Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Transkriptio

1 Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa omaa työtä, mahdollisuus keskittyä ydintehtäviin aloittavan työntekijän työ vastaa kykyjä ja ominaisuuksia yhteisö valmistautuu tulijaan Laaja alaisten työkyky/työhyvinvointi mallien mukaan ovat työhyvinvointia edistäviä tekijöitä I I V Ratko mallin merkitys yksilön työhyvinvoinnille? 1

2 Haastattelututkimus 1. Miten työnantajat/esimiehet kokivat hankkeen, eli miksi siihen osallistuttiin ja miten he kokivat sen käytännössä sujuneen? 2. Miten työyksikön työntekijät kokivat hankkeen käytännöt ja oliko niillä merkitystä heidän työhyvinvoinnilleen? 3. Miten työllistyneet kokivat hankkeen käytännöt ja oliko hankkeella merkitystä heidän työssä/työelämässä selviytymiselleen ja työhyvinvoinnilleen? Esimiehet vanhusten hoivapalvelu, sosiaalipalvelu, hallinnon ja huvi ja elämyspuistoalalta, yht. 11. Työntekijät vanhusten hoivapalvelu ja sosiaalipalvelualalta, yht. 6 Työllistyneet hoivapalvelu, sosiaalipalvelu, huvi ja elämyspuistoalalla, yht. 7 Työllistyjän tehtävät ovat tarpeellisia, eivät väkisin väännettyjä pajatoiminnassa työntekijöiden asiantuntevuuden hyödyntäminen on hyvää luodun työnkuvan selkeys, kirjallisuus, helpottamassa arjessa toimimista pajatoiminnalla ei heijasteita muutoin arkitoimintaan, sujui arjen puitteissa 2

3 Ulkopuolinen tuki tarvitaan tietoa työtehtävissä toimimisen ja oppimisen suhteen, valmentajan tietouden siirtyminen työnantajalle on tärkeää, työssä suoriutumisen ennakoimiseksi. Kolmikantaneuvottelut. Valmentajan apu ongelmatilanteissa soveltuvuuden arviointi sujui yleensä ottaen hyvin soveltuvuuden arvioinnissa mietitytti mm. erityisten kuormitustilanteiden arviointi, psyykkisten voimavarojen arviointi, työympäristön erityistekijöiden huomioiminen, arvioijan kokemus työstä Muita huomioita työllistyneet sopeutuivat yleensä hyvin työyhteisöön, olivat motivoituneita menetelmän vahvuutena sen suunnitelmallisuus, tehtävien miettiminen, työpaikalla työpaineen helpottaminen. menetelmässä on oma työläytensä. tehtäviä ei ole aina helppo löytää 3

4 Työntekijöiden haastattelut hoito ja kuntoutusalan työntekijöitä työyhteisöjen ilmapiiri koettiin toimivaksi ja keskustelevaksi, pajatoiminnan ei koettu normaaleja käytäntöjä muuttaneen ei välttämättä ajateltu vaikuttamismahdollisuutena omaan työhön Pajatoiminnan jälkeen kiire etenkin hoitotyössä väheni, samoin jatkuvakin huoli ylimääräisten tehtävien hoitumisesta aikaa jäi paremmin ydintehtävien laadukkaampaan tekemiseen Työntekijöiden haastattelut yleensä ei vaikutusta työn kuormittavuudelle. Kuormittavuuden nähtiin riippuvan paremminkin ydintehtävien hoitamiseen liittyvistä vaihteluista. keskinäisen vuorovaikutteisuuden tai työilmapiirin ei koettu muuttuneen. työtyytyväisyydessä tai motivaatiossa ei koettu muutoksia. 4

5 Työllistyneiden haastattelut yleensä nuoria n. 20 vuotiaita, koulutuksen jälkeisessä työhön siirtymisen vaiheessa olevia pärjäsivät yleensä hyvin tehtävien omaksuminen ja opastaminen koettiin sujuvaksi tehtävät sinänsä helppoja, moninaisuus joskus pulmana. tehtäväkuvan kirjallisuus helpottaa omaksumista. onnistumisen iloakin esiin. kuormittavuus fyysisesti sopiva. Tehtävät vaikuttivat olevan oikein mitoitettuja. Stressitilanteet yksittäisiä, hektisiä tilanteita työssä. tukea ja apua saa Työllistyneiden haastattelut työyhteisöt koettiin helpohkoiksi tulla, kokemuspohjaa kuitenkin vähän. hyvä yhteishenki, reiluus, välittömyys yhteisössä kannustavana, hierarkisuus vähemmän kannustava. sosiaalinen kontaktointi riippui tehtävän liittymisestä muiden tehtäviin yhteisenä tekemisenä. työnkuvan määrittelyn selkeys on erittäin tärkeää työhyvinvoinnille. helpottaa työn omaksumista, tehtävien haltuunottoa, tuo itsenäisyyttä ja oma aloitteista ennakoivaa otetta työhön. omat määritetyt tehtävät tuovat tarpeellisuuden ja luottamuksellisuuden kokemuksia tekijälleen 5