Ulkopuolisen palveluntarjoajan turvallisuusarviointi (UPA)

Transkriptio

1 Arvioijan lomake versio 2.1 ( ) Ulkopuolisen palveluntarjoajan turvallisuusarviointi (UPA) Alihankinta- ja palveluyritysten turvallisuusarvioinnin tarkoituksena on kannustaa tilaajayritysten yhteistyökumppaneita kehittämään työterveyttä ja -turvallisuutta edistäviä toimintatapoja. Tavoitteena on myös auttaa työn tilaajaa toimittajavalinnoissa ja saamaan palautetta omasta toiminnastaan yhteisissä toiminnoissa. Yrityksen tiedot Yritys Osoite Toimialue Y-tunnus Sijaintikunta Henkilöstömäärä Päätoimiala Toimialan tarkenne Yhteyshenkilö Tehtävä Sähköpostiosoite Puhelinnumero Arvioitsija Osallistujat Paikka ja päiväys (Arvioinnin aloituspvm.) Seurantapvm./Arvioinnin hyväksymispvm. Arvioinnin yhteenveto Hyvät käytännöt Kehitysehdotukset Työturvallisuuskeskus 1

2 Tilaajavastuu Yritys on Tilaajavastuu.fi:n Luotettava kumppani -ohjelman jäsen Kyllä. Ei. Tiedot tarkistettu (pvm.): Turvallisuusarvioinnin kysymykset Pienet ja keskisuuret yritykset 1. Turvallisuus johtamisessa Merkitse x valitsemasi vaihtoehdon kohdalle. Voit valita vain yhden kohdan. 1.1 Miten työsuojelupäällikölle kuuluvat velvollisuudet on yrityksessä toteutettu? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, luku 5, 28 Työsuojelupäällikköä ei ole nimetty. Yrityksessä on nimetty työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikkö on nimetty ja suorittanut työsuojelun peruskurssin tai vastaavan työsuojelukoulutuksen. Työsuojelupäällikkö ylläpitää sekä kehittää työsuojelun yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön ja tilaajayritysten kanssa. Työsuojelun yhteistoiminnan kehittäminen on tavoitteellista. 1.2 Miten työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset on yrityksessä hoidettu? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, luku 5, Työsuojeluvaltuutettua ei ole valittu. Työsuojeluvaltuutettu on valittu. Työsuojeluvaltuutettu on valittu ja saanut tehtävään liittyvää koulutusta ja tehtävien hoitaminen työaikana on mahdollista. Työsuojeluvaltuutettu on valittu ja toimii aktiivisesti työturvallisuuden asiantuntijana sekä kouluttaa ja tukee työyhteisöä työturvallisuusasioissa. Työturvallisuuskeskus 2

3 1.3 Miten yrityksen työterveyshuolto on järjestetty? Työterveyshuoltolaki 1383/2001, luku 2 Työterveyshuoltoa ei ole järjestetty. Työterveyshuolto on järjestetty lainmukaisesti, terveystarkastukset on aloitettu tai osittain tehty. Työterveyshuolto järjestetty ja palveluiden tarkoituksenmukaisuutta käydään läpi määräajoin, terveystarkastukset tehty, työterveyshuollon työpaikkakäyntejä tehty, työoloihin tehty joitain parannuksia työterveyshuollon suositusten perusteella. Työterveyshuolto pohjautuu toimintasuunnitelmaan, johon sisältyy lain asettamat palvelut. Palvelutason sisällön toimivuutta seurataan ja verrataan käytännön tarpeisiin. Suunnitelmaa kehitetään tarpeenmukaiseksi säännöllisesti toimivassa yhteistyössä. Työperäiset altisteet tunnetaan ja henkilöstöön kohdistuvat kuormitukset on kirjattu ja ne ovat jatkuvassa seurannassa. 1.4 Millä tasolla ovat yrityksen tapaturma ja sairauspoissaolot? Poissaoloja ei lasketa/ei tiedetä. Poissaoloja seurataan tilastojen avulla. Poissaoloja seurataan tilastojen avulla ja tasoa pyritään alentamaan tavoitteellisesti. Poissaolot ovat alhaisella tasolla systemaattisen toiminnan ansiosta, tavoitteisiin pääsemistä seurataan säännöllisesti. 1.5 Miten yritys käsittelee sattuneet vaaratilanteet ja tapaturmat? Vaaratilanteita ja tapaturmia ei tutkita eikä dokumentoida. Vaaratilanteita ja tapaturmat tutkitaan ja kirjataan. Tilaajan alueella sattuneista tapauksista ilmoitetaan tilaajalle. Vaaratilanteiden ja tapaturmien tutkinnan perusteella sovitaan toimenpiteet ilmoituksineen. Yritys toteuttaa tavoitteellisesti ja määrätietoisesti toimenpiteitä tapaturmien vähentämiseksi sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Työturvallisuuskeskus 3

4 1.6 Millä tasolla ovat yrityksen ensiapuvalmiudet? Henkilöstön ensiapuvalmiutta ei tiedetä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on vähintään yhdellä henkilöllä tai n. 10% henkilöstöstä. EA-koulutetuista on luettelo henkilöstön käytettävissä. Ensiaputarvikkeita on henkilöstön käytettävissä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on vähintään kahdella henkilöllä tai n. 20% henkilöstöstä. Yritys on asettanut tavoitteen EA koulutuksen tasosta ja sen toteutumista seurataan. Ensiaputarvikkeiden riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus on arvioitu esim. työterveyshuollon kanssa ja ne ovat henkilöstön käytettävissä. Ajan tasalla oleva ensiapuvalmius on yli viidellä henkilöllä tai yli 30% henkilöstöstä. Yritys on asettanut tavoitteen EA koulutuksen tasosta ja sen toteutumista seurataan. Ensiaputarvikkeiden riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus on arvioitu ja ne ovat henkilöstön käytettävissä. 1.7 Miten yrityksessä on järjestetty työaikakirjanpito? Työaikalaki 1996/605 Työajan seurantaa ei ole. Henkilöstön työtunneista pidetään kirjaa. Henkilöstön työtunneista pidetään kirjaa ja resurssisuunnittelu on tilannekohtaista. Työaikakirjanpito ja systemaattinen resurssisuunnittelu ennakoi mahdolliset tulevat ylitykset tasaten työkuormitushuippuja. 1.8 Miten yrityksessä on järjestetty työturvallisuuslainsäädännön edellyttämä työsuojelun yhteistoiminta? Laki työsuojelun valvonnasta, 2006/44, luku 5, Yhteistoimintaa ei käytännössä ole. Yhteistoiminnan perustoiminnot on määritetty ja käyty henkilöstön kanssa, toiminta on satunnaista. Yhteistoiminta on säännöllistä ja henkilöstö on hyvin mukana toiminnassa. Toiminta on jatkuvaa ja sitä kehitetään turvallisuusnäkökohdista sekä se ohjaa yrityksen turvallisuuskehitystä. Työturvallisuuskeskus 4

5 2. Turvallisuuden hallinta 2.1 Miten yritys on tiedostanut toimintaansa ja henkilöstöönsä liittyvät haitta- ja vaaratekijät sekä arvioinut niihin liittyvät riskit? Työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä ei ole tunnistettu. Työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä on tunnistettu, mutta niistä aiheutuvia riskejä ei ole arvioitu. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi on tehty, mutta se ei ole jatkuvaa toimintaa. Korjaavat toimenpiteet kirjataan. Haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja riskien arviointi ovat kattavia ja ne ovat kiinteä osa yrityksen toimintatapaa. Korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Työkohtainen suunnittelu ja turvallisuusarviointi ennen työn aloitusta tehdään yhdessä työryhmän kanssa. 2.2 Millaiset ovat yrityksen henkilönsuojainkäytännöt omalla työpaikalla ja tilaajan työkohteessa? Henkilönsuojainten käytöstä ei ole yrityksen sisäistä linjausta. Käyttö perustuu jokaisen henkilökohtaiseen motivaatioon. Suojaimet hankitaan työntekijän pyynnöstä. Henkilönsuojainkäytännöt perustuvat lain vaatimuksiin. Tehtäväkohtaista riskinarviointia ei ole tehty. Tilaajan työkohteessa toimitaan tilaajan vaatimusten mukaan. Henkilönsuojainten valinta perustuu lain lisäksi riskinarviointiin ja suojainten käyttöä valvotaan. Yrityksessä huolehditaan, että henkilöstö saa koulutusta henkilönsuojaimista. Tilaajan vaatimukset henkilönsuojaimista selvitetään ja oikeantyyppisten suojainten käyttö varmistetaan ennen kohteeseen menoa. Henkilönsuojainten valinta perustuu lain lisäksi riskinarviointiin ja suojainten käyttöä valvotaan. Yrityksessä huolehditaan, että henkilöstö saa koulutusta henkilönsuojaimista ja tukea oikeanlaisen suojaimen valinnassa niin, että käyttäjän henkilökohtaiset ominaisuudet huomioidaan. Tilaajan vaatimukset henkilönsuojaimista selvitetään ja oikeantyyppisten suojainten käyttö varmistetaan ennen kohteeseen menoa. Yrityksessä kehitetään prosesseja ja työmenetelmiä niin, että suojainten käyttötarve vähenee. 2.3 Miten yritys huomioi luvanvaraisten töiden vaatimat käytännöt? (Työt, joihin sisältyy erityisen suuri tapaturma- ja onnettomuusvaara, kuten tulityöt, räjäytystyöt, asbestityöt, henkilönostimen ja trukin käyttö, säiliötyöt ym.) Työn luvanvaraisuutta ei ole huomioitu. Luvanvaraiset työt on osittain tunnistettu ja niitä noudatetaan silloin, kun tilaaja vaatii. Yrityksessä ymmärretään, mitkä ovat luvanvaraisia töitä ja niiden vaatimia käytäntöjä noudatetaan sekä omassa että tilaajan työkohteessa. Yritys on aktiivinen tilaajan suuntaan ja selvittää luvanvaraisten töiden käytännöt ennakkoon. Yrityksellä on myös työohjeet luvanvaraisiin töihin. Tarvittavat pätevyydet ovat kunnossa ja niiden voimassaoloa seurataan. Työturvallisuuskeskus 5

6 2.4 Miten yritys on huolehtinut käyttämiensä koneiden ja laitteiden turvallisuudesta sekä käyttökunnosta? Koneiden ja laitteiden kunnonseurantaa tai tarkastuksia ei erityisesti tehdä. Koneiden ja laitteiden kunnonseuranta ja tarkastukset ovat satunnaisia samoin kirjaukset. Käyttöönottotarkastuksia tehdään satunnaisesti. Kone- ja laiteturvallisuudesta huolehditaan säännöllisesti sekä tarkastukset kirjataan. Koneiden ja laitteiden käyttöönottotarkastukset ovat jatkuvaa käytäntöä. Kone- ja laiteturvallisuuden korkeaa tasoa ja niiden työtehtäviin soveltuvuutta pidetään yllä. Tarkastukset ja tietokanta sekä säännölliset huollot ovat osana jatkuvaa toimintaa. Koneita tai laitteita käyttöönotettaessa tehdään aina lyhyt käyttöönottotarkastus. 2.5 Miten varmistetaan sammutuskaluston huolto ja määräaikaistarkastukset sekä henkilöstön alkusammutustaidot? Henkilöstöä ei ole alkusammutuskoulutettu. Huoltoa ja tarkastuksia ei järjestetä eikä kuntoa ja määrää tiedetä. Henkilöstöä ei ole alkusammutuskoulutettu. Sammuttimet toimitetaan huoltoon, kun huomataan päiväyksien vanhentuneen. Henkilöstö on alkusammutuskoulutettu. Sammuttimet kartoitettu ja ovat säännöllisen huollon ja seurannan piirissä. Henkilöstö on alkusammutuskoulutettu. Sammuttimien laatu ja riittävä määrä on arvioitu. Huollon ja määräaikaistarkastusten tarve osataan ennakoida. Pidetään säännöllisiä alkusammutusharjoituksia (esim. kerran vuodessa). 2.6 Miten yrityksessä huolehditaan järjestyksestä ja siisteydestä? Järjestys ja siisteys ovat omalla painollaan. Järjestykseen ja siisteyteen panostetaan satunnaisesti kuormitustilanteen mukaan. Järjestyksen ja siisteyden ylläpitoa toteutetaan esim. erikseen määriteltyinä päivinä. Järjestyksen ja siisteyden ylläpito on jokaisen henkilöstöön kuuluvan perustoimintaa osana työtehtävää, tasoa seurataan säännöllisesti (esimerkiksi siisteysindeksin, kuten Elmeri+ tai TR-mittari, avulla). Työturvallisuuskeskus 6

7 2.7 Miten yrityksessä huolehditaan jätehuollosta omalla työpaikalla ja tilaajan työkohteessa? Jätelaki 646/2011 Jätehuolto on järjestetty, yrityksellä on jäteastia. Jätehuollosta on sopimus ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Jätehuollosta on sopimus ja yrityksestä löytyy oikein merkityt jäteastiat kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä määritellyille jätteille. Henkilöstöllä on ohjeet jätteiden lajitteluun toimipaikassaan ja he osaavat toimia tilaajan kohteissa tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti. Henkilöstö tuntee omassa toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) ja ne huolehditaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Edellisten lisäksi hankinnoissa, työn suunnittelussa ja työn tekemisessä huomioidaan jätteen synnyn ennaltaehkäisy kaikissa vaiheissa. Henkilöstö on koulutettu jätteiden lajitteluun. Jätehuollosta on sopimus. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) toimitetaan käsiteltäväksi säännöllisesti ja niistä on kirjanpito sekä pois toimitetuista löytyy siirtoasiakirjat (säilytettävä 3 vuotta). 2.8 Miten yritys on varmistanut riittävän tiedon saannin tilaajalta pystyäkseen toimimaan turvallisesti tilaajan toimipaikalla? Yritys ei ole selvittänyt tilaajalta tietoja työn turvallisesta toteuttamisesta. Yritys ja tilaaja ovat käyneet tiedot läpi sopimustasolla, jotta turvallinen toiminta on mahdollista ja asia on dokumentoitu. Yritys on selvittänyt työhön ja työkohteeseen liittyviä turvallisuusnäkökulmia ja pyytänyt tarvittaessa tilaajalta opastustoimenpiteitä. Yritys asettaa tavoitteita tiedon saannille tilaajan suuntaan ja pyytää niitä aktiivisesti. Yritys selvittää aina kyseiseen työhön liittyvät erityispiirteet ja turvallisuustekijät. Turvallisuuden toteutumista seurataan säännöllisesti ja asiat dokumentoidaan myös oppimistarkoituksessa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 2.9 Miten yritys on selvittänyt oman toimintansa vaikutukset yhteisen työpaikan turvallisuuteen ja toimiiko se tämän edistämisessä? Yritys ei ole miettinyt vaikutuksiaan eikä ole määritellyt mitään toimenpiteitä. Yritys on selvittänyt vaikutuksensa, tunnistanut vaaratekijöitä ja tekee satunnaisia toimenpiteitä turvallisuuden edistämiseksi. Yritys asettaa tavoitteita toimintansa vaikutuksista, on tunnistanut vaaratekijöitä sekä arvioinut riskejä ja toimii aktiivisesti tilaajan kanssa turvallisuuden edistämiseksi yhteisellä työpaikalla. Yritys arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa sekä yhteistyön toimivuutta yhteisellä työpaikalla yhdessä tilaajan kanssa. Yritys arvioi omasta toiminnastaan aiheutuvia riskejä ja käy ne läpi henkilöstönsä kanssa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. Työturvallisuuskeskus 7

8 3. Turvallisuusosaamisen kehittäminen 3.1 Miten yritys perehdyttää ja opastaa henkilöstönsä yritykseen sekä työn turvalliseen tekemiseen, myös tilapäisen työvoiman, kuten vuokratyövoiman tai ulkomaankieliset työntekijät? Henkilöstöä ei perehdytetä eikä opasteta. Perehdytyskäytännöt ovat olemassa. Perehdytystä tehdään, käytännöt on määritelty ja osallistuminen kirjataan. Perehdyttäminen ja opastus ovat järjestelmällistä, turvallisuus on kiinteä osa työntekijän perehdyttämistä. Perehdyttäminen tehdään myös työtehtävien tai olosuhteiden muuttuessa. Menettelyä on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 3.2 Miten yrityksessä huolehditaan työturvallisuuskoulutuksista? Esimiehet eivät ole perehtyneet työturvallisuuteen. Esimiehet ja henkilöstö ovat saaneet työturvallisuuskoulutusta, esim. työturvallisuuskortti. Esimiehet ovat saaneet työturvallisuuskorttikoulutuksen lisäksi muuta työturvallisuuskoulutusta. Esimiehet ovat saaneet työsuojelun peruskurssia vastaavan koulutuksen ja koko henkilöstö on saanut työturvallisuuskorttikoulutusta vastaavan koulutuksen. Yritys kehittää kyseistä toimintoa yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. 3.3 Miten yritys varmistaa henkilöstön pätevyyden tulitöihin ja miten tulitöitä kontrolloidaan? Tulitöitä ei erityisesti kontrolloida eikä tulityökorttien voimassaoloa tiedetä. Yrityksessä ylläpidetään kirjaa voimassa olevan tulityökortin omaavista henkilöistä. Tulityölupakäytäntöön liittyvät asiat tunnetaan käytännössä, tulityöt ovat suunnitelmallista toimintaa ja olosuhteet varmistetaan aina ennen luvan alaisen työn aloittamista. Yritys pitää luvat ja koulutuksen ajan tasalla, tekee tulityösuunnitelmat sekä asettaa tavoitteet tulitöiden turvallisuuden toteutumisesta ja seuraa näiden toteutumista. Yritys kehittää tulityöturvallisuutta yhdessä tilaajan kanssa toteutuneiden töiden palaute- ja arviointipalavereilla. Työturvallisuuskeskus 8

9 3.4 Miten yrityksessä huolehditaan kemikaalien käyttöön liittyvistä koulutuksista? Kemikaalien käyttöön liittyvää koulutusta ei ole pidetty. Henkilöstö on saanut peruskoulutusta kemikaalien turvallisesta käytöstä. Henkilöstö on koulutettu, pystyy tunnistamaan kemikaalien vaaratekijöitä ja käyttämään käyttöturvallisuustiedotteita. Henkilöstö on koulutettu, kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat jatkuvassa käytössä, vaaratekijöitä tunnistetaan sekä niihin liittyviä riskitekijöitä arvioidaan säännöllisesti. Työturvallisuuskeskus 9