Alihankintayritysten turvallisuusarviointi
|
|
- Eeva-Liisa Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alihankintayritysten turvallisuusarviointi
2 Sisältö Alihankintayritysten turvallisuusarviointi... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus ja tavoite... 3 prosessi... 3 kysymysten tarkennukset Turvallisuus johtamisessa Turvallisuuden hallinta Turvallisuusosaamisen kehittäminen... 7 Tilaajavastuu... 7 Turvallisuusarviointi... 8 Turvallisuusarvioinnin kysymykset... 9 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, teollisuusryhmä Teksti: Kari Ritolahti Taitto: Innocorp Oy ISBN (pdf)
3 Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Johdanto Turvallisen työpaikan perusedellytys on, että kaikki osapuolet toimivat turvallisia työmenetelmiä käyttäen. Hyvään tulokseen turvallisten toimintatapojen kehittämisessä päästään, kun tilaaja ja palvelutoimittaja tekevät jatkuvasti yhteistyötä. Tämän tueksi ja apuvälineeksi on laadittu arviointikysymysten sarja sekä tukimateriaali arvioitsijoille. Tarkoitus ja tavoite Alihankinta- ja palveluyritysten turvallisuusarvioinnilla on tarkoitus kannustaa tilaajayritysten yhteistyökumppaneita kehittämään työterveyttä ja -turvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Tavoitteena on nostaa yhteisen työpaikan turvallisuustasoa, vähentää tapaturmia ja vaaratilanteita sekä edistää nolla vahinkoa -ajattelutapaa. Arvioinnin avulla siirretään turvallisuusajattelua ennakoivaan suuntaan tekemällä havaintoja turvallisuuden kehittämisestä ja toteuttamalla korjaavat toimenpiteet, ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Tavoitteena on myös auttaa työn tilaajaa toimittajavalinnoissa ja saamaan palautetta omasta toiminnastaan yhteisissä toiminnoissa. prosessi voidaan toteuttaa tilaajayrityksen aloitteesta tai toimittajayrityksen pyynnöstä. Arvioitavalle yhteistyökumppanille esitellään arviointiin liittyvät asiat ja vaiheet, kerrotaan itsearvioinnin osuudesta ja lähetetään arviointikysymykset. Arvioitava yritys tekee itsearvioinnin ja lähettää tuloksen tilaajalle. Tämän jälkeen yhteisessä katselmuksessa käydään kysymykset läpi ja tarkennetaan niitä tarvittavilta osin yhteisen näkemyksen mukaisesti sekä kirjataan korjaavat toimenpiteet ja niiden toteutukselle aikataulu. Arvioinnissa on korjaavia toimenpiteitä mahdollista kirjata kummallekin osapuolelle, ja kumpikin huolehtii osaltaan niiden toteuttamisesta. Arvioinnista syntyvä dokumentti päivätään ja allekirjoitetaan. dokumentista jää kummallekin osapuolelle oma kappale. Uudelleenarviointi voidaan tehdä toimittajayrityksen pyynnöstä tai silloin, jos varsinaisessa arvioinnissa on raportoitu sellaisia poikkeamia, jotka edellyttävät uudelleenarviointia tai ns. tarkastusarviointia. prosessi kaaviona Syntyy tarve turvallisuusarvioinnille Tilaaja ottaa yhteyttä palvelutoimittajaan tai palvelutoimittaja ottaa yhteyttä tilaajaan ja ehdottaa arviointia in liittyvät menettelyt käydään läpi: - itsearviointi - yhteinen arviointi - aikataulut Palvelutoimittaja suorittaa itsearvioinnin Tilaaja lähettää arviointikysymykset palvelutoimittajalle Tilaaja ja palvelutoimittaja suorittavat yhdessä varsinaisen arvioinnin toimittajan tekemän itsearvioinnin pohjalta Kirjataan korjaavat toimenpiteet ja toteutusaikataulu dokumentit molemmille osapuolille Sovitaan mahdollisesta tarkastusja uudelleenarvioinnista Työturvallisuuskeskus 3
4 kysymysten tarkennukset 1. Turvallisuus johtamisessa 1.1 Miten työsuojelupäällikölle kuuluvat velvollisuudet on yrityksessä toteutettu? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko yritykseen nimetty työsuojelupäällikkö? Onko yrityksessä selvyys työturvallisuuslainsäädännössä määritellyistä työsuojelupäällikön tehtävistä? Onko työsuojelupäällikkö saanut tehtävään liittyvää koulutusta? Onko työsuojelupäällikön tehtävät määritelty? Pystyykö työsuojelupäällikkö antamaan yrityksen henkilöstölle työturvallisuuteen liittyvää koulutusta? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 5 luku, Miten työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset on yrityksessä hoidettu? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko yritykseen valittu työsuojeluvaltuutettu? Onko yrityksessä selvyys työturvallisuuslainsäädännössä määritellyistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä? Onko työsuojeluvaltuutettu saanut tehtävään liittyvää koulutusta? Onko työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja tähän tarvittava työaika määritelty? Pystyykö työsuojeluvaltuutettu antamaan yrityksen henkilöstölle työturvallisuuteen liittyvää koulutusta? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 2006/44, 5 luku, Miten yrityksen työterveyshuolto on järjestetty? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, onko yrityksellä sopimus jonkin työterveyshuoltopalvelun kanssa: Onko työterveyshuollolla vuosittainen toimintasuunnitelma ja seurataanko sen toteutumista? Toimivatko henkilöstön säännölliset terveystarkastukset? Tehdäänkö tarkastuksissa esille tulleille asioille parannussuunnitelmat toimenpiteistä? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 luku työnantajan velvollisuudet ja 6 luku, työterveyshuollon palveluista sopiminen. 1.4 Millä tasolla ovat yrityksen tapaturmaja sairauspoissaolot? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, millaista seuranta- ja tilastotietoa yrityksellä on sairauspoissaoloista: Paljonko on poissaolopäiviä/henkilö ja poissaoloja/yritys? Onko mahdollisista ammattitautitapauksista ja niistä aiheutuneista korjaavista toimenpiteistä seurantatietoja? Ovatko sairauspoissaolot ja tapaturmapoissaolot todettavissa erillisistä tilastoista? Onko sairauspoissaolot eritelty tilastoihin mahdollisesti syyluokituksen mukaisesti? 1.5 Miten yritys käsittelee sattuneet vaaratilanteet ja tapaturmat? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Kuinka yritys hyödyntää vaaratilanteisiin ja tapaturmiin liittyvän tutkintatiedon perehdyttämisessä ja koulutuksissa? Onko korjaaville toimenpiteille tehty suunnitelmat ja määritetty vastuuhenkilöt? Seurataanko korjaavien toimenpiteiden toteutumista? 1.6 Millä tasolla on yrityksen ensiapuvalmiudet? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, millaisella tasolla ovat yrityksen henkilöstön ensiapuvalmiudet: Onko ensiapukoulutuksen taso arvioitu vastaamaan yrityksen henkilöstön toteuttamien työtehtävien vaatimustasoa yhdessä työterveyshuollon kanssa? Millaista ensiapukoulutusta henkilöstölle on järjestetty, esim. SPR:n EA1 tai EA2? Miten iso osa henkilöstöstä on saanut EA-koulutuksen? Ovatko hankitut EA-valmiudet ajan tasalla ja koulutukset voimassa? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 3 luku, 12, kohta ensiapu. Sosiaalija terveysministeriön opas Ensiapuvalmius työpaikoilla. 4 Työturvallisuuskeskus
5 1.7 Miten yrityksessä on järjestetty työaikakirjanpito? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, millainen käytäntö yrityksellä on seurata henkilöstön työaikakertymää huomioiden säännöllinen työaika sekä ylityökertymät: Huolehditaanko mahdollisten ylityökertymien lakisääteisistä rajoista ja kuinka asiaa seurataan? Työaikalain 1996/605 mukaisesti ylityön enimmäismäärät: Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. 1.8 Miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä työsuojelun yhteistoiminta? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslain edellyttämä yhteistoiminta työnantajan ja eri henkilöstöryhmien välillä. Onko yrityksessä koottu työsuojelutoimikunta, jossa eri henkilöstöryhmät ovat edustettuina, tai mahdollisesti muodostettu vastaava ryhmä/työryhmä, joka käsittelee yrityksen työturvallisuuden yhteisiä asioita ja kokoontuu säännöllisesti? Onko yrityksessä muodostettu minkäänlaista yhteistä käytäntöä, jossa yhteisiä turvallisuusasioita käsiteltäisiin ja kirjattaisiin? Keskustellaanko työturvallisuuteen liittyvistä asioista työntekijän/-tekijöiden ja esimiehen kanssa? Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta /44, 5 luku, 22 Yhteistoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen. Tässä luvussa säädetyn yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. 2. Turvallisuuden hallinta 2.1 Miten yritys on tiedostanut toimintaansa ja henkilöstöönsä liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä arvioinut niihin liittyvät riskit? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko henkilöstölle omaa ohjeistusta ja koulutusta, jonka avulla työtehtäviin liittyviä vaaratilanteita osataan tunnistaa ja arvioida niihin liittyviä riskejä? Kirjataanko tunnistettuja vaaroja ja riskejä sekä hyödynnetäänkö niitä perehdyttämisessä ja ohjeistuksessa? Seurataanko henkilöstön osaamistason kehitystä vaara- ja riskitekijöiden vähentämisessä? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? 2.2 Miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta ja käyttökunnosta? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä näihin liittyvistä tarkastuksista: Onko koneisiin ja laitteisiin liittyvät määräaikaistarkastukset toteutettu ja miten ne on dokumentoitu? Onko tarkastuksille suunnitelma ja seuranta? Ovatko koneet ja laitteet säännöllisen huollon piirissä, ja kuinka mahdollisista vioista ilmoitetaan? Onko henkilöstölle annettu koneiden ja laitteiden käyttökoulutusta, onko koulutus suunnitelmallista ja miten koulutusta ylläpidetään ja dokumentoidaan? Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008. Työturvallisuuskeskus 5
6 2.3 Miten yritys varmistaa henkilöstön pätevyyden tulitöihin, ja miten tulitöitä kontrolloidaan? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Onko teollisuuteen liittyvät vaarat ja riskit tunnistettu tulitöitä tehtäessä? Miten erilaisissa teollisuuden tiloissa tarvittava tulitöihin liittyvä osaaminen on varmistettu? Onko henkilöstö saanut tulitöihin liittyvän peruskoulutuksen, ja onko tulitöihin liittyvän kaluston käytön osaaminen riittävällä tasolla? Onko yrityksellä omaa sisäistä koulutusta vaara- ja riskitekijöiden hallitsemiseksi? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? Pelastuslaki 379/2011 ja vähimmäisvaatimukset SFS 5900/ Miten varmistetaan sammutuskaluston huolto ja määräaikaistarkastukset sekä henkilöstön alkusammutustaidot? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Huolehditaanko tulitöihin liittyvän kaluston kunnosta ja käyttövarmuudesta? Millä tasolla on yrityksen henkilöstön alkusammutusosaaminen? Onko yrityksen paloturvallisuustaso ja esim. henkilöstön koulutus sekä ohjeistus yrityksen oman vakuutusyhtiön määrittämällä tasolla ja sen vaatimusten mukainen? Pelastuslaki 379/2011 ja tämän edellyttämät toiminnot osana pelastussuunnitelmaa. 2.5 Miten yrityksessä huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, onko yrityksen henkilöstölle järjestetty ympäristösuojelukoulutusta ja onko henkilöstön käytettävissä selkeät ohjeet jätteiden käsittelystä: Onko koulutuksen jatkuvuudelle suunnitelma ja kirjataanko osallistujat? Onko yrityksessä käytössä jokin käytännön järjestelmä tai työkalu järjestyksen ja siisteyden ylläpitämiseksi? 2.6 Miten yrityksessä huolehditaan jätehuollosta omalla työpaikalla ja tilaajan työkohteessa? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yritys on huolehtinut jätehuollon järjestelyistä: Miten yrityksessä on käytännössä järjestetty jäteastiat ja niiden sijoitus sekä merkinnät? Onko jätehuolto ohjeistettu, ja ovatko ohjeet helposti käytettävissä? Onko henkilöstö saanut perehdytystä jätehuoltoon liittyviin asioihin, miten perehdytys on dokumentoitu ja miten sitä ylläpidetään? Onko ongelmajätteille ohjeistus ja erilliset jäteastiat? Miten jätteiden muodostumista ennalta vähennetään? Jätelaki 646/ Miten yritys on varmistanut riittävän tiedon saannin tilaajalta pystyäkseen toimimaan turvallisesti tilaajan toimipaikalla? Tiedetäänkö esim. tilaajan työlupakäytäntö ja tilaajan määrittelemät luvanvaraiset työt? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää seuraavat asiat: Tiedetäänkö luvanvaraiset työt ja työlupakäytännöt? Kuinka hyvin yritys on tietoinen oikeuksistaan saada tietoa tilaajalta turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä? Miten yritys on osoittanut kiinnostuksensa saadakseen tietoa, ja kuinka on toimittu? Onko tilaajan suunnalta saatu riittävästi tietoa siitä, mitä yritykseltä edellytetään, jotta turvallinen toiminta on mahdollista? Onko tietojen vaihto tilaajan kanssa riittävää, ja miten siitä edelleen kerrotaan henkilöstölle (tai/ja kohteessa työskenteleville)? Miten yritys on tiedottanut oman toimintansa vaikutuksista yhteisellä työpaikalla? Onko työhön ja työolosuhteisiin liittyviä vaaroja tunnistettu ja niiden riskejä arvioitu? Onko yhteisellä työpaikalla toimittaessa selvitetty esim. hätätilanteisiin liittyvät kokoontumispaikat? Onko toimittajayrityksen henkilöstö saanut tilaajan turvainfon ennen töiden aloittamista? Työturvallisuuslaki 738/2002, 50 tiedottaminen ja yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla. 6 Työturvallisuuskeskus
7 2.8 Miten yritys on selvittänyt oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen, ja toimiiko se tämän edistämisessä? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yrityksessä on tiedostettu oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen ja miten yritys toimii yhteisen työpaikan turvallisuuden edistämisessä: Onko yrityksen henkilöstö perehdytetty siihen, kuinka toimitaan sellaisella työpaikalla, jossa on useamman yrityksen henkilöstöä yhtäaikaisesti töissä? Onko tällaisten tilanteiden vaaroja tunnistettu ja onko niihin liittyviä riskejä arvioitu? Tiedetäänkö, miten oman toiminnan vaikutuksista tulee tiedottaa yhteisen työpaikan eri osapuolille, onko esim. tilaajan puolelta annettu tähän ohjeita? Yhteisen työpaikan eri osapuoliin vaikuttavia työvaiheita ovat esim. pinnoitustyöt, maalaukset, hiekkapuhallukset, pesut jne. sekä yleensä sellaiset työt, joista voi aiheutua merkittävää melua, pitoisuuksia ilmaan, kulkuesteitä, kulkureittimuutoksia, tarpeita työvaiheistukseen tai aikataulutukseen. Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 yhteisellä työpaikalla toimivien huolehtimisvelvoite. 3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen 3.1 Miten yritys perehdyttää ja opastaa henkilöstönsä yritykseen sekä työn turvalliseen tekemiseen, myös tilapäisen työvoiman, kuten lomittajat ja vuokratyövoiman tai ulkomaankieliset työntekijät? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, miten yritys on järjestänyt henkilöstönsä koulutukset: Miten on järjestetty ammatillisen osaamisen koulutukset ja tason ylläpito sekä tähän liittyvä suunnitelma? Miten on järjestetty turvallisuuskoulutukset ja suunnitelmat? Pidetäänkö koulutuksiin osallistuneista kirjaa? Onko koulutetuilta otettu allekirjoitukset osallistumisesta? Mitkä turvallisuuden perustarpeet henkilöstölle on koulutettu? 3.2 Miten yrityksessä huolehditaan työturvallisuuskoulutuksista? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, ovatko yrityksen esimiehet ja muu henkilöstö saaneet riittävästi sellaista koulutusta, jonka avulla heillä on mahdollisuus tiedostaa ja ymmärtää turvallisuuteen liittyvät vastuunsa toimia omissa tehtävissään turvallisuuden kannalta esimerkillisesti edistää ja kehittää turvallisuutta yrityksen toiminnoissa. 3.3 Miten yrityksessä huolehditaan kemikaalien käyttöön liittyvistä koulutuksista? Kysymyksen tarkoituksena on selvittää, onko henkilöstön työtehtäviin liittyvissä tilanteissa tunnistettu kemikaalien vaaratekijät: Onko tunnistetuista vaaratekijöistä suoritettu riskien arviointi? Onko henkilöstö saanut perehdytystä turvallisesta kemikaalien käsittelystä? Miten yritys on huolehtinut kemikaalien käsittelyssä tarvittavista henkilönsuojaimista ja niiden käyttökoulutuksesta? Onko tilaajan käyttämistä kemikaaleista saatu riittävästi tietoa? Tilaajavastuu Tilaajavastuulain (1233/2006) velvoitteet ja valvonta. Tilaajavastuulain mukaan alihankintaa ja vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee selvittää taustatiedot alihankkijoistaan. Tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajavastuulaki koskee sellaisia työsuhteita ja urakoita, jotka kestävät yli 10 päivää ja ylittävät arvoltaan euroa. Tilaajavastuulain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Sen laiminlyönnistä voidaan määrätä sakkoa. Vastuullinen palveluja toimittava yritys raportoi tilaajalle seuraavat tiedot: arvonlisävelvollisten rekisteritieto työnantajarekisteritieto ennakkoperintärekisteritieto verovelkatieto eläkevakuutustieto työehtosopimustieto vastuuhenkilötarkistus kaupparekisteriote. Työturvallisuuskeskus 7
8 Turvallisuusarviointi Yrityksen tiedot Tiedot ovat luottamuksellisia Yritys Toimipaikka Osoite Y-tunnus Vastaaja Asema yrityksessä Arvioitsija Osallistujat Paikka ja päiväys Tilaajavastuu Yritys on toimittanut tilaajavastuulain 1233/2006 edellyttämät tiedot tilaajalle. Arvonlisäverollisten rekisteritieto Työnantajarekisteritieto Ennakkoperintärekisteritieto Verovelkatieto Eläkevakuutustieto Työehtosopimustieto Vastuuhenkilötarkastus Kaupparekisteriote 8 Työturvallisuuskeskus
9 Turvallisuusarvioinnin kysymykset Pienet ja keskisuuret yritykset 1. Turvallisuus johtamisessa Merkitse x valitsemasi vaihtoehdon kohdalle, vain yksi kohta. 1.1 Miten työsuojelupäällikölle kuuluvat velvollisuudet on yrityksessä toteutettu? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, 5 luku, 28 Työsuojelupäällikköä ei ole nimetty. Yrityksessä on nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikkö on nimetty ja suorittanut työsuojelun peruskurssin tai vastaavan työsuojelukoulutuksen. Työsuojelupäällikkö ylläpitää sekä kehittää työsuojelun yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön ja tilaajayritysten kanssa. Työsuojelun yhteistoiminnan kehittäminen on tavoitteellista. 1.2 Miten työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset on yrityksessä hoidettu? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, 5 luku, Työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu. Työsuojeluvaltuutettu on valittu. Työsuojeluvaltuutettu on valittu ja saanut tehtävään liittyvää koulutusta, ja tehtävien hoitaminen työaikana on mahdollista. Työsuojeluvaltuutettu on valittu ja toimii aktiivisesti työturvallisuuden asiantuntijana sekä kouluttaa ja tukee työyhteisöä työturvallisuusasioissa. Työturvallisuuskeskus 9
10 1.3 Miten yrityksen työterveyshuolto on järjestetty? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 2 luku Työterveyshuoltoa ei ole järjestetty. Työterveyshuolto on järjestetty lainmukaisesti ja terveystarkastukset on aloitettu tai osittain tehty. Työterveyshuolto on järjestetty ja palveluiden tarkoituksenmukaisuutta käydään läpi määräajoin, terveystarkastukset on tehty, työterveyshuollon työpaikkakäyntejä on tehty ja työoloihin on tehty joitain parannuksia työterveyshuollon suositusten perusteella. Työterveyshuolto pohjautuu toimintasuunnitelmaan, johon sisältyvät lain asettamat palvelut, sekä palvelutason sisällön toimivuutta seurataan ja verrataan käytännön tarpeisiin ja suunnitelmaa kehitetään tarpeenmukaiseksi säännöllisesti toimivassa yhteistyössä. Työperäiset altisteet tunnetaan ja henkilöstöön kohdistuvat kuormitukset on kirjattu ja ovat jatkuvassa seurannassa. 1.4 Millä tasolla ovat yrityksen tapaturma- ja sairauspoissaolot? Poissaoloja ei lasketa tai ei tiedetä. Poissaoloja seurataan tilastojen avulla. Poissaoloja seurataan tilastojen avulla ja tasoa pyritään alentamaan tavoitteellisesti. Poissaolot ovat alhaisella tasolla systemaattisen toiminnan ansiosta, ja tavoitteisiin pääsemistä seurataan säännöllisesti. 1.5 Miten yritys käsittelee sattuneet vaaratilanteet ja tapaturmat? Vaaratilanteita ja tapaturmia ei tutkita eikä dokumentoida. Vaaratilanteet ja tapaturmat tutkitaan ja kirjataan. Vaaratilanteiden ja tapaturmien tutkinnan perusteella sovitaan toimenpiteet. Yritys pyrkii tavoitteellisesti ja määrätietoisesti vähentämään tapaturmia sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. 10 Työturvallisuuskeskus
11 1.6 Millä tasolla on yrityksen ensiapuvalmiudet? Henkilöstön ensiapuvalmiutta ei tiedetä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on vähintään yhdellä henkilöllä tai n. 10 %:lla henkilöstöstä. EA-koulutetuista on luettelo henkilöstön käytettävissä. Ensiaputarvikkeita on henkilöstön käytettävissä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on vähintään kahdella henkilöllä tai n. 20 %:lla henkilöstöstä. Yritys on asettanut tavoitteen EA-koulutuksen tasosta, ja sen toteutumista seurataan. Ensiaputarvikkeiden riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus on arvioitu esim. työterveyshuollon kanssa, ja ensiaputarvikkeet ovat henkilöstön käytettävissä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on yli viidellä henkilöllä tai yli 30 %:lla henkilöstöstä. Yritys on asettanut tavoitteen EA-koulutuksen tasosta, ja sen toteutumista seurataan. Ensiaputarvikkeiden riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus on arvioitu, ja ensiaputarvikkeet ovat henkilöstön käytettävissä. 1.7 Miten yrityksessä on järjestetty työaikakirjanpito? Työaikalaki 1996/605 Työajan seurantaa ei ole. Henkilöstön työtunneista pidetään kirjaa. Henkilöstön työtunneista pidetään kirjaa, ja resurssisuunnittelu on tilannekohtaista. Työaikakirjanpidossa ja systemaattisessa resurssisuunnittelussa ennakoidaan mahdolliset tulevat ylitykset ja siten tasataan työkuormitushuippuja. 1.8 Miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä työsuojelun yhteistoiminta? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, 5 luku, Yhteistoimintaa ei käytännössä ole. Yhteistoiminnan perustoiminnot on määritetty ja käsitelty henkilöstön kanssa, mutta toiminta on satunnaista. Yhteistoiminta on säännöllistä, ja henkilöstö on hyvin mukana toiminnassa. Toiminta on jatkuvaa, sitä kehitetään turvallisuusnäkökohdista ja se ohjaa yrityksen turvallisuuskehitystä. Työturvallisuuskeskus 11
12 2. Turvallisuuden hallinta 2.1 Miten yritys on tiedostanut toimintaansa ja henkilöstöönsä liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä arvioinut niihin liittyvät riskit? Työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä ei ole tunnistettu. Työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä on tunnistettu, mutta niistä aiheutuvia riskejä ei ole arvioitu. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi on tehty, mutta se ei ole jatkuvaa toimintaa. Korjaavat toimenpiteet kirjataan. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi ovat kattavaa, ja ne ovat kiinteä osa yrityksen toimintatapaa. Korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Työkohtainen suunnittelu ja turvallisuusarviointi ennen työn aloitusta on käytössä. 2.2 Miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä käyttökunnosta? Koneiden ja laitteiden kunnonseurantaa tai tarkastuksia ei erityisesti tehdä. Koneiden ja laitteiden kunnonseuranta ja tarkastukset ovat satunnaisia samoin kuin kirjaukset. Käyttöönottotarkastuksia tehdään satunnaisesti. Kone- ja laiteturvallisuudesta huolehditaan säännöllisesti sekä tarkastukset kirjataan. Koneiden ja laitteiden käyttöönottotarkastukset ovat jatkuvaa käytäntöä. Kone- ja laiteturvallisuuden korkeaa tasoa ja niiden työtehtäviin soveltuvuutta pidetään yllä. Tarkastukset ja tietokanta sekä säännölliset huollot ovat osana jatkuvaa toimintaa. Koneita tai laitteita käyttöön otettaessa tehdään aina lyhyt käyttöönottotarkastus. 2.3 Miten yritys varmistaa henkilöstön pätevyyden tulitöihin, ja miten tulitöitä kontrolloidaan? Tulitöitä ei erityisesti kontrolloida eikä tulityökorttien voimassaoloa tiedetä. Yrityksessä ylläpidetään kirjaa voimassa olevan tulityökortin omaavista henkilöistä. Tulityölupakäytäntöön liittyvät asiat tunnetaan käytännössä, tulityöt ovat suunnitelmallista toimintaa ja olosuhteet varmistetaan aina ennen luvan alaisen työn aloittamista. Yritys pitää luvat ja koulutuksen ajan tasalla, tekee tulityösuunnitelmat sekä asettaa tavoitteet tulitöiden turvallisuuden toteutumisesta ja seuraa näiden toteutumista. Yritys kehittää tulityöturvallisuutta yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 12 Työturvallisuuskeskus
13 2.4 Miten varmistetaan sammutuskaluston huolto ja määräaikaistarkastukset sekä henkilöstön alkusammutustaidot? Henkilöstöä ei ole alkusammutuskoulutettu. Huoltoa ja tarkastuksia ei järjestetä eikä kuntoa ja määrää tiedetä. Henkilöstöä ei ole alkusammutuskoulutettu. Sammuttimet toimitetaan huoltoon, kun huomataan päiväyksien vanhentuneen. Henkilöstö on alkusammutuskoulutettu. Sammuttimet kartoitettu ja ovat säännöllisen huollon ja seurannan piirissä. Henkilöstö on alkusammutuskoulutettu. Sammuttimien laatu ja riittävä määrä on arvioitu. Huollon ja määräaikaistarkastusten tarve osataan ennakoida. 2.5 Miten yrityksessä huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä? Järjestykseen ja siisteyteen ei juurikaan panosteta. Järjestykseen ja siisteyteen panostetaan satunnaisesti kuormitustilanteen mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpitoa toteutetaan esimerkiksi erikseen määriteltyinä päivinä. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito on jokaisen henkilöstöön kuuluvan perustoimintaa osana työtehtävää, ja tasoa seurataan säännöllisesti, esim. määritellyn siisteysindeksin avulla. 2.6 Miten yrityksessä huolehditaan jätehuollosta omalla työpaikalla ja tilaajan työkohteessa? Jätelaki 646/2011 Jätehuolto on järjestetty, ja yrityksellä on jäteastia. Jätehuollosta on sopimus, ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Jätehuollosta on sopimus, ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Henkilöstöllä on ohjeet jätteiden lajitteluun toimipaikassaan, ja he osaavat toimia tilaajan kohteissa tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti. Henkilöstö tuntee omassa toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet (ongelmajätteet), ja ne huolehditaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Hankinnoissa, työn suunnittelussa ja työn tekemisessä huomioidaan jätteen synnyn ennaltaehkäisy kaikissa vaiheissa. Jätehuollosta on sopimus, ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Henkilöstö on koulutettu jätteiden lajitteluun, ja he osaavat toimia oikein asiakaskohteissa sekä tarvittaessa selvittää oikeat menettelyt. Henkilöstö tuntee omassa toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet, ja ne huolehditaan säännöllisesti asianmukaiseen käsittelyyn. Vaarallisista jätteistä (ongelmajätteistä)) on kirjanpito ja pois toimitetuista löytyy siirtoasiakirjat (säilytettävä 3 vuotta). Työturvallisuuskeskus 13
14 2.7 Miten yritys on varmistanut riittävän tiedon saannin tilaajalta pystyäkseen toimimaan turvallisesti tilaajan toimipaikalla? Tiedetäänkö esim. tilaajan työlupakäytäntö ja tilaajan määrittelemät luvanvaraiset työt? Yritys ei ole selvittänyt tilaajalta tietoja työn turvallisesta toteuttamisesta. Yritys ja tilaaja ovat käyneet tiedot läpi sopimustasolla, jotta turvallinen toiminta on mahdollista, ja asia on dokumentoitu. Yritys on selvittänyt työhön ja työkohteeseen liittyviä turvallisuusnäkökulmia ja pyytänyt tarvittaessa tilaajalta opastustoimenpiteitä. Yritys asettaa tavoitteita tiedon saannille tilaajalta ja pyytää niitä aktiivisesti. Yritys selvittää aina kyseiseen työhön liittyvät erityispiirteet ja turvallisuustekijät. Turvallisuuden toteutumista seurataan säännöllisesti ja asiat dokumentoidaan myös oppimistarkoituksessa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 2.8 Miten yritys on selvittänyt oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen, ja toimiiko se tämän edistämisessä? Yritys ei ole miettinyt vaikutuksiaan eikä ole määritellyt mitään toimenpiteitä. Yritys on selvittänyt vaikutuksensa, tunnistanut vaaratekijöitä ja tekee satunnaisia toimenpiteitä turvallisuuden edistämiseksi. Yritys asettaa tavoitteita toimintansa vaikutuksista, on tunnistanut vaaratekijöitä sekä arvioinut riskejä ja toimii aktiivisesti tilaajan kanssa turvallisuuden edistämiseksi yhteisellä työpaikalla. Yritys arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa sekä yhteistyön toimivuutta yhteisellä työpaikalla yhdessä tilaajan kanssa. Yritys arvioi omasta toiminnastaan aiheutuvia riskejä ja käy ne läpi henkilöstönsä kanssa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 14 Työturvallisuuskeskus
15 3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen 3.1 Miten yritys perehdyttää ja opastaa henkilöstönsä yritykseen sekä työn turvalliseen tekemiseen, myös tilapäisen työvoiman, kuten lomittajat ja vuokratyövoiman tai ulkomaankieliset työntekijät? Henkilöstöä ei perehdytetä eikä opasteta. Perehdytyskäytännöt ovat olemassa. Perehdytystä tehdään ja käytännöt sekä osallistuminen ovat kirjattu. Perehdyttäminen ja opastus on järjestelmällistä, ja turvallisuus on kiinteä osa työntekijän perehdyttämistä. Perehdyttäminen tehdään myös työtehtävien tai olosuhteiden muuttuessa. Menettelyä on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 3.2 Miten yrityksessä huolehditaan työturvallisuuskoulutuksista? Esimiehet eivät ole perehtyneet työturvallisuuteen. Esimiehet ovat saaneet esimiehille suunnattua työturvallisuuskoulutusta, joka sisältää työsuojeluvastuut. Esimiesten lisäksi osa henkilöstöstä on saanut työturvallisuuskoulutusta. Esimiehet ovat saaneet työsuojelun peruskurssia vastaavan koulutuksen, ja koko henkilöstö on saanut työturvallisuuskorttikoulutusta vastaavan koulutuksen. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 3.3 Miten yrityksessä huolehditaan kemikaalien käyttöön liittyvistä koulutuksista? Kemikaalien käyttöön liittyvää koulutusta ei ole pidetty. Henkilöstö on saanut peruskoulutusta kemikaalien turvallisesta käytöstä. Henkilöstö on koulutettu ja pystyy tunnistamaan kemikaalien vaaratekijöitä ja käyttämään käyttöturvallisuustiedotteita. Henkilöstö on koulutettu, kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat jatkuvassa käytössä, vaaratekijät tunnistetaan sekä niihin liittyviä riskitekijöitä arvioidaan säännöllisesti. Työturvallisuuskeskus 15
16 Työturvallisuuskeskus, p , Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Julkaisu on laadittu UPA-arviointimenetelmää käyttävien arvioijien tueksi. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä asioita kullakin arviointikysymyksellä on tarkoitus selvittää. Julkaisun toivotaan helpottavan ja yhdenmukaistavan arvioijien työtä sekä edistävän tilaajan ja toimittajan välistä turvallisuusyhteistyötä.
Alihankintayritysten turvallisuusarviointi
Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Sisältö Alihankintayritysten turvallisuusarviointi... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus ja tavoite... 3 Arviointiprosessi... 3 Arviointikysymysten tarkennukset... 4 1.
LisätiedotUlkopuolisen palveluntarjoajan turvallisuusarviointi (UPA)
Arvioijan lomake versio 2.1 (12.11.2015) Ulkopuolisen palveluntarjoajan turvallisuusarviointi (UPA) Alihankinta- ja palveluyritysten turvallisuusarvioinnin tarkoituksena on kannustaa tilaajayritysten yhteistyökumppaneita
LisätiedotAlihankintayritysten turvallisuusarviointi. Rakennusala
Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Rakennusala Sisältö Alihankintayritysten turvallisuusarviointi... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus ja tavoite... 3 Arviointiprosessi... 3 Arviointikysymysten tarkennukset...
LisätiedotAlihankintayritysten turvallisuusarviointi. Rakennusala
Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Rakennusala Sisältö Alihankintayritysten turvallisuusarviointi... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus ja tavoite... 3 Arviointiprosessi... 3 Arviointikysymysten tarkennukset...
LisätiedotUPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi
UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotTyöturvallisuuslainsäädäntö
Työturvallisuuslainsäädäntö Työturvallisuuslainsäädäntö Lain tarkoitus ja sisältö Työturvallisuuslainsäädäntöä työsopimuslaki (2001/55) työturvallisuuslaki (738/2002) laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotTYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ
TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotPäivän teemat viranomaisnäkökulmasta
Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta Tarkastaja Tuuli Harjunpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Päivän teemat: Perehdyttäminen ja yhteistoiminta rakennustyömaalla Putoamissuojaus
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotMainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti
LisätiedotOhje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotOpiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana
Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana Eri osapuolten tehtävät ja vastuut Opettaja varmistaa työpaikan sopivuuden ennen työssäoppimissopimuksen allekirjoittamista (työturvallisuuslain 10:n
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotPelastusalan työturvallisuuskoulutus
Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Esimerkki 1
Hyvinvointia työstä Esimerkki 1 Työsuojelun yhteistoiminta Jarmo Vorne Jaana Luomanen Yhteistoiminnan ydin Johtaminen päätöksenteko, tavoitteet Yhteistoiminta suunnittelu, koordinointi, tiedonvälitys Työn
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotToimittajien turvallisuus
Toimittajien turvallisuus 5.6.2017 UPA - menettely U = ulkopuolisten P = palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan A = arviointi Tilaajan ja toimittajan välinen kehityskeskustelu http://ttk.fi/upa Onnella
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Vantaa 26.4.2019 1 ESAVIn työsuojelun vastuualue Valvoo, että työ on turvallista, terveellistä ja reilua Toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotTILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT
PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
LisätiedotTyöturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä
Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI, TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
SUONENJOEN KAUPUNKI, TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Hyväksytty, henkilöstöjaos 15.3.2018 Sisällys Johdanto...2 Työkykyä ylläpitävä toiminta...2 Työsuojelutoiminnan rahoitus...3 Työsuojelusta tiedottaminen...3
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotNolla tapaturmaa -ajattelu
kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa
LisätiedotParempaa työtä yhdessä toimimalla
Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Parempaa työtä yhdessä toimimalla Work goes happy, Helsinki, Wanha Satama 9.3.2017 Rauno Hanhela Toimitusjohtaja, FT Työturvallisuuskeskus
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotTyösuojelun yhteistoiminta työpaikalla
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille
LisätiedotJUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX
JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston
LisätiedotKunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen
Muistio 1 (6) Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Kuntasektorin sopimusosapuolet perustivat sopimuskaudella 2007 2009 yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä perustellut
LisätiedotTeollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu
Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä
LisätiedotAjankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966
Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotTyöturvallisuuskasvatus Tredussa
Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio
1 SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2018 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELULLE Työturvallisuuslain
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotTyösuojeluvaalit 2017
Työsuojeluvaalit 2017 Tee työpaikastasi vielä parempi - lähde ehdolle työsuojeluvaaleissa Työsuojeluvaltuutettu pääsee vaikuttamaan työpaikan työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Hän kehittää työympäristöä
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotSopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi
Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa 2.11.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni Työturvallisuus mitä käsitetään? Työturvallisuuden käsitekartta (Tampereen
LisätiedotTurvallisuusosaaminen työuran alussa. Mikko Nykänen
Turvallisuusosaaminen työuran alussa Mikko Nykänen Aluksi Alle 25 vuotiaille sattuu n. 50 % enemmän työtapaturmia kuin muissa ikäryhmissä (Salminen, 2004; Kines 2013). Nuorten työturvallisuuteen vaikuttaa
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTurvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen
Nimitys 1 (5) Eteläisen hankinta-alueen kunnossapidon laadunvalvontaurakka 2017-2020 Turvallisuuskoordinaattorin tehtävään nimeäminen ELY-keskus on rakennuttajan ominaisuudessa nimennyt
LisätiedotTYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto
TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT
LisätiedotLounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue
LisätiedotIsojoen työsuojelun toimintaohjelma
Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään
LisätiedotPerehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ
Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotTyöturvallisuus teknisen käsityön opetuksessa. Työturvallisuusvastaava Janne Haatainen
Työturvallisuus teknisen käsityön opetuksessa Työturvallisuusvastaava Janne Haatainen Teknisen käsityön opetus on tiukasti säädeltyä toimintaa Koulujen tekniseen käsityöhön ei ole olemassa erillistä koululainsäädäntöä,
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
Lisätiedot28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.
Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
LisätiedotYhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa
Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotRISKIENHALLINTA KUNTOON
KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. RISKIENHALLINTA KUNTOON Miten Vamia teki sen vaiheittain? Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Vaasa Turvallisuus ja riskienhallinnan toimintasuunnitelman 2017 laadinta > työ käynnistyi
LisätiedotTYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotVaaralliset työt. Tekninen työ
Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotTarkastuskertomus 2019/ (3) Työsuojelutarkastus
Tarkastuskertomus 2019/12066 1 (3) Työsuojelutarkastus Tarkastuspäivä ja -aika 17.6.2019 klo 9.30-11.30 Työnantaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Osoite PL 2000, 33521 Tampere Valvontakohde Acutan Sairaalahuolto
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotNUORTEN VUOTIAIDEN OSALLISTUMINEN PELASTUSTOIMINTAAN JA KOULUTUKSEEN
Ver. 1.0 / 16.4.2009 NUORTEN 16 18 VUOTIAIDEN OSALLISTUMINEN PELASTUSTOIMINTAAN JA KOULUTUKSEEN Ylivieskassa 16.4.2009 Jarmo Haapanen, vs. pelastusjohtaja Lainsäädännön näkökulma alle 18-vuotiaiden työskentelyyn
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
Lisätiedot