Oriveden kaupunki Talouden tasapainottamisohjelma

Transkriptio

1 Oriveden kaupunki Talouden tasapainottamisohjelma HT Eero Laesterä Johtoryhmän kokous Johtoryhmän kokous Ohjausryhmä Valtuustoseminaari Ohjausryhmä Ohjausryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Tulopohjan muutos Menojen kasvu on voitu kattaa hyvin 2000-luvun alun loppuun erittäin voimakkaasti kasvaneella verorahoituksella ja velkaantumisella. Suomen tulonalenema johtuu erityisesti Nokian tulojen poistumisesta JA finanssikriisistä aikajaksosta joka alkoi noin Menoihin päätettiin olla puuttumatta; ensiksi Vanhasen hallitus päätti, että Suomi voi velkaantua eikä aleta samanlaista sopeutusta kuin edellisen laman hoidossa. Suomen piti kestää yksi V, mutta kohtasikin toisen V:n, ja nyt vielä kolmannen. Silti velkaelvytys jatkuu.

3 Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,6 mrd euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä Vanhanen IIIII Katainen Valtion velkataso on kohonnut huomattavasti 2008-> 2/2014 valtionvelka n. 92,5 mrd euroa euroa/as Konsernivelka kunnissa eur/as eur/as, kasvaa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää pian rajat, lisäksi velan kasvunopeus on liian nopea.

4 Miksi? Verotettavan tulon Orivesi Keskim. Nousu ,93 % Keskim. nousu ,84 % Keskim. nousu ,34 % Erotus -1,50 % Verotettava tulo Verotettava 2013, historiallinen nousu Verotettava tulo 2013, taantuma nousu Verotettava tulo, alikertymä Verotulon alikertymä yht Vastaa veroprosenttiyksiköitä -1,74 Vastaa veroprosenttiyksiköitä vuodessa -0,35 Yhteisöveron muutos Orivesi Keskim. Nousu ,38 % Keskim. nousu ,59 % Keskim. nousu ,67 % Erotus -0,08 % Yhteisövero 2008 teuroa Yhteisövero 2013, historiallinen nousu Yhteisövero 2013, taantuma nousu Poikkeava kasvu -677 Poikkeava veroprosenttiyksiköitä -0,53 Vastaa veroprosenttiyksiköitä vuodessa -0,11 Orivesi Tason lasku Asukasluku Yhden veroprosenttiyksikön tuotto Lisäleikkaus eur Lisäleikkaus eur/as 116,06 23,00 67,00 35,00 7,00 9,00 257,06 Saamatta jäänyt valtionosuus eur Leikkaus veroprosenttia 0,86 0,17 0,50 0,26 0,05 0,07 1,91 Leikkaus veroprosenttia 0,86 1,03 1,53 1,79 1,84 1,91 Orivesi Muutos eur Muutos eur/as Muutos veroprosenttiyksikköä -0,37-0,37-0,59-0,59-0,89-2, Uusi VOS ,49 % 5,72 % 2,11 % 2,59 % 2,86 % 2,81 % Valtionosuuden kasvu on ollut menneessä keskimäärin 6,9%/v.

5 Valtionosuuden kasvu Mennyttä ei kannata haikailla punainen linja osoittaa menneeseen perustuvan valtionosuuden kasvun, sininen linja VM:n peruspalvelubudjetin mukaisen kasvun.

6 Miksi? Orivesi e/as 2020 Verotulot -0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-0,35-47 Yhteisöverotulot -0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-0,11-14 VOS-leikkaus -0,86-1,03-1,53-1,79-1,84-1,91-1,91-1,91-1, VOS-muutos -0,37-0,37-0,59-0,59-0,89-2, Kaikki yhteensä -0,45-0,45-0,45-1,32-1,49-1,99-2,62-2,67-2,96-2,96-3,26-4, Veroprosentti 19,50 20,00 20,00 20,00 20,50 21,50 Muutos 2, Toimkatteen muutos 0,14 0,27 0,41 0,55 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 0,68 92 Toimintakatteen sopeutuminen Orivesi Keskim. Nousu ,63 % Keskim. nousu ,87 % Keskim. nousu ,94 % Erotus 3,07 % Toimintakate 2008 teuroa Toimintakate 2013, historiallinen nousu Toimintakate 2013, taantuma nousu Poikkeava kasvu/sopeutus Poikkeava veroprosenttiyksiköitä 3,41 Vastaa veroprosenttiyksiköitä vuodessa 0,68

7 Minne mennään? Orivesi TPE2014 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnainen tuotto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 22,41 28,00 34,15 40,35 46,67 53,13

8 Minne mennään? Orivesi TPE2014 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 Toimintakate Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnainen tuotto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 21,40 24,97 28,13 30,38 31,79 32,39

9 Minne mennään? Orivesi TPE2014 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % -3,36 % -3,61 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % 3,74 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnainen tuotto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 19,27 18,65 18,71 18,90 19,29 19,89

10 Miksi pitää tasapainottaa? Valtion ja kunnan rooliero Itsenäinen kunta järjestää kuntalaisten lakisääteiset palvelut. Tätä ei voi juosta karkuun. Jos rahat eivät riitä, voidaan ei-lakisääteiset palvelut voidaan poistaa ja tuloihin sopimaton laatu unohtaa. Toinen kuntaa sitova asia on talouden tasapainovaatimus. Kunnan talouden on oltava taloudellisesti tarkastellen tasapainossa. Kun ei-lakisääteiset palvelut ja ylimääräinen laatu on karsittu ja jos tulot eivät edelleenkään riitä, voidaan turvautua verotulon lisäykseen. Kun kunta pyrkii talouden tasapainoon, sen ainoa mietittävä asia ei-lakisääteisten jne palveluiden poistamisen riittävyys tasapainoon pääsemiseksi. Valtion rooli poikkeaa kunnasta valtio huolehtii suhdanteista ja se voi velkaelvyttää valtion tasapainovaatimus poikkeaa kunnan tasapainovaatimuksesta (sitä valvovat muut elimet).

11 Kriisit ja selvitykset Kun kunnan taseessa on alijäämää, kunnan pitää tehdä suunnitelma, jolla alijäämä saadaan neljän vuoden aikana taseesta pois. Ensivaiheessa riittää suunnitelma. Kun kunta täyttää joko alijäämäkriteerin (500 eur/as vuonna I ja eur/as vuonna II) tai sitten kahtena vuotena peräkkäin kuusi kriisimittaria, kunta joutuu kriisikuntien joukkoon ja sen mahdollisuus tuottaa palveluita itsenäisenä kuntana joutuu tarkasteltavaksi. Työ tehdään VM:n ja kunnan yhteistyössä, ryhmän puheenjohtaja tulee ulkopuolelta. Jos ryhmän esittämät keinot eivät ole riittäviä, eikä esitys ole uskottava, VM voi esittää, että kunta aloittaa kuntaliitosneuvottelut. Jos nämä eivät johda tulokseen ja talouden tila entisestään heikkenee, voi valtioneuvosto käyttää tässä tilanteessa harkintavaltaa puuttua kunnan itsenäisyyteen ja tarvittaessa pakolla liittää kunnan toiseen toisen kunnan vastaanhangoittelusta riippumatta.

12 Hallinto- ja talouspalvelut - Henkilöstöetujen ja tyky-toiminnan karsiminen euroa - Karsitaan työnantajan maksamat tuet liikuntahallin ja uimahallin käytöstä, kansalaisopiston kurssituet, ruokailukustannusten tuet, tyky-toiminnan korvaukset - tyky-toimintaa varten jää varaus yhteen yhteiseen tilaisuuteen vuodessa sekä henkilöstöjaoston erillispäätöksellä mahdollisuus käyttää työaikaa tyky-toimintaan - Luottamushenkilöpalkkioiden karsiminen euroa - Karsitaan luottamushenkilöiden kokouspalkkioita tai lisätään kokouspalkkiottomien kokousten määrää - Luottamushenkilöorganisaation tehostaminen euroa - Hallintojohtaja, uudelleenjärjestely, sosiaali- ja terveyspalvelujen menoissa

13 Hallinto- ja talouspalvelut Toimistopalvelujen ja kehittämistehtävät - uudelleenjärjestely tavoitteena tehtävät järjestellään työn sisällön mukaan työryhmiin, joissa vastuut ja sijaisuudet jaetaan koko ryhmän kesken tehtävien järjestelyn yhteydessä tarkastellaan myös eri henkilöiden mahdollisuudet nykyistä laajempaan tehtäväsisältöön osittamalla henkilöiden työpanosta eri tehtäviin henkilöstön vähentymisen myötä työtaakka kasvaa, mutta yhden yksikön avulla sijaisuustehtäviä ja osaamista voidaan jakaa useamman henkilön kesken vaatii muutosvalmiutta henkilöstöltä ja luottamushenkilöiltä Muu toimistohenkilöstön jne tuottavuuden muutos Yhteensä noin -7 HTV, kaikkea ei saavuteta luontaisen poistuman kautta

14 Hallinto- ja talouspalvelut Joukkoliikenteen supistaminen NOPA-vähennys Kaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannukset nousussa seudullisen järjestelmän käyttöönoton myötä (lisäys euroa v ja merkittävästi enemmän vuonna 2016) Henkilöstö ja talous Yhteensä HTV Vastuu Henkilöstöedut, tyky-toiminta Luottamushenkilöpalkkiot Luottamushenkilöorganisaation tehostaminen Tiimit/tehostaminen NOPA/ vähennetään käyntikertoja Yhteensä

15 Opetuspalvelut Rovastinkankaan koulun tilojenkäytön tehostaminen (sekä yhteistyö Tredun kanssa), euron säästö vuodelle 2015 ja euron säästö vuodelle 2016 (kokonaissäästö euroa), harjaantumiskoulun siirto Kultavuoren kouluun (toteutetaan erillispäätöksellä), euron säästö vuodelle 2017.

16 Perusopetuksen tuntimäärä minimiin PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN VALTAKUNNALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MINIMITUNTIMÄÄRÄLLÄ Opetusta eri vuosiluokilla tällä hetkellä: 1.lk 20 vvh minimi 19 vvh erotus + 1 vvh 2.lk 20 vvh minimi 19 vvh erotus + 1 vvh 3.lk 23 vvh minimi 23 vvh erotus 0 4.lk 23 vvh minimi 23 vvh erotus 0 5.lk 25 vvh minimi 24 vvh erotus + 1 vvh 6.lk 26 vvh minimi 24 vvh erotus + 2 vvh 7.lk 30 vvh minimi 30 vvh erotus 0 8.lk 30 vvh minimi 30 vvh erotus 0 9.lk 30 vvh minimi 30 vvh erotus 0 Orivedellä yläkoulussa opiskellaan valtakunnallisella minimituntimäärällä, mutta 1-2- luokilla sekä 5-6-luokilla on tuntimäärä hieman yli minimituntimäärän. Yhteenlaskettuna kaikki alakoulujen opetusryhmät huomioiden tämä tarkoittaa viikossa 26 tunnin ylitystä minimituntimäärään, vuositasolla se vastaa noin euron palkkakustannuksia. Kustannussäästö vuodessa (aik. 2016), vuonna 2015 yht Isojen koulujen kohdalla tarkoittanee osan luokanopettajan viroista muuttamista tuntiopettajien viroiksi tai ainakin tulevaisuudessa virkojen täyttöä tuntiopettajuuksina -1 HTV

17 Aamu- ja iltapäivätoiminta Nykytilanne Tällä hetkellä aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikilla kouluilla klo 7 17 välillä. Tällä hetkellä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia koulunkäynnin ohjaajia on yhteensä 12. Heistä lähes kaikki tekevät täyttä työaikaa (= 38,25 h/vk) Määräaikaisia koulunkäynnin ohjaajia on yhdeksän, joista yksi on palkkatuella palkattu ja kaksi oppisopimusopiskelijaa. Lisäksi on kymmenes määräaikainen, jonka työsopimus on tällä hetkellä tehty vain palkkatukiajaksi eli asti. Määräaikaisista koulunkäynnin ohjaajista kolme tekee osaaikatyötä (työaika h/vk) Toimenpiteet Toiminta-aikojen supistaminen tunnilla aamusta ja illasta, uudet toiminta-ajat klo 8 16 välillä Toimintatuntien vähennys 10 h/ryhmä, yhteensä 50 h/vk, h/vuosi Valtionosuuden vähennys 0 Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien vähennys Määräaikaisten työntekijöiden sopimuksista supistaminen -> 6 määräaikaisen henkilön työntekijän työajan lyhennys -> 30 h /vko, että kuuden määräaikaisen työntekijän työaika lyhennettäisiin esim. 30 h/vk (yhteensä vähennys 49,5 h/vk = h/vuosi Tällä hetkellä kuuden määräaikaisen koulunkäynnin ohjaajan palkkauskustannukset ovat 10 kk:n osalta n (mukana kaksi muodollisesti epäpätevää oppisopimusopiskelijaa) Palkkauskustannukset osa-aikaisilla 78,43 % työsopimuksilla olisi 10 kk:n ajalta Kokonaissäästö /vuosi vuonna 2016 (2015: )

18 Pienopetusryhmien vähentäminen ALLE 10 OPPILAAN/OPISKELIJAN OPETUSRYHMIEN VÄHENTÄMINEN - tavoite euroa -1 HTV Nykytilanne Oriveden kaupungin alakouluilla ei ole alle 10 oppilaan ryhmiä, paitsi muutamilla vuosiluokilla/opetusryhmillä englannin kielen opetuksessa -> jakotunnit käytössä. Yhteiskoululla perusoppiainekursseilla ei ole lainkaan alle 10 oppilaan ryhmiä. Valinnaisissa oppiaineissa minimirajana ryhmien koolle on pidetty 7-8 oppilasta. Alle 10 oppilaan valinnaisryhmiä on tällä hetkellä yläkoululla: Kotitaloudessa yksi ryhmä, Musiikin valinnaisessa, Teknisten töiden valinnaisessa yksi ryhmä, Saksan kielessä ja Venäjän kielessä Lukiossa ei myöskään ole perusopintojen kursseilla alle 10 opiskelijan ryhmiä. Alle 10 opiskelijan ryhmiä on muutamia seuraavissa valinnaisissa oppiaineissa: musiikissa, kuvataiteessa, uskonnossa yksi ryhmä, liikunnassa, yhteiskuntaopissa, ranskan kielessä, venäjän kielessä, saksan kielessä, maantieteessä yksi ryhmä ja kemiassa yksi ryhmä Huomioitavia asioita: Oppilaan opintopolun jatkuvuuden kannalta kielissä alle 10 oppilaan ryhmät ovat tarpeen. Mikäli ryhmäkokoa kasvatetaan, ei oppilailla ole mahdollisuutta kieliopintoihin läheskään jokaisena lukuvuotena Oriveden lukion kaltaiselle yleislukiolle mahdollisuus kielten opiskeluun on tärkeä vetovoimatekijä. Muutenkin lukion on pystyttävä tarjoamaan jonkinlainen valinnaiskurssijärjestelmä. Alle 7 tai 8 oppilaan ryhmiä on vain yksi ranskan kielessä, kaksi venäjän kielessä, yksi musiikissa ja yksi yhteiskuntaopissa Mahdollisten säästövaikutusten laskemisessa pitäisi selvittää oppilaiden/opiskelijoiden sijoittuminen toisiin valinnaisiin oppiaineisiin ennen kuin lopullista säästösummaa on mahdollista arvioida.

19 Opetuspalvelut, tehostaminen Virkojen yhdistämiset Johtamisjärjestelmien uusimiset Opetusvelvollisuuksien tarkastelu Kaikilla kouluasteilla - 1 HTV

20 Varhaiskasvatus PUHARILAN KOLMIPERHEPÄIVÄHOITOYKSIKÖN LAKKAUTTAMINEN ALKAEN Kustannussäästöt vuonna 2015 yhteensä (henkilöstökulut 5 kk ja tilakustannukset 6 kk) ja Kustannussäästöt vuonna 2016 yhteensä AHOTIEN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOYKSIKÖN LOPETTAMINEN ALKAEN Kustannussäästöt vuonna 2015 yhteensä ja vuonna 2016 yhteensä (palkkauskustannukset 1 hlö, kiinteistökulut) Huomioitavia asioita: Lapset pystytään sijoittamaan Orivarsan päiväkotiin -> Orivarsan tilat tehokkaampaan käyttöasteeseen Vakinaiset työtekijät pystytään sijoittamaan muihin yksiköihin. Tässä yhteydessä toteutetaan esiopetusryhmän perustaminen Orivarsaan, jolloin yksi ryhmä vähennetään Rovastinkankaan koululta ja Ahotien kiinteistöstä pystytään luopumaan Yhteensä -2HTV

21 Varhaiskasvatus HIRSILÄN RYHMIKSEN LOPETTAMINEN ALKAEN Kustannussäästöt vuonna 2015 yhteensä ja vuonna 2016 yhteensä Huomioitavia asioita: Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä koulun kanssa (koulu ja esiopetus) Yhden ryhmäperhepäivähoitajan siirtyminen takaisin kotityöhön tai sijoittaminen mahdolliseen avoimeen tehtävään tai sijaisuuteen ERITYISPÄIVÄHOIDOSSA PIENRYHMÄSTÄ LUOPUMINEN ALKAEN -1 HTV Kustannussäästöt vuonna 2016 yhteensä ja vuonna 2017 yhteensä Huomioitavia asioita: Kahden ryhmän yhdistäminen kolmen työntekijän sisarusryhmäksi (Mansikat ja Mustikat) Vakituisen työntekijän siirto vapaisiin vakansseihin huomioiden pätevyys

22 Varhaiskasvatus PERHEPÄIVÄHOITAJIEN VÄHENTÄMIEN -3 HTV Perhepäivähoitajia on eläköitynyt ja irtisanoutuneita kuluvana vuonna yhteensä kolme. Nämä vakanssit jätetään täyttämättä vuonna 2015, jolloin säästöä tulee yhteensä Perhepäivähoitajien määrä olisi tällöin 25 (ollut 28 ennen irtisanoutumisia). Ongelmaksi voi tulla etäisimmät haja-asutusalueet, joissa matka päivähoitopaikkoihin on pitkä ja perhepäivähoitajia vaikea rekrytoida. Käyttöasteen nosto 85 %:iin täyttöastetta lisäämällä Täyttöasteen nostaminen yli 100 %, jolloin täyttöasteen tavoitteena on 85 %. Ei varsinaisia kustannussäästöjä -> ehkäisee lisäkustannusten syntymistä.

23 Lukio verkostoituminen HALLINNOLLINEN YHDISTYMINEN - Verkostoituminen Lukion kustannukset tällä hetkellä (2014 talousarvion mukaan): Tulot Valtionosuudet vuodelle 2014 yhteensä Muut tulot Henkilöstökulut Kaikki kulut Toimintakate Kunnan omarahoitusosuutta jää , säästöksi lasketaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti

24 Elämänlaatupalvelut Toiminnalliset järjestelyt liikuntahallilla Henkilöstön käytön tehostaminen koko elämänlaatupalveluissa Sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen karsiminen -3 HTV

25 Uimahalli UIMAHALLIN KAHVIOSOPIMUKSEN UUSIMINEN alkaen Nykytilanne Nykyinen sopimus on kallis verrattaessa muiden samantyylisesti kahviotoimintaa hoitavien pienten kaupunkien uimahallien kahviosopimuksiin Orivedellä kahvion pitäjälle (yksityinen yrittäjä) maksetaan n /kk kahvion pidosta ja uimahallin lipunmyynnistä, yrittäjä maksaa kahviotilasta vuokraa 20 /kk Esim. Keuruulla kahvioryittäjälle maksetaan samasta toiminnasta /kk ja hän maksaa tilasta vuokraa 300 /kk Oriveden kaupungille tämä kahvilapalvelu on siis 880 /kk kalliimpaa kuin Keuruulla eli kalliimpaa vuodessa Nykyinen kahviosopimus loppuu , jolloin tulee harkittavaksi Palvelun uudelleen kilpailuttaminen ja hinnoittelu esim. tuohon n /kk tasolle Palvelun tuottaminen pienimuotoisemmin oman henkilön voimin? Palvelun tuottaminen työpajan työllistämistoimintana? Palvelun tuottaminen automaateilla (ei varsinaista kahvilapalvelua Kustannukset tällä hetkellä n vuosi eli n /kk (11 kuukauden ajalta) Mikäli uusi sopimus astuisi voimaan esim. sellaisilla ehdoilla, että toiminnasta maksettaisiin /kk ja yrittäjä maksaisi vuokraa 150 /kk olisi kaupungin kustannukset vuositasolla ja säästöä tulisi nykyisiin kustannuksiin verrattuna /vuosi Kokonaissäästö vuonna 2015 olisi ja vuonna 2016 yhteensä 9 042

26 Kasvatus- ja opetuspalvelut sekä elämänlaatupalvelut, yhteensä Sivistys Yhteensä HTV Vastuu Rovastinkankaan koulu, tilojenkäytön tehostam Harjaantumiskoulu Kultavuoreen Perusopetus, tuntikehys AP/IP Pienopetusryhmät / tavoite Henkilöstö/tehostaminen Varhaiskasvatus, Puharila Varhaiskasvatus, Ahotie Hirsilän ryhmis Erityispäivähoidon pienryhmät Perhepäivähoitajat Lukio - verkostoituminen Vapaa-aikatoimi, henkilöstö Liikuntapalvelut, ulkoliikuntapaikat - ulkoistus Uimahalli, kahvio Yhteensä

27 Tekniset palvelut Henkilöstön käytön tehostaminen - Tarkastellaan kaikkia henkilöstötasoja - Käytetään hyväksi määräaikaisuudet ja eläköitymiset - Tarkastellaan oma toiminta ja ulkoistus HTV, kaikkea ei saavuteta luontaisen poistuman kautta

28 Tekniset palvelut Katuvalaistuksen sammutus Asuntoalueilla yöaikaan sammutetaan joka kolmas lamppu, ei suurta turvallisuusvaikutusta, säästöt vuodesta 2016 lähtien Leikkipuistojen lakkautus Pienet ja epäkäytännölliset puistot poistetaan, jää vielä puistoja riittävästi. Säästöt vuodesta 2016 lähtien.

29 Ympäristöpalvelut Rakennusvalvontamaksut Rakennusvalvontataksaa korotetaan valikoiduin osin (ei siis tasaisesti). Tulojen kertyminen korotuksesta huolimatta lähivuosina epävarmaa, jos suhdanne jatkuu nykyisellään.( ) Kaavoituksen asiantuntijapalvelut, yht Kartoittajan vakanssin työpanosta on tarkoitus korvata ostopalveluilla. Mahdollinen säästö tarkoittaa joidenkin töiden jättämistä tekemättä, mikä voi aiheuttaa ongelmia mm. maankäytölle sekä kustannuspainetta muualla. Kaavoituksen asiantuntijapalvelurahoja on käytetty lähinnä rantaosayleiskaavan kustannuksiin sekä asemakaavojen erityisselvityksiin. Jatkossa varausta tarvitaan myös Keskustan osayleiskaavaan laadintaan. Rantaosayleiskaavan valmistuminen arviolta vuoden 2015 aikana. Karsinta vaikuttaa kaavoitusohjelmaan. Rantaosayleiskaavan laatimiskustannuksia peritään maanomistajilta kuten jo aiemmin on linjattu. Puun myyntitulot tilapäinen korotus ja tason palautus euroa, yht euroa ja tason alennus euroa lähelle nykytasoa. Taso varmistetaan ja toimitaan mahdollisuuden mukaan. Yksityistieavustukset Yksityistieavustuksiin kohdistuvien määrärahojen leikkaaminen Tasoleikkaus euroa Jäljelle jää vielä e/vuosi

30 Tekniset palvelut - energia Pääterveysaseman lämmitysenergian säästö Ekonor Lämpövahtipalvelun avulla saavutetaan energian säästöä. Säästö vuodesta 2016 alkaen ( ) Rovastinkankaan koulun energiasäästö Ekonor Lämpövahtipalvelun avulla saavutetaan energian säästöä. Säästö vuodesta 2016 alkaen ( ) Sähkön siirtotuotteen optimointi Säästö muodostuu kaikista kaupungin 103 käyttöpaikasta yhteensä ( ) Vesilaitoksen taksa euroa Vesihuoltolaitoksen järjestelyt Toiminnan organisoiminen jne, tarkastellaan vuoden 2015 aikana.

31 Tekniikka ja ympäristöpalvelut, yhteensä Muut palvelut Yhteensä HTV Vastuu Rakennusvalvontamaksut Kaavoituksen asiantuntijapalvelut Puun myyntulojen tasokorotus 2014 tasoon Tekniikka, henkilöstö /tehostaminen Katuvalaistus Leikkipuistot 27 --> Yksityistiet Pääterveysasema, lämmitysenergia Rovastinkangas, energia Sähkön siirtotuote Vesihuolto, taksa Yhteensä

32 Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintakate YHT HTV Vastuu henkilö Henkilöstö, tehostaminen Henkilöstön mitoitusten alentaminen (sij. säästö):os, vk ja tehpa -6 sij Terps 2 ja Potku-hankkeet lakkaavat Asiakasmaksujen korotus --> Tampere päättää! SHL-kuljetuspalvelu ja ikäihm. perhehoito pois til

33 Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintakate YHT HTV Vastuu henkilö Uusi tehostettu yksikkö Ikäihmisten-yhteiset hall.palv Uusi tehostettu yksikkö Perusturva Yhteensä HTV Vastuu Henkilöstö/tehostaminen Mitoitukset Terps-hanke Potkuhanke SHL-kuljetukset Asiakasmaksut Uusi tehostettu IKI-yhteiset Uusi tehostettu Perusturva

34 Rahoitus omaisuuden myyminen Tasearvo Rahoitusvaikutus Tulosvaikutus Käyttötalous Aluelämpö/tavoitevuosi 2015 Haukkaniemi Päilahti Pihkapolku Liljan talo Vehkalahden tontti Aihtianhovi Isonkiventie Kaikki yhteensä jaksotettuna Omaisuuden myynti toteutetaan erillispäätöksillä. Tulosvaikutuksena on esitetty tavoitearvio yllä mainittujen omaisuuserien myynnistä.

35 Rahoitus Verojen korottaminen Tuloverojen korottaminen, 0,75 %-yksikön korotusvaikutus noin 0,9 milj. euroa Olemassa olevien kiinteistöverojen korottaminen, 0,2 %-yksiköllä kaikissa verolajeissa, lisätuotto noin 0,646 milj. euroa.

36 Yhteensä Yhteensä HTV Yleishallinto Sivistys Tekniikka Perusturva Kaikki yhteensä Henkilöstömenojen säästötarve HTV, noin 1,7 milj. euroa, josta kaikkea ei saada luontaisella poistumalla Lomautusten ja/tai irtisanomisten arvio 7-9 HTV Verotulovaikutus 1,7 meuroa, josta tulovero 1,4 meuroa

37 Mihin riittää? Tulevien vuosien kasvun on rajauduttava huomattavasti menneeseen kasvuun verrattuna! Orivesi TPE2014 Tasapainokeinojen riittävyys TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,29 % 3,91 % -0,26 % 0,36 % 2,76 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % 3,64 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,50 21,50 22,25 22,25 22,25 22,25 22,25 22,25 Toimintakate Muutos 14,41 % 4,48 % 3,74 % -1,77 % -0,65 % 1,21 % 2,14 % 2,43 % 2,14 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Satunnainen tuotto Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,93 7,78 11,30 17,18 17,70 17,86 17,68 17,02 16,18 14,96