Lääkärien julkisen palvelun motivaation yhteys työhyvinvointiin

Transkriptio

1 Työelämän tutkimuskeskus Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Kaisa-Maria Pihlava Tampereen yliopisto Lääkärien julkisen palvelun motivaation yhteys työhyvinvointiin Avainsanat: julkisen palvelun motivaatio, tarmokkuus, työtyytyväisyys, uupumusasteinen väsymys, lääkärit 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Suomessa on koettu 2000-luvulla lääkäripulaa, jonka arvioidaan edelleen pahenevan seuraavan vuosikymmenen aikana joillain alueilla (TEM 2015). Tilannetta on pyritty ratkaisemaan mm. lisäämällä koulutusmääriä ja ulkoistamalla terveyspalveluja (Lehto & Miettinen 2012). Lisäksi lääkäreitä on pyritty motivoimaan ulkoisilla kannustimilla. Lääkärien henkilökohtaiseen työmotivaatioon on kiinnitetty vähemmän huomiota. Tämä on yllättävää, koska työntekijän mahdollisuudella toteuttaa työssään motivaatiotaan voi olla erityisen suuri merkitys henkilöstövajeesta kärsivillä aloilla. Yksi työmotivaation lähteistä voi olla julkisen palvelun motivaatio, joka tarkoittaa yksilön motivoitumista oman edun sivuuttamiseen ja epäitsekkääseen toimintaan muiden hyväksi (Kim ym. 2013). Julkisen palvelun motivaation ja sen toteutumisen tiedetään vaikuttavan myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, organisaatiositoutumiseen ja työsuoriutumiseen (Perry, Hondeghem & Wise 2010), jolloin se voi vaikuttaa myös henkilöstöresurssin riittävyyteen. Tutkimuksessa, johon tämä esitys perustuu, keskityttiin suomalaisten lääkärien julkisen palvelun motivaatioon ja siihen, onko se yhteydessä heidän työhyvinvointiinsa (työtyytyväisyyteen, tarmokkuuteen ja uupumusasteiseen väsymykseen) (Pihlava 2015). On mahdollista, ettei julkisen palvelun motivaatio kaikissa olosuhteissa ole yhtä vahvassa positiivisessa yhteydessä työhyvinvointiin. Tähän mennessä yhteyttä muuntavia tekijöitä on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Tämän takia tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, muuntaako työntekijän kokemus työetiikkansa toteutumattomuudesta julkisen palvelun motivaation yhteyttä työhyvinvointiin (Pihlava 2015). 1.2 Julkisen palvelun motivaatio ja sen yhteys työhyvinvointiin Julkisen palvelun motivaatio on yksilön sisäinen ominaisuus, joka kertoo hänen arvoistaan. Se koostuu neljästä ulottuvuudesta: viehätys julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, myötätunto ja uhrautuminen (Kim ym. 2013, Taimio 2013). Viehätys julkiseen palveluun kuvaa sitä, kuinka tärkeänä yksilö pitää konkreettista toimintaa yhteisen edun edistämiseksi. Sitoutuminen julkisiin arvoihin tarkoittaa sitoutumista arvoihin, jotka liittyvät muiden edun huomioon ottamiseen. Myötätunto merkitsee muiden huoliin eläytymistä. Uhrautuminen on puolestaan julkisen palvelun motivaation perusulottuvuus, joka heijastaa sen altruistista lähtökohtaa, toisten edun asettamista oman edun edelle. Julkisen palvelun motivaatio voidaan nähdä yksilön voimavarana, joka auttaa häntä kokemaan työnsä mielekkäänä. Tässä tutkimuksessa julkisen palvelun motivaation ja työn imun välistä yhteyttä tarkasteltiin voimavarojen säilyttämisteorian viitekehyksessä 1

2 (ks. Hobfoll 2011). Teorian mukaan ihmiset pyrkivät hankkimaan, säilyttämään ja suojaamaan arvostamiaan voimavaroja. Voimavarojen olemassaolo tekee todennäköisemmäksi uusien voimavarojen kerääntymisen (Hobfoll 2011). Tutkimuksessa oletettiin siis, että julkisen palvelun motivaatio ja työhyvinvointi voimavaroina kerryttävät vastavuoroisesti toisiaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisen palvelun motivaation yhteyttä kolmeen toisistaan erilliseen työhyvinvointiulottuvuuteen: tarmokkuuteen, työtyytyväisyyteen ja uupumusasteiseen väsymykseen. Tarmokkuus on yksi kolmesta työn imun ulottuvuudesta työlle omistautumisen ja työhön uppoutumisen ohella (Schaufeli, Bakker & Salanova 2006). Tarmokkuutta luonnehtivat energisyys ja sinnikkyys työnteossa. Työtyytyväisyydellä tarkoitetaan työntekijän myönteistä asennetta ja tunnetta työtään ja sen eri piirteitä kohtaan (Wanous, Reichers & Hudy 1997). Uupumusasteinen väsymys on psyykkistä ja fyysistä uupumusta, jossa työn vaatimusten aiheuttama kuormitus on johtanut tunteeseen psykologisten ja fyysisten voimavarojen loppuun kulumisesta (Kristensen ym. 2005). Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa, kuinka lääkärien kokemus työetiikkansa toteutumattomuudesta resurssipulan takia vaikutti julkisen palvelun motivaation ja työhyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Lääkärien eettisten ohjeiden mukaan heidän ei tule osallistua sellaiseen hoitoon, jossa he eivät voi toimia eettisten periaatteiden mukaisesti toisten ihmisten hyväksi (Hallamaa, 2013). Lääkärin ammattietiikan keskeiset piirteet toiminnan eettisyyden painotus ja lähimmäisen hyväksi työskentely ovat myös julkisen palvelun motivaation keskeisiä ominaisuuksia. Tutkimuksessa oletettiin, että työetiikan toteutumattomuus on työympäristöön liittyvä tekijä, joka voi estää julkisen palvelun motivaation ja työhyvinvoinnin välistä positiivista yhteyttä estäessään työntekijää toteuttamasta julkisen palvelun motivaatiotaan. 2. Tutkimuksen toteuttaminen 2.1 Aineiston keruu ja tutkittavat Tutkimuksen poikkileikkausaineisto kerättiin Terveydenhuollon työntekijöiden julkisen palvelun motivaatio ja sen yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen -tutkimushankkeessa vuonna 2014 (Saarinen ym. 2015). Hankkeessa tarkasteltiin suomalaisten terveydenhuollon työntekijöiden julkisen palvelun motivaatiota ja sen merkitystä työhyvinvoinnille ja työssä suoriutumiselle. Tähän tutkimukseen valittiin Suomen Lääkäriliittoon kuuluvat vastaajat (n = 604; vastausprosentti 22,3 %). Vastaajat olivat satunnaisesti valittuja ja heidän vastauksensa kerättiin verkkolomakekyselynä. Vastaajien keski-ikä oli 46,5 vuotta (kh 11,2 vuotta). Heistä naisia oli 67 %, esimiesasemassa 27 % ja julkisella sektorilla työssä 78 %. 2.2 Tutkimuksessa käytetyt mittarit Julkisen palvelun motivaatiota arvioitiin Kimin ym. (2013) kehittämällä neljän ulottuvuuden mittarilla. Jokaista neljää ulottuvuutta (viehätys julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, myötätunto, uhrautuminen) mitattiin neljällä osiolla, joita vastaajat arvioivat viisiportaisella asteikolla (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Taulukossa 1 on esitetty jokaisesta ulottuvuudesta ja tutkimuksen muista mittareista esimerkkiväittämät. Tarmokkuutta tarkasteltiin kolmella väittämällä, jotka olivat peräisin työn imu -mittarin lyhyestä versiosta (Schaufeli, Bakker & Salanova 2006) Osiot kuvasivat työntekijän työssään kokemaa tarmokkuutta ja energisyyttä (vastausasteikko 0 = ei koskaan 6 = päivittäin). 2

3 Työtyytyväisyyttä mitattiin yhdellä kysymyksellä Kuinka tyytyväinen olet yleisesti ottaen työhösi? (vastausasteikko 1 = erittäin tyytymätön 10 = erittäin tyytyväinen) (Wanous, Reichers & Hudy 1997). Uupumusasteista väsymystä arvioitiin kolmella Copenhagen Burnout Inventory (CBI) mittarin osiolla, jotka kuvasivat työn vuoksi koettua uupumustilaa (Kristensen ym., 2005). (vastausasteikko 0 = ei koskaan 6 = päivittäin). Työetiikan toteutumattomuutta tarkasteltiin yhdellä Saarisen ym. (2015) laatimalla väittämällä: en pysty tekemään työtäni työetiikkani mukaisesti liian vähäisten resurssien vuoksi (vastausasteikko 1 = täysin eri mieltä 5 = täysin samaa mieltä). Demografisiksi taustamuuttujiksi valittiin sukupuoli ja ikä. Työhön liittyvinä taustamuuttujina tarkasteltiin esimiesasemassa työskentelyä ja työskentelysektoria (julkinen/ yksityinen). Taulukko 1. Keskeisten muuttujien keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) (n = ). Muuttuja ka kh Viehätys julkiseen palveluun (1 5) (esim. Minulle on tärkeää edistää yhteistä hyvää. ) Sitoutuminen julkisiin arvoihin (1 5) (esim. Minusta kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat erittäin tärkeitä. ) Myötätunto (1 5) (esim. Tunnen myötätuntoa vaikeuksissa olevia ihmisiä kohtaan. ) Uhrautuminen (1 5) (esim. Olen valmis ottamaan henkilökohtaisen menetyksen riskin auttaakseni yhteiskuntaa. ) Tarmokkuus (0 6) (esim. Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni. ) Työtyytyväisyys (1 10) ( Kuinka tyytyväinen olet yleisesti ottaen työhösi? ) Uupumusasteinen väsymys (0 6) ( esim. Tunnet itsesi työsi vuoksi loppuun palaneeksi. ) Työetiikan toteutumattomuus (1 5) ( En pysty tekemään työtäni työetiikkani mukaisesti liian vähäisten resurssien vuoksi. ) 2.3 Aineiston analyysi 3 4,33 0,60 4,50 0,58 4,18 0,67 3,33 0,82 4,43 1,16 7,71 1,63 2,58 1,43 2,67 1,26 Julkisen palvelun motivaation tasoa ja eriytymistä taustamuuttujien suhteen tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Julkisen palvelun motivaatioulottuvuuksien yhteyksiä tarmokkuuteen, työtyytyväisyyteen ja uupumusasteiseen väsymykseen tutkittiin moderoivalla hierarkkisella regressioanalyysillä. Regressioanalyysit tehtiin erikseen kullekin julkisen palvelun motivaatioulottuvuudelle ja työhyvinvointimuuttujalle (yhteensä 12 regressioanalyysiä). Ensimmäisellä askeleella malleissa kontrolloitiin sukupuoli ja ikä ja toisella askeleella pelkkä esimiesasema, kun oli havaittu, ettei työskentelysektori ollut yhteydessä työhyvinvointimuuttujiin. Kolmannella askeleella malleihin lisättiin julkisen palvelun motivaatioulottuvuus, neljännellä askeleella työetiikan toteutumattomuus ja viidennellä askeleella interaktiotermi (motivaatioulottuvuus työetiikan toteutumattomuus). Tilastollisesti merkitseviä interaktiotermejä tarkasteltiin edelleen piirtämällä regressiosuorat matalalle ja korkealle (1 keskihajonta keskiarvon alapuolella/yläpuolella) työetiikan toteutumattomuudelle sekä tekemällä niille simple slope -analyysit. 3. Tulokset Lääkärien julkisen palvelun motivaatio oli korkea uhrautumisen ulottuvuutta lukuun ottamatta (taulukko 1). T-testit ja varianssianalyysit osoittivat, että julkisen palvelun motivaatio eriytyi osittain lääkärien taustekijöiden mukaan. Naislääkärit raportoivat enemmän viehätystä julkiseen palveluun, kun taas mieslääkärit raportoivat enemmän uhrautumista. Myös esimiesasemassa toimivat lääkärit raportoivat muita enemmän uhrautumista. Julkisella sektorilla työskentelevät lääkärit kokivat yksityissektorin lääkäreitä enemmän viehätystä julkiseen palveluun ja sitoutumista julkisiin arvoihin.

4 Työtyytyväisyys Regressioanalyysit osoittivat, että kaikki julkisen palvelun motivaatioulottuvuudet olivat positiivisessa yhteydessä tarmokkuuteen (β =.16.19, p <.001). Kun kaikki muuttujat olivat mukana regressiomalleissa, motivaatioulottuvuudet selittivät tarmokkuuden vaihtelusta 2 4 % ja kaikki mallien muuttujat yhdessä 13 %. Kaikki motivaatioulottuvuudet olivat positiivisessa yhteydessä myös työtyytyväisyyteen (β =.12.13, p <.01). Motivaatioulottuvuudet selittivät työtyytyväisyyden vaihtelusta mallista riippuen 1 2 % ja kaikki mallien muuttujat yhdessä %. Mikään julkisen palvelun motivaatioulottuvuuksista ei ollut yhteydessä uupumusasteiseen väsymykseen. Työetiikan toteutumattomuus muunsi kolmen julkisen palvelun motivaatioulottuvuuden (viehätys julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, uhrautuminen) ja työtyytyväisyyden välistä yhteyttä (β = , p <.05;.01). Kaikki kolme interaktiotermiä selittivät työtyytyväisyyden vaihtelusta 1 %. Interaktiokuviot (kuviossa 1 on koonti kaikista kolmesta kuviosta, koska ne olivat keskenään hyvin samanlaisia) ja simple slope - analyysit osoittivat, että kun työetiikan toteutumattomuutta koettiin vähän, em. kolme julkisen palvelun motivaatioulottuvuutta olivat positiivisessa yhteydessä työtyytyväisyyteen (β =.21.23, p <.001). Korkeat motivaatioulottuvuudet eivät sen sijaan yhdistyneet parempaan työtyytyväisyyteen, kun työetiikan toteutumattomuutta koettiin paljon (β =.03.08, p = ns.). 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 Kuvio 1. Työetiikan toteutumattomuus JPM-ulottuvuuksien ja työtyytyväisyyden välistä yhteyttä muuntavana tekijänä. 4. Pohdinta Matala JPM Korkea JPM Tulokset osoittivat, että lääkäreillä oli korkea julkisen palvelun motivaatio, mikä oli odotettavissa esimerkiksi julkisen palvelun motivaation ja lääkärien ammattietiikan samankaltaisuuden perusteella. Motivaatioulottuvuudet eriytyivät jossain määrin lääkärien taustatekijöiden mukaan, joskaan erot eivät olleet erityisen huomattavia. Lisäksi oletusten mukaisesti osoittautui, että mitä korkeampi julkisen palvelun motivaatio lääkäreillä oli, sitä useammin he kokivat itsensä työssään tarmokkaaksi ja sitä tyytyväisempiä he olivat työhönsä voimavarojen säilyttämisteorian (Hobfoll 2011) mukaisesti. Yhteyttä uupumusasteiseen väsymykseen ei löytynyt, mikä voi johtua siitä, että tavallisesti voimavarojen positiivinen yhteys työhyvinvointiin on voimakkaampi kuin niiden negatiivinen yhteys kielteisiin työhyvinvoinnin osoittimiin. Lisäksi työetiikan toteutumattomuus osoittautui voimakkaaksi julkisen palvelun motivaation ja työtyytyväisyyden välistä positiivista yhteyttä estäväksi tekijäksi. Tutkimuksen vahvuuksiin kuului sen ajankohtaisuus. Parhaillaan suunnitteilla olevan sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on lääkäripalveluiden tasapuolinen turvaaminen tilanteessa, jossa eri puolilla maata koetaan lääkäripulaa (TEM 2015). Julkisen palvelun motivaatio merkitsee henkilökohtaista motivaatiota, jonka syntymiseen ei tarvita taloudellisia kannustimia. Lisäksi sekä julkisen palvelun motivaatio että työhyvinvointi ovat positiivisessa yhteydessä mm. organisaatiositoutumiseen ja työsuoriutumiseen 4 Vähän työetiikan toteutumattomuutta Paljon työetiikan toteutumattomuutta

5 (Perry, Hondeghem & Wise 2010). Näin ollen lääkärien julkisen palvelun motivaatio saattaa lieventää resurssiniukkuuden negatiivisia seurauksia. Tulokset osoittivat, että työnantajien tulisi varmistaa lääkäreiden mahdollisuus toteuttaa korkeaa julkisen palvelun motivaatiotaan, jolloin sen positiiviset vaikutukset heijastuvat työntekijän työhyvinvointiin ja todennäköisesti myös työsuoriutumiseen. Jatkotutkimuksissa tulisi etsiä edelleen lisätietoa siitä, milloin julkisen palvelun motivaation positiiviset vaikutukset ovat vahvimmillaan. Lisäksi tulevaisuudessa on mielekästä tutkia, millaiset tekijät vahvistavat julkisen palvelun motivaatiota, jolloin myös sen positiiviset seuraukset voivat vahvistua. Kirjallisuus Hallamaa, J. (2013) Etiikan merkitys lääkärin työssä. Teoksessa S. Saarni, M. Kattelus, & V. Nummi (toim.) Lääkärin etiikka, 7. painos. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, Hobfoll, S. E. (2011) Conservation of resources theory: Its implication for stress, health, and resilience. Teoksessa S. Folkman (toim.) The Oxford Handbook of Stress, Health, and Coping. Oxford: Oxford University Press, Kim, S., Vandenabeele, W., Wright, B. E., Andersen, L. B., Cerase, F. P., Christensen R. K., De Vivo, P. (2013) Investigating the structure and meaning of public service motivation across populations: Developing an international instrument and addressing issues of measurement invariance. Journal of Public Administration Research and Theory 23, Kristensen, T. S., Borritz, M., Villadsen, E. & Christensen, K. B. (2005) The Copenhagen Burnout Inventory: A new tool for the assessment of burnout. Work & Stress 19 (3), Lehto, J. & Miettinen, S. (2012) Johtamisen muutos tilaaja tuottaja-toimintatapaan siirtyneissä kunnissa. Teoksessa M. Junnila ym. (toim.) Sitä saa mitä tilaa: Tilaaja tuottaja-toimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Perry, J. L., Hondeghem, A. & Wise, L. R. (2010) Revisiting the motivational bases of public service: Twenty years of research and an agenda for the future. Public Administration Review 70 (5), Pihlava, K.-M. (2015) Lääkärien julkisen palvelun motivaation yhteys työhyvinvointiin: Työetiikan toteutumattomuus yhteyttä muuntavana tekijänä. Pro gradu -tutkielma. Psykologia. Tampere: Tampereen yliopisto. [online]. URL: Luettu Saarinen, A., Ruokolainen, M., Taimio, H., Pirttilä, J. & Mauno, S. (2015) Palvelumotivaatio ja työhyvinvointi terveydenhuollossa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisuja 86. Sastamala: Vammalan Kirjapaino. Schaufeli, W. B., Bakker, A. B. & Salanova, M. (2006) The measurement of work engagement with a short questionnaire: A cross-national study. Educational and Psychological Measurement 66 (4), Taimio, H. (2013) Miten voin olla avuksi? Julkisen palvelun motivaation tutkimus voimakkaassa kasvussa. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos. TEM (2015) Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 3/2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Wanous, J. P., Reichers, A. E. & Hudy, M. J. (1997) Overall job satisfaction: How good are single-item measures? Journal of Applied Psychology 82 (2),