Transkriptio

1 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > <

2 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin... 5 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivää hoidon aloituksesta Aktiivihoidon ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta ikäryhmittäin Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon ilmaantuvuus glomerulusfiltraation nopeuden (GFR) mukaan Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu...3 Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu vallitsevuus alueittain Aktiivihoidon vallitsevuus sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoidon vallitsevuus vuoden lopussa hoitomuodoittain Aktiivihoidon vallitsevuus vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon vallitsevuus Kansainvälinen vertailu Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Hoitomuodon muutokset vuoden 29 aikana...2 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Aktiivihoidon vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde alueittain Aktiivihoidon vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys alueittain Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Aktiivihoitopotilaiden suhteellinen kuolemanvaara alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu eloonjäämistodennäköisyys Aktiivihoitopotilaiden suhteellinen kuolemanvaara alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Aktiivihoitopotilaiden vakioitu eloonjäämistodennäköisyys (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde vuonna 28. Kansainvälinen vertailu...27 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

3 Suomen munuaistautirekisteri 29 Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot dialyysija munuaisensiirtopotilaista vuodesta 94 lähtien. Rekisterin kattavuuden on arvioitu olevan prosenttia. Miltei kaikki potilaat antavat suostumuksen tietojensa luovuttamiseen rekisteriin ja sairaalat raportoivat tiedot tunnollisesti. Laaja kattavuus on oleellista oikean käsityksen saamiseksi dialyysipotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden tilanteesta Suomessa. Kattavuuden ollessa huono valintaharha on aina mahdollinen, ja tilastojen tulkinta on tällöin vaikeaa. Tämän takia on tärkeää, että kattavuus pysyy jatkossakin hyvänä. esittää tuoreimmat tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysihoito ja munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta ja vallitsevuudesta Suomen väestössä. Vuonna 29 ilmaantuvuus oli kymmeneksen pienempi kuin vuosina keskimäärin. Tämä voi johtua normaalivaihtelusta, mutta on myös mahdollista, että ilmaantuvuus todellakin on pienenemässä. Arvioitu munuaiskerästen suodatusnopeus ennen uremian aktiivihoidon alkua on nykyään pienempi kuin muutama vuosi sitten (kannen kuvio). Tämä on osoitus siitä, että potilaat otetaan uremian aktiivihoitoon myöhemmässä vaiheessa, ja se voi selittää pienentyneen ilmaantuvuuden. Kenties parantunut hoito ja seuranta predialyysivaiheessa on mahdollistanut aktiivihoidon myöhemmän aloittamisen. Toisaalta tuoreen tutkimuksen mukaan myöhempi hoidon aloitus ei huononna potilaiden ennustetta (Cooper ym., N Engl J Med 2;33:9 9). Tässä raportissa on erityisanalyysi potilaiden eloonjäämisestä alueittain. Raporteissamme on jo monta vuotta säännöllisesti esitetty potilaiden kuolleisuus (kuolemantapausten määrä tuhatta potilasvuotta kohti) alueittain. Toinen tarkastelutapa on eloonjäämisanalyysi, joka antaa arvion potilaiden eloonjäämisen todennäköisyydestä hoidon aloituksen jälkeisinä vuosina. Vakioimattoman analyysin mukaan potilaiden eloonjäämistodennäköisyys oli suurin eteläisellä ja läntisellä alueella. Erot alueiden kesken pienenivät, kun luvut vakioitiin iän, sukupuolen ja liitännäistautien suhteen, mutta nämä eivät selittäneet kaikkia alueiden välisiä eroja. Uremian aktiivihoidon vaikuttavuudessa voi olla pieniä eroja alueiden kesken, mutta on myös mahdollista, että potilasryhmien ominaisuuksissa on sellaisia alueellisia eroja, joita ei analyysissä ole pystytty ottamaan huomioon. Eurooppalainen ERA-EDTA-rekisteri ja amerikkalainen USRDS-rekisteri julkaisevat vuosittain tiedot uremian aktiivihoidon ilmaantuvuudesta ja vallitsevuudesta useista maista. Tietoja aktiivihoitopotilaiden eloonjäämisestä tai kuolleisuudesta ei ole julkaistu maittain. Käsityksen uremian aktiivihoitopotilaiden eloonjäämisen keskimääräisestä pituudesta voi kuitenkin saada laskemalla uremian aktiivihoidon vallitsevuus-ilmaantuvuussuhteen. Tällainen analyysi on esitetty sivulla 27 ja tämän mukaan suomalaisten aktiivihoitopotilaiden eloonjääminen on maailman huippuluokkaa. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta on valtion rahoittama Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen kautta. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja Suomen munuaistautirekisteri - 3 -

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Carola Grönhagen-Riska, professori, johtava ylilääkäri HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, dosentti, osastonylilääkäri OYS Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Petri Koskinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Kaj Metsärinne, dosentti, ylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja maksaliiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, erikoislääkäri HYKS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Patrik Finne, dosentti, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Suomen munuaistautirekisteri - 4 -

5 Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Vuosi Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa , 3,8 3,5 5,2 8,7,7 3, 2,4 5,8 8,5 4, 2,8 2,9,7 2,4,5,9 8,9 5, 5,4 7,9 Alue ,,5 4,3 2,, Koko maa ,5 Vuoden 29 lopussa Suomessa oli 5,35 miljoonaa asukasta (Taulukko, Lähde: Tilastokeskus). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut 3,5 prosenttia koko maassa ja kasvu on ollut nopeinta eteläisellä alueella. Itäisellä alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 999 väestömäärä on kasvanut 9 sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 2 sairaanhoitopiirissä. Erityisen paljon väestömäärä on vähentynyt Kainuun ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Väestömäärä on kasvanut eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 29 alue alue alue alue alue Suomen munuaistautirekisteri - 5 -

6 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Alue v (%) 2 4 v (%) 5 > 75 v (%) Koko 74 v (%) väestö 9 v (%) 2 4 v (%) 5 > 75 v (%) Koko 74 v (%) väestö (25) (23) (24) (5) (2) (3) 52 () 7 (8) 22 (7) 27 (3) 5 (7) 92 (5) () () () (24) (22) (23) (4) () (3) 7 (8) 8 (9) 48 (8) 4 (5) 78 (8) 9 (7) 884 () 938 () 822 () 85 (25) 8 (22) 7 (23) 24 (2) 2 (58) 42 () 28 (8) 3 () 5 (9) (5) 3 () 52 (7) () () () (23) (2) (22) 25 () 23 (58) 428 (59) 33 (9) 37 () 7 () 23 (7) 42 () 5 (9) 35 () 39 () 72 () 47 (2) 4 (23) 288 (24) 355 (2) 345 (57) 7 (59) 47 7 (8) () (9) (5) () (7) () () () 44 (24) 37 (22) 28 (23) () (57) (59) 54 (9) 38 () () 2 () 7 () 27 () (9) 8 (9) 232 () 8 (25) 3 (24) 2 (24) 2 () 247 (5) 57 (59) 3 (9) 4 () 83 () 9 (4) 4 (9) (7) 423 () 438 () 8 () (23) (2) (22) 254 () 24 (5) 495 (59) 4 () 45 () 85 () 28 (7) 5 (2) 79 (9) 4 () 427 () 843 () 4 (28) 99 (27) 23 (28) 22 () 24 (5) 424 (58) 27 (7) 32 (9) (8) 3 (4) 27 (7) 4 () 34 () 32 () 72 () (2) (25) (25) 22 () 2 (5) 427 (58) 3 (8) 34 (9) 4 (9) 2 () 35 () 5 (8) 38 () 35 () 733 () Koko maa (2) (24) (25) (3) (59) () 9 (8) 245 (9) 43 (8) 2 (4) 229 (9) 33 () () () () (24) (22) (23) (2) (58) () 224 (9) 52 () 225 () 2 () 27 () 272 () 483 (9) 427 (8) 535 () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden 999 ja vuoden 29 lopussa. Yli 5- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kymmenessä vuodessa kasvanut 5 prosentista 7 prosenttiin. Vuoden 29 lopussa 4 prosenttia Suomen miehistä ja 2 prosenttia naisista oli yli 5-vuotiaita. Eteläisellä alueella eläkeikäisten osuus on koko maan pienin, 4 prosenttia, ja työikäisten (2 4 v) osuus on suurin, 3 prosenttia. Pohjoisella alueella alle 2-vuotiaiden osuus on maan suurin, 25 prosenttia. Suomen väestö on vanhentunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alle 2-vuotiaiden asukkaiden määrä on vähentynyt 4 prosenttia vuotiaiden määrä on kasvanut prosenttia ja yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut 29 prosenttia. yli 5-vuotiaiden määrä on kasvanut 9 prosenttia eli henkilöllä. Suomen munuaistautirekisteri - -

7 Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Koko maa Lapset < 5 v Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Vuonna 29 ilmaantuvuus oli vähäisempi kuin useina aiempina vuosina. Verrattuna vuosien keskimääräiseen aktiivihoidon ilmaantuvuuteen vuoden 29 ilmaantuvuus oli pienentynyt yli 3 prosenttia Kainuun, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Länsi-Pohjan, Varsinais- Suomen ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä ilmaantuvuus oli huomattavasti pienempi kuin edellisinä vuosina. Koko maassa ilmaantuvuus oli 9 prosenttia pienempi kuin vuonna 999 ja 5 prosenttia pienempi kuin vuonna 24. Vuosina keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin lounaisella alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli 4 4 uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Suomen munuaistautirekisteri - 7 -

8 Taulukko 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Vuosi Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 v 2 44 v 45 4 v 5 74 v > 75 v Kaikki 9 v 2 44 v 45 4 v 5 74 v > 75 v Kaikki Taulukko 4 esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina Vuonna 29 ilmaantuvuus oli selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina. Ilmaantuvuus oli viime vuosina pienentynyt eniten yli 75-vuotiaiden ryhmässä, mutta se oli silti hieman suurempi kuin vuonna 999. Alle 5-vuotiaiden ikäryhmissä ilmaantuvuus oli 7 4 prosenttia pienempi vuonna 29 kuin vuonna 999. Naisilla aktiivihoidon ilmaantuvuus oli vuonna 29 puolet pienempi kuin miehillä. Ilmaantuvuus oli viime vuosina pienentynyt melko samalla tavalla miehillä ja naisilla. Suomen munuaistautirekisteri - 8 -

9 Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Koko maa Koko maa Vuosi Vuosi Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa vakioitu ilmaantuvuus pysyi lähes muuttumattomana vuosina , jonka jälkeen se on pienentynyt. Vakioiduissa ilmaantuvuusluvuissa on hyvin pienet erot alueiden kesken. Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuvion 3 luvuista on lisäksi poistettu potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 9 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri - 9 -

10 Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 > 75 v v v v Vuosi 29 9 v Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta tasoitettuina keskiarvoina ikäryhmittäin vuotiailla ilmaantuvuus kasvoi voimakkaasti 98- ja 99-luvuilla, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvu on kääntynyt pieneen laskuun. Yli 75-vuotiailla ilmaantuvuuden kasvu pysähtyi muutaman vuoden myöhemmin. Alle 45-vuotiailla ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana kolme vuosikymmentä, mutta viime vuosina havaitaan ilmaantuvuuden vähentyneen. Suomen munuaistautirekisteri - -

11 Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 2 Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Tyypin 2 diabetes 5 Glomerulonefriitti Tarkemmin määrittämätön Muu määritetty diagnoosi* Tyypin diabetes Monirakkulatauti 5 Nefroskleroosi Amyloidoosi Pyelonefriitti Vuosi *Mm. muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet, tubulointerstitiaalinen nefriitti ja syöpä Kuvio 5 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin ja 2 diabetes sekä glomerulonefriitti ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Uusien tyypin 2 diabeetikoiden määrä kasvoi voimakkaasti 99-luvulla, mutta 2-luvulla kasvu on pysähtynyt. Dialyysihoitoon tulevien amyloidoosipotilaiden määrä on vähentynyt selvästi vuodesta 2 lähtien. Aikaisemmissa raporteissa nefroskleroosi on kuulunut ryhmään muut määritetyt diagnoosit. Tässä raportissa nefroskleroosi on esitetty omana ryhmänä, johon kuuluvat ICD--diagnoosit I2 ja I3 (verenpainetaudin aiheuttama munuaissairaus), I7. (munuaisvaltimon ateroskleroosi) ja N28. (munuaisiskemia tai -infarkti). Diagnoosit I5 (munuaisverisuoniperäinen verenpainetauti) ja N2 (määrittämätön kutistusmunuainen) kuuluvat edelleen ryhmään muut määritetyt diagnoosit. Suomen munuaistautirekisteri - -

12 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus glomerulusfiltraation nopeuden (GFR) mukaan Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2,,,9 5 8, 9,9 4 3, 7,9 2 <, Vuosi Kuvio esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden yli 2-vuotiailla tasoitettuina keskiarvoina glomerulusfiltraation nopeuden mukaan (GFR). GFR perustuu kreatiniiniarvoon, joka on mitattu 2 viikkoa ennen aktiivihoidon aloittamista. GFR on laskettu käyttäen Modification of Diet in Renal Disease (MDRD) -kaavaa: GFR = x seerumin kreatiniini -,54 x ikä -,23 (x,742 naisille). GFR:n mediaaniarvo oli pienin vuonna 997 (,8 ml/min/,73 m 2 ) ja se nousi asteittain vuoteen 23 (9,3 ml/min/,73 m 2 ). Sen jälkeen GFR:n mediaaniarvo on laskenut ja vuonna 29 se oli 8,4 ml/min/,73 m 2. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

13 Kuvio 7. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 28. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 28 Yhdysvallat Japani Kreikka Belgia, ranskankielinen Belgia, hollanninkielinen Italia (/2 aluetta) Ranska (2/2 aluetta) Itävalta Espanja (8/9 aluetta) Tanska Ruotsi Alankomaat Australia Uusi-Seelanti Norja Iso-Britannia Suomi Islanti Viro Venäjä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Kuviossa 7 on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 28 ERA-EDTA-rekisteriin (Annual Report 28, raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa (The 2 USRDS Annual Data Report Atlas, Vuonna 28 aktiivihoidon ilmaantuvuus oli Suomessa tämän vertailun neljänneksi pienin. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli 28 prosenttia, Norjassa 8 prosenttia ja Tanskassa 32 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen munuaistautirekisteri - 3 -

14 Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Vallitsevuus/ miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Koko maa Taulukossa 5 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon vallitsevuus Koko maassa vallitsevuus kasvoi 43 prosenttia vuodesta 999 ja 3 prosenttia vuodesta 24. Näin ollen vallitsevuuden kasvu on hidastunut. Vuoden 29 lopussa vallitsevuus oli lounaisella alueella suurempi kuin muilla alueilla. Vuodesta 999 esiintyvyys oli kasvanut eniten pohjoisella alueella (57 prosenttia) ja lounaisella alueella (55 prosenttia) ja vähiten eteläisellä alueella (32 prosenttia). Vallitsevuus oli myös kasvanut kaikissa sairaanhoitopiireissä (9 32 prosenttia). Suomen munuaistautirekisteri - 4 -

15 Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Vuosi Potilaiden määrä Vallitsevuus/ miljoona asukasta 9 v 2 44 v 45 4 v 5 74 v > 75 v Kaikki 9 v 2 44 v 45 4 v 5 74 v > 75 v Kaikki Kuvio 8. Aktiivihoidon vakioitu vallitsevuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu vallitsevuus/ miljoona asukasta Vuosi Koko maa Taulukossa esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon vallitsevuus vuosina ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Vallitsevuus on kasvanut 43 prosenttia vuodesta 999. Yli 75-vuotiailla aktiivihoidon vallitsevuus on enemmän kuin kaksinkertaistunut, mutta aivan viime vuosina vallitsevuus ei enää ole kasvanut tässä ikäryhmässä. Suurin vallitsevuus todettiin 5 74-vuotiailla miehillä vuoden 29 lopussa, 243 tapausta miljoonaa tämän ryhmän asukasta kohti, eli noin joka neljässadas mies tässä ikäryhmässä on uremian aktiivihoidossa. Vallitsevuus oli vuoden 29 lopussa miehillä 7 prosenttia suurempi kuin naisilla ja sukupuoliero oli yli 75-vuotiailla vielä korostuneempi. Kuviossa 8 alueiden vallitsevuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten vallitsevuuslukujen eroihin. Myös vakioidussa vertailussa vallitsevuus on suurin lounaisella alueella. Muiden alueiden kesken vallitsevuuserot ovat pienemmät. Suomen munuaistautirekisteri - 5 -

16 Kuvio 9. Aktiivihoidon vallitsevuus sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 29 Lappi 25 potilasta/ milj. as. Koko maa 779 potilasta/ milj. asukasta Ryhmä < 75 potilasta/ milj. as. Ryhmä potilasta/ milj. as. Ryhmä 3 > 9 potilasta/ milj. as. Länsi- Pohja 4 Pohjois- Pohjanmaa 7 Kainuu 795 Keski- Pohjanmaa 72 Vaasa 4 Etelä- Pohjanmaa 59 Keski-Suomi 38 Pohjois-Savo 923 Pohjois-Karjala 82 Ahvenanmaa 829 Satakunta 3 Varsinais- Suomi 847 Pirkanmaa 84 Kanta- Häme 742 Helsinki- Uusimaa 7 Päijät- Häme 85 Etelä-Savo 845 Kymenlaakso 85 Etelä- Karjala 5 Itä-Savo 3 Kuviossa 9 sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon vallitsevuus oli seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 75, yhdeksässä 75 9 ja viidessä yli 9 potilasta miljoonaa asukasta kohti. Yliopistosairaalaalueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Suomen munuaistautirekisteri - -

17 Kuvio. Aktiivihoidon vallitsevuus vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri Vallitsevuus/ miljoona asukasta 8 7 Peritoneaalidialyysi 5 Hemodialyysi Munuaisensiirto Vuosi 25 Kuviossa on esitetty aktiivihoidon vallitsevuus hoitomuodon mukaan. Peritoneaalidialyysin vallitsevuus on 2- luvulla on kasvanut 29 prosenttia, hemodialyysin vallitsevuus 55 prosenttia ja munuaisensiirtojen vallitsevuus 38 prosenttia. 99-luvulla vallitsevuudet kasvoivat vastaavasti 3, 5 ja 7 prosenttia, joten erityisesti hemodialyysipotilaiden määrän kasvu on hidastunut. Vuoden 29 lopussa hemodialyysipotilaiden osuus kaikista potilaista oli 32 prosenttia ja peritoneaalidialyysipotilaiden osuus 9 prosenttia, eivätkä nämä osuudet ole muuttuneet oleellisesti 2-luvulla. Munuaisensiirtopotilaiden osuus kaikista aktiivihoitopotilaista on jo 25 vuoden ajan ollut vaihdellut välillä 58 2 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri - 7 -

18 Kuvio. Aktiivihoidon vallitsevuus vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Vallitsevuus/ miljoona asukasta 8 Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* Tyypin diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Nefroskleroosi Amyloidoosi Vuosi *Mm. muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Aktiivihoidon vallitsevuus diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa. Glomerulonefriitti on jatkuvasti ollut aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi ja vuoden 29 lopussa vallitsevuus miljoonaa asukasta kohti oli 75. Tyypin diabetes on jo yli 25 vuotta ollut aktiivihoitopotilaiden toiseksi tavallisin munuaistautidiagnoosi. Vaikka tyypin 2 diabetes on aktiivihoitoon tulevien potilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi, se on vallitsevuudeltaan vasta neljänneksi yleisin tämän potilasryhmän suuren kuolleisuuden takia. Pyelonefriitin ja amyloidoosin aiheuttaman loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan vallitsevuus on viime vuosina hieman vähentynyt. Tässä raportissa nefroskleroosi on esitetty omana ryhmänä, johon kuuluvat ICD--diagnoosit I2 ja I3 (verenpainetaudin aiheuttama munuaissairaus), I7. (munuaisvaltimon ateroskleroosi) ja N28. (munuaisiskemia tai -infarkti). Diagnoosit I5 (munuaisverisuoniperäinen verenpainetauti) ja N2 (määrittämätön kutistusmunuainen) kuuluvat edelleen ryhmään muut määritetyt diagnoosit. Suomen munuaistautirekisteri - 8 -

19 Kuvio 2. Aktiivihoidon vallitsevuus Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 28 Japani Yhdysvallat Belgia, ranskankielinen Belgia, hollanninkielinen Ranska (2/2 aluetta) Kreikka Espanja (8/9 aluetta) Itävalta Ruotsi Alankomaat Tanska Italia (/2 aluetta) Norja Australia Uusi-Seelanti Iso-Britannia Suomi Islanti Viro Venäjä Munuaisensiirtopotilaiden määrä/ miljoona asukasta Dialyysipotilaiden määrä/ miljoona asukasta Vallitsevuus/ miljoona asukasta Kuviossa 2 on esitetty aktiivihoidon vallitsevuus ERA-EDTA-rekisteriin (Annual Report 28, raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa (The 2 USRDS Annual Data Report Atlas, Suomen vallitsevuusluku oli vertailussa neljänneksi pienin. Ruotsissa vallitsevuus oli 4 prosenttia, Norjassa prosenttia ja Tanskassa prosenttia suurempi kuin Suomessa. Vallitsevuusluvuissa oli Pohjoismaiden kesken pienemmät erot kuin ilmaantuvuusluvuissa. Eri maiden ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa 7. Suomessa oli vuoden 28 lopussa 45 munuaisensiirtopotilasta miljoonaa asukasta kohti (vertailun kymmenenneksi suurin). Munuaisensiirtopotilaiden osuus kaikista uremian aktiivihoitopotilaista oli Suomessa kolmanneksi suurin (59 prosenttia), Norjan (7 prosenttia) ja Islannin (2 prosenttia) jälkeen. Italian ja Japanin vallitsevuusluvuissa ovat mukana vain dialyysipotilaat. Suomen munuaistautirekisteri - 9 -

20 Taulukko 7. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä 999 (%) Potilasvuosien määrä 29 (%) Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Tarkemmin määrittämätön Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Muut systeemisairaudet Nefroskleroosi Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Amyloidoosi Muut munuaissairaudet Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (7,) (3,3) (7,) (5,7) (7,5) (7,2) (,3) (5,3) (3,) (2,8) (3,) (4,5) (2,) (,5) (,7) (,3) 5 (9,) 93 (,7) 87 (,9) (8,3) 2 (5) 47 (5,9) 32 (4,) 53 (,) 2 (2,7) 4 (,5) (8,3) 7 (2,2) (,) 5 (,9) 7 (2,) 3 (,4) (3,2) (9,4) (3,7) (2,3) (,9) (,2) (2,9) (2,) (3,9) (4,5) (2,4) (,7) (2,5) (,8) (,) (,3) 725 (2,4) 53 (8,3) 33 (2,2) 2 (4,4) 57 (5,7) 255 (9,3) 85 (3,) 2 (3,7) 95 (3,5) 87 (3,2) 5 (4,2) 42 (,5) 49 (,8) 5 (,8) 9 (,7) 9 (,3) 7 (8,7) 9 (24,) 22 (5,9) 55 (4,) 54 (4,4) 9 (2,4) 2 (5,3) 23 (,2) 7 (,9) (,) 5 (,3) 7 (2,) 2 (,5) 2 (,5) (,3) 2 (,5) (5,3) (,3) (8,5) (,) (2,) (4,4) (4,4) (5,7) (3,2) (,3) (2,9) (,9) (,3) (,) (2,) (,4) 4 (2,) 42 (9,) 47 (,8) 7 (4,4) 58 (2,4) 2 (8,3) 8 (3,3) 55 (2,3) 94 (3,9) 99 (4,) 4 (,) 5 (2,) 7 (2,9) 39 (,) 7 (,3) 2 (,5) 92 (22,3) 72 (7,) 542 (3,) 383 (9,3) 379 (9,2) 28 (,5) 58 (3,8) 54 (3,7) 43 (3,5) 22 (2,9) 84 (2,) 83 (2,) 7 (,8) 55 (,3) 42 (,) 2 (,5) Kaikki 284 () 797 () 7 () 2748 () 378 () 327 () 2427 () 432 () Taulukko 7 esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina 999 ja 29. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut 5 prosenttia vuodesta 999. Hemodialyysiin liittyvien potilasvuosien määrä on kasvanut eniten, 7 prosenttia. Glomerulonefriitti on kaikkien aktiivihoitopotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden tavallisin diagnoosi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus kaikista potilasvuosista on kuitenkin pienentynyt, ja vuonna 29 se oli 22 prosenttia. Tyypin diabetes on kaikkien aktiivihoitopotilaiden toiseksi tavallisin ja peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tyypin 2 diabeteksen potilasvuosien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja tyypin 2 diabetes on nykyään hemodialyysipotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi. Munuaisensiirtopotilailla tyypin 2 diabetes on edelleen harvinainen munuaisten vajaatoiminnan syy. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus on kasvanut voimakkaasti. Amyloidoosi on ainoa diagnoosi, jota sairastavien potilaiden potilasvuosien määrä on pienentynyt (27 prosenttia) vuodesta 999. Nefroskleroosiryhmä on tässä raportissa rajoitettu sisältämään vain ICD--diagnoosit I2 ja I3 (verenpainetaudin aiheuttama munuaissairaus), I7. (munuaisvaltimon ateroskleroosi) ja N28. (munuaisiskemia tai -infarkti). Diagnoosit I5 (munuaisverisuoniperäinen verenpainetauti) ja N2 (määrittämätön kutistusmunuainen) on siirretty ryhmään muut munuaissairaudet. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

21 Kuvio 3. Hoitomuodon muutokset vuoden 29 aikana Suomen munuaistautirekisteri 29 Kaikki uudet potilaat 443 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 32 Uudestaan hoitoon Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 3 3 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 37 Potilaita vuoden lopussa 37 Hoito keskeytetty Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 2388 Potilaita vuoden lopussa 2455 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 329 Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Seuranta lopetettu Palautunut toiminta Ulkomaille muuttaneet 4 2 Vuoden aikana kuolleet potilaat 344 Palautunut toiminta Ulkomaille muuttaneet Vuoden 29 aikana aktiivihoitoon tuli 443 uutta potilasta (Kuvio 3). Kolme potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 4 84 potilasta. Vuoden aikana kuoli 344 potilasta ja 5 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 59:lla oli toimiva siirtomunuainen, 3 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 22 hemodialyysissä. Vuonna 29 keskeytettiin 3 potilaan hoito. Vuoden aikana kuolleista yhden potilaan hoito oli keskeytetty vuonna 28. Vuoden aikana tehtiin 75 munuaisensiirtoa, joista yksi oli yhdistetty maksan- ja munuaisensiirto (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

22 Taulukko 8. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta ) Koko maa ) Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio 4. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 8 4 Kuvio 5. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta Koko maa Koko maa Vuosi Vuosi Taulukossa 8 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka olivat olleet vähintään 9 päivää aktiivihoidossa. Vuosina kuolleisuus oli keskimäärin pienempi eteläisellä ja lounaisella alueella kuin muualla. Kuvioissa 4 ja 5 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosia vuonna 29. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina on otettu huomioon. Potilaat, jotka kuolivat 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuvion 5 luvuissa. Vakioitu kuolleisuus on vähentynyt kaikilla alueilla kymmenen viime vuoden aikana. Suomen munuaistautirekisteri

23 Kuvio. Aktiivihoidon vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde alueittain Suomen munuaistautirekisteri 29 Koko maa Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde Kuvio 7. Aktiivihoidon vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 29 Koko maa Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde Kuviossa on laskettu aktiivihoidon vuoden 29 vallitsevuuden (ks. Taulukko 5 sivulla 4) ja vuosien keskimääräisen ilmaantuvuuden (ks. Taulukko 3 sivulla 7) suhde alueittain. Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde antaa arvion sairauden keskimääräisestä kestosta. Uremian aktiivihoitopotilailla sairauden kesto vastaa käytännössä eloonjäämisaikaa, koska oman munuaistoiminnan palautuminen on harvinaista. Näin ollen vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde toimii arviona eloonjäämisen keskimääräisestä pituudesta. Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde oli suurin eteläisellä ja lounaisella alueella ja pienin läntisellä ja pohjoisella alueella. Kuviossa 7 potilaat, jotka olivat kuolleet 9 päivän sisällä aktiivihoidon alusta on poistettu ilmaantuvuusluvuista. Tämä suurensi vallitsevuus-ilmaantuvuussuhdetta keskimäärin 2 prosenttia. Alueiden väliset erot pysyivät samanlaisina. Suomen munuaistautirekisteri

24 Kuvio 8. Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 29 Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,7,,5,4,3,2, Vuosia aktiivihoidon aloittamisesta,9,8,7,,5,4,3,2, Kuvio 9. Aktiivihoitopotilaiden eloonjäämistodennäköisyys alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 2 29 Eloonjäämistodennäköisyys Vuosia aktiivihoidon aloittamisesta Kuviossa 8 on esitetty vuosina 2 29 aktiivihoitoon tulleiden potilaiden eloonjääminen alueittain. Vuosina 2 29, aktiivihoitoon tuli 4 88 potilasta ja heistä 2 4 kuoli mennessä. Eloonjäämistodennäköisyys on laskettu käyttäen Kaplan Meierin menetelmää, jossa tapahtumana on potilaan kuolema ja potilas on sensuroitu oman munuaistoiminnan palautuessa tai seurannan päättyessä Tässä vakioimattomassa analyysissä potilaiden eloonjääminen oli pidempi eteläisellä ja lounaisella alueella kuin muilla alueilla. Kuviossa 9 potilaat, jotka olivat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloituksesta (n = 48) poistettiin analyysistä. Tämä ei vaikuttanut alueellisiin eloonjäämiseroihin. Suomen munuaistautirekisteri

25 Taulukko 9. Aktiivihoitopotilaiden suhteellinen kuolemanvaara alueittain Suomen munuaistautirekisteri 2 29 Alue Vakioimaton suhteellinen vaara (95 %:n luottamusväli) Vakioitu ) suhteellinen vaara (95 %:n luottamusväli) Vakioitu 2) suhteellinen vaara (95 %:n luottamusväli) (viiteryhmä),,29,3,4 (,88,7) (,5,4) (,4,49) (,22,),94 (,8,8), (,3,3),23 (,8,4),3 (,4,5),89 (,75,), (,95,27), (,95,3),23 (,4,45) ) Vakioitu iän ja sukupuolen suhteen 2) Vakioitu iän, sukupuolen, munuaistautidiagnoosin ja liitännäistautien (angina pectoris, sydäninfarkti, sepelvaltimon ohitustoimenpide, vasemman kammion hypertrofia, sydämen vajaatoiminta, muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti, raajaamputaatio, aivoverenvuoto tai -infarkti) suhteen Kuvio 2. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu eloonjäämistodennäköisyys Suomen munuaistautirekisteri 2 29 Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,7,,5,4,3,2, Vuosia aktiivihoidon aloittamisesta Taulukossa 9 on esitetty aktiivihoitopotilaiden suhteelliset kuolemanvaarat alueittain. Analyysissä ovat mukana vuosina 2 29 aktiivihoitoon tulleet potilaat. Suhteelliset vaarat on laskettu käyttäen Coxin regressiota. Alueiden väliset erot potilaiden eloonjäämisessä pienenivät, kun luvut vakioitiin iän, sukupuolen, munuaistautidiagnoosin ja liitännäistautien suhteen. Kun näiden lisäksi vakioitiin myös munuaisensiirtotilanne (siirto tehty kahden vuoden sisällä aktiivihoidon aloittamisesta tai ei), tulos ei muuttunut. Kuviossa 2 on esitetty vuosina 2 29 aktiivihoitoon tulleiden potilaiden eloonjäämistodennäköisyys alueittain vakioituna iän, sukupuolen, munuaitautidiagnoosin ja liitännäistautien suhteen käyttäen Coxin regressiota, kuten taulukossa 9. Suomen munuaistautirekisteri

26 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden suhteellinen kuolemanvaara alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 2 29 Alue Vakioimaton suhteellinen vaara (95 %:n luottamusväli) Vakioitu ) suhteellinen vaara (95 %:n luottamusväli) Vakioitu 2) suhteellinen vaara (95 %:n luottamusväli) (viiteryhmä),,28,3,44 (,87,7) (,3,45) (,3,49) (,25,5),93 (,8,8),5 (,,3),22 (,,4),34 (,7,55),88 (,73,),9 (,94,2),3 (,9,33),28 (,7,52) ) Vakioitu iän ja sukupuolen suhteen 2) Vakioitu iän, sukupuolen, munuaistautidiagnoosin ja liitännäistautien (angina pectoris, sydäninfarkti, sepelvaltimon ohitustoimenpide, vasemman kammion hypertrofia, sydämen vajaatoiminta, muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti, raajaamputaatio, aivoverenvuoto tai -infarkti) suhteen Kuvio 2. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu eloonjäämistodennäköisyys (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 2 29 Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,7,,5,4,3,2, Vuosia aktiivihoidon aloittamisesta Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden suhteelliset kuolemanvaarat alueittain. Analyysi on samanlainen kuin taulukossa 9 sivulla 25, paitsi että potilaat, jotka kuolivat alle 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta on rajattu pois. Tämä ei muuttanut tuloksia merkittävästi. Kuviossa 2 on esitetty vuosina 2 29 aktiivihoitoon tulleiden potilaiden eloonjäämistodennäköisyys alueittain vakioituna iän, sukupuolen, munuaitautidiagnoosin ja liitännäistautien suhteen samaan tapaan kuin kuviossa 2 sivulla 25, mutta tästä analyysistä potilaat, jotka kuolivat alle 9 päivässä aktiivihoidon alusta, on rajattu pois. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

27 Kuvio 22. Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde vuonna 28. Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 28 Suomi Espanja (8/9 aluetta) Japani Norja Islanti Ranska (5/24 aluetta) Ruotsi Iso-Britannia Viro Alankomaat Australia Uusi-Seelanti Tanska Itävalta Belgia, ranskankielinen Belgia, hollanninkielinen Italia (/2 aluetta) Kreikka Yhdysvallat Venäjä Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde Kuvio 22 esittää uremian aktiivihoidon vallitsevuuden (ks. Kuvio 2 sivulla 9) ja ilmaantuvuuden (ks. Kuvio 7 sivulla 3) suhteen eri maissa vuonna 28. Vallitsevuusilmaantuvuussuhde kertoo arvion taudin keskimääräisestä kestosta. Aktiivihoitoa vaativasta loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnasta potilas toipuu harvoin, joten vallitsevuusilmaantuvuussuhde toimii arviona potilaiden eloonjäämisestä. Tämän vertailun mukaan suomalaisilla aktiivihoitopotilailla on suurin vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde ja pisin arvioitu eloonjäämisaika. Suomen munuaistautirekisteri

28 Hakemisto Aluejako 29:5 Amyloidoosi 2: Coxin regressio 998:, 22:5, 25:2, 28:2 2, 29:25 2 D-vitamiinihoito 999:4 5 Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan 22:4 alueittain 29:24 2 diagnooseittain 998:2 hoitomuodoittain 998: ikäryhmittäin 998:, 22:4 monimuuttujamalli 22:, 29:25 2 munuaisensiirtopotilaiden 28:2 vaikuttavat muuttujat 998:, 22:5 Erytropoietiinihoito 999: Glomerulusfiltraatio Cockroft-Gaultin kaavalla 998: MDRD-kaavalla 29:2 Hoitomuodon muutokset 998:5, 999:, 2:, 2:, 22:, 23:, 24:3, 25:5, 2:, 27:2, 28:2, 29:2 Hoitotavoitteet sairaanhoitopiireittäin 24: 25, 27, 2:8 28 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 998:8 uusien potilaiden 998:8, 2:9,2, 2:4, 27: vaikutus eloonjäämiseen 22:4 vuoden lopussa 999:, 2:, 2:7, 22:7, 25:8 Ilmaantuvuus, aktiivihoidon 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 22:3, 23:3, 24:5, 25:5, 2:5, 27:9, 29:9 alle 5-vuotiaiden 998:4, 999:5, 2:5, 2:3, 22:3, 23:3, 24:3, 25:3, 2:3, 27:7, 28:7, 29:7 alueittain 998:4, 999:5, 2:5, 2:2 3, 22:2 3, 23:2 3, 24:3,5, 25:3,5, 2:3,5, 27:7,9, 28:7, 29:7,9 diagnooseittain 998:9, 2:9, 2:4, 22:4, 23:4, 24:, 25:, 2: 7, 27:, 28:8, 29: hoitomuodoittain 998:5, 999:, 2:, 2:, 22:, 23:, 24:3, 25:5, 2:, 27:2, 28:2, 29:2 ikäryhmittäin 24:4, 25:4, 2:4, 27:8,, 29:8, kansainvälinen 2:5, 22:5, 23:5, 24:7, 25:8, 2:8, 27:2, 29:3 sairaanhoitopiireittäin 998:4, 999:5, 2:5, 2:3, 22:3, 23:3, 24:3, 25:3, 2:3, 27:7, 28:7, 29:7 sukupuolittain 24:4, 25:4, 2:4, 27:8, 29:8 vakioitu 2:3, 22:2 3, 23:2 3, 24:5, 25:5, 2:5, 27:9, 29:9 Immunosuppressio 998:, 2:2 3, 23:8, 28:9 Kt/V 999:, 22:7 Kuolemansyyt hoitomuodoittain 2:8, 28:23 Kuolleisuus 9 päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 22:2, 23:2, 24:4, 25:, 2:7, 27:22, 28:4, 29:22 alueittain 2:2, 22:2, 23:2, 24:4, 25:, 2:7, 27:22 23, 28:3 4, 29:22 diagnooseittain 2:7, 25:8 ennen 9 päivää aktiivihoidon aloituksesta 2:2 ennen 9 päivää munuaisensiirrosta 28:22 hoitomuodoittain 998:5, 999:, 2:,, 2:, 22:, 23:, 24:3, 25:5,7, 2:, 27:2, 28:2, 29:2 munuaisensiirtopotilaiden 2:7, 25:9 sairaanhoitopiireittäin 28:3 4 vakioitu 2:3, 22:2, 23:2, 24:4, 25: 8, 2:7, 27:22, 28:3 4, 29:22 Laboratorioarvot albumiini 998:, 999: 2, 22:5,,8, 24:, 2:8 CRP 999:, 22:5,22 fosfaatti 999:5, 22:5,,8, 24:8, 2:2 glykoitunut hemoglobiini A c 22;5, 24:24, 2:27 HDL-kolesteroli 999:3, 22:5,2, 24:22, 2:25 hematokriitti 999:, 22:5 hemoglobiini 22:5, 24:7, 2:9 ionisoitunut kalsium 998:, 999:5, 22:5,8, 24:9, 2:2 kalsium fosfaattitulo 2:22 kokonaiskolesteroli 999:3 4, 22:2, 24:2, 2:23 kreatiniini 998:, 22:5 7 LDL-kolesteroli 22:5,2, 24:2, 2:24 triglyseridit 999:3, 22:5,2, 24:23, 2:2 urea 998:, 22:5 Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 2:2, 27:32 amputaatio 2:2, 27:3 angina pectoris 2:8, 27:24 hyperlipidemia 2:2, 27:34 munuaistautidiagnooseittain 998:7 muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 2:2, 27:29 3 sepelvaltimotauti 2:8, 27:25 sydämen vajaatoiminta 2:9, 27:28 sydäninfarkti 2:8 9, 27:2 vakiointi 29:25 2 vasemman kammion hypertrofia 2:9, 27:27 verenpainetauti 998:, 999:7, 2:4 5, 2:2, 22:5,9, 24:25, 2:29, 27:33 Suomen munuaistautirekisteri

29 Munuaisbiopsia 23:2, 25:7 Munuaisensiirto aika dialyysin aloituksesta 2:7, 28:5 ikä- ja sukupuolijakauma 28: luovuttaja 2: kuolemanriski elinsiirtokausittain 28:2 munuaisensiirron todennäköisyys 999:8 määrä 28:5 määrä diagnoosiryhmittäin 28:8 osuus, joka on saanut munuaisensiirron 2: siirtolistalle etenemisen todennäköisyys 25:9 2 yli 2 vuotta odottaneiden osuus 28:7 Munuaissiirrännäisen eloonjääminen aikakausittain 23:, 28:2 diagnoosiryhmittäin 23:7 siirteen menettämisen riski 28:2 Paino 22:5 Painoindeksi 999:2, 22:5 Pituus 22:5 Potilasvuosien määrä alueittain 27:23 diagnooseittain 998: 7, 999:7 8, 2:8, 2:5, 22:3, 23:3 4, 24:5, 25:4, 2:5, 27:2, 28:, 29:2 hoitomuodoittain 998:, 999:7, 2:7,, 2:4, 23:4, 24:5, 25:4, 2:5, 27:2, 28:, 29:2 ikäryhmittäin 998: 7, 999:8, 2:, 2:4, 27:23 määritys 998:, 999:7, 23:3, 24:5, 25:4, 2:5, 27:2, 28: Pulssipaine 22:5,9 Satelliittiyksikkö 23:9 Systeeminen lupus erythematosus 2:7 Systeemisairaudet 2:7 Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus 24:, 25:7 Tupakoiminen 2:2, 27:35 Vallitsevuus, aktiivihoidon alueittain 998:2, 999:2 3, 2:2 3, 2: 7, 22: 7, 23: 7, 24:8 9, 25:9, 2:, 27:3 4, 28:9, 29:4 5 diagnooseittain 999:9, 2:8, 2:9, 22:9, 23:9, 24:, 25:2, 2:3, 27:7 8,29:8 ennuste 23:5 hoitomuodoittain 998:5, 999:,, 2: 7, 2:9,, 22:9,, 23:9,, 24:,3, 25:2,5, 2:2,, 27:,2, 28:2, 29:7,2 ikäryhmittäin 998:2, 999:3, 2:3, 2:7, 22:7, 23:7, 24:9, 25:, 2:, 27:4, 28:5 kansainvälinen 2:, 22:, 23:, 24:2, 25:3, 2:4, 27:9, 29:9 sairaanhoitopiireittäin 998:2 3, 999:2,4, 2:2,4, 2:,8, 22:,8, 23:,8, 24:8,, 25:9,, 2:9,, 27:3,5, 28:9, 29:4, sukupuolittain 2:7, 22:7, 23:7, 24:9, 25:, 2:, 27:4, 29:5 vakioitu 2:7, 22:7, 23:7, 24:9, 25:, 2:, 27:4, 29:5 Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde alueittain 29:23 kansainvälinen 29:27 Vatsakalvotulehdukset 998:, 23:8 Verenpainelääkitys 999:7, 2:4 5, 2:2, 24:2, 2:29, 27:33 Verenpainetauti, ks. liitännäistaudit Veritiemuodot 23:9 Väestö, Suomen alueittain 998:, 999:, 2:, 2: 2, 22: 2, 23: 2, 24: 2, 25: 2, 2: 2, 27:5, 28:5, 29:5 ikäryhmittäin 998:, 999:2, 2:2, 2:2, 22:2, 23:2, 24:2, 25:2, 2:2, 27:, 28:, 29: sairaanhoitopiireittäin 998:, 999:, 2:, 2:, 22:, 23:, 24:, 25:, 2:, 27:5, 28:5, 29:5 sukupuolittain 2:2, 22:2, 23:2, 24:2, 25:2, 2:2, 27:, 28:, 29: Wegenerin granulomatoosi 2:7 Suomen munuaistautirekisteri

30 Suomen munuaistautirekisteri Rovaniemi Yliopistosairaala Keskussairaala Muu sairaala Satelliittiasema Viitasaari Karstula Uusikaupunki Maarianhamina Pietarsaari Vaasa Kokkola Seinäjoki Virrat Kemi Raahe Oulainen Oulu Keuruu Haapajärvi Kristiinankaupunki Jyväskylä Pudasjärvi Puolanka Iisalmi Kajaani Kuopio Joensuu Varkaus Nurmes Kihniö Mänttä Hämeenkyrö Jämsä Savonlinna Pori Mikkeli Vammala Tampere Valkeakoski Rauma UrjalaHämeenlinna Imatra Loimaa Forssa Lahti Kotka Lappeenranta Turku Hyvinkää Salo Lohja Porvoo Helsinki Tammisaari Suomen munuaistautirekisteri Kumpulantie A,. krs FIN-52 Helsinki Suomi Puh Faksi Sähköposti Finlands njursjukdomsregister Gumtäktsvägen A, :e vån. FIN-52 Helsingfors Finland Tel Fax E-post Helsinki 2 Helsingfors ISSN