TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla 1.1.2015 31.12.2015"

Transkriptio

1 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalla

2 1 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 PERUSTIETOLEHTI 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTATAVOITTEET 3 KORVAUSLUOKKA I 3 2. TYÖPAIKKASELVITYKSET 3 3. TERVEYSTARKASTUKSET Määräaikaiset terveystarkastukset Muut terveystarkastukset 7 4. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 8 Kuntoutukset 8 5. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS 9 6. TYÖYHTEISÖTYÖ PÄIHDEONGELMAISEN HOITOONOHJAUS TYÖSUOJELUTYÖ JA YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUORGANISAATION KANSSA 11 KORVAUSLUOKKA II SAIRAANHOITO AJANVARAUS LÄÄKÄRIN JA TYÖTERVEYSHOITAJAN VASTAANOTOLLE KORVAUSHAKEMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA 12

3 2 Perustietolehti YRITYS NAANTALIN KAUPUNKI Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu Naantali Puhelin Fax Toimiala 751 Julkishallinto Y-tunnus Tilikausi Yhteyshenkilö Tapaturmavakuutus Eläkevakuutus Laura Saurama henkilöstöpäällikkö Pohjola Kuntien Eläkevakuutus, Valtionkonttori Työterveysasema Työterveyshuolto Aurinkoristeys Tullikatu 16-18, Naantali Työterveyshenkilöstö työterveyslääkäri Mirva Palander työterveyslääkäri Riitta Raiko työterveyshoitaja Sari Wallenius työterveyshoitaja Tuire Halme (sote, siivous, ruokapalvelu) työfysioterapeutti Sari Kilpinen työterveyspsykologi Mia Papinoja Työsuojeluhenkilöstö työsuojelupäällikkö Ville Kuusinen työsuojeluvaltuutettu Juha Takanen (työntekijät) työsuojeluvaltuutettu Anne Järvinen (toimihenkilöt) työsuojeluasiamiehet terveyskeskus: Riikka Nummela kotihoito ja ryhmäkodit: Nina Koskinen Naantalin kaupungin palveluksessa on km työntekijää, joista suurin osa on naisia. Ikääntymiseen liittyvät muutokset terveydentilassa ja työkyvyssä huomioidaan suunniteltaessa ja toteutettaessa työterveyshuollon eri toimintoja.

4 3 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalle Työterveyshuollon toimintatavoitteet 1. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 2. Hyvin toimiva työyhteisö 3. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Vuoden 2015 toimintatavoitteet: (päivän) työterveyshuoltolain ja varhaisen tukemisen vahvistaminen työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen pitkällä aikavälillä asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä tukea yksilöä ja työyhteisöä erilaisissa haasteellisissa tilanteissa (liite 4. kriisituki ja psykologinen jälkipuinti työterveyshuolto Aurinkoristeyksessä) yhteistyön kehittäminen henkilöstöhallinnon, linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa, jotta pystytään toteuttamaan laadukasta ja tuloksellista toimintaa oikea-aikaisesti (sairauspoissaolojen seurannan automatisoidun toimintajärjestelmän käyttöönotto) Korvausluokka I 2. Työpaikkaselvitykset Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämiseksi ja arvioimiseksi tehdään toistuvasti työpaikkakäyntejä, joissa huomioidaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Työpaikkaselvityksiä tehdään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa ja työolosuhteiden muutostilanteissa. Työpaikkakohtaisesti selvitetään ergonomiset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät. Samalla arvioidaan työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät sekä kiinnitetään huomiota työpaikan tapaturmavaaroihin. Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshuollosta työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työpsykologi siten, kuin he katsovat, että on tarpeellista. Tavoitteena on, että Naantalin kaupunkia hoitava työterveyshuollon tiimi tuntee työpisteet ja niissä tehtävän työn mahdollisimman hyvin.

5 4 Työpaikkaselvityskohteet (alustava suunnitelma) Päivähoito: Nuhjalan päiväkoti Perusopetus: Rymättylän koulu Terveyskeskus: Poliklinikka Vanhainkoti ja ryhmäkodit: Katavakoti Myllykiven ryhmäkoti Viialan ryhmäkoti Päivähoito: Viiala Perusopetus: Kultaranta Terveyskeskus: Neuvolat Sosiaalitoimi Siivoustoimi Työpaikkaselvityskohteet on suunniteltu vuosille Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Esimies ja työntekijä voivat pyytää ergonomiakartoitusta työterveyshuollosta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa. Toteutettuja työpaikkaselvityksiä ja suosituksia seurataan terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä sekä suunnitelmallisesti seurantalomakekyselyin (vuoden sisällä selvityksestä). Tästä vastaa työterveyshuolto yhdessä esimiehen kanssa. Seurantakyselyjen raportit käsitellään työsuojeluvaliokunnan kokouksissa. 3. Terveystarkastukset Terveystarkastuksen tekee työterveyshoitaja. Jos työnantaja edellyttää työterveyslääkärin tarkastusta ja lääkärintodistusta, työterveyshoitaja ohjaa henkilön työterveyslääkärille. Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus tehdään kaikille uusille työntekijöille, joiden työsuhde kestää yli kuusi kuukautta. Tarkastusta ei tarvitse suorittaa, jos henkilö ollessaan kaupungin palveluksessa vaihtaa työstä toiseen, ellei työn luonne oleellisesti muutu. Terveystarkastus tulee tehdä nimenomaan työterveyshuollossa ennen työn alkamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta.

6 5 Tartuntatautiasetuksen 11 &:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti tutkimukset tuberkuloosin toteamiseksi tarkastus tehdään sellaisille alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä toimiville, jotka hoitavat lapsiryhmiä pitkäaikaisesti, esim. päiväkodeissa, perhepäivähoitajana tai kehitysvammaisten huollossa. Varmistetaan vesirokon sairastuneisuus alle kouluikäisten lasten hoitoon osallistuvan työntekijän kohdalla. Annetaan rokotuksella suoja mikäli immuniteettia ei ole kehittynyt. Työterveyshoitajan tekemän työhöntulotarkastuksen sisältö: haastattelu, yleistila, pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys, kuulon- ja näöntarkastus, verenpaine, pulssi, mikrospirometria tupakoitsijoille, laboratorio: PVK, Gluk, GT, lipidit ja U-KemSeul sekä terveydentilan edellyttämät muut tutkimukset. Fyysisesti kuormittaviin töihin tulevat henkilöt (hoitotyö, ruokapalvelu, siivoojat, päiväkotityöntekijät, viheryksikön työntekijät, yms.) ohjataan työfysioterapeutin vastaanotolle. Tarkastuksen sisältö: haastattelu, havainnointi, liikkuvuus-, lihasvoima-, ja tasapainotestaus (testaus suhteessa työn vaatimuksiin), tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työergonomiaan. Työterveyshoitaja ohjaa tarvittaessa työterveyslääkärin vastaanotolle. 3.1 Määräaikaiset terveystarkastukset Tarkastuksen sisältö: haastattelu (työ, terveys, elintavat), neuvonta, pituus, paino, painoindeksi ja vyötärönympärys, verenpaine, pulssi, kuulon- ja näöntarkastus, laboratoriokokeet. Tarvittaessa muut terveydentilan tutkimukset esim. keuhkojen toimintakoe, keuhkokuva, biomonitorointimittaukset ja rokotussuojan tarkastus. Vesihuoltolaitos, liikenneväylät ja venesatamat yksikkö Määräaikaistarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristuskurkkumätä ja AB-hepatiittirokote. Seuraava terveystarkastus on vuonna Konekeskus ja korjaamo Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rakennusosasto Puusepät ja kirvesmiehet Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Maalarit Keuhkojen toimintakokeeseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Laboratoriokokeina Alat, Krea, PVK+diffi, U-KemSeul. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet.

7 6 Mittausosasto Mittamiehet Kuulontarkastukseen kutsutaan joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä, A-hepatiitti- ja puutiaisaivokuumerokote. Näyttöpäätelasien tarvetta arvioitaessa on huomioitava maastossa käytettävän näytön koko näyttöpäätetyöskentelyn lisäksi. Viheryksikkö ja liikuntapaikat Terveystarkastukset toteutetaan kolmen vuoden välein. Seuraava tarkastus on vuonna Terveystarkastuksen sisältö: kuulontarkastus ja työfysioterapeutin ohjaama kuntoprofiilin kartoitus. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä, AB-hepatiitti- ja puutiaisaivokuume-rokote. Kulttuuri- ja vapaa-aika Nuorten yökahvilassa työskentelevät Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä, B-hepatiittirokotus. Terveystarkastuk-sessa huomioidaan vuorotyön tuoma terveysvaara. Siivoustoimi Terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Siivouspartio, joka työskentelee satama-alueella ja Naantalin kaupungin rannassa rokotetaan AB-hepatiitin varalle. Ruokapalvelu Terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Röntgen Säteilytyöntekijän terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein. Terveystarkastukseen voidaan liittää ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Hammashuolto Hammaslääkärit ja hoitajat Terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein, erityishuomio hengitys- ja iho-oireisiin, spirometria tarvittaessa. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet. Rokotussuojasta huolehditaan: jäykkäkouristus-kurkkumätä ja B-hepatiittirokotus. Välinehuolto Terveystarkastukseen kutsutaan kolmen vuoden välein, erityishuomio iho- ja hengitystieoireisiin, kuulontutkimus. Melutyön alkaessa kuulontutkimus vuoden välein 4v ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Terveystarkastusten sisältöön liitetään ikäryhmäterveystarkastusten laboratoriokokeet.

8 7 Yötyötä sisältävässä vuorotyössä olevat Yleissuosituksen mukaan: Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat: vähintään 5 vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin vuotiaat: 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat: 1-2 vuoden välein B-hepatiittirokotukset kaikille hoitotyötä tekeville työntekijöille henkilöille, jotka käsittelevät veren tai elin- ja kudosnesteiden tahrimia esineitä kuten näytteitä, neuloja, instrumentteja, pyykkiä tai jätteitä sijaisille, joiden sijaisuus kestää 6 kk tai pidempään Puutiaisaivokuumerokotus pidetään voimassa riskinarvioinnin mukaan kaikille saaristoalueen ulkotyöntekijöille (mittamiehet, viheryksikön ja liikuntapaikkojen työntekijät yms.) Influenssarokotukset kaikille työntekijöille tarjotaan mahdollisuus rokotteeseen Muut rokotukset työnantajan määräämälle virkamatkalle tarjotaan matkustusmaahan suositeltavat rokotukset Jatkossa nyt vahvistettujen, rokotuksiin oikeutettujen ammattiryhmien ohella, esiin tulevissa yksittäisissä tapauksissa rokotus voidaan antaa työterveyshuollossa seuraavin perustein: työterveyshuolto arvioi riskin ko. työtehtävässä ja antaa suosituksen rokottamisesta. työnantajan edustaja (henkilöstöpäällikkö) antaa siihen luvan, mikäli työterveyshuolto on näin suositellut 3.2 Muut terveystarkastukset Ikäryhmätarkastus Ikäryhmäterveystarkastuksiin kutsutaan vuotiaat viiden vuoden ja 60 vuotta täyttäneet kahden vuoden välein. Tarkastukseen kuuluu haastattelu, näön- ja kuulontarkastus, verenpaine, pulssi, vyötärönympärys, laboratoriokokeet (PVK, Gluk, GT, lipidit ja U-KemSeul) ja tarvittaessa ohjaus työfysioterapeutille ja/tai työterveyslääkärille. 55 vuotta täyttäneet: laboratoriokokeisiin lisätään krea, Ekg ja PSA, työnantaja kustantaa ikäohjelman mukaisesti työterveyslääkärin määräämän fysikaalisen hoidon (10 krt vuodessa). 58 vuotta täyttäneet

9 8 kutsutaan työfysioterapeutin ohjaamaan kuntoprofiilin kartoitukseen, saavat lähetteen laboratoriokokeisiin ja tarvittaessa terveystarkastukseen. Tehostetun tuen terveystarkastus Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurataan ja edistetään työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Annetaan kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Työhön paluuta/työssä pysymistä tuetaan terveystarkastuksin. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, henkilö itse tai työterveyshuolto. Työkykyselvityksiin ja työkyvyn ollessa uhattuna on työterveyslääkärin arvion mukaan mahdollista tehdä tarvittavat jatkotutkimukset ja erikoislääkärikonsultaatiot. Näyttöpäätetyön vuoksi tehtävät tarkastukset Näyttöpäätetyön vuoksi tehdään työntekijälle tarvittaessa näöntarkastus optikon toteuttamana. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän optikon vastaanotolle. Optikon vastaanottoa edeltää työfysioterapeutin tekemä työpisteen ergonomiakartoitus. Ergonomiakartoituksessa arvioidaan näyttöpäätetyön määrää ja jaksotusta. Tarvittaessa optikko ohjaa silmälääkärin vastaanotolle. Liite 1. Varhaisen tukemisen malli 4. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tuetaan työssä jaksamista nykyistä pidempään. Työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Päävastuu työkyvyn edistämisessä on työnantajalla. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa tietoa, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä. Liite 2. Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu 3. Yksilöön ja työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Kuntoutukset Työntekijöitä kannustetaan hakeutumaan alueellisiin ja valtakunnallisiin kuntoutuskursseihin. Esimiehiä tiedotetaan alueellisista kuntoutuskursseista, tavoitteena tiedonkulun lisääminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Kotihoidon Aslak-kuntoutuskeskus Apilassa jatkuu v asti, mukana yhteensä 5 kuntoutujaa. Maanrakennus ja yhdyskuntatekniikan Aslak-kuntoutus jatkuu vuonna 2015 Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa, mukana 7 kuntoutujaa. Siivous/ ruokapalvelun työntekijöiden TYK-kuntoutus jatkuu v asti, mukana yhteensä 8 kuntoutujaa.

10 9 Työfysioterapeutti videoi edeltävästi kuntoutujien työtä. Videokuvausta käytetään kuntoutuslaitoksessa kuntoutujien työergonomiaohjauksessa. V järjestetään kaksi ryhmämuotoista varhaiskuntoutuskurssia. Kurssit suunnitellaan alustavasti esimiehille ja asiantuntijoille. Sisältö määräytyy ryhmän tarpeiden mukaan. Alustavassa suunnitelmassa erityishuomio kohdennetaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen. V toteutuneeseen ryhmämuotoiseen varhaiskuntoutuskurssiin (hoitohenkilökunta) järjestetään seurantatapaaminen. 5. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työterveyshuoltohenkilöstö osallistuu tarvittaessa neuvontaan ja ohjaukseen, jonka tavoitteena on työstä johtuvien vaarojen välttäminen ja terveyden edistäminen. Tarpeellinen ohjaus ja neuvonta työn terveysvaaroista sekä niiden välttämisestä määräytyvät työpaikkaselvitysten ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilölle tai ryhmälle. Työssä tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustetaan tarpeen mukaan. Kyseessä voi olla osatyökykyinen henkilö, minkä työkyvyn tukemiseksi työvälineisiin tai ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ergonomiatyöpaikkakäynnillä työfysioterapeutti kartoittaa mm. kalusteiden toimivuutta ja antaa suosituksia hankintoihin. Työterveyshuolto arvioi tukipohjallisten kartoitustarvetta ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Syksyllä 2015 osallistutaan kuntoutujien tapaamiseen. Tapaaminen on tarkoitettu kuntoutuksen jatkoseurannaksi (Aslak -, TYK - tai yksilöllisiin kuntoutuksiin osallistuneille). Työterveyspsykologin toteuttaman tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen sisältönä voi olla esimerkiksi: erilaisten kriisien ja traumojen käsittely, työyhteisön toimivuus; psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, konfliktien ennalta ehkäisy ja ratkaisu, väkivallan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy, tuki muutostilanteissa, hyvän johtamisen tukeminen, esimiesten ja työntekijöiden työmotivaation, työkyvyn ja työviihtyvyyden edistäminen ja tukeminen. Työterveyshuollon henkilöstö on tukena Savuton Naantali - hankkeessa. Työterveyshuollon edustaja osallistuu luennoitsijana tulokaskurssille ja antaa tilaisuudessa tietoa työterveyshuollon sisällöstä sekä toiminnasta. Työfysioterapeutti osallistuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työtilojen ja työmenetelmien suunnitteluun yhdessä työyhteisöjen ja muutosta toteuttavan tahon kanssa. Tavoitteena on tukea työolojen terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Työpaikkaselvitysten jatkotoimena toteutetaan tarpeen mukaan suunnattuja ergonomiakartoituksia, ja neuvontaa ja ohjausta ryhmille.

11 10 Työfysioterapeutin kohteet vuonna 2015: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville järjestetään tiedon anto, neuvonta ja ohjaus ryhmänä. Tavoitteena on tukea vastuuhenkilön roolia terveellisten ja turvallisten työskentelytapojen toteutumisessa ja jalkauttamisessa arkeen. Hammashuollon vastaanottohuoneiden työtilojen uudelleen suunnittelua yhteistyössä työyhteisön kanssa. Terveyskeskuksen vuodeosaston hoitohenkilökunnalle suunnataan potilaiden siirtoergonomia ohjausta ja apuvälineiden käyttöopastusta. Työterveyspsykologin työyhteisö -toiminta vuonna 2015: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työtapojen muutoksen jalkauttamisesta työyhteisöön: muutokseen motivointi, rakentava ja kannustava palautteen anto, tyypilliset eteen tulevat esteet uuden oppimisessa ja keinoja esteiden voittamiseksi. Ryhmämuotoisen varhaiskuntoutuksen sisällön suunnittelua ja kuntoutuksen toteuttamiseen osallistuminen. Tarpeen mukaan työpaikkaselvityksiin osallistuminen, suunnatut ja erityisselvitykset psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen osalta. 6. Työyhteisötyö Työyhteisön toimivuuden edistäminen on pääosin ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa työterveyshuolto pyrkii lisäämään työterveyden näkökulmasta työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennalta ehkäisevässä että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Työterveyspsykologi tekee tarvittaessa erityisselvityksiä ja osallistuu perusselvityksiin työpaikoilla, jossa psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät muodostavat terveydelle vaaraa. 7. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus tapahtuu työterveyshuollon kautta voimassa olevan päihdeohjelman mukaan. Aloitteentekijöinä voivat olla henkilö itse, työyhteisö, esimies, luottamusmies tai työterveyshuolto.

12 11 8. Työsuojelutyö ja yhteistyö työsuojeluorganisaation kanssa Työterveyshenkilöstö osallistuu yhteistyötoimikunnan, sisäilmatyöryhmän ja työsuojeluvaliokunnan kokouksiin, sekä muihin työyhteisöjen asioita käsitteleviin kokouksiin kutsusta. Työterveyshuolto tekee yhteistyössä työsuojelun kanssa työpaikkakäyntejä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työsuojelun kanssa suunnitellaan yhteistyössä toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa otetaan huomioon ensiaputaitojen ja ensiapuvälineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Työpaikkakohtaisten ensiapukaappien huolto tapahtuu työpaikan henkilöstön toimesta. Ensiapukoulutuksen työnantaja hankkii koulutukseen joko työterveyshuollosta tai erikoistuneelta taholta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon kanssa kolmasti vuodessa. Yhteistyötoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa toteutumista seurataan vuosittain korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä sekä tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle. Korvausluokka II 9. Sairaanhoito Naantalin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, sekä sairaudenhoidon kannalta välttämättömät työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan määräämät laboratoriopalvelut sekä kuvantamispalvelut (röntgen, ei magneettikuvannusta). Työterveyslääkärin ohjaamat käynnit ovat mahdollisia työpsykologille. Työterveyshuollon ulkopuolisia erikoislääkäripalveluita sopimus ei pääsääntöisesti kata, mutta työterveyshuollon lääkäri voi työkykyyn liittyvissä selvittelyissä ja työkyvyttömyyden pitkittyessä ohjata asiakkaan erikoislääkärin konsultaatioon ja jatkotutkimuksiin. Tällöin palaute käynnistä ja hoitovastuu palaavat aina työterveyslääkärille. Työterveyshuollon sairaanhoidonpalvelut eivät kata sellaisten sairauksien hoitoa, joita henkilö voi hoitaa yleisen terveydenhuollon kautta eli jotka eivät suoranaisesti liity työkykyisyyteen. Jos työterveyslääkäri katsoo tarpeelliseksi henkilön työkyvyn selvittämisen ja arvioinnin, sitoutuu Naantalin kaupunki näistä syntyviin kustannuksiin. Näistä sovitaan aina henkilöstöpäällikön kanssa. Sairauspoissaolojen seurantaa tehostetaan. Työterveyshuolto toimittaa sairauspoissaolojen seurantaa varten henkilöstöpalveluille tilastoja.

13 Ajanvaraus lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotolle Työterveyshuolto Aurinkoristeyksen ajanvaraus palvelee arkisin klo puh. (02) Työterveyshoitajan päivystysvastaanotto ilman ajanvarausta arkisin klo Korvaushakemus ja toimintasuunnitelma Korvaushakemuksen laatii työnantaja. Työterveyshenkilöstö antaa tarvittavat tilastotiedot. Toimintasuunnitelman laatii työterveyshenkilöstö yhteistyössä työnantajan kanssa. Toimintasuunnitelma on hyväksytty työsuojelutoimikunnassa Naantalissa / 2014 Toimintasuunnitelma on hyväksytty Naantalissa / 2014 Työnantajan edustaja Työterveyshuollon edustaja Työnantajan allekirjoitus Työterveyshuollon allekirjoitus

14 Liite 2 Työkyvyn hallintakäytännön sisältö ja työterveyshuollon toiminnan suunnittelu Työkyvyn tuen, sairauspoissaoloseurannan ja työhön paluun toimintamallin laatimisen ja käytön tavoitteet Ennakointi ja työkyvynvarhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työssä selviytymisessä. Sairauspoissaolojen ilmoitus - ja raportointikäytännöt Sairauspoissaoloista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa. Esimies voi myöntää luvan 3 päivän sairauspoissaoloon, silloin omailmoitus on käytössä työterveyshoitaja voi jatkaa poissaoloa vielä 2 päivällä. Lääkärintodistus vaaditaan 5 päivää pidemmästä sairauspoissaolosta. Työntekijä toimittaa sairauspoissaolotodistuksen esimiehelleen, joka lähettää sen palkkatoimistoon. Kaikki sairauspoissaolotodistukset toimitetaan työterveyshuoltoon, ellei asianomainen henkilö sitä kiellä. Kaikki sairauspoissaolotiedot kootaan esimiehelle ja työterveyshuollolle kaksi kertaa vuodessa sairuspoissaoloraportoinnista keskustellaan yhteenvetoina työpaikan johdon, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon välisissä tapaamisissa. Käytännössä raportointi tehdään Effica- tietojärjestelmän avulla työterveyshuollossa. Esimiehen tehtävät Esimiehen on velvollisuus keskustella työntekijän kanssa työkykyasioista ja työssä selviytymisestä mahdollisimman varhain havaitessaan merkkejä työkykymuutoksista tai työssä selviytymisen ongelmista. Keskustelussa käytetään varhaisen tuen mallin mukaista työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa ja neuvottelumuistiota, johon kirjataan myös sovitut jatkotoimenpiteet ja seuranta aikatauluineen. Esimies pitää tarpeen mukaan yhteyttä työntekijään ja työterveyshuoltoon ja osallistuu työterveys- /työkykyneuvottelujen järjestämiseen. Työkykyasioiden puheeksi ottamisen aiheet ja poissaolorajat Esimies tai työntekijä itse huomaa työkyvyn alenemiseen liittyviä merkkejä. Työterveyshuollossa asia tulee työntekijän ja työterveyshuollon kesken esiin, jolloin työterveyshuolto pyytää työntekijää ottamaan asian esiin esimiehensä kanssa. Lyhyitä poissaoloja on ollut viimeksi kuluneen 12 kk aikana 5 kertaa. Pitkiä tai pitkittyviä poissaoloja on viimeksi kuluneen 12 kk aikana ollut yhteensä 30 päivää. Työhön paluun tuki Työhönpaluukeskustelut: pitkän yhtäjaksoisen yli 30 pv sairauspoissaolon aikana työntekijän tulee ottaa yhteyttä esimieheen ja työterveyshuoltoon. Päätös tukitoimenpiteiden aloittamisesta tehdään yhteistyössä työntekijän, työterveyshuollon sekä työntekijän esimiehen kanssa. Tarvittaessa käytetään muita asiantuntijoita. Sovitut asiat kirjataan neuvottelumuistioon. Sovitaan, miten asiasta tiedotetaan työpaikalla (esimiehen ja työntekijän oma osuus tiedottamisessa) Sovitaan seurannasta ja seuranta-aikataulusta. Muita työkykyä tukevia keinoja Työeläkelaitosyhteistyö Kuntien eläkelaitoksen kanssa, työkokeilu on mahdollista, kun on todettavissa työkyvyttömyyden uhka. Osasairauspäiväraha, Kela, on mahdollinen sv- omavastuuajan (1+9 arkipäivää) jälkeen ja se voi mahdollistaa osa-aikatyön; % kokoaikaisesta työajasta Osasairauspäivärahajärjestely sovitaan yhdessä työntekijän, työterveyslääkärin ja henkilöstöpäällikön kesken.

15 Liite 3. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä työterveyshuollon kanssa pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Yksilöön kohdistuva tyky-toiminta Tavoitteena on työterveyden edistäminen ja omatoiminen kunnon ja terveyden ylläpito Terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien yhteydessä huomioidaan erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön rasitusoireet ja tarvittaessa suoritetaan ergonomiset kartoitukset. Varhaiskuntoutusta järjestetään joko yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuvaksi. Sisäistä varhaiskuntoutustoimintaa jatketaan ottaen huomioon eri ammattiryhmien kuntoutustarpeet. Kuntoutustarpeesta riippuen haetaan KELA:n kustantamana ASLAK- ja TYK kuntoutusta tai yksilöllistä lääkinnällistä kuntoutusta. Tarvittaessa voidaan hakea KEVA:n ammatillista kuntoutusta: työkokeilua ja työhön valmennusta tai jopa uudelleen koulutusta. Työntekijän uudelleen sijoitus toteutetaan Naantalin kaupungin toimintamallin mukaan. Ikäohjelman mukaan työnantaja kustantaa työterveyslääkärin määräämän tarpeellisen fysikaalisen hoidon (max. 10 krt) yli 55- vuotta täyttäneille työntekijöille. Työterveyshuoltoon voi tukeutua työstä tai työtilanteista johtuvien erilaisten onnettomuuksien tai äkillisten muutostilanteiden yhteydessä. Psykologinen jälkipuinti toimii purkukeskusteluna, jolloin tarkoituksena on psyykkisten stressireaktioiden lievittäminen, työyhteisön yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja työkyvyn palauttaminen. Työyhteisöön kohdistuva tyky-toiminta Tavoitteena on työn ja työympäristön kehittäminen. Työyhteisötyössä on tavoitteena auttaa, tukea ja tuoda esiin työyhteisön merkitys työn kehittämisessä. Kohteena on yksilön ja ryhmän välinen vuorovaikutuksen parantaminen, yksilöiden jaksamisen tukeminen, ristiriitojen sovittelu ja esimiehen tukeminen. Kuntoutuksessa olleiden ryhmien työkyvyn seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupungin liikuntatoimen järjestämiä tapahtumia hyödynnetään kestävyyskunnon seuraamisessa. Kerran vuodessa syksyisin työterveyshuolto on mukana järjestämässä kuntoutujien tapaamista ja pitää siellä oman puheenvuoronsa. Kuntoutuksen päätyttyä kuntoutujat ovat kolmen vuoden ajan seurannassa, jolloin heillä on mahdollisuus määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi kerran vuodessa kuntoutuksessa nousseen tarpeen mukaan käyttää työterveyden palveluja esim. työpsykologi käynti, työfysioterapeutin käynti. Varhaiskuntoutusryhmiä järjestetään kohdennetuille ammattiryhmille työterveyshuollon suunnittelemana. Kokoontumisia on yhteensä neljä kertaa. Työterveyshuoltoon voi tukeutua työstä tai työtilanteista johtuvien erilaisten onnettomuuksien tai äkillisten muutostilanteiden yhteydessä Jälkipuinti toimii purkukeskusteluna, jolloin tarkoituksena on psyykkisten stressireaktioiden lievittäminen, työyhteisön yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja työkyvyn palauttaminen. puh. (02) Sähköpostit: Käynti- ja postiosoite: Tullikatu II krs (poikkeus: NAANTALI

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla 1.1.2016 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla 1.1.2016 31.12.2016 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalla 1.1.2016 31.12.2016 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla 1.1.2014 31.12.2014

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA. ajalla 1.1.2014 31.12.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA ajalla 1.1.2014 31.12.2014 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2014 31.12.2014

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2014 31.12.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2014 31.12.2014 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2013 31.12.2013

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2013 31.12.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2013 31.12.2013 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö:

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: _ Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: Yritysnumero: YRITYKSEN NIMI: Osoite: Laskutus-os: Puhelin: Toimiala: Toimipaikat: Tilikausi: Hallinto/Talous-os: Yhdyshenkilö ja e-mail: Tapaturmavakuutus:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 1 HEINÄVEDEN TOIMIPISTE Virastokuja 1, 79700 Heinävesi Työterveyshoitaja Annamari Luostarinen Puh. 040-353 1975 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 TYÖNANTAJA Nimi ja osoite HEINÄVEDEN

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017. Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Kuvat: Pekka Ruuskanen, kolmesta eri sarjakuvasta Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA 1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9. Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.12 12.9.2012 Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Onko työterveyshuoltoa?

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2012-31.12.2013 nitelma päivitetty: 24.1.2012

TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2012-31.12.2013 nitelma päivitetty: 24.1.2012 Sivu 1 / 8 Suun- TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 01.01.2012-31.12.2013 nitelma päivitetty: 24.1.2012 YRITYS PERUSTIEDOT Nimi: Tyrnävän kunta Y-tunnus: 019014-9 Toimiala/TOL: Julkinen yleishallinto/

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot