Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Transkriptio

1 SIJASYNKRETISMI Case Syncretism Matthew Baerman Esitelmä Sijojen teoriaa-kurssilla Nina Valtavirta Yksi muoto edustamassa useampaa sijaa Baerman: muotoon perustuva määritelmä Sijat ja niiden väliset erot määriteltävä kielikohtaisesti Sijojen oltava kuitenkin tämän määritelmän mukaan jossain erotettavissa/nähtävissä Yhdessä paradigmassa useampi eri muoto vastaa toisen paradigman yhtä muotoa Asymmetria paradigmojen välillä VOK ACC INS DAT Sanskrit ja a-vartaloiden taivutus Sg. Du. Pl. devas devāu devās deva devāu devās devam devāu devān devena devābhyām devāis devāya devābhyām devebhyas devāt devābhyām devebhyas devasya devayos devānām deve devayos deveṣu Sija voi olla myös erotettavissa ainoastaan sen distribuution perusteella Klassinen armenia: Akkusatiivilla ei omaa erillistä muotoa. Substantiiveilla yksikössä Nom./Akk. Subst. monikossa ja pronomineilla Akk./Lok. isä hayr hayr hawr hawr isät hark hars hars harc minä es is is im Systemaattinen u-vartalo śatru atru- i-vartalo agni- klus.-vartalo marut- ṛ-vartalo dātṛ- Sanskritissa ainoastaan a-vartaloisilla sanoilla yksikön ablatiivilla (-āt) ja genetiivillä (-sya) on omat erilliset päätteensä Muissa subst. taivutusluokissa yksikön ablatiivilla ja genetiivillä synkretistinen muoto Systemaattista, koska ilmenee toistuvasti erivartaloisten sanojen taivutuksessa Baerman: itse yks.abl./gen.-päätteen muoto vaihtelee taivutusluokittain i-vartaloilla pääte -es ja ṛ-vartaloilla -ur Itseasiassa i-vartalon abl./gen. pääte on kyllä -as INS DAT VOC agnis agnim agninā agnaye agnes agnes agnau agne śatrus śatrum śatruṇā śatrave śatros śatros śatrau śatro marut marutam marutā marute marutas marutas maruti marut dātā dātāram dātrā dātre dātur dātur dātari dātar 1

2 Vartalo-(sandhi)-pääte a- ja ṛ-taivutuksia lukuun ottamatta yksikön ablatiivigenetiivin pääte on -as m./ne. ja -(y)ās fem. i-/u- ja klusiilivartaloisten sanojen yks.ablatiivi/genetiivin pääte on siis yksi ja sama. Pintamuotojen erot johtuvat sandhista morfeemien rajalla: agni- + -as agnes śatru- + -as śatros marut- + -as marutas Ainoa erilainen pääte on siis ṛ-vartaloisten -ur Tässä taivutusluokassa vähän jäseniä: lähinnä taivutus koskee tṛ-tekijäjohtimella muodostettuja sanoja Mikä motivoi ä? Hyvä on. Kielessä esiintyy systemaattista ä, mutta mikä kieliopin osa sitä koodaa? 1.Morfosyntaksi Synkretisten sijojen jaetut ominaisuudet ja funktiot 2. Morfologia Synkretismi puhtaasti morfologinen ilmiö, johon sijan funktio tms. ei vaikuta. Morfologian autonomia Jaetut piirteet SIJASYNKRETISMI TYPOLOGISESTI (Taustalla Jakobsonin 1936 piirreteoria) Synkretistiset muodot ilmentävät sijojen osittaista yhteenkuuluvuutta piirrerakenteen tasolla Jokainen sija koostuu joukosta abstrakteja piirteitä (+/-arvolla), joista osa on yhteisiä eri sijoille Esimerkiksi: Ablatiivilla piirteet [+x, -y] ja genetiivillä [+x, +y] Synkretismiä siellä, missä ainoastaan jaettu piirre [+x] aktiivinen sanskrit [+x, -y] [+x, +y] a-vartalot [+x, -y] [+x, +y] i-/u-/klus-/ṛvartalot [+x ] [+x ] Kielten välinen vertailu voi kertoa: Motivoiko merkityksen tai funktion samankaltaisuus sijaä. Jos motivoi niin typologiset yleistykset mahdollisia: missä sijoissa voidaan olettaa esiintyvän ä, mahdolliset implikaatiot vai motivoiko sitä yksin morfologia, jolloin Ei voida tehdä kielitypologisia yleistyksiä sijan funktioon liittyen Totuus näiden kahden välimaastossa Typologinen tutkimus sijastä: Baerman, Brown and Corbet 2005 WALS: Case Syncretism Baerman, Brown 199 kielen otos, jossa: 74 kielessä sijamerkintää nomineissa näistä 40 kielessä esiintyy jonkinlaista sijaä Synkretismin luokittelu: 4 tyyppiä 2

3 4 sijan tyyppiä 1. Kieliopillisten sijojen (subjektia tr./intr. ja objektia koodaavat sijat) Yleisin 2. Kieliopillisen ja semanttisen sijan Rinnalla usein tyypin 1 ä 3. Semanttisten sijojen Rinnalla aina tyypin 1 tai 2 ä 4. Sija yhdistettynä johonkin toiseen kategoriaan, kuten lukuun Rinnalla aina tyypin 1 tai 2 ä 1. Kieliopillisten sijojen Tavallisin sijan muoto 30 kielessä 40stä Baermanin tutkimuksessa Yleisyys ymmärrettävää, jos ajatellaan mitkä semanttiset ja syntaktiset tekijät vaikuttavat pääargumenttien merkintään DOM: Akkusatiivisija varattu tietyille argumenteille - objekti DSM: Ergatiivi varattu transitiivilauseen subjektille Differential argument marking Dhangu (Pama-Nyungan, Yolngu) Persoonapronominit: akkusatiivi merkitty DOM Elottomat substantiivit: ergatiivisija merkitty DSM Elolliset substantiivit (erit. ihminen) molemmat merkitty Differential argument marking Taustalla idea prototyyppisistä patienteista (eloton, indefiniittinen, eitopikaalinen) agenteista (elollinen, definiittinen, topiikki) Elollisuus avain dhangun in, mutta mukana myös morfologisia ja leksikaalisia tekijöitä: erot substantiivien ja pronominien välillä huolimatta elollisuudesta. Elollisuus + Morfologia Luisen o (Uto-Aztecan, Takic) Elottomat substantiivit: ei akk.päätettä (DOM) Kuitenkin attrib.adjektiivissa akkusatiivin pääte riippumatta pääsanan elollisuudesta 2. Kieliopillisen ja semanttisen sijan Yleensä toinen jäsen merkitty kieliopillinen sija (akkusatiivi tai ergatiivi) 27 kielessä 40stä Usein tyyppi 2 esiintyy tyypin 1 n rinnalla 3

4 Kieliopillisen ja semanttisen sijan Nom/Akk-systeemit: Akkusatiivi + semanttinen sija Erg/Abs-systeemit: Ergatiivi + semanttinen sija Martuthunira: Akkusatiivi-genetiivi nomineissa lukuun ottamatta vokaali-vartaloiden taivutusta. Monesti synkreettinen muoto on peräisin semanttisen sijan muodon ekstensiosta chukchissa ergatiivi-instrumentaali monikossa synkretistinen lokatiivin kanssa lokatiivin pääte -k levinnyt ergatiiviin Komplementaarinen distribuutio 3. Semattisten sijojen Tyypit 1 ja 2 täydennysjakaumassa virossa yksikössä tyyppi 2 ja monikossa tyyppi 1 kirja PART yks. raamat raamatu raamatu raamatut mon. raamatud raamatud raamatute raamatuid 40 kielen joukossa 5:ssä tyypin 3 ä Esim. sanskritin ablatiivin ja genetiivin Eroja kielten välillä Semanttisten sijojen n rinnalla aina tyypin 1 tai 2 ä Esiintyy lähinnä indo-eurooppalaisissa kielissä 4. Sija yhdistettynä johonkin muuhun kategoriaan Roskisryhmä Viidessä otoksen kielessä Pashtu: 2 sijaa: suora (direct) ja obliikvi Osassa substantiiveja synkretistinen muoto suoran monikolla ja obliikvin yksiköllä. Typologinen implikaatio Kieliopillisten sijojen (tyyppi 1) tavallisinta Jos kielessä esiintyy sijaä, se koskee kieliopillisia sijoja jossain osassa systeemiä 4

5 Diakronia Baerman: Diakronia hedelmällisempi lähestymistapa Synkretismi erilaisten historiallisten muutosprosessien seurausta 1. Desyntaktisaatio 2. Sattuma: fonologiset ja morfologiset muutokset 3. Analoginen ekstensio 4. Muutos sijan funktiossa 5. Osittainen jakautuminen 1. Desyntaktisaatio (Desyntacticization) Morfologisoitunut jäänne aiemmin aktiivisesta syntaktisesta säännöstä DOM: syntaktinen sääntö, jota ohjaa semantiikka kun mukaan tulee morfologisia tekijöitä kuten erilaisia taivutusluokkia, ei syntaktinen analyysi riitä enää selittämään tilannetta kehitys kohti systeemiä, jossa sijavalinta säännönmukaista semanttisten kategorioiden välillä, mutta muodon identtisyyden määrää morfologia Monesti kieliopillisten sijojen (T1) on seurausta desyntaktisaatiosta 2. Sattumanvarainen Yleensä fonologisten tai morfologisten muutosten sivutuotteena Esim. sijapäätteen fonologinen kuluminen 3. Analoginen ekstensio Fonologisen muutoksen synnyttämä saamessa: monitavuisilla nomineilla yks. komitatiivi synkretistinen mon. lokatiivin kanssa Pohjoisissa murteissa analoginen ekstensio yksitavuisten nominien taivutukseen 4. Muutos sijan funktiossa Keski-indoarjan (600 eea jaa.) alkuvaiheessa genetiivin muoto oli korvannut datiivin muodon, kaikissa taivutusparadigmoissa paitsi a-taivutuksen yksikössä Kyseessä ei fonologinen muutos vaan sijan funktion uudelleenanalyysi Datiiville kuuluneet tehtävät siirrettiin genetiiville Sijojen välisten distinktioiden pieneneminen/häviäminen (nyk. indo-eur. kielet) sijojen katoaminen 5. Sijan osittainen jakautuminen (partial bifurcation) Yksi muoto jakautuu kahtia 2 sijaa Martuthunira Yhteenvetoa Sija voi ilmentää kahta asiaa: 1. Kyseessä olevien sijojen semanttista tai funktionaalista yhteenkuuluvuutta sijojen piirteiden väliset suhteet 2. Morfologisesti määräytynyttä samanmuotoisuutta Morfologian autonomia morfosyntaksiin nähden Käytännössä vaikeaa osoittaa n olevan ainoastaan jommankumman motivoimaa Diakroninen liike kahden välillä 5