Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
|
|
- Raimo Jalmari Turunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
2 Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään kielitieteellisessä kirjallisuudessa yleensä toisiinsa liittyvien morfeemien kombinaatioiden laskelmana. Näin päädytään laskennallisesti suureen kieliopillisten sananmuotojen määrään. Substantiiveilla on mahdollista olla noin erilaista muotoa, adjektiiveilla noin 6600, verbeillä noin (Karlsson 1983). Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 2
3 Substantiivit Substantiivien mahdollisten kieliopillisten muotojen laskenta perustuu seuraavaan laskelmaan: 2*13*6*12 = Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 3
4 Substantiivit Jos kaavasta korvataan sijamuotojen määrä 14:llä ja otetaan huomioon myös rinnakkaiset 3. persoonan omistusliitemuodot, päästään yli 2000 muodon (Karlsson 1983, s. 357). Karlsson puhunut myös 150 ydinmuodosta (core forms) Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 4
5 Fred Karlssonin listaus mahdollisista muodoista (automaattisesti generoitu) 2249 muotoa generoitu automaattisesti ( kauppanikohan kauppanipahan kauppanipas kauppanikos kauppanikinko kauppanikaanko kauppanikinkohan.. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 5
6 Jakaumat teksteissä Sananmuotojen jakaumat todellisissa teksteissä ovat täysin toisenlaisia: substantiiveista esiintyy teksteissä enimmäkseen kuusi sijamuotoa (nominatiivi, genetiivi, partitiivi, inessiivi, elatiivi ja illatiivi), ilman omistusliitteitä tai liitepartikkeleita. Sijamuotojen jakauman osoitti jo Räsänen (1979) selkeästi pienillä otoksilla, sittemmin samaan tulokseen on päädytty myös Lauseopin arkiston analyyseissa ja Parole korpuksen analyysissa (Pajunen & Palomäki, 1982 (ks. Karlsson 1983),Hakulinen et al. 2004). Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 6
7 Jakaumat Itse olen vahvistanut analyysit kahden isohkon sanomalehtiaineiston automaattisella morfologisella analyysilla (Kettunen ja Airio 2006). Muotojen jakauman vinous korpuksissa on vanhastaan tunnettua ja semanttispohjaista (Karlsson 1986), mutta tiedon konkreettiset seuraukset tai tiedon hyödyntäminen on jäänyt epäselväksi. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 7
8 Räsänen 1979 Pieniä noin 2000 sanan otoksia erilaisista tekstityypeistä (kaunokirjallista tekstiä, asiatekstit). Taulukossa on vain asiatekstien jakaumat 6 tärkeimmän sijan osalta. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 8
9 Lauseopin arkisto, sanaa (4*5000 sanan otos), Pajunen & Palomäki 1982 Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 9
10 Lauseopin arkisto, ( substantiivia) Hakulinen et al. 2004, s.1180 Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 10
11 Parole aineisto (Hakulinen et al. 2004, s.1179, sanaa) Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 11
12 Automaattinen morfologinen analyysi Tampereen yliopiston tiedonhaun laboratorion testikokoelma TUTK muodostuu lehtiartikkelista vuosilta Tekstitietokannan sanojen frekvenssi indeksistä tekemäni laskelman mukaan sananmuotoja on yhteensä Sananmuototyyppejä, erilaisia sananmuotoja, tässä määrässä on Sananmuototyyppien sijamuodoista olen tehnyt jakaumalaskelman seuraavasti. Sananmuototyypit analysoitiin FINTWOLilla ja FINTWOLin analyyseista laskettiin kaikki ne tulkinnat, joissa oli sanaluokkana N eli substantiivi. Lukema sisältää siis myös FINTWOL analyysin monitulkintaiset tapaukset. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 12
13 TUTK, FINTWOL analyysi Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 13
14 HUT korpus, FINTWOL analyysi (Mathias Creutz) Helsingin teknillisessä korkeakoulussa eri lähteistä kootun 32 miljoonan sananmuodon aineistosta (Creutz & Linden 2004) on ajettu vastaavanlainen FINTWOL analyysi, mutta vain ohjelman antamista yksitulkintaisista substantiivitapauksista toteumatasolla. Tästä analyysista olen koonnut tilastotiedot substantiivien kuuden yleisimmän sijamuodon suhteen. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 14
15 Kuuden sijamuodon jakaumat 11,3 miljoonan substantiivin aineistossa Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 15
16 Koontia Kootusti edelliset tilastot kertovat yhdensuuntaisesti, että suomen kielen 14 morfologisesta sijamuodosta kuusi sijamuotoa muodostaa (asia)teksteissä noin % kaikista sijojen esiintymistä. Tämä pätee sekä tyyppi että toteumatasolla. Entäpä omistusliitteet ja liitepartikkelit, jotka tekevät muotojen määrästä runsaan? Seuraava taulukko perustuu FINTWOL analyysiin HUT korpuksen 11,3 miljoonasta substantiivista. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 16
17 Omistusliitteiden ja liitepartikkelien määrät HUT korpuksessa Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 17
18 Omistusliitteet ja liitepartikkelit 2,46 %:ssa substantiiveja esiintyy omistusliite tai liitepartikkeli ylipäänsä. Usean liitepartikkelin ketjuja ei analysoitu, mutta niiden määrä on todennäköisesti olematon. Vain 3. persoonan omistusliite on niin yleinen (1,83 %), että sen voi arvella esiintyvän jokseenkin usein teksteissä. Seuraavaksi yleisin on liitepartikkeli kin, mutta sen prosenttiosuus aineistossa on vain 0,25. Suuri osa omistusliitteistä ja liitepartikkeleista esiintyy aineistossa erittäin harvoin. Yleistendenssinä joka tapauksessa on, että mitä spesifisempi sija on merkitykseltään, sitä harvinaisempi se on esiintymätaajuudeltaan. (Hakulinen et al. 2004, s. 1178). Selitys pätee varmasti myös omistusliitteisiin ja liitepartikkeleihin. Mitä enemmän näitä yhdistellään toisiinsa, sitä spesifimmäksi merkitys muuttuu harvinaisuus. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 18
19 Fred Karlssonin listaus mahdollisista muodoista (automaattisesti generoitu) 2249 muotoa, näistä 173 on tuntemattomia FINTWOLille (7,69 %) Suurin osa muodoista on jokseenkin teoreettisia korpusanalyysin valossa. kauppanikohan kauppanipahan kauppanipas kauppanikos kauppanikinko kauppanikaanko kauppanikinkohan Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 19
20 Välipäätelmiä Suomenkielisissä teksteissä substantiivit esiintyvät pääsääntöisesti 6 eri sijamuodossa. Muutamat sijamuodoista ovat äärimmäisen harvinaisia (komitatiivi, instruktiivi, abessiivi), usea muukin vähän esiintyvä (translatiivi, essiivi, ablatiivi). Omistusliitteiden ja liitepartikkelien määrä on erittäin vähäinen substantiivin muotoa kattaa aika ison osan tekstien substantiivien esiintymistä (6 sijaa, yksikköja monikkomuodot). Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 20
21 Seurauksia Tietoa voi yrittää soveltaa Tekstitiedonhaku on yksi sovelluskohde Tekstitiedonhaussa on päämääränä löytää annetuilla hakutermeillä hakijalle mahdollisimman relevantit dokumentit. Sananmuotojen vaihtelun vaikutusta dokumenttien löytyvyyteen voidaan minimoida eri keinoin: lemmaus, perusmuotoistaminen stemmaus, karsinta: karkea yhtenäistäminen vartalohaku, haku sanavartaloilla Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 21
22 Frekvenssitiedon soveltaminen tiedonhakuun Kokeillaan soveltaa sananmuotojen jakaumatietoa tiedonhaussa hakutermien muodon vaihtelun käsittelyssä. Ei siis yritetä kattaa kokonaan muotojen vaihtelua (kuten lemmaus tekee indeksille ja hakusanoille), vaan tuotetaan hakusanoista vain 3 12 erilaista muotoa ja katsotaan, miten haussa käy. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 22
23 Kettunen & Airio 2006: käsin tehdyt kyselyt FCG prosesseilla, pitkät kyselyt Liberaali relevanssi Keskitarkkuus saantitasoilla (%) Normaali relevanssi Keskitarkkuus saantitasoilla (%) Tiukka relevanssi Keskitarkkuus saantitasoilla (%) FINTWOL FCG_ ( 5.1) 30.0 ( 5.0) 21.4 ( 2.7) FCG_ ( 5.4) 29.6 ( 5.4) 21.3 ( 2.8) FCG_ ( 6.9) 28.0 ( 7.0) 21.0 ( 3.1) Snowball 29.8 ( 8.0) 27.7 ( 7.3) 20.0 ( 4.1) FCG_ ( 11.4) 23.9 ( 11.1) 18.9 ( 5.2) Plain (sanat hakuaiheen muodoissa) 19.6 ( 18.2) 18.9 ( 16.1) 12.4 ( 11.7) Tulokset TUTKissa Menetelmä Keskitarkkuus saantitasoilla (%) FINTWOL ositetut yhdyssanat 50.5 osittamattomat yhdyssanat 47.0 ( 3.5) Snowball 48.5 ( 2.0) FCG_ ( 4.1) FCG_ ( 4.4) FCG_ ( 9.0) FCG_ ( 17.9) Plain (sanat hakuaiheen 31.0 ( 19.5) muodoissa) Tulokset CLEF 2003:ssa Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 23
24 Kettunen 2008a, automaattiset lyhyet kyselyt Finnish Short Queries 1 0,9 0,8 Precision 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 TW OL FCG_12 FCG_9 SNOWB PLAIN 0 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Recall Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 24
25 Kettunen 2008b, automaattiset pitkät kyselyt Finnish Long Queries 1 0,9 0,8 Precision 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 TWOL FCG_12 FCG_9 SNOWB PLAIN 0 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Recall Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 25
26 Lisää tuloksia, vähemmän muotoja Finnish Long Queries 1 0,9 0,8 Precision 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 TWOL FCG_12 FCG_9 PLAIN FCG_6 FCG_ ,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Recall Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 26
27 Lisää tuloksia, vähemmän muotoja Finnish Short Queries 1 0,9 Precision 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 TWOL FCG_12 FCG_9 SNOWB PLAIN FCG_6 FCG_ ,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Recall Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 27
28 Lopuksi Sijamuotojen esiintymien määrät samansuuntaisia otoksen koosta riippumatta: jo pienten aineistojen antamat suhteet olisivat riittäneet soveltamiseen tähtäävän analyysin pohjaksi. Frekvenssitietämyksen soveltamisessa tiedonhaku on yksi alue, muita sovellusalueita voi keksiä lisää tarpeen mukaan. Morfologisesti rikkaan kielen sananmuotojen täydellinen käsittely ei ole kaikissa kieliteknologian sovelluksissa tarpeen, monesti vähempikin riittää. Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 28
29 Kirjallisuutta Creutz, M. & Linden, K Morpheme Segmentation Gold Standards for Finnish and English. Publications in Computer and Information Science. Report A77. Espoo: Helsinki University of Technology. Hakulinen, A., Vilkuna, M., Korhonen, R., Koivisto, V. Heinonen T.R. & Alho, I Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Karlsson, F Suomen kielen äänne ja muotorakenne. Helsinki: WSOY. Karlsson, F Frequency Considerations in Morphology. Zeitsschrift für Phonetik, Sprachwissenschaft und Kommunikationsforschung 39 (1), Kettunen, K Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma. Kettunen, K. 2008a. Frequent Case Form Generation of Query Keywords in Text Retrieval. Ks. Nuno Guimarães & Pedro Isais (eds.), Proceedings of IADIS International Conference Applied Computing, Kettunen, K. 2008b. Automatic generation of frequent case forms of query keywords in text retrieval. Käsikirjoitus. Kettunen, K. & Airio, E Is a morphologically complex language really that complex in full text retrieval? In T. Salakoski et al. (Eds.) Advances in Natural Language Processing, LNAI Berlin Heidelberg: Springer Verlag, Kettunen, K., Airio, Eija & Järvelin, K Restricted Inflectional Form Generation in Management of Morphological Keyword Variation. Information Retrieval 10, Räsänen, S Havaintoja suomen sijojen frekvensseistä. Sananjalka 21, Kielitieteen päivät 2008, Vaasa K. Kettunen 29
Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa?
Sijamuodot haussa tarvitseeko kaikkea hakutermien morfologista vaihtelua kattaa? Kimmo Kettunen Informaatiotutkimuksen sivuainetutkielma Lokakuu 2005 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN
LisätiedotCIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä
CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä Eija Airio, Kalervo Järvelin, Sari Suomela, Pirkko Saatsi ja Jaana Kekäläinen Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Ontologian kolmitasomalli kehitetty
LisätiedotSuomenkielisten tekstien morfologinen analysointi
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Suomenkielisten tekstien morfologinen analysointi Pirjo Suominen Helsinki 10.10.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS
LisätiedotLUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotTavut sananmuotojen vaihtelun hallinnan välineinä tekstitiedonhaussa
Informaatiotutkimuksen päivät 2010 21. - 22. lokakuuta, Tampere ABSTRAKTI Kimmo Kettunen Tavut sananmuotojen vaihtelun hallinnan välineinä tekstitiedonhaussa Kimmo Kettunen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu,
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN MORFOLOGISET ONGELMAT TIEDONHAUSSA: RIITTÄÄKÖ SIJAMUOTOJEN RAJOITETTU TUOTTAMINEN RATKAISUKSI? Marja Holstila
VENÄJÄN KIELEN MORFOLOGISET ONGELMAT TIEDONHAUSSA: RIITTÄÄKÖ SIJAMUOTOJEN RAJOITETTU TUOTTAMINEN RATKAISUKSI? Marja Holstila Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotKIELITEKNOLOGIASTA SUOMENKIELISTEN TEKSTI EN TUTKI MISESSA
Puhe ja kieli, 27:1,47-54 (2007) 47 KIELITEKNOLOGIASTA SUOMENKIELISTEN TEKSTI EN TUTKI MISESSA Mikko Lounela, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kieliteknologian ja kielentutkimuksen suhde on monitahoinen.
LisätiedotKYSELYNKÄSITTELYMENETELMIEN EVALUOINTITUTKIMUS SUOMALAISEN VERKKOARKISTON TAIVUTUSMUOTOINDEKSIÄ KÄYTTÄEN. Petteri Veikkolainen
KYSELYNKÄSITTELYMENETELMIEN EVALUOINTITUTKIMUS SUOMALAISEN VERKKOARKISTON TAIVUTUSMUOTOINDEKSIÄ KÄYTTÄEN Petteri Veikkolainen Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Informaatiotutkimus ja interaktiivinen
Lisätiedot2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.
SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään,
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotAamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan
lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotKarsittuja ja perusmuotoisia kyselyitä ja hakemistoja käyttämällä saatujen tulosjoukkojen päällekkäisyys
Karsittuja ja perusmuotoisia kyselyitä ja hakemistoja käyttämällä saatujen tulosjoukkojen päällekkäisyys Kirsti Kujala Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma Syyskuu 2007 Informaatiotutkimuksen laitos
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23
Lisätiedot5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
LisätiedotTekstin tallennus- ja hakumenetelmien kehittäminen suomen kielen tulkintaohjelmien avulla: FULLTEXT-projektin loppuraportti
Tekstin tallennus- ja hakumenetelmien kehittäminen suomen kielen tulkintaohjelmien avulla: FULLTEXT-projektin loppuraportti Riitta Alkula & Timo Honkela ABSTRACT The project, Linguistic processing and
LisätiedotNeljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa
Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa Maisterintutkielma Annastiina Kettunen Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2016 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotAFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu
AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier
LisätiedotKirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma
Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat
LisätiedotCLT131: Tekstityökalut 2011, viides luento
CLT131: Tekstityökalut 2011, viides luento Tommi A Pirinen tommi.pirinen+clt131@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologian oppiaine, Nykykielten laitos 30. marraskuuta 2011 tommi.pirinen+clt131@helsinki.fi
LisätiedotKielitieteellisten aineistojen käsittely
Kielitieteellisten aineistojen käsittely 1 Johdanto...1 2 Aineistojen kommentointi, metadatan tyypit...1 3 Aineistojen käsittely...2 3.1 Rakenteisten kieliaineistojen kyselykielet...2 3.2 Tiedonlouhinta
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotSanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla
Sanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla Nykykielten laitos FIN-CLARIN-seminaarissa 4. marraskuuta 2010 Sanaluokkajäsennys Mr. Gelbert also has fun with language. NNP NNP RB VBZ NN IN NN. Sanaluokkajäsennin
LisätiedotNuõr%sääʹmǩiõl seminaar ođđeeʹjjmannust Čeʹvetjääuʹrest,
Nuõr%sääʹmǩiõl seminaar ođđeeʹjjmannust Čeʹvetjääuʹrest, 27.1.2016 Nuõr,sääʹmǩiõl jeälltummuš ǩiõllteknologia-vieʹǩǩteei ǩiõllmä,jemprograammi veäkka di maall da vuäppõõzzi raajjâm metood serddmõʹšše jeeʹres
LisätiedotXML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos airi.salminen@jyu.fi http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa
LisätiedotLearner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotDigitalia-projektin tekstinlouhinnan tuloksia. Kimmo Kettunen
Digitalia-projektin tekstinlouhinnan tuloksia Kimmo Kettunen Digitalia Digitalia on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston yhteinen tutkimuskeskus, toiminut hankerahoituksella
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotSijojen synty ja säilyminen
synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä
LisätiedotTekstinlouhinnan mahdollisuudet Digin historiallisessa sanomalehtiaineistossa. Kimmo Kettunen Dimiko (Digra-projekti)
Tekstinlouhinnan mahdollisuudet Digin historiallisessa sanomalehtiaineistossa Kimmo Kettunen Dimiko (Digra-projekti) Tekstinlouhinta Tekstinlouhinnassa pyritään saamaan tekstimassoista automaattisesti
LisätiedotRuotsin kielen yhdyssanat ja niiden morfologinen käsittely tiedonhaussa
Tiina Rajala Ruotsin kielen yhdyssanat ja niiden morfologinen käsittely tiedonhaussa Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008 Informaatiotutkimuksen laitos Tampereen yliopisto TAMPEREEN
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotONGELMA. Käsittelen persoonapronominien monikon genetiivi- ja akkusatiivimuotojen morfologista
FRED KARLSSON Sija-allomorfit -dän ja -dät 1 (Virittäjä 113, 2009, 226-231) ONGELMA Käsittelen persoonapronominien monikon genetiivi- ja akkusatiivimuotojen morfologista tulkintaa. Kyseessä ovat siis sananmuodot
Lisätiedotinfinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:
Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa
LisätiedotOhjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten
Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Tämä on kooste ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten. Tässä tarkoitettuja palveluntarjoajia on ainakin kaksi: - https://korp.csc.fi Kielipankin
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotPost- ja prepositioiden rektiosijoista
OsMo IKOLA Post- ja prepositioiden rektiosijoista E. N. Setälän tuttu määritelmä kuuluu: "Postpositiot ja prepositiot muodostavat jonkin substantiivin sijan yhteydessä lauseessa adverbiaalin (harvoin attribuutin)."
LisätiedotInfiniittiset rakenteet
Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi
LisätiedotKV-järjestelmät suomelle
KV-järjestelmät suomelle Lili Aunimo lili.aunimo@cs.helsinki.fi Helsingin yliopisto Lili Aunimo KV-järjestelmät suomelle p.1/17 2004-09-03 Johdanto Lili Aunimo, Juha Makkonen ja Reeta Kuuskoski: Cross-Language
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotInfiniittiset rakenteet, osa 1
Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotSeuraavassa taulukossa on annettu mittojen määritelmät ja sijoitettu luvut. = 40% = 67% 6 = 0.06% = 99.92% 6+2 = 0.
T-6.28 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset, ti 7.2.200, 8:30-0:00 Tiedon haku, Versio.0. Muutetaan tehtävässä annettu taulukko sellaiseen muotoon, joka paremmin sopii ensimmäisten mittojen
LisätiedotTiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät, Helsingin yliopisto, tktk, k2014. H.Laine 1. Tiedonhaku Boolen haku Indeksit. Tiedonhaku?
Tiedonhaku? Tiedonhakumenetelmät Tiedonhaku Boolen haku Indeksit Tiedonhaku (information retrieval, IR) Tietotarpeen tyydyttävän pääasiallisesti jäsentämättömän (tyypillisesti tekstimuotoisen) materiaalin
LisätiedotKansalliskirjaston digitoitu historiallinen lehtiaineisto : sanatason laatu, kokoelmien käyttö ja laadun parantaminen
Kansalliskirjaston digitoitu historiallinen lehtiaineisto 1771 1910: sanatason laatu, kokoelmien käyttö ja laadun parantaminen Kimmo Kettunen, Kansalliskirjasto Tuula Pääkkönen, Kansalliskirjasto Mika
LisätiedotKohti tehohoitotyön narratiivien tehokkaampaa hyödyntämistä luonnollisen kielen käsittelyn avulla
Marketta Hiissa*, Hanna Suominen**, Barbro Back*, Helena Karsten**, Tapio Salakoski**, Sanna Salanterä*** Kohti tehohoitotyön narratiivien tehokkaampaa hyödyntämistä luonnollisen kielen käsittelyn avulla
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
Lisätiedotalkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa
LisätiedotAsialista. hippu ja.bashrc. Asialista. Tutkimusongelma: tekstin morfologisen jäsennyksen selvittely
Asialista CLT131: Tekstityökalut 2010, toinen luento Tommi A Pirinen tommi.pirinen@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologian oppiaine, Nykykielten laitos 2010-11-12 päivitetty: 2010-11-14 Laskuharjoitukset:
LisätiedotLiitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotMONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko
MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?
LisätiedotNominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi
Nominien sijamuodot Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki.
LisätiedotKIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA
TALLINNAN YLIOPISTO VIRON KIELEN JA KULTTUURIN INSTITUUTTI Kelly Ranne KIELIJÄRJESTELMIEN SAMANKALTAISUUS SUOMEN JA TURKIN MORFOLOGIASSA Bakkalaureustutkielma Ohjaaja: apulaisprofessori Annekatrin Kaivapalu
LisätiedotAutomaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
LisätiedotSUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA
157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN
LisätiedotTutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus
Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotLyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila
Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *
LisätiedotJohdatus kieliteknologiaan Luku 1: Johdanto
Johdatus kieliteknologiaan Luku 1: Johdanto Kimmo Koskenniemi 31. lokakuuta 2005 Sisältö 1 Mitä kieliteknologia on ja mihin sitä tarvitaan? 1 2 Kielen järjestelmä 3 2.1 Kieltä ei tiedosteta.....................................
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotSUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotTeemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987
Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Opinnäytetöiden ja laitosten sarjajulkaisujen tiivistelmät
LisätiedotItä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h
Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä 26.9.2018 Pajakuvaus, kesto 1h 7. Toiminnallinen oppiminen: Mitä toiminnallisuus voikaan tarkoittaa oppitunneilla käytännössä? Tule testaamaan - luvassa on toiminnallinen
LisätiedotCLT131: Tekstityökalut 2010, toinen luento
CLT131: Tekstityökalut 2010, toinen luento Tommi A Pirinen tommi.pirinen@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologian oppiaine, Nykykielten laitos 2010-11-12 päivitetty: 2010-11-14 Asialista Käytännön
LisätiedotOvid Medline käyttöohjeita (10/2010)
Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman
LisätiedotSaamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana
Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana Jussi Ylikoski 7.8.2018 Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Oulussa 7. 9.8.2018 Taustaa 2 Saamelaiskielet kymmenisen
Lisätiedot30A02000 Tilastotieteen perusteet
30A02000 Tilastotieteen perusteet Kertaus 1. välikokeeseen Lauri Viitasaari Tieto- ja palvelujohtamisen laitos Kauppatieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2019 Periodi I-II Sisältö Välikokeesta Joukko-oppi
LisätiedotMylly: Uusi tapa ka sitella teksti- ja puheaineistoa helposti ja tehokkaasti. Mietta Lennes ja Jussi Piitulainen FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto
Mylly: Uusi tapa ka sitella teksti- ja puheaineistoa helposti ja tehokkaasti Mietta Lennes ja Jussi Piitulainen FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto www.kielipankki.fi Kuinka aineistojen käsittelyä voitaisiin
LisätiedotNominien sijamuodot ja niiden käyttö
Nominien sijamuodot ja niiden käyttö Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik.
LisätiedotTIEDONHAKU INTERNETISTÄ
TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna
LisätiedotMitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
LisätiedotKOMITATIIVI NYKYSUOMESSA. Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa
KOMITATIIVI NYKYSUOMESSA Sijan typologista ja areaalista taustaa sekä sen ilmaisemat merkitykset Helsingin Sanomien korpuksessa Maija Sirola Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen
Lisätiedotsukulaiskielten välisessä tiedonhaussa
ARTIKKELIT Anni Järvelin, Sanna Kumpulainen, Ari Pirkola & Eero Sormunen Sumeat käännösmenetelmät läheisten sukulaiskielten välisessä tiedonhaussa 1. Johdanto Anni Järvelin, Sanna Kumpulainen, Ari Pirkola
LisätiedotVäitöstutkimus morfologisesta produktiivisuudesta
k i r j a l l i s u u t ta Väitöstutkimus morfologisesta produktiivisuudesta Alexandre Nikolaev: Suomen nominien taivutusjärjestelmän produktiivisuudesta. Korpuslingvistisiä ja kokeellisia tutkimuksia.
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
LisätiedotHavaintoja ja keskustelua SIJA-ALLOMORFIT -DÄN JA -DÄT. Kiitän Kaisa Häkkistä, Pentti Leinoa ja Maria Vilkunaa arvokkaista kommenteista.
Kielenmuutoksen kansanvalta tornionlaaksolaisessa kielenmaisemassa Johanna Vaattovaaran suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 24. huhtikuuta 2009. Vastaväittäjinä
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotKIELIPANKKI JA LEMMIE-OHJELMISTO
Puhe ja kieli, 22:3, 125-136 (2002) 125 KIELIPANKKI JA LEMMIE-OHJELMISTO Mickel Grönroos CSC - Tieteellinen laskenta Oy, Espoo Mickel.Gronroos@csc.fi Manne Miettinen CSC - Tieteellinen laskenta Oy, Espoo
LisätiedotTiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Rankkaukseen perustuva tiedonhaku.
Boolen haut Tiedonhakumenetelmät Rankkaukseen perustuva tiedonhaku Boolen haussa dokumentti joko täyttää hakuehdon tai ei täytä hakuehtoa Hakuehdon täyttäviä vastauksia voi olla runsaasti (tuhansia - miljoonia)
LisätiedotSocietal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials
Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials H2020-SC5-teeman yksivaiheiset haut (2014 työohjelma) 13.10.2014 Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet
Lisätiedot