Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk

2 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa

3 Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa Sanaston kasvn parametrit Sanan osaaminen Sanaston oppimisen keinoja

4 OPI YKSI SANA, SAAT KYMMENEN ILMAISEKSI. perssanat yhdyssanat johdokset rajat liikkvia: nainen? tietää? maailma? kkasi englantilainen vs. monenlainen?

5 Sanaston kehitysvaiheita Alkvaiheessa mistissa fonologiset yhteydet Edistyneillä oppijoilla ja äidinkielisillä semanttiset yhteydet Kehitysklk: käsittämätön äänimassa jokin ttt ilmas, joka yhdistyy tilanteeseen yhdistyy merkitykseen jakat sanoihin sama sana toisessa ilmaksessa sanalle merkitys sama sana toisessa modossa sama sana toisessa merkityksessä jne. Tärkeä vaihe: Kyky poimia pheesta si sana ja kysyä merkitystä Sanojen rakenteen tnnistaminen omaehtoinen sananmodosts Toiston rooli keskeinen, josks voi oppia myös kerralla.

6 KÄMMENMALLI

7 Sanaston oss toisen kielen oppimisessa Oppijoille kieli on sanoja sanakirja taskssa, ei kielioppi Sanastoon laajasti sisältyvät myös sanaliitot, sanonnat, metaforat jne. Sanat vs. rakenne onko kaikki sanoja ja niiden vaatimia konstrktioita? Sanat ja rakenne erillään (perinteinen kielioppi, UG) Kaikki kielioppi sanoissa (Lewis) Käyttöpohjaiset näkemykset kielestä

8 Käyttöpohjaisia näkemyksiä kielenoppimisesta ja sanaston rooli niissä Frekvenssi lähtökohtana (esim. Nick Ellis) Keskeinen lähtökohta sanaston arvioinnissa (frekvenssivyöhykkeet) Kaaos-kompleksissteoria (Diane Larsen-Freeman) ja DST (esim. Verspoor et al.) Toistaiseksi hyödynnetty enemmän kieliopin kehityksen ttkimisessa Konstrktiot lähtökohtana: Kieli on konstrktioita, jotka sallivat tietyt tai tietynlaiset sanat (konstrktiokielioppi) Eskildsen, Kajander, Mstonen, Reiman, Seilonen

9 KIELITAIDON (ja sanaston) KASVUN DIMENSIOT

10 Sanaston sjvs Liittyy kaikkien kielitaidon osa-aleiden sjvteen Frekvenssin rooli Sanojen verkosto mielessä: Sanat listoina? Sanat kollokaatioiden osina? Sanat semanttisissa verkoissa? Sanat konstrktioiden osina? Eri kielten sanat: yhdessä vai erikseen?

11 Sanaston tarkks Sjvden ja tarkkden raja häilyvä Alkvaiheessa virheet rakenteellisia tai fonologisten hahmojen sekaantmisen aihettamia, myöhemmin sein sanavalintaan liityviä Tarkkden eri asteet: Alkvaiheessa keskitason käsitteet tärkeimmät Tarkks kasvaa jatkvasti (vrt. sanan osaaminen) Phekmppaneiden arvaskyvyssä himia eroja > kohtalainen tarkks tarpeen Ääntämiseen homiota alssa Toiston merkitys strategiana

12 Sanaston kompleksiss Tavoitetaso vaihtelee, kollaisen opittava paljon laajempi sanasto kin kotiäidin Sanasto eriytyy melko varhain (1000 sanaa kaikille, 3000:n jälkeen eriytyminen jo homattavaa) Sanasto ei ole staattinen varasto Kompleksiss on rakenteellista Sanan pits, rakenne ja yhteydet mihin sanoihin Kompleksiss on sisällöllistäharvinaiss/yleisyys, spesifisyys, abstraktis Diversiteetti (Scott Jarvis)

13 Sanaston abstraktiss Onko abstraktis erillinen parametri vai osa kompleksistta? Voidaanko serata abstraktiden kehitystä? Kolttamaton oppija: abstraktis vaikeaa Sana Lase Verbi Sijamoto Laseenjäsen Kielioppi Kielikäsitys

14 SANAN OSAAMINEN merkitys merkitykset moto - taivts ääntäminen kirjoittaminen paradigmaattiset kytkökset syntagmaattiset kytkökset frekvenssi tyyli yhteydet mihin sanoihin

15 SANAN OPPIMINEN oppimisstrategiat oppimistyylit mistin rooli: mieleen painaminen mielestä palattaminen sana yksin sana käyttöyhteydessään kollokaatiot

16 Sanaston oppimisen keinoja Sanaston hankkiminen Sanakirjat (elävä, paperinen, digitaalinen), thesars Kännykkäkääntäjät Esineet, kvat, eleet Sanaston mistaminen Toisto, toisto, toisto Käyttö Mielikvat

17 TEHTÄVÄ Onko sanojen monipolinen johtamismahdolliss hyöty vai haitta somen oppijan kannalta? Miksi? Miten kannattaa opettaa johtamista? Lähde johtamisen opettamiseen: Lepäsmaa Lieko Silfverberg 1996: Miten sanoja johdetaan? Somen kielen johto-oppia. Helsinki: Finn Lectra Lähde sanaston oppimisesta someksi: Honko, Mari 2013: Alakolikäisten leksikaalinen tieto ja taito: toisen skpolven somi ja S1-verrokit. Tampereen yliopisto.