Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti
|
|
- Oskari Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa Jarmo H. Jantunen
2 Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto Menetelmät Alustavia havaintoja ja hypoteeseja
3 Lekseemin kotekstuaalisia valintoja Kollokaatio kahden lekseemin välinen suhde (leksikaalinen myötäesiintymä) (mm. Firth 1957, Sinclair 1996, Stubbs 2001) Kolligaatio: lekseemin ja kieliopillisen kategorian (tai lauseaseman) välinen suhde (kieliopillinen myötäesiintymä) (mm. Firth 1957, Hoey 1997, Sinclair 1998) kovin <(kielto)verbi> (Jantunen 2004) Semanttinen preferenssi: lekseemin ja kotekstissa esiintyvän merkityspiirteen suhde (Sinclair 1996, 1998, Stubbs 2001) oikein < arvo : hyvä, hyvin, mainio, onnistunut> (Jantunen 2004)
4 Aiempia kotekstianalyyseja: kollokaationalyyseja Angela Hasselgren 1994: adverbiadjektiivi-kollokaattien ja nomini-verbikollokaattien virheet (yleisimpien adverbien yliedustuminen) apologize <very (much)> vrt. apologize <sincerely> Nadja Nesselhauf 2003: verbi-nominikollokaattien virheet (take <film> vrt. make <film> Sylviane Granger 1998: edistyneitten kielenoppijoiden kollokaatiot Maija Grönholm mm. 2001: kollokaatioiden ja idiomien virheet
5 Aineisto Kansainvälisen oppijansuomen korpuksen pilottikorpus Saneita Tekstejä 86 Tekstilajit: kuvaus, kirje, referaatti Tuottotapa: yksilötuotos (66), ryhmätuotos (20) Äidinkielet: puola, saksa 8; venäjä 7; unkari 6; japani, espanja 3 (yht. 16 eri äidinkieltä) Sukupuoli: f 45 / m 9 Vertailuaineistona Supisuomen korpus, 3,8 milj. sanetta, (Käännössuomen korpuksen osakorpus, Mauranen 2000)
6 Menetelmä Korpusvetoinen analyysi (Tognini-Bonelli 1996) tutkija antaa aineiston johdattaa mahdollisesti mielenkiintoisten kielenainesten pariin, niiden avulla testataan hypoteesia tai luodaan uusia hypoteeseja Sanaston frekvenssianalyysi Avainsana-analyysi Kotekstianalyysi WordSmith Tools -ohjelmapaketti (Wordlist, Keywords, Concord) (Scott 1999)
7 Avainsana-analyysi N SANE F / PILOTTI F / SUPIKORPUS AVAINSANAISUUS 1 HE ,3 2 ON ,5 3 KUVASSA ,8 4 SIRKKA ,0 5 SAVONLINNASSA ,7 6 KOSKA ,6 7 PALJON ,1 8 KAUNIS ,4 9 SAVONLINNA ,9 10 ME ,0 11 SAVONLINNAN ,0 12 ANNE ,0 13 POLKKA ,0 14 MONTA ,2 15 OVAT ,5 16 SOITTIVAT ,2 17 MOI ,4 18 RÄPÄTÄDIT ,6 19 MINÄ ,6 20 VALSSI ,4
8 f Paljon kaunis kaupunki lemma KAUNIS f / Oppijansuomi Supisuomi Esimerkkejä oppijansuomesta 53 39, ,3 kollokaatit R1 ja (15) kaupunki (5) ilma (1) ja (179) kuin (45) nainen (59) tyttö (41) Se on pieni mutta paljon kaunis kaupunki. Minä voin hyvin, tassa on kaunis ilma, mutta eilen satai. kollokaatit L1 ja (5) hyvin (3) oikein (3) paljon (2) ja (139) niin (53) maailman (50) että (15) Kappaleet ovat hyvin kaunis ja iloinen. Olavinlinna on oikein kaunis linna. hyvin (15)
9 Kaupunki supisuomessa N WORD Total L3 L2 L1 R1 R2 R3 1 KOKO SUOMEN TÄSSÄ HELSINGIN YMPÄRI POIS MYÖS MUIDEN TÄMÄN ULOS KAUNIS
10 Syödään paljon kalaa N Concordance 1 et... olivat isossa juhlassa, joivat koko yön oikein paljon. Tänään tämä mies heräsi kello yhdeltä. 2 keskustaan ja päättivät istua kahvilassa ja juoda paljon kahvia. Kesällä kaupungiin keskustassa 3 teatterissa. P.P. Viime lauvantaina yöllä joimme paljon kosken korvaa, se on kiva! Moi Moi! 4 ja järvessä joka illalla söimme makkara. Joimme paljon olutta. Viime lauvantaina illalla uimme j 5 kuppia Colan kanssa, BigMac. McDonaldissa on paljon ruoka, joka ei ole terve. McDonalin ruokal (6 hänen onkinsa ja alkoi kalastaa. Koska se ei ole paljon kaloja tällä paikalla, se kesti ihan kauan s) 7 ttelivat, että he laittivat kalaruoka, koska heillä oli paljon kalaa. He kuitenkin huomasivat, että he u 8 vä, he menevät kalastamaan järvellä, ja Raija syö paljon kalaa. Koska hän syö ainaa kalaa, hanes (9 erilaisia kuvia. Kuvissa ovat eläimiä (esim.poro), paljon kaloja. Yksi kuvassa on gallerin ohjelma: ) 10 än vaimo on maailman kuuluisia kalastaja ja liian paljon muikkuja on paistettu. Oliivin öljyä tuli It 11 :issa kivan elokuvan jälkeen. Heillä on myös aika paljon makeita jälkiruokia ja lapsillekin tarjoteta 12 ivätkä ole hyödyllisiä. Ihmisten täytyy syödä mitä paljon vihanneksia ja valitettavasti McDonald's:i 13 tää sen. Täytyy olla kokenut kokki. Tarvitaan liian paljon hiiva ja sitten täytyy odottaa koska "voul- 14 arjalan ihmisillä on nyt kuuma aika: metsässä on paljon erinlaisia sienia ja marjoita, joita täytyy p 15 aulin joutui mennä ulos vain pari minuuttia sitten. Paljon olutta virtasi saunomisen aikana, ja kolm OS:n pilottikorpus
11 Havaintoja ja hypoteeseja Epätyypillisiä kielenaineisten kotekstuaalisten suhteiden frekvenssejä: - lemmat KAUNIS, PALJON (yliedustuminen) - kollokaatiot KAUNIS <KAUPUNKI, PALJON> (yliedustuminen) - kollokaatiot KAUNIS <NAINEN, TYTTÖ> (aliedustuminen) - kolligaatio KAUPUNKI <prepositio> (aliedustuminen) - semanttinen preferenssi KAUNIS < naispuolinen > (aliedustuminen) - semanttinen preferenssi PALJON < ruoka-aine, nauttia ravinnoksi > (yliedustuminen). Hypoteesi oppijankielen epätyypillisistä - kielenainesten frekvensseistä - kotekstuaalista valintasuhteista ja kotekstuaalisista frekvensseistä.
12 Kirjallisuus Firth, J. R Papers in Linguistics Oxford University Press. Granger, S Prefabricated patterns in advanced EFL writing: collocations and formulae. - Cowie A. (toim.) Phraseology: theory, analysis and applications. Oxford University Press Grönholm, M Idiomien ja kollokaatioiden oppiminen suomenkielisessä kielikylvyssä. Sulkala, H. & Nissilä, L. (toim.), XXVII Kielitieteen päivät Oulussa Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto Hassselgren, A Lexical teddy bears and advanced learners: a study into the ways Norwegian students cope with English vocabulary. International Journal of Applied Linguistics 4 (2) Hoey, Michael From concordance to text structure: new uses for computer corpora. Lewandowska-Tomaszczyk, B Melia, P. (toim.), PALC'97. Applications in Language Corpora Proceedings s Lódz University Press. Jantunen, J. H Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 35. Nesselhauf, N The Use of collocations by Advanced Learners of English and Some Implications for Teaching. Applied Linguistics 24 (2) Sinclair, J The Search for Units of Meaning. Textus IX s Sinclair, J The Lexical Item. Weigand, E. (toim.), Contrastive Lexical Semantics. Benjamins, Amsterdam Stubbs, M Words and Phrases. Corpus Studies of Lexical Semantics. Blackwell, Oxford.
KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA
KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA Jarmo H. Jantunen Projekti Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista http://www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotCorpus-driven Analysis of Learner Finnish
Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Jarmo H. Jantunen 8th Conference on Nordic languages as second languages Helsinki 10. 12.5.2007 Corpus-driven Analysis of Learner Finnish Cotextual patterns and
LisätiedotMinulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen?
Minulla on aivan paljon rahaa. - Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo H. Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/
LisätiedotCorpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language
Corpus-driven analysis of cotextual units of meaning in learner language Jarmo Harri Jantunen NEW TRENDS IN CORPUS LINGUISTICS FOR LANGUAGE TEACHING AND TRANSLATION STUDIES. IN HONOUR OF JOHN SINCLAIR
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
Lisätiedot94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu
Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä 94
LisätiedotOn a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language
On a blind date with the data: Corpus-driven analysis as a method for studying learner language Jarmo H. Jantunen 7th EAAL Conference April 24-25, 2008, Tallinn, Estonia http://www.oulu.fi/hutk/sutvi/oppijankieli/
LisätiedotSANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA
SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA JA NATIIVIKIELESSÄ Verbin ydin ja täydennysympäristö Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Varrio SISÄLLYS 1. JOHDANTO
LisätiedotTallinnan yliopisto. Humanististen tieteiden instituuti. Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä
Tallinnan yliopisto Humanististen tieteiden instituuti Sanojen nainen ja mies kollokaatiot suomenkielisissä teksteissä Ohjaajat: MA Keaty Siivelt ja apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu Yuliya Sherementova
LisätiedotPALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS
PALJON-ADVERBIN KOLLOKOINTI OPPIJANSUOMESSA KORPUSVETOINEN TUTKIMUS Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2009 Otto Kallioranta 2 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet
LisätiedotFrekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa
Frekventtien adjektiivien kollokaatiot oppijansuomessa ja natiivisuomessa Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto huhtikuu 2013 Anna Akgül SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen aihe, lähtökohdat
LisätiedotLIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu
LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2016 Virpi Kukkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.
LisätiedotAFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu
AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier
LisätiedotLearner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotFRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA
FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto kesäkuu 2015 Helena Kuuluvainen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet
LisätiedotSAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta
SAADA-verbin fraseologiaa: vertaileva korpustutkimus oppijan- ja natiivisuomesta Maisterintutkielma Jenny Tarvainen Suomen kieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotOppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa
doi: 10.5128/LV23.13 Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa TANJA SEPPÄLÄ Tiivistelmä. Tässä artikkelissa tarkastellaan suomi vieraana kielenä -oppijoiden muodostamia kolligaatteja ketjuuntuvissa
LisätiedotTÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA
TÄYTYMISTÄ ILMAISEVIEN MODAALIVERBIEN KOTEKSTI LEHTITEKSTEISSÄ JA INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto marraskuu 2015 Leeamaria Välitalo SISÄLLYS 1. JOHDANTO
LisätiedotOppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1
doi:10.5128/lv25.05 Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina 1 JARMO HARRI JANTUNEN Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa käsitellään oppimisympäristön
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
LisätiedotEdistyneen oppijansuomen konstruktio piirteitä korpusvetoisesti
lektiot Edistyneen oppijansuomen konstruktio piirteitä korpusvetoisesti Avainrakenneanalyysi Ilmari Ivaska Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 4. syyskuuta 2015 Maahanmuutto on ollut Suomessa
LisätiedotSynonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit
Synonyymien EHKÄ ja MAHDOLLISESTI kollokaatit ja semanttiset preferenssit Maisterintutkielma Silja Pirkola Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Tammikuu 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta
Lisätiedotvaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin
doi:10.5128/lv22.07 Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa pohditaan oppikirjan
LisätiedotKrista Ojutkangas kirjoittaa Virittäjän
EI PELKÄSTÄÄN MIELIKUVITUKSEN PUUTTEEN VUOKSI KIELIAINEISTOJEN SYSTEMAATTINEN KÄYTTÖ KIELENTUTKIMUKSESSA Krista Ojutkangas kirjoittaa Virittäjän numerossa 2/2008 osuvasti aineistojen käytön merkityksestä
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotRANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotLähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus
Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB
VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku- ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa -
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotAvainsana-analyysi annotoidun oppijankieliaineiston tutkimisessa: Alustavia havaintoja
Lehtinen, E., S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari & M. Skog-Södersved (toim.) 2011. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011 / n:o 3. 48 61. Jarmo Harri Jantunen Oulun yliopisto Avainsana-analyysi
Lisätiedot»Minulla on aivan paljon rahaa» Fraseologiset yksiköt suomen kielen opetuksessa
JARMO HARRI JANTUNEN»Minulla on aivan paljon rahaa» Fraseologiset yksiköt suomen kielen opetuksessa un vieraan kielen opiskelija tuottaa opittavaa kieltä, häneltä vaaditaan melkoista kykyä arvata oikein:
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotSYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI
SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI JOENSUUN YLIOPISTON HUMANISTISIA JULKAISUJA UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS IN THE HUMANITIES N:O 35 Jarmo Harri Jantunen SYNONYMIA JA KÄÄNNÖSSUOMI Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden
LisätiedotKysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)
Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering) Persoonapäätteet (personal endings/suffix) Jos A, O, U -vat. Jos ei -vät (If A, O, U -vat. If not -vät) Minä olen. Sinä olet. Hän on. (I am. You are. He/She
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotKÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä
JARMO HARRI JANTUNEN SARI ESKOLA KÄÄNNÖSSUOMI KIELIVARIANTTINA: SYNTAKTISIA JA LEKSIKAALISIA erityispiirteitä uomalaisessa kieliyhteisössä käännösten asema on hyvin merkittävä. Käännökset ovat aikoinaan
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotAvainrakenneanalyysillä uusia ikkunoita suomen oppimiseen
Avainrakenneanalyysillä uusia ikkunoita suomen oppimiseen Ilmari Ivaska: Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti. Avainrakenneanalyysi. Turun yliopiston julkaisuja C 409. Turku:
LisätiedotOpiskelijoiden käsityksiä yleisten kielitutkintojen korpuksen käyttömahdollisuuksista
Lehtinen, E., S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari & M. Skog-Södersved (toim.) 2011. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011 / n:o 3. 158 169. Sari Toivola & Henna Tossavainen Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSuunnittelumallit (design patterns)
Suunnittelumallit (design patterns) Ohjelmoinnissa Rakennusarkkitehtuurissa Käyttöliittymäsuunnittelussa Sear ch Ohjelmointi Suunnittelumallit Usein toistuvia ohjelmointiongelmia ja niiden ratkaisuja:
LisätiedotVIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013
VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotAvainrakenneanalyysi: Tapa tutkia oppijankielen lauserakennetta korpusvetoisesti
Lehtinen, E., S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari & M. Skog-Södersved (toim.) 2011. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011 / n:o 3. 35 47. Ilmari Ivaska ja Kirsti Siitonen Turun yliopisto
LisätiedotKIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA
KIELIKESKUKSEN OPETUS FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN OPISKELIJOILLE LUKUVUONNA 2013-14 FILOSOFINEN TIEDEKUNTA JOENSUUN KAMPUS TUTKINTORAKENNE laajuus koodi Ajalla Joensuu PSYKOLOGIA 3 8013051 Skills for Students
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotTERVEYS 2006 -TUTKIMUS
TAUSTAA TERVEYS 2006 -TUTKIMUS Kirjekysely Valittujen Palojen tilaajille kesäkuussa 2006 Suomessa vastaajia 1 522 Näytteet kiintiöity iän (18+ v.) ja sukupuolen mukaan valtakunnallisesti edustaviksi Aineiston
LisätiedotNominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotENGLANNINKIELINEN KIRJE ( ) Päivitetty /RB
VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston kielipalvelu SELVITYS 29.11.2007 ENGLANNINKIELINEN KIRJE (7.6.2006) Päivitetty 29.11.2007/RB 1. Alku ja lopputervehdys 1.1 Vastaanottajan nimi ei ole tiedossa kirje
LisätiedotGeneral studies: Art and theory studies and language studies
General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered
Lisätiedottoukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous
Tuula Sutela toukokuu 2011: Lukion kokeiden kehittämistyöryhmien suunnittelukokous äidinkieli ja kirjallisuus, modersmål och litteratur, kemia, maantiede, matematiikka, englanti käsikirjoitukset vuoden
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotTUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA
kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotKarjalan Sanomat -korpus Petroskoin (käännös)suomen piirteitä
Ritva Hartama-Heinonen, Marja Kivilehto & Minna Ruokonen (toim.) 2016 MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu, vol. 9, s. 53 70 Nätpublikation för Symposiet om forskning
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotTAITOTASOLTA TOISELLE:
TAITOTASOLTA TOISELLE: KORPUSPOHJAINEN TUTKIELMA VIRONKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN VERBISANASTON KEHITTYMISESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Taimisto SISÄLLYS 1.
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotKIELIPANKKI JA LEMMIE-OHJELMISTO
Puhe ja kieli, 22:3, 125-136 (2002) 125 KIELIPANKKI JA LEMMIE-OHJELMISTO Mickel Grönroos CSC - Tieteellinen laskenta Oy, Espoo Mickel.Gronroos@csc.fi Manne Miettinen CSC - Tieteellinen laskenta Oy, Espoo
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotRuoka on osa hyvinvointia
Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotVenäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.
2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön
LisätiedotKuuttiset. Tiistai. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti
Kuuttiset Tiistai Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Hiphei kaikki ihanat leiriläiset! Eilen saatiin leiri avattua leiri komeasti leiripäällikkö Marko Pousin ja kunnallisneuvos
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.
TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotSaimaan sampanjabaari
e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.
LisätiedotMikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu
MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotHumanistinen tiedekunta / Henkilön nimi /
Stirred but not shaken How fixed are fixed expressions? Olli O. Silvennoinen Collocations cross-linguistically CoCoLaC, University of Helsinki, 8 May 2015 6.5.2015 1 Background PhD project on contrastive
Lisätiedot1: Korpukset ja ohjelmat" [7, ]).
81:001.103](480).. ( ) )*,,.. 40,. ( ),.,, 60 [1, 2].,, ([3, 4, 5, 6]:. "Korpuslingvistiikan työpaja 1: Korpukset ja ohjelmat" [7,. 126 134])., [8; 1,. 50 54, 62 64].,,.,. ( ),., ( Unix, Unix,, "F Secure
Lisätiedot( )...21
2 1.... 4 1.1.... 4 1.2.... 5 2.... 5 3.... 6 3.1.... 7 3.2.,... 7 3.2.1.... 7 3.2.2.... 8 3.2.3.... 8 3.3.... 8 3.4.... 9 4.... 9 4.1.... 9 4.2.... 9 4.3....11 4.4....11 4.5....12 4.6....15 5....15 5.1....15
LisätiedotLauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä
lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotSuomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena
kirjallisuutta Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena Leena Nissilä: Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Acta Universitatis Ouluensis
LisätiedotMun perhe. - Ei, mä en oo naimisissa. - Joo, mulla on kaksi lasta. - Ei, mulla ei oo lapsia. Mulla on Mulla ei oo. Mulla on kaksi lasta
1 Mun perhe Sanasto suomi äidinkieli Kirjoita sanat kuvaan. perhe vaimo mies lapsi tyttö poika vauva äiti isä vanhemmat sisko veli vaimo Ootko sä naimisissa? - Joo, mä oon naimisissa. - Ei, mä en oo naimisissa.
LisätiedotTHE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS
THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
LisätiedotTUTKIMUKSIA KÄÄNNÖSSUOMESTA
Sciences. Abstracts s. 14 15. Pisa: Università di Pisa. BOERRIGTER, REINA 2002: Identity-reflecting business names. Introduction to a research project on modern Dutch urban toponyms. 21st International
Lisätiedot