LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN JATKOVALMISTELTAVAT HANKKEET

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten lautakunta LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN JATKOVALMISTELTAVAT HANKKEET Lanu 39 Oriveden kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan talouden tasapainotusohjelman raamista ja lautakunnille jatkovalmisteluun tulevista kehittämishankkeista tai säästötoimenpiteistä. Lasten ja nuorten lautakunnan osalta jatkovalmisteltavia asioita ovat: - uusi päiväkoti , hanketta on jo siirretty talousarvion 2014 yhteydessä vuosille koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkastelu, mahdollisuus helpottaa Rovastinkankaan koulun oppilasmääräpainetta - päivähoidon kustannusten hallinta, kehyskuntien keskiarvotasolle neljän vuoden kuluessa - esiopetuksen tuntimäärän vähentäminen - uskonnonopetuksen vähentäminen - aamu- ja iltapäivätoiminnan supistaminen. Uusi päiväkoti sekä päivähoidon kustannusten hallinta Uuden päiväkodin rakentaminen Aseman/Rovastinkankaan alueelle on siirretty talousarvion 2014 yhteydessä vuosille Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin siltä Oriveden päivähoidossa, että uudelle päiväkodille ei todennäköisesti tule tarvetta ennen vuotta Hankkeen siirtyminen edistää myös päivähoidon kustannusten hallintaa, josta täysimääräinen hyöty saadaan Vuokkokujan päiväkodin lunastuksen sekä pienten yksiköiden (ryhmäperhepäiväkodit) lakkautuksien myötä. Vuoden 2013 aikana päivähoidosta on vähennetty henkilöstöä 12,5 henkilötyövuoden verran ja edelleen vuonna 2014 pystytään todennäköisesti tekemään muutaman henkilön vähennys ja tiivistämään toimintaa myös rakenteita uudistamalla. Vaikka Oriveden kaupungin päiväkotihoito näyttää edelleen seudullisessa kustannusvertailussa kalliilta, niin Orivesi oli ainoa kaupunkiseudun kunnista, jossa kustannukset päiväkotihoidossa pienenivät vuodesta 2012 vuoteen Koulujen oppilaaksiottoalueiden tarkastelu Lasten ja nuorten lautakunta on viime kokouksessaan päättänyt Oriveden kaupungin koulualueista alkaen. Koulualueiden muutoksella ei pystyttäisi helpottamaan Rovastinkankaan koulun tilapainetta järkevällä tavalla. Rovastinkankaan koulua lähimmät alakoulut ovat Karpinlahden koulu, johon etäisyys on 3,7 kilometriä, sekä Keskuskoulu (tuleva Kultavuoren koulu), johon etäisyys on 2,9 kilometriä. Karpinlahden koulu on tiloihinsa nähden tällä hetkellä toimintansa äärirajoilla oppilasmäärän suhteen, joten

2 siihen suuntaan Rovastinkankaan oppilaspainetta ei pystytä purkamaan. Keskuskoulussa on peruskorjausremontin valmistumisen myötä parin opetusryhmän lisäyksen mahdollisuus. Tämän lisäyksen seurauksena koulu tulisi kuitenkin niin täyteen, että siinä ei olisi enää lainkaan kasvunvaraa. Kuitenkin on ollut nähtävissä, että viime vuosina oppilasmäärät ovat kehittyneet myönteisesti nimenomaan Keskuskoulun, Rovastinkankaan koulun ja Karpinlahden koulun koulualueilla. Rovastinkankaan koulun koulualue on Oriveden koulualueista selkeästi pienin ja erittäin kompakti. Oppilaista suurin osa asuu hyvin lähellä koulua ja oppilaskuljetuksia on vähän. Mikäli koulualueen rajaa muutettaisiin niin, että osa oppilaista menisi tulevaisuudessa Keskuskouluun, jouduttaisiin raja käytännössä vetämään ihan koulun vierestä, jolloin esim. 50 metrin päästä koulusta asuva oppilas joutuisi tuon 50 metrin matkan sijasta kulkemaan lähes kolmen kilometrin matkan Keskuskouluun. Tällainen järjestely olisi erittäin vaikeasti perheille perusteltavissa, kun perheitä on muuttanut Rovastinkankaan koulualueelle nimenomaan koulun läheisen sijainnin vuoksi. Koulualuetta jouduttaisiin supistamaan todella paljon, koska jotta tilakysymys helpottaisi ja väistötiloista päästäisiin eroon tulevaisuudessa, pitäisi oppilaita siirtää Keskuskouluun oppilasta. Tämän ratkaisun myötä Keskuskoulu olisi todella täynnä ja todennäköisesti ikäluokat koulussa eivät kohtaisi niin, ettei merkittävää lisäresursointia henkilöstöön tarvittaisi. Mikäli Rovastinkankaan koulun tilaongelmaa ei ratkaista tulevaisuudessa lisärakentamisen tai muun lisätilaratkaisun myötä, tulisi harkittavaksi tiettyjen ikäluokkien, kuten 5-6-luokat siirtäminen Keskuskouluun. Tämä ei olisi kuitenkaan pedagogisesti eikä toiminnallisesti hyvä ratkaisu, mutta kuitenkin paremmin perusteltavissa kuin koulualueen rajojen muuttaminen. Esiopetuksen tuntimäärän vähentäminen Perusopetuslain mukaan esiopetukseen on käytettävä vähintään 700 h/kouluvuosi. Orivedellä opetusta annetaan 722 h/vuosi. Kouluviikkoja on Orivedellä esiopetuksessa 38, kuten perusopetuksessakin, jolloin esiopetuksen viikkotuntimäärä on siis 19 tuntia. 700 tuntiin supistaminen tarkoittaisi 38 opetusviikon järjestelmässä 18,42 h/vk. Muutos ei ole siis merkittävä nykyiseen tuntimäärään verrattuna. Kun vielä huomioidaan, että tällä hetkellä kaikki esiopettajat ovat toistaiseksi voimassa olevassa virkatai työsuhteessa, ei tuntimäärän pienentämisellä olisi juurikaan säästöä saatavissa. Lähes kaikki esioppilaat tarvitsevat Orivedellä esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa, jolloin työntekijöiden työpanosta tarvitaan yli esiopetustuntien. Mikäli tunteja vähennetään esiopetuksesta, on todennäköistä, että päivähoitotuntien määrä kasvaa, koska oppilaiden hoitopäivien pituus pystyisi joka tapauksessa samana. Näin ollen 22 tunnin vähentämisellä ei olisi käytännössä mitään merkittäviä talousvaikutuksia.

3 Uskonnon opetuksen vähentäminen Valtio on linjannut säästöohjelmassaan vähemmistöuskontojen opetusryhmän koon nostamista nykyisestä kolmesta oppilaasta kymmeneen oppilaaseen. Jolloin siis kunnan olisi, mikäli huoltajat sitä vaativat, järjestettävä kymmennelle samaan uskontokuntaan kuuluvalle oppilaalle heidän oman uskontonsa mukaista uskonnon opetusta. Orivedellä opetetaan ainoastaan evankelisluterilaista uskontoa, ortodoksiuskontoa ja elämänkatsomustietoa. Vaikka ortodoksiuskontoa opiskelevia on Orivedellä vähän, luetaan se kuitenkin Suomessa valtauskonnoksi ja sen opetusta tämä kymmenen oppilaan raja ei tule koskemaan. Orivedelle lakimuutos ei siis tule vaikuttamaan, koska täällä ei opeteta vähemmistöuskontoja tällä hetkelläkään. Aamu- ja iltapäivätoiminnan supistaminen Tällä hetkellä Oriveden kaupungissa järjestetään koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikilla kouluilla klo välillä. Toimintaan on osallistunut lukuvuonna yhteensä 102 oppilasta. Oppilaista 99 on ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaita ja kolme tätä vanhempia erityisen tuen oppilaita. Perusopetuslain 48 b :n mukaan jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Käytännössä tämä on siis 3-4 h/koulupäivä. Orivedellä toimintaa järjestetään tällä hetkellä selvästi laajempana kuin 760 h/työvuosi, noin h/työvuosi. Kaikkien koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteenlaskettu tuntimäärä on noin h/työvuosi. Valtionosuutta toimintaan saadaan noin vuodessa ja tuloja noin euroa. Mikäli toiminta lakkautettaisiin kokonaan olisi edessä yt-neuvottelut koko koulunkäynnin ohjaajien ammattiryhmän kanssa, eikä Orivedelle siis jäisi yhtään täydellä työajalla työskentelevää koulunkäynnin ohjaajaa. Palkkauskustannukset laskisivat tällöin noin Kun kuitenkin lasketaan yhteen tulojen ja valtionosuuksien poistuminen ja henkilöstökulujen vähennys, tullaan siihen lopputulemaan, että ratkaisusta tulisi kaupungille tappiota vuodessa. Näin ollen voidaan todeta, että aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen koulunkäynnin ohjaajien toimesta on erittäin kustannustehokas tapa järjestää toimintaa ja toisaalta edesauttaa kyseistä kohtuullisen pienipalkkaista ammattiryhmää täyden työajan kokopäivätyöhön. Oriveden kaupungilla on kuitenkin tuntimäärää katsottuna varaa supistaa koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa esim. 10 h/kk/ryhmä, jolloin supistettaisiin toiminta-aikoja aamusta ensimmäisen tunnin osalta ja

4 iltapäivästä viimeisen tunnin osalta. Näin ollen toimintaa järjestettäisiin klo välillä. Toimintatunteja vähenisi yhteensä 60 h/vk eli 376 h/vuosi. Valtionosuus ei tällä muutoksella vähenisi, koska toimintaa järjestettäisiin joka tapauksessa edelleen yli 760 h/kouluvuosi/ryhmä. Mikäli säästö halutaan saavuttaa ilman yt-neuvotteluja, jolloin koulunkäynnin ohjaajien ammattiryhmä ei joutuisi eriarvoiseen asemaan kaupungin muiden ammattiryhmien kanssa, tulisi vähennys tehdä määräaikaisten työntekijöiden tehtäviä osa-aikaistamalla. Tällöin säästöä on saatavissa ainoastaan 10 kuukauden ajalta vuodessa ja säästö voisi olla noin /vuosi. Mikäli koulunkäynnin ohjaajien ammattiryhmän kanssa käynnistetään yt-neuvottelut ja täyttä työaikaa tekevien ohjaajien tuntimäärää vähennetään sekä lisäksi säästetään määräaikaisista työntekijöistä, voi olla saavutettavissa 10 kuukauden ajalta euron säästöt ja koko vuoden osalta euron säästöt. On kuitenkin huomioitava, että on vielä tarkkaan mietittävä tehtävä- ja koulukohtaisesti, kuinka aamu- ja iltapäivätoiminta saadaan sujumaan ja henkilöstö riittämään, jos työtehtäviä osa-aikaistetaan. Tällä hetkellä aamun ensimmäistä ja iltapäivän viimeistä tuntia käyttävien oppilaiden lukumäärät ovat kouluittain seuraavat: Eräjärven koulu - ei aamutoiminnassa lapsia, ainoastaan kuljetusoppilaiden valvontaa - iltapäivätoiminnan lapset viedään klo alkaen Eräjärven päiväkotiin, joten Eräjärvellä ei ole viimeisten tuntien iltapäivätoimintaa. Päiväkotiin vietäviä oppilaita on klo kaksi, joista toinen on kymmenenä päivänä viikossa vielä yli klo hoidossa. Hirsilän koulu - aamulla ennen klo 8.00 syksyllä ollut keskimäärin neljä lasta, nyt vain yksi - iltapäivällä klo 16 jälkeen ollut syksyllä kaksi lasta ja nyt vain yksi Holman koulu - aamulla ennen klo 8 on ollut viisi lasta - iltapäivällä klo 16 jälkeen on ollut viisi lasta Karpinlahden koulu - aamulla ennen kahdeksaa on ollut 5-7 esioppilasta ja 5-8 koululaista - iltapäivällä klo 16 jälkeen 5-6 esioppilasta ja 3-6 koululaista Keskuskoulu - aamulla ennen klo 8 on ollut yhdeksän lasta - iltapäivällä klo 16 jälkeen on ollut viisi lasta Päilahden koulu - aamulla ennen klo 8 on ollut 1-2 lasta

5 - iltapäivällä klo 16 jälkeen on ollut yksi lapsi Rovastinkankaan koulu - aamulla ennen klo 8 on ollut 3-10 lasta - iltapäivällä klo 16 jälkeen on ollut 3-8 lasta Ääritunteja käyttävien oppilaiden määrä on siis ollut keskiarvoisesti aamulla noin 31 lasta eli 30,4 % kaikista aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvista oppilaista ja iltapäivällä noin 23 lasta eli 22,5 % kaikista aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvista oppilaista. Joissakin kunnissa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on ratkaistu niin, että sitä ei järjestetä kaikilla kouluilla, vaan toiminta on keskitetty yhteen tai kahteen yksikköön. Orivedellä tämä olisi kuitenkin haastavaa, koska isommilla kouluilla toimintaryhmät ovat jo varsin suuria. Karpinlahden koululla ja Hirsilän koululla toiminta taasen järjestetään yhdessä esiopetuksen päivähoidon kanssa, jolloin ryhmäkoko on myös kohtuullisen suuri ja näin ollen toiminta kustannustehokasta. Päätökset koulunkäynnin ohjaajista ja heidän työsuhteistaan on jo hyvin pitkälle tehty ensi lukuvuodelle, joten tarkoituksenmukaista olisi, että tämän asian valmistelua jatketaan vielä yksityiskohtaisemmin syksyn 2014 aikana ja toiminnan supistamisesta tai tiivistämisestä tehdään esitys lukuvuodelle vuoden 2014 loppuun mennessä. Kasvatus- ja opetusjohtajan päätösehdotus: Lasten ja nuorten lautakunta päättää : 1. esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle, että kaupungin talousarvion ja taloussuunitelman investointiosasta poistetaan uusi päiväkotihanke kokonaan. Hankkeen tarvetta tulee arvioida uudelleen ennen vuotta 2020 päivähoidon lapsimäärän sekä rakenteen kehittymisen myötä. 2. todeta ja saattaa kaupunginhallitukselle tiedoksi, että Rovastinkankaan koulualueen muuttamisella ei ole saavutettavissa järkevää oppilasmäärän paineen purkua, vaan Rovastinkankaan koulun tilanne tulee tarkastella päätettäessä investointiohjelmassa olevan koulun laajennuksen toteuttamisesta. 3. todeta ja saattaa kaupunginhallitukselle tiedoksi, että esiopetustuntien supistamisella minimiin ei ole saavutettavissa säästöä. 4. todeta ja saataa kaupunginhallitukselle tiedoksi, että valtion linjaukset vähemmistöuskontojen opetusryhmäkoon suurentamisesta eivät vaikuta uskonnon opetukseen Oriveden kaupungissa. 5. esittää kaupunginhallitukselle, että koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa jatketaan tarpeen mukaan nykyisessä laajuudessaan vielä lukuvuoden ajan, mutta lukuvuodelle valmistellaan toiminta-aikojen supistaminen ja/tai toiminnan keskittäminen tavoitteena selkeät kustannussäästöt.

6 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin