Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Transkriptio

1 Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä selvää eriarvoisuutta vuonna 2014: suurituloiset käyttivät palveluja tarpeeseen suhteutettuna selvästi pienituloisia enemmän (1). Eriarvoisuus näyttää muodostuvan pääosin yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytöstä. Työterveyshuollon lääkäripalvelut ovat muuttuneet tarkastelujaksolla tasavertaisemmiksi, mutta suurituloiset käyttivät vuonna 2014 näitä palveluja edelleen selvästi muita enemmän, kun palvelujen tarve otetaan huomioon. Terveyskeskuspalvelut ja julkisten sairaaloiden poliklinikkapalvelut jakautuivat tarve huomioon ottaen puolestaan useammin alemmille tuloryhmille (Kuvio 1). Poliklinikkapalvelut ovat vuodesta 2009 vuoteen 2014 muuttuneet pienituloisia suosiviksi. Jos tarkastellaan kaikkia käyntejä, erot ovat säilyneet melko vakaina vuodesta 1987 lähtien, joskin palvelut näyttävät jakautuneen vuonna 2014 hieman aiempaa tasaisemmin. Vastaavia eroja on raportoitu Suomessa aiemminkin (2) ja OECD:n vertailun mukaan erot ovat Suomessa olleet kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen suuret (3, 4)

2 Kuvio 1. Avohoidon lääkärikäyntien horisontaalisen oikeudenmukaisuuden indeksit (ja niiden 95 % luottamusvälit) sektoreittain vuosina Avohoidon lääkäripalvelujen käyttöerojen syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Palvelujen kysyntään liittyviä tekijöitä ovat ainakin sosiaaliryhmien väliset mahdolliset erot hoitoon hakeutumisessa sekä tiedoissa terveydestä ja tarjolla olevista palveluista. Avoterveydenhuollon kolmikanavainen rakenne, jossa palveluja tarjotaan kunnallisissa terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja yksityisissä yrityksissä, taas saa aikaan eroja palvelujen saatavuudessa ja käytöstä asiakkaalle aiheutuneissa kustannuksissa. Terveyskeskus on ainoa, työmarkkina-asemasta ja tuloista riippumaton, koko väestölle avoin avoterveydenhuollon palveluja tarjoava kanava. Terveyskeskusten asiakasmaksut ovat pääosin olleet suhteellisen pieniä, mutta saatavuudessa on ollut alueellisia ongelmia. Palvelujen tarpeenmukaiseen käyttöön on vielä matkaa Terveydenhuollon tarpeenmukaisen käytön tavoite riippumatta sosioekonomisesta asemasta ja taloudellisista edellytyksistä ei näytä kaikilta osin toteutuvan suomalaisessa avoterveydenhuollossa, vaikka joiltakin osin tavoitteen suunnassa on edistytty.

3 Miten eriarvoisuutta mitattiin? Vuoden 2014 tulokset perustuvat Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tietoihin (N= , vastausprosentti 53 %), joihin on yhdistetty tulotiedot Tilastokeskuksen rekistereistä. Lääkäripalvelujen käytöstä laskettiin ikä-, sukupuoli- ja tarvevakioitu oikeudenmukaisuusindeksi. Oikeudenmukaisuusindeksin arvot vaihtelevat -1 ja 1 välillä. Indeksi saa arvon 0, jos palvelut jakautuvat tarpeen mukaan tasaisesti. Positiiviset arvot viittaavat siihen, että hyvätuloiset käyttävät palveluja tarve huomioon ottaen muita enemmän ja negatiiviset arvot puolestaan siihen, että alempiin tuloryhmiin kuuluvat käyttävät enemmän palveluja. Tarpeen mittarina käytettiin itse arvioitua koettua terveyttä ja pitkäaikaista sairastavuutta. Oikeudenmukaisuusindeksin arvot vuosille 1987 ja 1996 on laskettu Terveysturvan väestötutkimuksista, vuosille 2000/2001 Terveys tutkimuksesta ja vuosille 2006 ja 2009 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) - tutkimuksista. Kristiina Manderbacka Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusyksikkö (Kuvaaja: Harriet Bruce)

4 Unto Häkkinen tutkimusprofessori Terveys- ja sosiaalitalous yksikkö, CHESS (Kuvaaja: Harriet Bruce) Anna-Mari Aalto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusyksikkö Laura Kestilä Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

5 Anu Muuri johtava asiantuntija Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Lisää tietoa: (1) Manderbacka K, Aalto A, Kestilä L, Muuri A, Häkkinen U. Eriarvoisuus somaattisissa terveyspalveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2) Häkkinen U, Nguyen L. Rikas käy edelleen lääkärissä köyhää enemmän. Optimi 2010; 2. (3) OECD. Health at a Glance: Europe OECD Publishing; (4) van Doorslaer E, Masseria C, Koolman X, for the OECD Health Equity Research Group. Inequalities in access to medical care by income in developed countries. CMAJ 2006;174: Päivitetty: