Miten kokemus teknologian käytöstä työssä ja työhyvinvointi ovat yhteydessä työn tuloksellisuuteen pankin asiakastyössä?
|
|
- Esa-Pekka Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työhyvinvointi ja työn digitalisoituminen Sanna Nuutinen, Riitta-Liisa Larjovuori ja Kirsi Heikkilä-Tammi Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampereen yliopisto Avainsanat: työhyvinvointi, digitalisaatio, tuloksellisuus Miten kokemus teknologian käytöstä työssä ja työhyvinvointi ovat yhteydessä työn tuloksellisuuteen pankin asiakastyössä? Johdanto Digitalisaation arvioidaan muuttavan työn tekemisen tapoja finanssialalla. On arvioitu, että pankkipalvelut muuttuvat yhä enemmän monikanavaiseksi ja digitaaliseksi palveluksi (Pohjola 2015). Digitalisaatio saattaa parhaimmillaan tuoda uusia resursseja pankin henkilöstön asiakastyöhön, esimerkiksi verkkoneuvottelut muuttavat asiakasvuorovaikusta yhä enemmän digitaaliseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko teknologian hyödyllisyys asiakastyössä yhteydessä työn tuloksellisuuteen ja voisiko tätä yhteyttä selittää työn imu. Työn vaatimusten ja voimavarojen (JD-R) mallin mukaan työn voimavarat ovat yhteydessä työn imuun, kun taas vaatimustekijät liittyvät työhyvinvoinnin puutteeseen kuten uupumukseen. Työn voimavarat ovat tekijöitä, jotka auttavat työntekijää saavuttamaan työhön liittyviä tavoitteita (Bakker & Demerouti 2007). Teknologia voi tukea tuloksellisuutta, mikäli se tuo uusia välineitä ja tapoja kommunikoida asiakkaiden kanssa ja henkilöstö kokee tämän myönteisenä (esim. Day, Scott & Kelloway 2010). Tutkimuksen ensimmäinen hypoteesi on: H1: Teknologian koettu hyödyllisyys asiakastyössä on positiivisesti yhteydessä suoriutumiseen työssä Day, Scott ja Kelloway (2010) kuvaavat, että teknologia voi olla työssä sekä kuormittava että voimavaratekijä ja vaikuttaa tätä kautta työhyvinvointiin. Työhyvinvointia lähestytään tässä tutkimuksessa työn imuna, joka tarkoittaa työhön liittyvää myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa. Työn imun käsitetään koostuvan kolmesta ulottuvuudesta: tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. (Hakanen 2009). Teknologia voi vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin, mutta toisaalta tutkimukset viestivät, että kommunikaatioteknologian käyttö työssä voi myös lisätä työn imua tuomalla lisää tehokkuutta työhön (Fujimoto et al. 2016; Ter Hoeven et al. 2016). Tutkimuksen toinen hypoteesi on: H2: Teknologian hyödyllisyys asiakastyössä on positiivisesti yhteydessä työn imuun On myös osoitettu, että työn imu on positiivisessa yhteydessä työssä suoriutumiseen (Shimazu et al. 2015) sekä myös objektiivisiin työn tuloksellisuutta kuvaaviin mittareihin (Owens et al. 2016). Hakasen ja Koivumäen (2014) tutkimus osoitti, että enemmän työn imua kokevat hammaslääkärit ansaitsivat enemmän kuin leipääntyneet tai ei koskaan työn imua kokevat kollegat. Tutkimuksen kolmas hypoteesi on: H3: Työn imulla ja tuloksellisuudella on positiivinen yhteys
2 Työn imun välittävää roolia työn voimavarojen ja työssä suoriutumisen välillä on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa (esim. Owens et. al 2016). Työn imun on työn voimavara-vaatimusmallin mukaisesti todettu välittävän työn voimavarojen myönteisiä vaikutuksia myönteisiin lopputuloksiin kuten työssä suoriutumiseen ja työyhteisötaitoihin (esim. Van den Broeck et al. 2013). Teknologian käyttö saattaa tuoda työhön uusia mahdollisuuksia tehdä työtä paremmin ja tätä kautta lisätä työn imun kokemusta, joka puolestaan voi edistää myönteisiä tuloksia kuten parempaa suoriutumista työssä tai vähäisempiä lopettamisaikeita (esim. Carlson et al. 2017). Tutkimuksen neljäs hypoteesi on: H4: Työn imu toimii välittävänä tekijänä teknologiahyötyjen ja työssä suoriutumisen välillä Menetelmät Tutkimus pohjautuu Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen Työhyvinvointi, sosiaaliset verkostot ja tuottavuus, jossa selvitetään, miten työhyvinvointi ja verkostot ovat yhteydessä tuottavuuteen finanssialalla. Tutkimuksessa kerätään myös objektiivista tuottavuusdataa. Tutkimukseen osallistuu yksi finanssialan organisaatio. 1 Tässä raportoitavat tulokset perustuvat kesällä 2017 toteutettuun verkkokyselyyn, joka lähetettiin 893 pankin henkilöstön kuuluvalle. Näistä 545 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 61. Vastaajista naisia oli 78 % Vastaajien keski-ikä oli 40,5 vuotta. Työn imua mitattiin Schaufelin et. al. (2017) mittarilla, joka sisältää kolme väittämää (esim. Tunnen olevani täynnä energiaa, kun teen työtäni, 0=ei koskaan 6=aina, alfa.79). Teknologian hyödyllisyyttä asiakastyössä mitattiin kolmella väittämällä (esim. Teknologian käyttö työssä edistää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, Cronbachin alfa.76). Väittämiä arvioitiin viisiportaisella asteikolla (1=täysin eri mieltä 5=täysin samaa mieltä). (Tarafdar et al ) Tuloksellisuutta mitattiin viidellä väittämällä (esim. Sovitut aikatauluni pitävät, Cronbachin alfa.75), joita arvioitiin asteikolla (0=ei koskaan 6=aina) (Gordon 1997 & Alper et al. 2000). Aineiston analysointi Aineiston analysointi suoritettiin SPSS Statistics -ohjelmalla. Teknologiahyödyn asiakastyössä, työn imun ja tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimilla ja tämän jälkeen lineaarisella hierarkkisella regressioanalyysillä. Taustamuuttujat vakioitiin analyysin ensimmäisellä askeleella. Teknologian koetulla hyödyllisyydellä asiakastyössä selitettiin ensin työn tuloksellisuutta (hypoteesi 1) ja työn imua (hypoteesi 2). Sen jälkeen työn imulla selitettiin työn tuloksellisuutta (hypoteesi 3). Työn imun mahdollista välittävää vaikutusta teknologiahyödyn ja tuloksellisuuden välillä (hypoteesi 4) tutkittiin niin ikään hierarkkisella regressioanalyysilla. Mediaattorimallin ehtona on, että selittävä muuttuja on yhteydessä sekä välittävään että selitettävään muuttujaan ja myös välittävän muuttujan on oltava yhteydessä selitettävään muuttujaan (hypoteesit 1 3). Jos edellä mainitut ehdot täyttyvät, voidaan kolmannella askeleella lisätä regressiomalliin työn imu, kun teknologiahyödyllä selitetään tuloksellisuutta (hypoteesi 4). Osittaista mediaattorimallia kuvastaa tilanne, jossa teknologiahyödyn yhteys tuloksellisuuteen heikkenee, mutta säilyy tilastollisesti merkitsevänä. Täydellistä mediaattorimallia ilmentää tilanne, jossa teknologiahyödyn yhteys tuloksellisuuteen häviää, kun työn imu lisätään malliin. (Baron & Kenny 1986.) 1 Kyselyyn osallistuivat finanssialan organisaatiosta vakuutusyhtiö ja pankki. Tässä raportoitavat tulokset perustuvat vain pankin vastaajiin. Pankista valittiin tutkimukseen neljä aluetta, joten mukana ei ole pankin koko henkilöstö.
3 Tulokset Teknologian hyödyllisyys työssä oli positiivisesti yhteydessä tuloksellisuuteen sekä työn imuun. Mitä enemmän teknologian koettiin hyödyntävän asiakastyön tekemistä, sitä useammin koettiin myös työn imua. Työn imu ja tuloksellisuus olivat myös positiivisesti yhteydessä toisiinsa: mitä enemmän vastaaja koki työn imua, sitä paremmin hän arvioi suoriutuvansa työssään. (ks. Taulukko 1) Taulukko 1. Iän, työn imun, tuloksellisuuden ja teknologiahyötyjen keskinäiset korrelaatiokertoimet (n=545). *p<.05, **p<.01, ***p<.001 1) Työn imu 0,79 1 2)Tuloksellisuus 0,75,506** 1 Alfa ) Teknologian hyödyllisyys 0,77,393**,225*** 1 asiakastyössä 4) Ikä -,136**,021 -,182** 1 Seuraavissa analyyseissa taustamuuttujat vakioitiin. Hierarkkisella regressioanalyysilla selvitettiin hypoteesin 1 perusteella, onko teknologian hyödyllisyys asiakastyössä yhteydessä arvioihin työn tuloksellisuudesta. Analyysin tulos on esitetty taulukossa 2 (Malli 1). Taustamuuttujien kontrolloinnin jälkeen teknologian koettu hyödyllisyys asiakastyössä selitti työn tuloksellisuutta 5,5 prosenttia. Tämän jälkeen tarkasteltiin hypoteesia 2 eli, onko teknologian hyödyllisyys asiakastyössä yhteydessä työn imuun. Regressioanalyysin ensimmäisellä askeleella lisättiin taustamuuttujat ja toisella askeleella analyysiin lisättiin teknologian hyödyllisyys asiakastyössä (Taulukko 3). Taustamuuttujat selittivät työn imusta 12,2 prosenttia, jonka jälkeen teknologian hyödyllisyys (selitysosuus 13,6 prosenttia) oli positiivisesti yhteydessä työn imuun. Taulukko 2. Työn tuloksellisuuden selittyminen taustatekijöillä ja teknologian koetulla hyödyllisyydellä (malli 1), työn imulla (malli 2) ja työn imun välittävällä yhteydellä (malli 3) Tuloksellisuus työssä Malli 1 Malli 2 Malli 3 Askel 1: taustatekijät Ikä,095 -,023 -,014 Organisaatioasema¹ -,012,086,091* Sukupuoli² -,018 -,049 -,051 Koulutus³,039,057,056 R²,009,009,009 Askel 2: teknologiavaikutukset Teknologian hyödyllisyys,250*** -,039 asiakastyössä R²,055***,055*** Askel 3: välittävä tekijä Työn imu -,553***,538*** R²,269***,215*** R²,056***,0278***,279*** =standardoitu regressiokerroin mallin viimeiseltä askeleelta R2=selitysasteen muutos, kun askeleen kaikki selittäjät ovat mukana. *p<.05, **p<.01, ***p<.001. ¹ esimiesasema (n=66), ei-esimiesasema (n=479), ² 0=nainen (n=424), 1=mies (n=99), ³ 0=ammatillinen koulutus/lukio/peruskoulu (n=233), 1= ammattikorkeakoulu/yliopisto (n=312)
4 Tämän jälkeen tutkittiin hypoteesin 3 mukaisesti sitä, onko työn imu ja tuloksellisuus yhteydessä toisiinsa. Taulukko 2 (Malli 2) osoittaa, että työn imu ja tuloksellisuus olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa taustamuuttujien vakioinnin jälkeen. Mitä enemmän työssä koettiin imua, sitä tuloksellisemmin työssä arvioitiin suoriuduttavan. Työn imu selitti tuloksellisuudesta 26,9 prosenttia. Viimeiseksi selvitettiin hypoteesin 4 mukaisesti, onko työn imu välittävä tekijä teknologiahyödyn ja tuloksellisuuden välillä. Kun työn imu ei ollut mallissa mukana, oli teknologian hyödyllisyys asiakastyössä tilastollisesti merkitsevästi tuloksellisuuteen (=.25, p <.001, Taulukko 2, Malli 1). Kun työn imu lisättiin malliin, yhteys heikkeni (=.,039, p=.37) eikä -kerroin ollut enää tilastollisesti merkitsevä (Taulukko 2, Malli 3). Työn imu toimi välittävänä muuttujana teknologiahyödyn ja tuloksellisuuden välillä. Teknologian hyödyllisyys asiakastyössä oli yhteydessä siihen, että työn imua koettiin enemmän, minkä takia myös työssä arvioitiin suoriutuvan tuloksellisemmin. Taulukko 3. Työn imun selittyminen taustatekijöillä ja teknologian hyödyllisyydellä. Työn imu Malli Askel 1: taustatekijät Ikä,203*** Organisaatioasema¹ -,193*** Sukupuoli²,061 Koulutus³ -,032 ²,122*** Askel 2: teknologiavaikutukset Teknologian hyödyllisyys,393*** asiakastyössä R²,136*** R²,258*** =standardoitu regressiokerroin mallin viimeiseltä askeleelta R2=selitysasteen muutos, kun askeleen kaikki selittäjät ovat mukana,*p<.05, **p<.01, ***p<.001. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tarkastella asiakastyössä koetun teknologian hyödyllisyyden, työn imun ja tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen ensimmäinen hypoteesi sai tukea eli teknologian hyödyllisyys asiakastyössä oli myönteisesti yhteydessä tuloksellisuuteen työssä. Parhaimmillaan teknologia saattaa edistää työssä suoriutumista, mikäli sen kautta tulee uusia hyviksi koettuja keinoja vastata esimerkiksi asiakkaiden tarpeisiin (esim. Day, Scott & Kelloway 2010). Myös toinen hypoteesi sai tukea eli teknologian koettu hyödyllisyys asiakastyössä oli positiivisesti yhteydessä työn imuun. Tätä tulosta voi selittää sillä, että teknologia toimi asiakastyössä voimavarana tuoden uusia mahdollisuuksia työn tekemiseen ja sitä kautta vahvisti työn imua (Bakker & Demerouti 2007), kun asiakkaiden kanssa koettiin voivan olla vuorovaikutuksessa paremmin. Niin ikään kolmas hypoteesi sai tukea eli työn imu oli yhteydessä tuloksellisuuteen: mitä enemmän vastaaja koki työn imua, sitä tuloksellisemmin hän myös arvioi työskentelevänsä (ks. myös Hakanen & Koivumäki 2014). Neljäs hypoteesi sai niin ikään tukea: työn imu toimi välittävänä tekijänä asiakastyössä koetun teknologian hyödyllisyyden ja työn tuloksellisuuden välillä. Kun teknologia koetaan asiakastyössä hyödylliseksi, sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia työn imuun ja tätä kautta laajemmin työn tuloksellisuuteen. Aiempi tutkimus tuo esille,
5 että asiakaspalvelun digitalisointi tuo myös haasteita ja lisää keskeytyksiä (Bordi 2016). On olennaista, että teknologiaa otetaan käyttöön asiakastyössä siten, että sen opetteluun on resursseja ja teknologian mielletään tuovan myönteisiä vaikutuksia asiakasvuorovaikutukseen. Lisäksi mikäli asiakkaat ovat uusiin kommunikaatioteknologioihin tyytyväisiä, saattaa tämä heijastua myönteisenä asiakaspalautteena myös henkilöstöön. Teknologiset uudistukset tulee siten suunnitella siten, että ne tukevat henkilön kokemusta työhön liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta. Lähteet Alper, S., Tjosvold, D., & Law, K. S. (2000). Conflict management, efficacy, and performance in organizational teams. Personnel Psychology, 53, Bakker, A.B. & Demerouti, E The job-demands resources model: State of the art. Journal of Managerial Psychology, 22, (3), Baron, R.M. & Kenny, D.A The moderator-mediator variable distinction in social psychological research: Conceptual, strategic, and statistical considerations. Journal of Personality and Social Psychology, 51, Bordi, L., Okkonen, J. & Heikkilä-Tammi, K Digital work environment and employees satisfaction with customer work. The Eighth Nordic Working Life Conference , Tampere Carlson, J. R., Carlson, D. S., Zivnuska, S., Harris, R. & Harris, K. J. Applying the job demands resources model to understand technology as a predictor of turnover intentions. Computers in Human Behavior, 77, Day, A., Scott, N. & Kelloway, K. E. (2010). Information and communication technology: Implications for job stress and employee well-being. New Developments in Theoretical and Conceptual Approaches to Job Stress. Research in Occupational Stress and Well-being, 8, Fujimoto, Y., Ferdous, A.S, Sekiguchi, T. & Sugianto, L-F The effect of mobile technology usage on work engagement and emotional exhaustion in Japan. Journal of Business Research, 69, (9), Gordon G.I. (1997) The last word on productivity and telecommuting, Hakanen, J Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Kohti laadukasta työelämää. Työterveyslaitos. Hakanen, J. & Koivumäki, J Engaged or exhausted - How does it affect dentists`s clinical productivity? Burnout Research, 1, (1), Owens, B.P., Baker, W.E., Sumpter, D.M. & Cameron, K.S Relational Energy at Work: Implications for Job Engagement and Job Performance. Journal of Applied Psychology 101, (1), Pohjola, M Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla. Raportti. Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulu. Pohjola+Raportti+lopullinen pdf/434647c6-52db-4d7e-94d3-f f2 Schaufeli, W.B., Shimazu, A., Hakanen, J., Salanova, M. & De Witte, H. (2017). Ultrashort measure for work engagement: The Uwes-3. Validation across five countries. Tulossa European Journal of Psychological Assessment. Shimazu, A., Schaufeli, W. Kamiyama, K. & Kawakami, N Workaholism vs. Work Engagement: the Two Different Predictors of Future Well-being and Performance. International Journal of Behavioral Medicine, 2, (1), Tarafdar, M., Bolman Pullins, E. & Ragu-Nathan, T.S Examining impacts of technostress on the professional saleperson s behavioural performance. Journal of Personal Selling & Sales Management, 34, (1), Tarafdar, M., Polman Bullins, E. & Ragu-Nathan, T.S Examining impacts of technostress on the professional salesperson`s behauvioral performance. Journal of Personnel Selling & Sales Management, 34 (1),
6 Ter Hoeven, C., van Zoonen, K.L. & Fonner, K The practical paradox of technology: The influence of communication technology use on employee burnout and engagement. Communication Monographs, 83 (2),
Teknostressistä informaatioergonomiaan
Teknostressistä informaatioergonomiaan Työnilonjulistus 2016 -tilaisuus 14.1.2016 Laura Bordi Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä laura.bordi@uta.fi Taustaa Työn muuttuminen
LisätiedotMitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?
Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista? Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Nuutinen, S., Laitinen, J., Heikkilä-Tammi, K. & Oksanen, T. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, JKK, TAY & Työterveyslaitos jaana-piia.makiniemi@uta.fi
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin tukeminen informaatioergonomiaa
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.2015 Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Laura Bordi laura.bordi@uta.fi Jussi Okkonen jussi.okkonen@uta.fi Kirsi Heikkilä-Tammi kirsi.heikkila-tammi@uta.fi Reijo
LisätiedotUsean selittävän muuttujan regressioanalyysi
Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen
LisätiedotMiten vastaamme työelämän muutoksen haasteeseen?
Miten vastaamme työelämän muutoksen haasteeseen? Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän viimeisimpiä tutkimustuloksia ja katsaus toimintaan Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Johtamisen ja talouden tiedekunta,
LisätiedotVoiko työssä voida hyvin?
Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin
LisätiedotTyöhyvinvointia tukevat työolot ja työn tuunaus
Työhyvinvointia tukevat työolot ja työn tuunaus Tutkimusjohtaja, KT, Kirsi Heikkilä-Tammi & Tutkijatohtori, Sosiaalipsykologi, Jaana-Piia Mäkiniemi TYÖN IMU - Henkilökohtainen työhyvinvointi Virittyminen
LisätiedotAdeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy
Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti
LisätiedotHenkinen työhyvinvointi ja eläkeaikeet Työn vaatimukset ja voimavarat -mallin tarkastelu työkyvyn mukaan vuotiailla palkansaajilla
Työelämän tutkimuspäivät 5. 6.11.2015 Työryhmä: Eläkeuudistus ja työssä jatkaminen Riku Perhoniemi Keva riku.perhoniemi@keva.fi Henkinen työhyvinvointi ja eläkeaikeet Työn vaatimukset ja voimavarat -mallin
LisätiedotTransformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät
Transformationaalinen johtajuus ja työntekijän depressio-oireet: yhteyttä välittävät psykologiset tekijät Kaisa Perko (1), Ulla Kinnunen (1) & Taru Feldt (2) (1) Tampereen yliopisto (2) Jyväskylän yliopisto
LisätiedotLääkärien julkisen palvelun motivaation yhteys työhyvinvointiin
Työelämän tutkimuskeskus 5. 6.11.2015 Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Kaisa-Maria Pihlava Tampereen yliopisto kaisa-maria.pihlava@uta.fi Lääkärien julkisen palvelun motivaation yhteys työhyvinvointiin
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotKoetun organisaation tuen yhteys työhyvinvointiin suomalaisilla johtajilla: työn imun yhteyttä välittävä rooli
Koetun organisaation tuen yhteys työhyvinvointiin suomalaisilla johtajilla: työn imun yhteyttä välittävä rooli Matti Seppänen Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Elokuu 2007 TAMPEREEN
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen. Anna Laaksonen, erityisasiantuntija
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen Anna Laaksonen, erityisasiantuntija anna.laaksonen@ttl.fi Myönteinen työhyvinvointi Ongelmien ja riskien tarkastelun sijaan katse tavoitteisiin ja
LisätiedotTuottavuutta, laadukasta asiakaskokemusta ja työhyvinvointia informaatioergonomialla ( )
Tuottavuutta, laadukasta asiakaskokemusta ja työhyvinvointia informaatioergonomialla (2015 2017) Kirsi Heikkilä-Tammi & Laura Bordi Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä Johtamiskorkeakoulu Jussi Okkonen Tauchi
LisätiedotEnergiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti
VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä
LisätiedotHyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä
Hyvinvointi ja tuloksellisuus mittaamisen haasteet esimiestyössä HAKU-hankkeen asiantuntijaseminaari Kuntatalo 12.4.2011 Anna-Liisa Elo, prof. Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto anna-liisa.elo@ttl.fi
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotTyöllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa
Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009
LisätiedotWell-being through work
Well-being through work How can workers cope with their job demands and stay engaged Saija Koskensalmi Supporting well-being is both Handling problems and Identifying resources, supporting and utilizing
LisätiedotTRANSFORMATIONAALINEN JOHTAJUUS JA TYÖN IMU: TYÖN VOIMAVAROJEN VÄLITTÄVÄ ROOLI
TRANSFORMATIONAALINEN JOHTAJUUS JA TYÖN IMU: TYÖN VOIMAVAROJEN VÄLITTÄVÄ ROOLI Annamari Henno Psykologian pro gradu -tutkielma Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Helmikuu 2013
LisätiedotTYÖHOLISMI JA TYÖN IMU: YHTEYDET TYÖOLOIHIN JA HYVINVOINTIIN
TYÖHOLISMI JA TYÖN IMU: YHTEYDET TYÖOLOIHIN JA HYVINVOINTIIN Riitta Helekoski Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Tampereen yliopisto Marraskuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Psykologian laitos HELEKOSKI
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013
TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja Työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto
LisätiedotKuntajohtajien työhyvinvointi 2018
Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä
LisätiedotMiten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?!
Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Anne Virtanen*, Johanna Pöysä-Tarhonen*, Piia Näykki**, Päivi Häkkinen* & Sanna Järvelä**! *Jyväskylän yliopisto,
LisätiedotVerkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso
Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan
Lisätiedot... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)
LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotKUNTO Muutoskysely Alkukysely
KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle
LisätiedotTietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013
Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse
LisätiedotUutta ARTTU2-ohjelmasta
Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 1/2018 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Vetovoimaiset sivistyskunnat Anna Laaksonen & Jari Hakanen, Työterveyslaitos RAPORTIN SISÄLTÖ
LisätiedotTalitiainen Parus major
Talitiainen Parus major 23.8.2013 Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi 2 Virittäytyminen Ahdistus (kuormittuneisuus, stressi, työhön liittyvä jännitteisyys) Innostus (virtaus, "flow", työn imu) Masennus
LisätiedotSukupuolistereotypiat opettajien kokemina
Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotToimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina
LECTIO PRAECURSORIA Toimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina Mari Huhtala Eettinen valintatilanne on kuin tienhaarassa seisomista
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
LisätiedotTYÖHOLISMIN YHTEYS TYÖSSÄ SUORIUTUMISEEN TYÖN IMU YHTEYTTÄ MUUNTAVANA TEKIJÄNÄ
TYÖHOLISMIN YHTEYS TYÖSSÄ SUORIUTUMISEEN TYÖN IMU YHTEYTTÄ MUUNTAVANA TEKIJÄNÄ Lotta Tuominen ja Emma Vuorenmaa Psykologian pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Kesäkuu
LisätiedotKONEOPPIMINEN SISÄLLÖNTUOTANNOSSA CASE NESTE
KONEOPPIMINEN SISÄLLÖNTUOTANNOSSA CASE NESTE Mikael Montonen, Senior Manager Data and Activation & Atte Honkasalo, Lead Data Scientist, Dentsu Data Services Paula Narkiniemi, Digital Communications and
LisätiedotSote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä
Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMillaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT
Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.
LisätiedotKUNTO Muutoksen seurantakysely
KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotList of peer reviewed international publications
List of publications Jari J Hakanen List of peer reviewed international publications 2014: Rantanen, J., Feldt, T., Hakanen, J.J., Kokko, K., Huhtala, M.. Pulkkinen, L., & Schaufeli, W.B. (in press). Cross-national
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotLuonto ja koettu elvyttävyys
Luonto ja koettu elvyttävyys Prof., PsT, Kalevi Korpela Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö / psykologia Tampereen yliopisto kalevi.korpela@uta.fi http://www.favoriteplace.info Millaisten psykologisten
LisätiedotLähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia, Työn imua ja voimavaroja MEPCO HRM 28.5.2015 klo 13-14 Anna Tienhaara Psykologi, Organisaatiokonsultti FINOD Asenne asenne on johdonmukaisena ilmi tuleva suhtautumistapa
LisätiedotAromi- lehti. Lukijatutkimus 2017
Aromi- lehti Lukijatutkimus 2017 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhdetta lehteen sekä kerätä
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotUutta ARTTU2-ohjelmasta
Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 10/2016 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Kuntatyöntekijöiden hyvinvointia edistävät johtamiskäytännöt muutoksissa Lotta Harju & Jari
LisätiedotWorld-Wide Work Stress
Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS
LisätiedotTYÖN VOIMAVAROISTA TYÖN IMUUN - Työn sisäisten ja ulkoisten voimavarojen yhteys työn imuun metalliteollisuudessa
TYÖN VOIMAVAROISTA TYÖN IMUUN - Työn sisäisten ja ulkoisten voimavarojen yhteys työn imuun metalliteollisuudessa Marianne Vendell Lisensiaatintutkimus Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Psykologian
LisätiedotTekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista
Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTuottava esimies - simulaatiopeli
Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys
LisätiedotApta. Jäsentutkimus Yhteenveto N=255 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu:
Apta Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto 18.10. N55 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu: 11.-30.9.2013 Palvelut Jäsentutkimus 2013 (N55) Mitä Apteekkien työnantajaliiton (Apta) palveluja olet itse käyttänyt
LisätiedotTyön n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja
Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän
LisätiedotRegressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotHuonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa
Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTyön n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja
Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja Tuottavuuden pyöre reän pöydän seminaari 19.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Positiivinen kääk äänne työel elämän
LisätiedotArjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016
Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotHuumori ja tarinallisuus innovoinnissa ja työhön sitoutumisessa
Huumori ja tarinallisuus innovoinnissa ja työhön sitoutumisessa Huumorista yrityksille työkaluja (Varuste)lekalla päähän! HURMOS-hankkeen loppuseminaari 14. Syyskuu, 2017, Oulu, Finland Lähtökohta Tutkimusalue
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotJOHTAJIEN TYÖN EETTINEN KUORMITTAVUUS JA SEN YHTEYDET TYÖHYVINVOINTIIN
JOHTAJIEN TYÖN EETTINEN KUORMITTAVUUS JA SEN YHTEYDET TYÖHYVINVOINTIIN Liljaana Lähteenkorva Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Kesäkuu 2010 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Psykologian laitos
LisätiedotIs violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?
Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotTaloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?
Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko
LisätiedotALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6
Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
LisätiedotEhdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen
Ehdokaskysely 2019 STTK 25.2.2019 Luottamuksellinen Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Projektin tavoitteena oli kartoittaa eduskuntavaaliehdokkaiden
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotInternet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen
Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close
LisätiedotHUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN
HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä
LisätiedotPedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina
Pedagoginen toimintaympäristö opetuksen laadun mittarina Anne Nevgi Peda-forum päivät 17.-18.8.2016, Jyväskylä / opetuksen laadun mittarina 22.8.2016 1 Lähtökohdat ja tavoite Opiskelijoiden kokemuksia
LisätiedotTyökykykoordinaattorikoulutus 10 op. Kehittämistehtävän ohjeistus
Työkykykoordinaattorikoulutus 10 op Kehittämistehtävän ohjeistus Tavoite Kehittämistehtävän tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja ja lisätä osaamista liittyen joko verkostoitumiseen, keinovalikoiman
LisätiedotSISÄISELLÄ MOTIVAATIOLLA JA ITSENSÄ JOHTAMISELLA KOHTI VAHVEMPAA TYÖHYVINVOINTIA JA AIKAANSAAVUUTTA
SISÄISELLÄ MOTIVAATIOLLA JA ITSENSÄ JOHTAMISELLA KOHTI VAHVEMPAA TYÖHYVINVOINTIA JA AIKAANSAAVUUTTA Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Control
LisätiedotAnna tutki: Naisen asema työelämässä
Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy
LisätiedotPERHEMYÖNTEINEN ORGANISAATIOKULTTUURI JA TYÖN IMU: TYÖN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YHTEYKSIÄ VÄLITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ
PERHEMYÖNTEINEN ORGANISAATIOKULTTUURI JA TYÖN IMU: TYÖN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YHTEYKSIÄ VÄLITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ Bianca Navia-Rahkonen Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Joulukuu
LisätiedotEmma Korhonen OHJAAJAT TYÖN IMUSSA TYÖOLOT OHJAUSTYÖN VOIMAVAROINA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta
Emma Korhonen OHJAAJAT TYÖN IMUSSA TYÖOLOT OHJAUSTYÖN VOIMAVAROINA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, ohjauksen koulutus Pro gradu tutkielma Maaliskuu
LisätiedotTYÖN EPÄVARMUUDEN YHTEYS UUPUMUSASTEISEEN VÄSYMYKSEEN JA TYÖN IMUUN: TOIMIIKO LUOVUUS SUOJAAVANA VOIMAVARANA?
TYÖN EPÄVARMUUDEN YHTEYS UUPUMUSASTEISEEN VÄSYMYKSEEN JA TYÖN IMUUN: TOIMIIKO LUOVUUS SUOJAAVANA VOIMAVARANA? Anu Riikola Psykologian pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto
Lisätiedot