faksi +--7 Sähköposti Salme.Salkola@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi Finlands njursjukdomsregister Norra Hesperiagatan A FIN- Helsingfors Finland Tel +--7 Fax +--7 E-post Salme.Salkola@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi Oy Nord Print Ab Helsinki 1 Helsingfors ISSN 1