TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla

Transkriptio

1 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla

2 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTATAVOITTEET... 3 KORVAUSLUOKKA I TYÖPAIKKASELVITYKSET TERVEYSTARKASTUKSET MÄÄRÄAIKAISET TERVEYSTARKASTUKSET MUUT TERVEYSTARKASTUKSET TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA... 5 KUNTOUTUKSET TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS TYÖYHTEISÖTYÖ PÄIHDEONGELMAISEN HOITOONOHJAUS TYÖSUOJELUTYÖ JA YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUORGANISAATION KANSSA... 8 KORVAUSLUOKKA II SAIRAANHOITO... 9

3 2 Perustietolehti YRITYS NAANTALIN KAUPUNKI Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu Naantali Puhelin etunimi.sukunimi@naantali.fi Fax Toimiala 751 Julkishallinto Y-tunnus Tilikausi Yhteyshenkilö Tapaturmavakuutus Eläkevakuutus Laura Saurama henkilöstöpäällikkö laura.saurama@naantali.fi Pohjola Kuntien Eläkevakuutus, Valtionkonttori Työterveysasema Työterveyshuolto Aurinkoristeys Tullikatu 16-18, Naantali Työterveyshenkilöstö työterveyslääkäri Maija Badeau työterveyshuollon erikoislääkäri Riitta Raiko työterveyshoitaja Sari Wallenius työterveyshoitaja Tuire Halme (sote, siivous, ruokapalvelu) työfysioterapeutti Sari Kilpinen, alkaen lisäksi Elina Mäkilä työterveyspsykologi Mia Papinoja, alkaen Anu Kaarlela Työsuojeluhenkilöstö työsuojelupäällikkö Ville Kuusinen työsuojeluvaltuutettu Juha Takanen (työntekijät) työsuojeluvaltuutettu Anne Järvinen (toimihenkilöt) työsuojeluasiamiehet terveyskeskus: Riikka Nummela kotihoito ja ryhmäkodit: Nina Koskinen Naantalin kaupungin palveluksessa on km työntekijää, joista suurin osa on naisia. Ikääntymiseen liittyvät muutokset terveydentilassa ja työkyvyssä huomioidaan suunniteltaessa ja toteutettaessa työterveyshuollon eri toimintoja.

4 3 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalle Työterveyshuollon toimintatavoitteet 1. Terveellinen ja turvallinen työympäristö 2. Hyvin toimiva työyhteisö 3. Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Korvausluokka I Vuoden 2015 toimintatavoitteet: (päivän) työterveyshuoltolain ja varhaisen tukemisen vahvistaminen työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen pitkällä aikavälillä asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä tukea yksilöä ja työyhteisöä erilaisissa haasteellisissa tilanteissa (liite 4. kriisituki ja psykologinen jälkipuinti työterveyshuolto Aurinkoristeyksessä) yhteistyön kehittäminen henkilöstöhallinnon, linjaorganisaation ja työsuojelun kanssa, jotta pystytään toteuttamaan laadukasta ja tuloksellista toimintaa oikea-aikaisesti (sairauspoissaolojen seurannan automatisoidun toimintajärjestelmän käyttöönotto) Työterveysneuvottelujen määrä (58 kpl) lisääntyi 17 kpl v (41 kpl) verrattuna. Työterveysyhteistyöpalaverit, johon osallistui työnantajan ja tarpeen mukaan työsuojelu, pidettiin sovitusti. Päihdeohjelman sisältöä tarkennettiin. Työterveyshuollon laatukäsikirja ja asiakaspalautejärjestelmä kehitettiin v aikana ja otetaan käyttöön v aikana. 2. Työpaikkaselvitykset Työpaikkakohtaisesti selvitetään ergonomiset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät. Samalla arvioidaan työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät sekä kiinnitetään huomiota työpaikan tapaturmavaaroihin. Työpaikkaselvityskohteet päivähoito: Nuhjalan päiväkoti, perusopetus: Rymättylän koulu, terveyskeskus: Poliklinikka vanhainkoti ja ryhmäkodit: Katavakoti, Myllykiven ryhmäkoti, Viialan ryhmäkoti Työpaikkaselvitykset ovat toteutuneet suunnitellusti. Poliklinikan työpaikkaselvityksen yhteydessä tehtiin lisäksi fysioterapian työpaikkaselvitys. Lisäksi toteutettiin Karvetin monitoimitalonpäivähoidon-, nuorisotyön sekä sosiaalityön yksiköihin työpaikkaselvitykset.

5 4 Toteutettuja työpaikkaselvityksiä ja suosituksia seurataan terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä sekä suunnitelmallisesti seurantalomakekyselyin (vuoden sisällä selvityksestä). Tästä vastaa työterveyshuolto yhdessä esimiehen kanssa. Seurantakyselyjen raportit käsitellään työsuojeluvaliokunnan kokouksissa. Seurantatietoa on koottu suunnitellusti ja käsitelty työsuojeluvaliokunnassa. Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Esimies ja työntekijä voivat pyytää ergonomiakartoitusta työterveyshuollosta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Suunnattuja ergonomiakartoituksia on tehty tarpeen mukaan kaupungin eri yksiköihin. Erityistyölasien hankintaan liittyvä ergonominen työpaikkakäynti ja tarvittavien näköetäisyyksien mittaus on toteutunut tarpeen mukaan. Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa. Työyhteisön kuormitustekijöitä ja toimivuutta on selvitetty tarpeen mukaan. Lisäksi työyhteisöjen selviytymistä on tuettu tarpeen mukaan. 3. Terveystarkastukset Työhöntulotarkastus Työhöntulotarkastus tehdään kaikille uusille työntekijöille, joiden työsuhde kestää yli kuusi kuukautta. Tarkastusta ei tarvitse suorittaa, jos henkilö ollessaan kaupungin palveluksessa vaihtaa työstä toiseen, ellei työn luonne oleellisesti muutu. Terveystarkastus tulee tehdä nimenomaan työterveyshuollossa ennen työn alkamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työhöntuloterveystarkastukset ovat toteutuneet niiden työntekijöiden osalta, jotka on ohjattu työterveyshuollon terveystarkastuksiin työsuhteen kestosta riippumatta. 3.1 Määräaikaiset terveystarkastukset Määräaikaiset ammattiryhmittäiset kolmen vuoden välein toteutettavat terveystarkastukset: hammashoidon työntekijät, maalarit, ateriapalvelu- ja siivoustyöntekijät, vuorotyössä työskentelevät. Kuulontarkastukset mittamiehille. Rokotussuojan ajan tasalla pitäminen sekä veritartuntavaarariskissä olevien B-hepatiittirokotukset. Määräaikaisterveystarkastukset ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti.

6 5 3.2 Muut terveystarkastukset Ikäryhmätarkastus Ikäryhmäterveystarkastuksiin kutsutaan vuotiaat viiden vuoden ja 60 vuotta täyttäneet kahden vuoden välein. Tarkastukseen kuuluu haastattelu, näön- ja kuulontarkastus, verenpaine, pulssi, vyötärönympärys, laboratoriokokeet ja tarvittaessa ohjaus työfysioterapeutille ja/tai työterveyslääkärille. 58 vuotta täyttäneet kutsutaan työfysioterapeutin ohjaamaan kuntoprofiilin kartoitukseen, saavat lähetteen laboratoriokokeisiin ja tarvittaessa terveystarkastukseen. Tehostetun tuen terveystarkastus Osatyökykyisen työntekijän terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurataan ja edistetään työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Annetaan kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjataan hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Työhön paluuta/työssä pysymistä tuetaan terveystarkastuksin. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä työnantaja, henkilö itse tai työterveyshuolto. Työkykyselvityksiin ja työkyvyn ollessa uhattuna on työterveyslääkärin arvion mukaan mahdollista tehdä tarvittavat jatkotutkimukset ja erikoislääkärikonsultaatiot. Näyttöpäätetyön vuoksi tehtävät tarkastukset Näyttöpäätetyön vuoksi tehdään työntekijälle tarvittaessa näöntarkastus optikon toteuttamana. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän optikon vastaanotolle. Optikon vastaanottoa edeltää työfysioterapeutin tekemä työpisteen ergonomiakartoitus. Ergonomiakartoituksessa arvioidaan näyttöpäätetyön määrää ja jaksotusta. Tarvittaessa optikko ohjaa silmälääkärin vastaanotolle. Ikäryhmäterveystarkastukset ovat toteutuneet suunnitellusti. Työnäkötarkastukset ovat toteutuneet tarpeen mukaan. 4. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tuetaan työssä jaksamista nykyistä pidempään. Työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Päävastuu työkyvyn edistämisessä on työnantajalla. Työterveyshuollon tehtävänä on toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa tietoa, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä. Työkyvyn hallintakäytännön mukainen ohjeistus on toteutunut yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikan välillä. Kuntoutukset Työntekijöitä kannustetaan hakeutumaan alueellisiin ja valtakunnallisiin kuntoutuskursseihin. Esimiehiä tiedotetaan alueellisista kuntoutuskursseista, tavoitteena tiedonkulun lisääminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Kotihoidon Aslak-kuntoutuskeskus Apilassa jatkuu v asti, mukana yhteensä 5 kuntoutujaa. Maanrakennus ja yhdyskuntatekniikan Aslak-kuntoutus jatkuu vuonna 2015 Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa, mukana 7 kuntoutujaa.

7 6 Siivous/ ruokapalvelun työntekijöiden TYK-kuntoutus jatkuu v asti, mukana yhteensä 8 kuntoutujaa. Työntekijöitä on kannustettu alueellisiin ja valtakunnallisiin kuntoutuksiin. Kuntoutuskurssit ovat toteutuneet suunnitellusti. Työterveyshuolto on osallistunut kotihoidon, siivous- ja ruokapalvelutyöntekijöiden yhteistoimintapäivään. Työfysioterapeutti videoi edeltävästi kuntoutujien työtä. Videokuvausta käytetään kuntoutuslaitoksessa kuntoutujien työergonomiaohjauksessa. Työfysioterapeutti on videoinut kuntoutujien työtä. Videokuvausta on käytetty kuntoutuslaitoksessa kuntoutujien työergonomiaohjauksessa. V järjestetään kaksi ryhmämuotoista varhaiskuntoutuskurssia. Kurssit suunnitellaan alustavasti esimiehille ja asiantuntijoille. Sisältö määräytyy ryhmän tarpeiden mukaan. Alustavassa suunnitelmassa erityishuomio kohdennetaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen. V toteutuneeseen ryhmämuotoiseen varhaiskuntoutuskurssiin (hoitohenkilökunta) järjestetään seurantatapaaminen. Ryhmämuotoiset varhaiskuntoutuskurssit toteutuivat suunnitellusti. Asiantuntijoille suunnattu varhaiskuntoutus toteutui ja esimiehille suunnattu varhaiskuntoutus toteutui Hoitohenkilökunnan varhaiskuntoutuskurssin seurantatapaaminen toteutui Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus Työterveyshuoltohenkilöstö osallistuu tarvittaessa neuvontaan ja ohjaukseen, jonka tavoitteena on työstä johtuvien vaarojen välttäminen ja terveyden edistäminen. Tarpeellinen ohjaus ja neuvonta työn terveysvaaroista sekä niiden välttämisestä määräytyvät työpaikkaselvitysten ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilölle tai ryhmälle. Työssä tarvittavien apuvälineiden hankinnassa avustetaan tarpeen mukaan. Kyseessä voi olla osatyökykyinen henkilö, minkä työkyvyn tukemiseksi työvälineisiin tai ulkoisiin olosuhteisiin tehtävät muutokset ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi. Ergonomiatyöpaikkakäynnillä työfysioterapeutti kartoittaa mm. kalusteiden toimivuutta ja antaa suosituksia hankintoihin. Työterveyshuolto arvioi tukipohjallisten kartoitustarvetta ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Syksyllä 2015 osallistutaan kuntoutujien tapaamiseen. Tapaaminen on tarkoitettu kuntoutuksen jatkoseurannaksi (Aslak -, TYK - tai yksilöllisiin kuntoutuksiin osallistuneille). Kuntoutujien tapaaminen toteutui Ulkopuolisena luennoijana toimi Harri Helajärvi Paavo Nurmi-keskuksesta. Seniori-info toteutui

8 7 Työterveyspsykologin toteuttaman tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen sisältönä voi olla esimerkiksi: erilaisten kriisien ja traumojen käsittely, työyhteisön toimivuus; psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, konfliktien ennalta ehkäisy ja ratkaisu, väkivallan, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy, tuki muutostilanteissa, hyvän johtamisen tukeminen, esimiesten ja työntekijöiden työmotivaation, työkyvyn ja työviihtyvyyden edistäminen ja tukeminen. Työterveyshuollon henkilöstö on tukena Savuton Naantali - hankkeessa. Työterveyshuollon edustaja osallistuu luennoitsijana tulokaskurssille ja antaa tilaisuudessa tietoa työterveyshuollon sisällöstä sekä toiminnasta. Työterveyslääkäri osallistui hoitohenkilökunnalle järjestettyyn ohjantatilaisuuteen, jossa käytiin läpi veritartuntavaaran ehkäisyä. Alokaskurssia ei v järjestetty. Työfysioterapeutti osallistuu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työtilojen ja työmenetelmien suunnitteluun yhdessä työyhteisöjen ja muutosta toteuttavan tahon kanssa. Tavoitteena on tukea työolojen terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Työpaikkaselvitysten jatkotoimena toteutetaan tarpeen mukaan suunnattuja ergonomiakartoituksia ja neuvontaa ja ohjausta ryhmille. Työfysioterapeutin kohteet vuonna 2015: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville järjestetään tiedon anto, neuvonta ja ohjaus ryhmänä. Tavoitteena on tukea vastuuhenkilön roolia terveellisten ja turvallisten työskentelytapojen toteutumisessa ja jalkauttamisessa arkeen. Tapaaminen on toteutettu Hammashuollon vastaanottohuoneiden työtilojen uudelleen suunnittelua yhteistyössä työyhteisön kanssa. On toteutunut keväällä Terveyskeskuksen vuodeosaston hoitohenkilökunnalle suunnataan potilaiden siirtoergonomia ohjausta ja apuvälineiden käyttöopastusta. On toteutunut joulukuussa Vuoden 2015 toimintasuunnitelman lisäksi on toteutunut suunnattu ergonomiakartoitus, neuvonta ja ohjaus laboratorioon. Toiminta liittyy v työpaikkaselvitykseen. Nuhjalan päiväkodin varhaiskasvatushenkilöstölle on annettu neuvontaa ja ohjausta ryhmänä keväällä Toiminta on jatkoa v työpaikkaselvitykseen. Katavakodin hoitohenkilökunta on saanut ryhmäohjausta potilassiirtotilanteisiin lokakuussa 2015.

9 8 6. Työyhteisötyö Työterveyspsykologin työyhteisö -toiminta vuonna 2015: Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaaville tiedon anto, neuvonta ja ohjaus työtapojen muutoksen jalkauttamisesta työyhteisöön: muutokseen motivointi, rakentava ja kannustava palautteen anto, tyypilliset eteen tulevat esteet uuden oppimisessa ja keinoja esteiden voittamiseksi. Ryhmämuotoisen varhaiskuntoutuksen sisällön suunnittelua ja kuntoutuksen toteuttamiseen osallistuminen. Tarpeen mukaan työpaikkaselvityksiin osallistuminen, suunnatut ja erityisselvitykset psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen osalta. Hoitotyöyhteisöjen ergonomiavastaavien tiedonanto, neuvonta ja ohjaus ei toteutunut. Ryhmämuotoisen varhaiskuntoutuksen sisällön suunnittelu ja kuntoutuksen toteuttaminen toteutui osana työterveyshuollon moniammatillista työryhmää. Osallistuminen suunnattuihin selvityksiin on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Työyhteisön toimivuuden edistäminen on pääosin ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa työterveyshuolto pyrkii lisäämään työterveyden näkökulmasta työn hallinnan edellytyksiä ja vähentämään työn sujumisen esteitä. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä ennalta ehkäisevässä että korjaavassa työyhteisötoiminnassa. Työterveyspsykologi tekee tarvittaessa erityisselvityksiä ja osallistuu perusselvityksiin työpaikoilla, jossa psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät muodostavat terveydelle vaaraa. Toteutunut suunnitellusti tarpeen mukaan. 7. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus tapahtuu työterveyshuollon kautta voimassa olevan päihdeohjelman mukaan. Aloitteentekijöinä voivat olla henkilö itse, työyhteisö, esimies, luottamusmies tai työterveyshuolto. 8. Työsuojelutyö ja yhteistyö työsuojeluorganisaation kanssa Työterveyshenkilöstö osallistuu yhteistyötoimikunnan, sisäilmatyöryhmän ja työsuojeluvaliokunnan kokouksiin, sekä muihin työyhteisöjen asioita käsitteleviin kokouksiin kutsusta. Työterveyshuolto tekee yhteistyössä työsuojelun kanssa työpaikkakäyntejä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työsuojelun kanssa suunnitellaan yhteistyössä toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa otetaan huomioon ensiaputaitojen ja ensiapuvälineiden tarve ja työpaikan erityisvaatimukset. Työpaikkakohtaisten ensiapukaappien huolto tapahtuu työpaikan henkilöstön toimesta.

10 9 Korvausluokka II Ensiapukoulutuksen työnantaja hankkii koulutukseen joko työterveyshuollosta tai erikoistuneelta taholta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan työpaikan johdon kanssa kolmasti vuodessa. Yhteistyötoimikunnan ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa toteutumista seurataan vuosittain korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä sekä tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista on seurattu työterveysyhteistyöpalavereissa. 9. Sairaanhoito Naantalin kaupunki tarjoaa henkilöstölleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, sekä sairaudenhoidon kannalta välttämättömät työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan määräämät laboratoriopalvelut sekä kuvantamispalvelut (röntgen, ei magneettikuvannusta). Työterveyslääkärin ohjaamat käynnit ovat mahdollisia työpsykologille. Työterveyshuollon ulkopuolisia erikoislääkäripalveluita sopimus ei pääsääntöisesti kata, mutta työterveyshuollon lääkäri voi työkykyyn liittyvissä selvittelyissä ja työkyvyttömyyden pitkittyessä ohjata asiakkaan erikoislääkärin konsultaatioon ja jatkotutkimuksiin. Tällöin palaute käynnistä ja hoitovastuu palaavat aina työterveyslääkärille. Työterveyshuollon sairaanhoidonpalvelut eivät kata sellaisten sairauksien hoitoa, joita henkilö voi hoitaa yleisen terveydenhuollon kautta eli jotka eivät suoranaisesti liity työkykyisyyteen. Jos työterveyslääkäri katsoo tarpeelliseksi henkilön työkyvyn selvittämisen ja arvioinnin, sitoutuu Naantalin kaupunki näistä syntyviin kustannuksiin. Näistä sovitaan aina henkilöstöpäällikön kanssa. Sairauspoissaolojen seurantaa tehostetaan. Työterveyshuolto toimittaa sairauspoissaolojen seurantaa varten henkilöstöpalveluille tilastoja. Sairauspoissaolokäytäntöjä on tarkastettu yhteistyössä työnantajan kanssa. Työkyvyn selvittämiseen ja arviointiin suunniteltu yhteistyö on toteutunut. Työterveyshuollon tilastot sairauspoissaoloista ei ole toteutuneet.