TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla
|
|
- Maija-Liisa Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalla
2 1 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 PERUSTIETOLEHTI 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTATAVOITTEET 3 KORVAUSLUOKKA I 3 2. TYÖPAIKKASELVITYKSET 3 3. TERVEYSTARKASTUKSET Määräaikaiset terveystarkastukset Muut terveystarkastukset 7 4. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 8 Kuntoutukset 8 5. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS 9 6. TYÖYHTEISÖTYÖ PÄIHDEONGELMAISEN HOITOONOHJAUS TYÖSUOJELUTYÖ JA YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUORGANISAATION KANSSA 11 KORVAUSLUOKKA II SAIRAANHOITO AJANVARAUS LÄÄKÄRIN JA TYÖTERVEYSHOITAJAN VASTAANOTOLLE KORVAUSHAKEMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA 12
3 2 Perustietolehti YRITYS NAANTALIN KAUPUNKI Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu Naantali Puhelin etunimi.sukunimi@naantali.fi Fax Toimiala 751 Julkishallinto Y-tunnus Tilikausi Yhteyshenkilö Tapaturmavakuutus Eläkevakuutus Laura Saurama henkilöstöpäällikkö laura.saurama@naantali.fi Pohjola Kuntien Eläkevakuutus, Valtionkonttori Työterveysasema Työterveyshuolto Aurinkoristeys Tullikatu 16-18, Naantali Työterveyshenkilöstö työterveyslääkäri Mirva Palander työterveyslääkäri Riitta Raiko työterveyshoitaja Sari Wallenius työterveyshoitaja Tuire Halme (sote, siivous, ruokapalvelu) työfysioterapeutti Sari Kilpinen työterveyspsykologi Mia Papinoja Työsuojeluhenkilöstö työsuojelupäällikkö Ville Kuusinen työsuojeluvaltuutettu Juha Takanen (työntekijät) työsuojeluvaltuutettu Anne Järvinen (toimihenkilöt) työsuojeluasiamiehet terveyskeskus: Riikka Nummela kotihoito ja ryhmäkodit: Nina Koskinen Naantalin kaupungin palveluksessa on km työntekijää, joista suurin osa on naisia. Ikääntymiseen liittyvät muutokset terveydentilassa ja työkyvyssä huomioidaan suunniteltaessa ja toteutettaessa työterveyshuollon eri toimintoja.
4 3 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalle Työterveyshuollon toimintatavoitteet 1. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 2. Hyvin toimiva työyhteisö 3. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Vuoden 2015 toimintatavoitteet: (päivän) työterveyshuoltolain ja varhaisen tukemisen vahvistaminen työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen pitkällä aikavälillä asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä tukea yksilöä ja työyhteisöä erilaisissa haasteellisissa tilanteissa (liite 4. kriisituki ja psykologinen jälkipuinti työterveyshuolto Aurinkoristeyksessä) yhteistyön kehittäminen henkilöstöhallinnon, linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa, jotta pystytään toteuttamaan laadukasta ja tuloksellista toimintaa oikea-aikaisesti (sairauspoissaolojen seurannan automatisoidun toimintajärjestelmän käyttöönotto) Korvausluokka I 2. Työpaikkaselvitykset Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämiseksi ja arvioimiseksi tehdään toistuvasti työpaikkakäyntejä, joissa huomioidaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Työpaikkaselvityksiä tehdään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa ja työolosuhteiden muutostilanteissa. Työpaikkakohtaisesti selvitetään ergonomiset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät. Samalla arvioidaan työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät sekä kiinnitetään huomiota työpaikan tapaturmavaaroihin. Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshuollosta työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työpsykologi siten, kuin he katsovat, että on tarpeellista. Tavoitteena on, että Naantalin kaupunkia hoitava työterveyshuollon tiimi tuntee työpisteet ja niissä tehtävän työn mahdollisimman hyvin.
5 4 Työpaikkaselvityskohteet (alustava suunnitelma) Päivähoito: Nuhjalan päiväkoti Perusopetus: Rymättylän koulu Terveyskeskus: Poliklinikka Vanhainkoti ja ryhmäkodit: Katavakoti Myllykiven ryhmäkoti Viialan ryhmäkoti Päivähoito: Viiala Perusopetus: Kultaranta Terveyskeskus: Neuvolat Sosiaalitoimi Siivoustoimi Työpaikkaselvityskohteet on suunniteltu vuosille Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Esimies ja työntekijä voivat pyytää ergonomiakartoitusta työterveyshuollosta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa. Toteutettuja työpaikkaselvityksiä ja suosituksia seurataan terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä sekä suunnitelmallisesti seurantalomakekyselyin (vuoden sisällä selvityksestä). Tästä vastaa työterveyshuolto yhdessä esimiehen kanssa. Seurantakyselyjen raportit käsitellään työsuojeluvaliokunnan kokouksissa. 3. Terveystarkastukset Terveystarkastuksen tekee työterveyshoitaja. Jos työnantaja edellyttää työterveyslääkärin tarkastusta ja lääkärintodistusta, työterveyshoitaja ohjaa henkilön työterveyslääkärille. Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus tehdään kaikille uusille työntekijöille, joiden työsuhde kestää yli kuusi kuukautta. Tarkastusta ei tarvitse suorittaa, jos henkilö ollessaan kaupungin palveluksessa vaihtaa työstä toiseen, ellei työn luonne oleellisesti muutu. Terveystarkastus tulee tehdä nimenomaan työterveyshuollossa ennen työn alkamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta.
6 5 Tartuntatautiasetuksen 11 &:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti tutkimukset tuberkuloosin toteamiseksi tarkastus tehdään sellaisille alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä toimiville, jotka hoitavat lapsiryhmiä pitkäaikaisesti, esim. päiväkodeissa, perhepäivähoitajana tai kehitysvammaisten huollossa. Varmistetaan vesirokon sairastuneisuus alle kouluikäisten lasten hoitoon osallistuvan työntekijän kohdalla. Annetaan rokotuksella suoja mikäli immuniteettia ei ole kehittynyt. Työterveyshoitajan tekemän työhöntulotarkastuksen sisältö: haastattelu, yleistila, pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys, kuulon- ja näöntarkastus, verenpaine, pulssi, mikrospirometria tupakoitsijoille, laboratorio: PVK, Gluk, GT, lipidit ja U-KemSeul sekä terveydentilan edellyttämät muut tutkimukset. Fyysisesti kuormittaviin töihin tulevat henkilöt (hoitotyö, ruokapalvelu, siivoojat, päiväkotityöntekijät, viheryksikön työntekijät, yms.) ohjataan työfysioterapeutin vastaanotolle. Tarkastuksen sisältö: haastattelu, havainnointi, liikkuvuus-, lihasvoima-, ja tasapainotestaus (testaus suhteessa työn vaatimuksiin), tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työergonomiaan. Työterveyshoitaja ohjaa tarvittaessa työterveyslääkärin vastaanotolle. 3.1 Määräaikaiset terveystarkastukset Tarkastuksen sisältö: haastattelu (työ, terveys, elintavat), neuvonta, pituus, paino, painoindeksi ja vyötärönympärys, verenpaine, pulssi, kuulon- ja näöntarkastus, laboratoriokokeet. Tarvittaessa muut terveydentilan tutkimukset esim. keuhkojen toimintakoe, keuhkokuva, biomonitorointimittaukset ja rokotussuojan tarkastus. Vesihuoltolaitos, liikenneväylät ja venesatamat yksikkö Määräaikaistarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristuskurkkumätä ja AB-hepatiittirokote. Seuraava terveystarkastus on vuonna Konekeskus ja korjaamo Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rakennusosasto Puusepät ja kirvesmiehet Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Maalarit Keuhkojen toimintakokeeseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Laboratoriokokeina Alat, Krea, PVK+diffi, U-KemSeul. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet.
7 6 Mittausosasto Mittamiehet Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä, A-hepatiitti- ja puutiaisaivokuumerokote. Näyttöpäätelasien tarvetta arvioitaessa on huomioitava maastossa käytettävän näytön koko näyttöpäätetyöskentelyn lisäksi. Viheryksikkö ja liikuntapaikat Terveystarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein. Seuraava tarkastus on vuonna Terveystarkastuksen sisältö: kuulontarkastus ja työfysioterapeutin ohjaama kuntoprofiilin kartoitus. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä, AB-hepatiitti- ja puutiaisaivokuume-rokote. Kulttuuri- ja vapaa-aika Nuorten yökahvilassa työskentelevät Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä, B-hepatiittirokotus. Terveystarkastuk-sessa huomioidaan vuorotyön tuoma terveysvaara. Siivoustoimi Terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Siivouspartio, joka työskentelee satama-alueella ja Naantalin kaupungin rannassa rokotetaan AB-hepatiitin varalle. Ruokapalvelu Terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Röntgen Säteilytyöntekijän terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Hammashuolto Hammaslääkärit ja hoitajat Terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein, erityishuomio hengitys- ja iho-oireisiin, spirometria tarvittaessa. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä ja B-hepatiittirokotus. Välinehuolto Terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein, erityishuomio iho- ja hengitystieoireisiin, kuulontutkimus. Melutyön alkaessa kuulontutkimus vuoden välein 4v ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet.
8 7 Yötyötä sisältävässä vuorotyössä olevat Yleissuosituksen mukaan: Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin vuotiaat: 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat: 1-2 vuoden välein B-hepatiittirokotukset kaikille hoitotyötä tekeville työntekijöille henkilöille, jotka käsittelevät veren tai elin- ja kudosnesteiden tahrimia esineitä kuten näytteitä, neuloja, instrumentteja, pyykkiä tai jätteitä sijaisille, joiden sijaisuus kestää 6 kk tai pidempään Puutiaisaivokuumerokotus pidetään voimassa riskinarvioinnin mukaan kaikille saaristoalueen ulkotyöntekijöille (mittamiehet, viheryksikön ja liikuntapaikkojen työntekijät yms.) Influenssarokotukset kaikille työntekijöille tarjotaan mahdollisuus rokotteeseen Muut rokotukset työnantajan määräämälle virkamatkalle tarjotaan matkustusmaahan suositeltavat rokotukset Jatkossa nyt vahvistettujen, rokotuksiin oikeutettujen ammattiryhmien ohella, esiin tulevissa yksittäisissä tapauksissa rokotus voidaan antaa työterveyshuollossa seuraavin perustein: työterveyshuolto arvioi riskin ko. työtehtävässä ja antaa suosituksen rokottamisesta. työnantajan edustaja (henkilöstöpäällikkö) antaa siihen luvan, mikäli työterveyshuolto on näin suositellut 3.2 Muut terveystarkastukset Ikäryhmätarkastus Ikäryhmäterveystarkastuksiin kutsutaan vuotiaat viiden vuoden ja 60 vuotta täyttäneet kahden vuoden välein. Tarkastukseen kuuluu haastattelu, näön- ja kuulontarkastus, verenpaine, pulssi, vyötärönympärys, laboratoriokokeet (PVK, Gluk, GT, lipidit ja U-KemSeul) ja tarvittaessa ohjaus työfysioterapeutille ja/tai työterveyslääkärille. 55 vuotta täyttäneet: laboratoriokokeisiin lisätään krea, Ekg ja PSA, työnantaja kustantaa ikäohjelman mukaisesti työterveyslääkärin määräämän fysikaalisen hoidon (10 krt vuodessa). 58 vuotta täyttäneet
9 8 kutsutaan työfysioterapeutin ohjaamaan kuntoprofiilin kartoitukseen, saavat lähetteen laboratoriokokeisiin ja tarvittaessa terveystarkastukseen. Tehostetun tuen terveystarkastus Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurataan ja edistetään työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Annetaan kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Työhön paluuta/työssä pysymistä tuetaan terveystarkastuksin. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, henkilö itse tai työterveyshuolto. Työkykyselvityksiin ja työkyvyn ollessa uhattuna on työterveyslääkärin arvion mukaan mahdollista tehdä tarvittavat jatkotutkimukset ja erikoislääkärikonsultaatiot. Näyttöpäätetyön vuoksi tehtävät tarkastukset Näyttöpäätetyön vuoksi tehdään työntekijälle tarvittaessa näöntarkastus optikon toteuttamana. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän optikon vastaanotolle. Optikon vastaanottoa edeltää työfysioterapeutin tekemä työpisteen ergonomiakartoitus. Ergonomiakartoituksessa arvioidaan näyttöpäätetyön määrää ja jaksotusta. Tarvittaessa optikko ohjaa silmälääkärin vastaanotolle. Liite 1. Varhaisen tukemisen malli 4. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tuetaan työssä jaksamista nykyistä pidempään. Työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Päävastuu työkyvyn edistämisessä on työnantajalla. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa tietoa, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä. Liite 2. Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu 3. Yksilöön ja työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Kuntoutukset Työntekijöitä kannustetaan hakeutumaan alueellisiin ja valtakunnallisiin kuntoutuskursseihin. Esimiehiä tiedotetaan alueellisista kuntoutuskursseista, tavoitteena tiedonkulun lisääminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Kotihoidon Aslak-kuntoutuskeskus Apilassa jatkuu v asti, mukana yhteensä 5 kuntoutujaa. Maanrakennus ja yhdyskuntatekniikan Aslak-kuntoutus jatkuu vuonna 2015 Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa, mukana 7 kuntoutujaa. Siivous/ ruokapalvelun työntekijöiden TYK-kuntoutus jatkuu v asti, mukana yhteensä 8 kuntoutujaa.
10 9 Työfysioterapeutti videoi edeltävästi kuntoutujien työtä. Videokuvausta käytetään kuntoutuslaitoksessa kuntoutujien työergonomiaohjauksessa. V järjestetään kaksi ryhmämuotoista varhaiskuntoutuskurssia. Kurssit suunnitellaan alustavasti esimiehille ja asiantuntijoille. Sisältö määräytyy ryhmän tarpeiden mukaan. Alustavassa suunnitelmassa erityishuomio kohdennetaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen. V toteutuneeseen ryhmämuotoiseen varhaiskuntoutuskurssiin (hoitohenkilökunta) järjestetään seurantatapaaminen. 5. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työterveyshuoltohenkilöstö osallistuu tarvittaessa neuvontaan ja ohjaukseen, jonka tavoitteena on työstä johtuvien vaarojen välttäminen ja terveyden edistäminen. Tarpeellinen ohjaus ja neuvonta työn terveysvaaroista sekä niiden välttämisestä määräytyvät työpaikkaselvitysten ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilölle tai ryhmälle. Työssä tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustetaan tarpeen mukaan. Kyseessä voi olla osatyökykyinen henkilö, minkä työkyvyn tukemiseksi työvälineisiin tai ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ergonomiatyöpaikkakäynnillä työfysioterapeutti kartoittaa mm. kalusteiden toimivuutta ja antaa suosituksia hankintoihin. Työterveyshuolto arvioi tukipohjallisten kartoitustarvetta ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Syksyllä 2015 osallistutaan kuntoutujien tapaamiseen. Tapaaminen on tarkoitettu kuntoutuksen jatkoseurannaksi (Aslak -, TYK - tai yksilöllisiin kuntoutuksiin osallistuneille). Työterveyspsykologin toteuttaman tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen sisältönä voi olla esimerkiksi: erilaisten kriisien ja traumojen käsittely, työyhteisön toimivuus; psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, konfliktien ennalta ehkäisy ja ratkaisu, väkivallan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy, tuki muutostilanteissa, hyvän johtamisen tukeminen, esimiesten ja työntekijöiden työmotivaation, työkyvyn ja työviihtyvyyden edistäminen ja tukeminen. Työterveyshuollon henkilöstö on tukena Savuton Naantali - hankkeessa. Työterveyshuollon edustaja osallistuu luennoitsijana tulokaskurssille ja antaa tilaisuudessa tietoa työterveyshuollon sisällöstä sekä toiminnasta. Työfysioterapeutti osallistuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työtilojen ja työmenetelmien suunnitteluun yhdessä työyhteisöjen ja muutosta toteuttavan tahon kanssa. Tavoitteena on tukea työolojen terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Työpaikkaselvitysten jatkotoimena toteutetaan tarpeen mukaan suunnattuja ergonomiakartoituksia, ja neuvontaa ja ohjausta ryhmille.
11 10 Työfysioterapeutin kohteet vuonna 2015: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville järjestetään tiedon anto, neuvonta ja ohjaus ryhmänä. Tavoitteena on tukea vastuuhenkilön roolia terveellisten ja turvallisten työskentelytapojen toteutumisessa ja jalkauttamisessa arkeen. Hammashuollon vastaanottohuoneiden työtilojen uudelleen suunnittelua yhteistyössä työyhteisön kanssa. Terveyskeskuksen vuodeosaston hoitohenkilökunnalle suunnataan potilaiden siirtoergonomia ohjausta ja apuvälineiden käyttöopastusta. Työterveyspsykologin työyhteisö -toiminta vuonna 2015: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työtapojen muutoksen jalkauttamisesta työyhteisöön: muutokseen motivointi, rakentava ja kannustava palautteen anto, tyypilliset eteen tulevat esteet uuden oppimisessa ja keinoja esteiden voittamiseksi. Ryhmämuotoisen varhaiskuntoutuksen sisällön suunnittelua ja kuntoutuksen toteuttamiseen osallistuminen. Tarpeen mukaan työpaikkaselvityksiin osallistuminen, suunnatut ja erityisselvitykset psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen osalta. 6. Työyhteisötyö Työyhteisön toimivuuden edistäminen on pääosin ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa työterveyshuolto pyrkii lisäämään työterveyden näkökulmasta työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennalta ehkäisevässä että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Työterveyspsykologi tekee tarvittaessa erityisselvityksiä ja osallistuu perusselvityksiin työpaikoilla, jossa psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät muodostavat terveydelle vaaraa. 7. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus tapahtuu työterveyshuollon kautta voimassa olevan päihdeohjelman mukaan. Aloitteentekijöinä voivat olla henkilö itse, työyhteisö, esimies, luottamusmies tai työterveyshuolto.
12 11 8. Työsuojelutyö ja yhteistyö työsuojeluorganisaation kanssa Työterveyshenkilöstö osallistuu yhteistyötoimikunnan, sisäilmatyöryhmän ja työsuojeluvaliokunnan kokouksiin, sekä muihin työyhteisöjen asioita käsitteleviin kokouksiin kutsusta. Työterveyshuolto tekee yhteistyössä työsuojelun kanssa työpaikkakäyntejä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työsuojelun kanssa suunnitellaan yhteistyössä toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa otetaan huomioon ensiaputaitojen ja ensiapuvälineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Työpaikkakohtaisten ensiapukaappien huolto tapahtuu työpaikan henkilöstön toimesta. Ensiapukoulutuksen työnantaja hankkii koulutukseen joko työterveyshuollosta tai erikoistuneelta taholta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon kanssa kolmasti vuodessa. Yhteistyötoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa toteutumista seurataan vuosittain korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä sekä tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle. Korvausluokka II 9. Sairaanhoito Naantalin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, sekä sairaudenhoidon kannalta välttämättömät työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan määräämät laboratoriopalvelut sekä kuvantamispalvelut (röntgen, ei magneettikuvannusta). Työterveyslääkärin ohjaamat käynnit ovat mahdollisia työpsykologille. Työterveyshuollon ulkopuolisia erikoislääkäripalveluita sopimus ei pääsääntöisesti kata, mutta työterveyshuollon lääkäri voi työkykyyn liittyvissä selvittelyissä ja työkyvyttömyyden pitkittyessä ohjata asiakkaan erikoislääkärin konsultaatioon ja jatkotutkimuksiin. Tällöin palaute käynnistä ja hoitovastuu palaavat aina työterveyslääkärille. Työterveyshuollon sairaanhoidonpalvelut eivät kata sellaisten sairauksien hoitoa, joita henkilö voi hoitaa yleisen terveydenhuollon kautta eli jotka eivät suoranaisesti liity työkykyisyyteen. Jos työterveyslääkäri katsoo tarpeelliseksi henkilön työkyvyn selvittämisen ja arvioinnin, sitoutuu Naantalin kaupunki näistä syntyviin kustannuksiin. Näistä sovitaan aina henkilöstöpäällikön kanssa. Sairauspoissaolojen seurantaa tehostetaan. Työterveyshuolto toimittaa sairauspoissaolojen seurantaa varten henkilöstöpalveluille tilastoja.
13 Ajanvaraus lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolle Työterveyshuolto Aurinkoristeyksen ajanvaraus palvelee arkisin klo puh. (02) Työterveyshoitajan päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo Korvaushakemus ja toimintasuunnitelma Korvaushakemuksen laatii työnantaja. Työterveyshenkilöstö antaa tarvittavat tilastotiedot. Toimintasuunnitelman laatii työterveyshenkilöstö yhteistyössä työnantajan kanssa. Toimintasuunnitelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnassa Naantalissa / 2014 Toimintasuunnitelma on hyväksytty Naantalissa / 2014 Työnantajan edustaja Työterveyshuollon edustaja Työnantajan allekirjoitus Työterveyshuollon allekirjoitus
14 Liite 2 Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu Työkyvyn tuen, sairauspoissaoloseurannan ja työhön paluun toimintamallin laatimisen ja käytön tavoitteet Ennakointi ja työkyvynvarhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työssä selviytymisessä. Sairauspoissaolojen ilmoitus - ja raportointikäytännöt Sairauspoissaoloista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa. Esimies voi myöntää luvan 3 päivän sairauspoissaoloon, silloin omailmoitus on käytössä työterveyshoitaja voi jatkaa poissaoloa vielä 2 päivällä. Lääkärintodistus vaaditaan 5 päivää pidemmästä sairauspoissaolosta. Työntekijä toimittaa sairauspoissaolotodistuksen esimiehelleen, joka lähettää sen palkkatoimistoon. Kaikki sairauspoissaolotodistukset toimitetaan työterveyshuoltoon, ellei asianomainen henkilö sitä kiellä. Kaikki sairauspoissaolotiedot kootaan esimiehelle ja työterveyshuollolle kaksi kertaa vuodessa sairuspoissaoloraportoinnista keskustellaan yhteenvetoina työpaikan johdon, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon välisissä tapaamisissa. Käytännössä raportointi tehdään Effica- tietojärjestelmän avulla työterveyshuollossa. Esimiehen tehtävät Esimiehen on velvollisuus keskustella työntekijän kanssa työkykyasioista ja työssä selviytymisestä mahdollisimman varhain havaitessaan merkkejä työkykymuutoksista tai työssä selviytymisen ongelmista. Keskustelussa käytetään varhaisen tuen mallin mukaista työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa ja neuvottelumuistiota, johon kirjataan myös sovitut jatkotoimenpiteet ja seuranta aikatauluineen. Esimies pitää tarpeen mukaan yhteyttä työntekijään ja työterveyshuoltoon ja osallistuu työterveys- /työkykyneuvottelujen järjestämiseen. Työkykyasioiden puheeksi ottamisen aiheet ja poissaolorajat Esimies tai työntekijä itse huomaa työkyvyn alenemiseen liittyviä merkkejä. Työterveyshuollossa asia tulee työntekijän ja työterveyshuollon kesken esiin, jolloin työterveyshuolto pyytää työntekijää ottamaan asian esiin esimiehensä kanssa. Lyhyitä poissaoloja on ollut viimeksi kuluneen 12 kk aikana 5 kertaa. Pitkiä tai pitkittyviä poissaoloja on viimeksi kuluneen 12 kk aikana ollut yhteensä 30 päivää. Työhön paluun tuki Työhönpaluukeskustelut: pitkän yhtäjaksoisen yli 30 pv sairauspoissaolon aikana työntekijän tulee ottaa yhteyttä esimieheen ja työterveyshuoltoon. Päätös tukitoimenpiteiden aloittamisesta tehdään yhteistyössä työntekijän, työterveyshuollon sekä työntekijän esimiehen kanssa. Tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita. Sovitut asiat kirjataan neuvottelumuistioon. Sovitaan, miten asiasta tiedotetaan työpaikalla (esimiehen ja työntekijän oma osuus tiedottamisessa) Sovitaan seurannasta ja seuranta-aikataulusta. Muita työkykyä tukevia keinoja Työeläkelaitosyhteistyö Kuntien eläkelaitoksen kanssa, työkokeilu on mahdollista, kun on todettavissa työkyvyttömyyden uhka. Osasairauspäiväraha, Kela, on mahdollinen sv- omavastuuajan (1+9 arkipäivää) jälkeen ja se voi mahdollistaa osa-aikatyön; % kokoaikaisesta työajasta Osasairauspäivärahajärjestely sovitaan yhdessä työntekijän, työterveyslääkärin ja henkilöstöpäällikön kesken.
15 Liite 3. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä työterveyshuollon kanssa pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Yksilöön kohdistuva tyky-toiminta Tavoitteena on työterveyden edistäminen ja omatoiminen kunnon ja terveyden ylläpito Terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä huomioidaan erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön rasitusoireet ja tarvittaessa suoritetaan ergonomiset kartoitukset. Varhaiskuntoutusta järjestetään joko yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuvaksi. Sisäistä varhaiskuntoutustoimintaa jatketaan ottaen huomioon eri ammattiryhmien kuntoutustarpeet. Kuntoutustarpeesta riippuen haetaan KELA:n kustantamana ASLAK- ja TYK kuntoutusta tai yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta. Tarvittaessa voidaan hakea KEVA:n ammatillista kuntoutusta: työkokeilua ja työhön valmennusta tai jopa uudelleen koulutusta. Työntekijän uudelleen sijoitus toteutetaan Naantalin kaupungin toimintamallin mukaan. Ikäohjelman mukaan työnantaja kustantaa työterveyslääkärin määräämän tarpeellisen fysikaalisen hoidon (max. 10 krt) yli 55- vuotta täyttäneille työntekijöille. Työterveyshuoltoon voi tukeutua työstä tai työtilanteista johtuvien erilaisten onnettomuuksien tai äkillisten muutostilanteiden yhteydessä. Psykologinen jälkipuinti toimii purkukeskusteluna, jolloin tarkoituksena on psyykkisten stressireaktioiden lievittäminen, työyhteisön yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja työkyvyn palauttaminen. Työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Tavoitteena on työn ja työympäristön kehittäminen. Työyhteisötyössä on tavoitteena auttaa, tukea ja tuoda esiin työyhteisön merkitys työn kehittämisessä. Kohteena on yksilön ja ryhmän välinen vuorovaikutuksen parantaminen, yksilöiden jaksamisen tukeminen, ristiriitojen sovittelu ja esimiehen tukeminen. Kuntoutuksessa olleiden ryhmien työkyvyn seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupungin liikuntatoimen järjestämiä tapahtumia hyödynnetään kestävyyskunnon seuraamisessa. Kerran vuodessa syksyisin työterveyshuolto on mukana järjestämässä kuntoutujien tapaamista ja pitää siellä oman puheenvuoronsa. Kuntoutuksen päätyttyä kuntoutujat ovat kolmen vuoden ajan seurannassa, jolloin heillä on mahdollisuus määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi kerran vuodessa kuntoutuksessa nousseen tarpeen mukaan käyttää työterveyden palveluja esim. työpsykologi käynti, työfysioterapeutin käynti. Varhaiskuntoutusryhmiä järjestetään kohdennetuille ammattiryhmille työterveyshuollon suunnittelemana. Kokoontumisia on yhteensä neljä kertaa. Työterveyshuoltoon voi tukeutua työstä tai työtilanteista johtuvien erilaisten onnettomuuksien tai äkillisten muutostilanteiden yhteydessä Jälkipuinti toimii purkukeskusteluna, jolloin tarkoituksena on psyykkisten stressireaktioiden lievittäminen, työyhteisön yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja työkyvyn palauttaminen. puh. (02) Sähköpostit: Käynti- ja postiosoite: Tullikatu II krs (poikkeus: NAANTALI
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla 1.1.2016 31.12.2016
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalla 1.1.2016 31.12.2016 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla 1.1.2014 31.12.2014
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalla 1.1.2014 31.12.2014 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2014 31.12.2014
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2014 31.12.2014 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2016 31.12.2016 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2013 31.12.2013
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2013 31.12.2013 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ajalle
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ajalle 1.1.2017 31.12.2017 2 Sisällys Työpaikka... 3 Työterveysasema... 3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ... 4 Yrityksen toiminnan ja henkilöstön kuvaus... 4 Työsuojeluyhteistyö...
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
LisätiedotODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani
ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs 87100 Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2010 31.12.2012 TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS Ajalle
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS Ajalle 1.1.2017 31.12.2017 2 SISÄLLYS Työpaikka... 3 Työterveysasema... 3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ... 4 Yrityksen toiminnan ja henkilöstön kuvaus... 4 Työsuojeluyhteistyö...
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotAttendo Työterveyshuolto Ruovesi RUOVEDEN KUNTA TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI
TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 1 Työkyvyn tuen, sairauspoissaoloseurannan ja työhönpaluun toimintamallin laatimisen ja käytön tavoitteet: ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen takaavat
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS Ajalle
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS Ajalle 1.1.2018 31.12.2018 2 SISÄLLYS Työpaikka... 3 Työterveysasema... 3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ... 4 Yrityksen toiminnan ja henkilöstön kuvaus... 4 Työsuojeluyhteistyö...
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotHaapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016
Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotNimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6
SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA
TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI
TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio
1 SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2018 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELULLE Työturvallisuuslain
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotAsiantuntijoiden työterveys
Kun työ on lähes korvaamatonta! Toimintasuunnitelma Seulova terveystarkastus Sähköinen työpaikkakäynti Ekstranet Helpperi-terveysohjaus AJATUS Asiantuntijoiden työterveys Lähipalveluita jo 17 kunnassa
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotHARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyöterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö:
_ Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: Yritysnumero: YRITYKSEN NIMI: Osoite: Laskutus-os: Puhelin: Toimiala: Toimipaikat: Tilikausi: Hallinto/Talous-os: Yhdyshenkilö ja e-mail: Tapaturmavakuutus:
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotPalvelutasovaihtoehdot (Viisari)
Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotYhteyshenkilö Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja Puhelin Johtaja Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja Puhelin
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2013 31.12.2017 / tämä on voimassa siihen saakka kunnes uusi työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty Perustiedot päivitetty 12.12.2017 ASIAKKAAN
LisätiedotHenkilöstöyritysten työterveys
Alk. 19 Netto vuodessa Toimintasuunnitelma Seulova terveystarkastus Sähköinen työpaikkakäynti Ekstranet Maksusitoumusmalli Helpperi-terveysohjaus SATA Henkilöstöyritysten työterveys Lähipalveluita jo 17
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT
1 Säkylän kunta 1.1.2018 Sosiaali- ja terveystoimi Työterveyshuolto Välskärinte 5 27800 Säkylä TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKASMAKSUT TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISMAKSU Yleismaksu/työntekijä 24 ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI
1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013
1 HEINÄVEDEN TOIMIPISTE Virastokuja 1, 79700 Heinävesi Työterveyshoitaja Annamari Luostarinen Puh. 040-353 1975 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 TYÖNANTAJA Nimi ja osoite HEINÄVEDEN
LisätiedotMallilomake. Kela SV 98 TTH. Työnantajan hakemus. Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset. 1. Työnantajan tiedot. 2. Työnantajan tilinumero
Kela Työnantajan hakemus Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset SV 98 TTH Tällä lomakkeella työnantaja hakee korvausta järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista. Jos palveluntuottaja on esitäyttänyt
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTyöterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.
Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin
LisätiedotTarjouslomake, hinnat
Uudenmaan Yrittäjät ry Liite Tarjouslomake, hinnat Tarjouslomakkeeseen kirjataan kaikki kysytyt tiedot. Liitteeseen merkittyjen arvojen tulee olla yksiselitteisiä. Liitettä ei saa muuttaa. Merkitse vastaukset
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015
1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa
Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo
TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.6.2016-31.12.2020 TIEDOT YRITYKSESTÄ Tätä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa sovelletaan kaikissa Mediatalo ESAn yhtiöissä. Ne ovat toimintasuunnitelman
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
Lisätiedot