SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN, SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen.

2 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2) Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Seinäjoen ammattikorkeakoulua ylläpitää Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän kanssa sovitun perustehtävän mukaan ammattikorkeakoulu antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa kor- 2

3 3 keakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukee yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa, työ- ja elinkeinoelämän kehittämistä ja Etelä- Pohjanmaan maakunnan kehitystä tukevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. SeAMK:n kehittämistavoitteet sopimuskaudella ovat opetustoiminnassa kansainvälistymisen edistäminen, yrittäjyyden ja työelämäyhteistyön edistäminen ja ylempien amktutkintojen kehittäminen. Tutkimus- ja kehitys- sekä aluekehitystoiminnassa tavoitteet ovat alueellisen innovaatioympäristön vahvistaminen sekä yhteistyö työelämän kanssa. Kaikki toiminta on kuvattu keväällä 2006 auditoitavassa EFQM-laadunvarmistujärjestelmässä. Toimintaa kehitetään ja arvioidaan säännöllisten pari- ja itsearviointien kautta. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa painopistealueet ja profiloituminen on määritelty SeAMK:n T&K strategiassa Opetustoiminnassa seurataan pedagogisessa strategiassa vahvistettuja linjauksia. Toiminnan painopisteinä ovat myös Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen aluestrategian asetetut tavoitteet yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen, Epanet-verkoston ja muiden toimijoiden kanssa. 3. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakoulu sitoutuu laatimaan kehittämisohjelman, jonka perusteella varaudutaan tarkistamaan ammattikorkeakoulun yksikkörakennetta opetusyksiköiden ja tutkimus- ja kehitystoiminnan yksiköiden osalta vuoden 2008 alusta lähtien. Samassa aikataulussa valmistellaan ammattikorkeakoulun mahdollinen ylläpitojärjestelyn uudistaminen, jossa vaihtoehtoina nykyiselle ratkaisulle on kunnallinen liikelaitos tai osakeyhtiö, jossa nykyinen ylläpitäjä on enemmistöosakkaana tai muu ratkaisu. Suunnitelma laaditaan vuoden 2006 aikana ja ylläpitäjä sitoutuu tätä koskevaan päätöksentekoon vuoden 2007 alkuun mennessä. Ammattikorkeakoulun sisäisessä hallinnollisessa kehittämisessä käydään läpi seuraavat vaihtoehdot - jonkin tai joidenkin koulutusohjelmien lakkauttaminen tai liittäminen muihin koulutusohjelmiin - jonkin tai joidenkin koulutusohjelmien siirto yksiköstä toiseen - yksiköiden hallinnollinen yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi(vaihtoehtoina opetusyksiköiden yhdistäminen tai opetus ja tutkimus- ja kehitystoiminnan yksiköiden yhdistäminen) - jonkin tai joidenkin maakunnassa toimivien yksiköiden muuttaminen opetusyksiköistä maakuntakorkeakoulupisteiksi (aikuiskoulutuspalvelut, tutkimus- ja kehitystoiminnan palvelut) Ylläpitäjähallinto päättää ammattikorkeakoulun sisäisestä aloituspaikkojen suhteesta Seinäjoen ja maakuntayksiköiden välillä. Lähtökohtana on, että opetustoiminnan volyymin painopiste vahvistuu Seinäjoella. Toimipisteverkosto kootaan suuremmiksi yksiköiksi, joissa koulutus ja t & k-toiminta on laadukasta ja tuloksellista. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä toteutetaan lisäksi syksyllä 2006 hallinnon arviointi, jossa arvioidaan, onko yhteisten palvelujen/keskusyksikön ja ammattikorkeakoulun yksiköiden hallinnollisten palvelujen suhde tarkoituksenmukainen. Arviointi koskee myös Seinäjoen koulutuskeskuksen toimintaa.

4 4 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Ammattikorkeakoulu vahvistaa verkostoitumistaan muiden korkeakoulujen kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toiminta-alueella keskeisin kumppani on Seinäjoen yliopistokeskus. Yhteistyötä tiivistetään EPANET-verkoston maakunnassa toimiviin professoreihin ja yliopistokeskukseen kuuluviin korkeakouluihin. Tavoitteet ja toimijoiden välinen työnjako on määritelty Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen aluestrategiassa Järviseudun seutukunnassa syksyllä 2005 aloittanut maakuntakorkeakoulu jatkaa toimintaansa hankkeena vuoden 2007 loppuun asti, minkä jälkeen toimintaa pyritään jatkamaan uudella rahoituspohjalla. Kansallisella tasolla merkittäviä verkostoja ovat valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen kehittämis- ja yhteistyöverkostot sekä erilaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta rakentuvat konsortiot. Erityisesti vahvistetaan yhteistyötä Länsi-Suomen Allianssin alueen (WFA) ammattikorkeakoulujen kesken. Verkottuminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on ammattikorkeakoulun tuloksellisen toiminnan edellytys. SeAMK toimii aktiivisesti erilaisissa yhteistyöverkostoissa, joiden tavoitteena on kansainvälistymisen edistäminen opetuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä alueellisessa yhteistyössä Pitkäaikaisia yhteistyökorkeakouluja SeAMK:lla on Euroopassa noin 110 sekä Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Venäjällä, Australiassa ja Afrikassa yhteensä noin 30. SeAMK on myös jäsenenä erilaisissa yhteisöissä: mm. Pohjola-Norden, Suomalais-Japanilainen kauppakamari, European Association for International Education EAIE. Lisäksi yhteistyö muiden korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa toteutuu erilaisten meneillään olevien kansainvälisten koulutuksen kehittämishankkeiden ja T&K hankkeiden kautta. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Aloituspaikat 2009 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomi-

5 5 oon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 50 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 565. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 70 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on 3817,5. Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen painopistealueet ovat uudet suuntautumisvaihtoehdot, koulutusohjelmat, englanninkielisen opetuksen osuuden lisääminen, englanninkielisten koulutusohjelmien lisääminen, virtuaaliopetuksen osuuden lisääminen opetuksessa virtuaaliammattikorkeakoulun aineistojen laajempi hyödyntäminen oppimisessa sekä virtuaaliamkin portaaliin aineistojen tuottaminen, yrittäjyyden opintojen tai projektiopintojen entistä parempi sisällyttäminen kaikkiin koulutusohjelmiin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan entistä tiiviimpi integrointi opetukseen. Lisäksi tavoitteena ovat ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadullinen kehittäminen ja niiden lisääntyvä toteutus englanninkielellä. Läpäisyn parantamiseksi yksiköt tehostavat opintojen ohjausta ja neuvontaa SeAMKin pedagogisen strategian sekä opintojen ohjauksen suunnitelman perusteella tekemällä yksikkökohtaisen opintojen ohjauksen toimintasuunnitelman. Opinnäytetyön ohjausta kehitetään. Opettaja- sekä opiskelijatutortoiminnan vakiinnuttaminen aloitetaan kaikissa yksiköissä. HOPSin käyttöä tehostetaan kaikissa yksiköissä. Vieraskielistä opetusta kehitetään lisäämällä moduleina olevaa kurssitarjontaa, sekä perustamalla kansainvälinen Seinäjoki Summer School Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa yhteis-

6 6 työssä. Vieraskielistä opetusta kehitetään ensisijaisesti lisäämällä tutkintoon johtavaan koulutukseen sekä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin vieraskielisten kurssien ja moduulien määrää. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opetuksen laadunvarmistus tapahtuu ECTS-kriteerien ja KKA:n vuonna 2006 auditoiman EFQM-laatujärjestelmän avulla. Sen keskeisiä elementtejä ovat prosessien mallittaminen sekä opiskelijoilta sekä työelämältä saadut palautteet. Opetuksen kehittämisessä lähin yhteistyökumppani on Seinäjoen yliopistokeskus, jonka kanssa on perustettu yhteinen Etelä-Pohjanmaan eoppimiskeskus. Sen lisäksi yhteistyötä tehdään Pohjanmaan maakuntien korkeakoulujen, Tampereen yliopiston sekä ns. pääkonttorihankkeiden puitteissa muiden korkeakoulujen kesken. b) Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä ammattikorkeakoulussa vahvistetaan Tutkimus- ja kehitystyön strategian linjausten mukaisesti. Toiminnassa keskitytään soveltavaan t&ktyöhön, jolla kehitetään omaa toiminta-aluetta yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. T&ktoiminnan yhteys opetukseen ja opinnäytetöihin pidetään tiiviinä, ja kukin yksikkö profiloituu nykyistä selkeämmin ydinosaamisalueillaan t&k-strategian linjausten mukaisesti. Henkilöstön osaamista ja osallistumismahdollisuuksia t&k-hankkeisiin parannetaan kannustamalla jatko-opintoihin, pedagogisen pätevyyden hankkimiseen ja säännöllisiin työelämäjaksoihin. Yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa syvennetään kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa pyritään vahvistamaan osana Etelä- Pohjanmaan innovaatioverkostoa. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on kasvattaa ulkopuolisen rahoituksen osuutta t&k-toiminnassa sekä yksityisistä että julkisista rahoituslähteistä. T&k-työn läpäisyteemoja ovat yrittäjähenkisyys, innovatiivisuus ja kansainvälisyys. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Ammattikorkeakoulu antaa asiantuntemuksensa kautta merkittävän panoksen Etelä-Pohjanmaan alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseen tiiviissä vuorovaikutuksessa Seinäjoen yliopistokeskuksen ja muiden maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Toimintaa kehitetään Etelä-Pohjanmaan korkea-asteen tutkimuksen ja koulutuksen aluestrategian linjausten mukaisesti. Maakuntakorkeakoulu-toimintamallia kehitetään ja vahvistetaan Järviseudun seutukunnasta saatujen kokemusten pohjalta. Yhteistyötä alueen yritysten ja työyhteisöjen kanssa parannetaan suunnitelmallisesti. Opiskelijoiden työelämäyhteyksiin kiinnitetään erityistä huomiota: tavoitteena on, että opinnäytetyöt ja harjoittelutkin hyödyttävät sekä opiskelijoita että alueen työelämätahoja mahdollisimman kattavasti. Opiskelijoiden työelämäsuhteiden ytimen muodostavat harjoittelujaksot, joiden pedagogiikkaa ja toimivuutta parannetaan jatkuvasti. Työharjoittelu integroidaan osaksi opiskelijan henkilökohtaista opinto-ohjelmaa, jossa harjoittelupaikan sijainti, tehtävien sisältö ja osaamisen vaatimukset suhteutetaan oppimistavoitteisiin. Työharjoitteluun yhdistetään mahdollisimman usein opiskelijan harjoitus- tai opinnäytetyö, jonka aiheena on yhteisesti määritelty työorganisaation kehittämiskohde. Niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin yrittäjyyttä ja yrittäjähenkisyyttä vahvistetaan erilaisten yrittäjyyttä kehittävien hankkeiden ja toimenpiteiden avulla. SeAMK koordinoi yrittäjyyden maakunnallista teemaohjelmaa. Kaudella on tavoitteena ottaa käyttöön kaikissa opetusyksiköissä atk-avusteinen harjoitteluohjauksen tukijärjestelmä, jonka kautta ammattikorkeakoulun noin vuotuista harjoittelutapahtumaa hallinnoidaan, tilastoidaan ja viedään päivittyvään asiakasrekisteriin.

7 d) Kansainvälistyminen Kansainvälistymisen toiminta-ajatuksena on, että Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tunnettu, laadukas ja kilpailukykyinen kansainvälinen korkeakoulu, jossa opiskelijoille kehittyy vahva valmius työskennellä kotimaassa ja ulkomailla globaalissa toimintaympäristössä. Henkilöstön kansainvälistymiseen liittyvä asiantuntijuus kehittyy. Koulutus edistää alueen kansaivälistymistä ja kykyä vastata globalisaation haasteisiin sekä väestön myönteistä suhtautumista kansainvälisyyteen. Kehittämisen painopisteet: 1)Koulutuksen sisältöä ja toteutustapoja kansainvälistetään 2)Tuetaan henkilöstön kansainvälisen osaamisen kehittymistä sekä alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista eri asiantuntijoiden kesken 3)Kansainvälistetään tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jossa alueen yritys- ja työelämä ja muut sidosryhmät ovat mukana 4)Alueen väestölle tarjotaan kansainvälistymiseen liittyviä kokemuksia, tietoa ja välineitä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta tuetaan tavoitteena, että 25 % opiskelijoista lähtee yli 3kk opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon aloituspaikkojen kokonaismäärästä laskettuna ja henkilökunnan pitkissä vaihdoissa saavutetaan 5 %:n taso. Kaikkia opiskelijoita kannustetaan liittämään opinnäytetyö kansainvälisyyteen ja kansainvälisiin hankkeisiin, niin että työ palvelee alueen yrityksiä ja työelämää. Pitkään vaihtoon saapuvien opiskelijoiden määrällinen tavoite on 80 % lähtevien määrästä, mikä saavutetaan lisäämällä vieraskielistä opetustarjontaa ja kehittämällä edelleen kansainvälisen opiskelun ohjausta. Alle 3 kk vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 40 % aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Liikkuvuuden ja kansainvälisten hankkeiden kautta saavutettu uusi tieto ja osaaminen integroidaan opetukseen. Vuoteen 2009 mennessä SeAMK toteuttaa englanninkielisten koulutusohjelmien lisäksi kaksoistutkintoja. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 3 % koko opiskelijamäärästä. SeAMK järjestää vuosittain kansainvälisen konferenssin ja 1-2 kansainvälistä seminaaria, mikä osaltaan tukee kotikansainvälistymistä. EU:n koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelmia sekä muita rahoitusmahdollisuuksia pyritään hyödyntämään täysipainoisesti ja myös SeAMK:n omassa budjetissa huomioidaan kansainvälistyminen. Kansainvälisten hankkeiden sisällöllistä ja taloudellista hallintaa ja niiden integroitumista toisiinsa kehitetään. Oppimisympäristöä kehitetään yhä enemmän kansainvälisesti vuorovaikutteiseksi, kansainvälisen opiskelun ohjausta kehitetään luodun mallin pohjalta ja opiskelijoita tuetaan heidän kansainvälisissä opiskelu- ja urasuunnitelmissaan. Ulkomaisten opettajien ja asiantuntijaluennoitsijoiden osaamista hyödynnetään opetuksen lisäksi entistä enemmän myös alueen työelämässä sekä yhteisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Henkilökunnan osaamista ja kulttuurisensitiivisyyttä tuetaan mahdollistamalla heidän osallistumisensa kansainvälisiin hankkeisiin ja uusien hankkeiden innovointiin sekä opettaja- ja asiantuntijavaihtoon. Asiantuntijayhteistyö korostuu myös kansainvälisen opiskelun ohjauksessa liittyen opiskelija- ja harjoittelijavaihtoihin ja ulkomaisiin tutkinto-opiskelijoihin. Erityisesti kehitetään kansainvälistä harjoittelijavaihtoa alueellisena yhteistyönä sekä yhteistyössä ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Verkostoitumalla alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti kyetään tuottamaan laadukasta koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kansainvälisessä yhteistyössä korostetaan eurooppalaisen yhteistyön lisäksi kolmikantayhteistyötä Eurooppa-Aasia-Amerikka sekä myös yhteistyötä kehitysmaiden kanssa. Uusia EU:n jäsenmaita tuetaan koulutuksen kehittämisessä. Venäjä-osaamista kehitetään maakunnan elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. 7

8 7. Voimavarat 8 a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet -Järviseudun maakuntakorkeakoulu ) Koulutuksen kehittämishankkeet -Virtuaaliopetuksen pedagogiikan kehittämishanke -Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistämishanke Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, uutta tietoa hyvinvointiyrittäjyydestä oppimisen ja kehittämisen tueksi Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulu-

9 9 tuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Seinäjoen koulutuskuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sakari Karjalainen Ylijohtaja Timo Paavola Yhtymähallituksen puheenjohtaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Tapio Varmola Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta