KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, KESKI-POHJANMAAN AMMATTI- KORKEAKOULUOSAKEYHTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, KESKI-POHJANMAAN AMMATTI- KORKEAKOULUOSAKEYHTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen.

2 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot - Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1 % 63,5 % - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3 % 65 % - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73 % 80 % Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7 % 80 % Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8 % * 25 % - T&k:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2) Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 2

3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä 3 Ammattikorkeakoulun vuoteen 2010 ulottuvan strategian mukaan ammattikorkeakoulun toiminnan perusta on alueellinen hyvinvointi, jatkuva oppiminen ja osaaminen sekä toiminnan laadun jatkuva parantaminen. Toiminnan tarkoitus on edistää koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla alueellista hyvinvointia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tavoitteena oppiva alue. Oppimisen strategisena tavoitteena on koulutusohjelmien suunnittelu ja toteutus yhteistyössä elinkeino- ja työelämän toimijoiden kanssa ennakoiden tulevaisuuden osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Yksilöllinen opintosuunnitelma ja ohjaus, monipuolinen harjoittelu ja toimeksiantona suoritettu opinnäytetyö turvaavat opintojen etenemisen ja työllistymisen tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulu profiloituu alueellisena korkeakouluna, jolla on menestyksellinen aluevaikutus sekä erityisesti pk-sektoria tukeva tutkimus- ja kehitystoiminta. Ammattikorkeakoululla on keskeinen rooli alueen innovaatiojärjestelmän vahvistajana. Tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta on integroitu koulutukseen. Toiminnan laatu turvataan verkostoitumisen kautta saavutetulla osaamispääomalla, joka tarjotaan toiminta-alueen organisaatioiden hyödynnettäväksi. Korkeakoulustrategiat edistävät ammattikorkeakoulun, Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskuksen, Oulun Eteläisen Instituutin ja lähiyliopistojen duaalimalliin perustuvaa yhteistyötä koulutuksessa, tutkimus- ja kehitystyössä ja aluekehityksessä. Yhteistyöllä voidaan turvata aluekehitystä palveleva tutkimus- ja kehitystyö painopisteenä yrittäjyys ja kansainvälisyys. Elinkeino- ja työelämäsuhteita syvennetään siten, että aluevaikutus toteutuu ammattikorkeakoulun kaikilla koulutusaloilla ja koko toiminta-alueella. Kansainvälisen yhteistyön strategian sekä kielten ja viestinnän opetuksen strategian toimenpideohjelmat ohjaavat kansainvälistä toimintaa. Ammattikorkeakoulu panostaa aikuiskoulutukseen tavoitteenaan alueen väestön osaamis- ja tutkintotason kohottaminen. Osana aikuiskoulutusta toteutetaan ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakuntaa pitkän aikavälin toiminnan kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan yhteisenä tavoitteena on opiskelija-aktiivisuuden lisääminen. 3. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakoulun toiminta-alueen myönteinen kehittyminen edellyttää monialaisen ja yrittäjyyttä tukevan korkeakoulun toimintaa. Eri alojen koulutusohjelmien välille voidaan aikaansaada synergiaa muodostamalla yhteisiä opiskeluryhmiä ja opintojaksoja taloudellisuuden ja tehokkuuden tavoitteiden aikaansaamiseksi sekä työelämän kehittämistehtävän toteuttamiseksi. Korkeakoulujen yhteisiin aluestrategioihin, joissa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on mukana, sisältyvät kampusten tilaratkaisut. Kokkolaan valmistuu vuonna 2007 kampusalue, jolla toimivat tekniikan ja liiketalouden yksiköt, keskusyksikkö, tutkimus- ja kehitystyön tukiyksikkö sekä yliopistokeskus. Taiteen yksikön tilat keskitetään Kokkolaan kahteen kiinteistöön vuoden 2006 aikana. Ylivieskassa tekniikan ja sosiaalialan yhteinen toimipiste sekä elinkeino- ja työelämän toimijat muodostavat kampusalueen. Pietarsaaren kaupunki sitoutuu yhteisen korkeakoulukampuksen ja kaupungissa toimivien korkeakoulujen yhteistyön kehittämiseen. Tekniikan alan Utbildningsprogrammet för informationsteknik -koulutusohjelma muuttuu englanninkieliseksi Degree Programme in Information Technology -koulutusohjelmaksi. Luonnontieteiden alan tietojenkäsittelyn koulutusohjelman aloituspaikat siirretään liiketalouden koulutusoh-

4 4 jelmaan. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opintokokonaisuudet toteutetaan osana tietotekniikan koulutusohjelmia vuodesta 2007 lähtien jo opintonsa aloittaneille opiskelijoille. Haapajärven ja Ylivieskan yksiköt yhdistetään Ylivieskan yksikköön alkaen alueella toimivien koulutusorganisaatioiden allekirjoittaman puitesopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Yhdistäminen vahvistaa ja monipuolistaa Oulun Eteläisen alueella Ylivieskan ja Haapajärven CENTRIA tutkimus- ja kehitystyötä, jonka osuus koko ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöstä oli yli puolet vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan. Pietarsaaren yksikön ruotsinkieliset koulutusohjelmat lakkautetaan lähtien. Matkailualan koulutus toteutetaan englanninkielisenä koulutusohjelmana ja kansainvälisen kaupan koulutus toteutetaan suomenkielisenä koulutusohjelmana, jossa osa opetuksesta kielikylpypedagogiikkaa hyödyntäen on ruotsinkielistä. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Keskeisin alueellinen yhteistyö toteutetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten strategioiden toteutuksina. Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa mm. liiketoimintaosaamisen kehittämisverkostossa ja lähijohtamisen erikoistumisopinnoissa. Yhteistyössä toteutetaan myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetusta yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetusta teknologiaosaamisen johtaminen koulutusohjelmassa. Yhteistyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa pohjautuu Osaava Pohjois-Suomi - strategian toteuttamisen. Kielten ja viestinnän opetuksen strategian tavoitteita toteutetaan yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulu STADIAn kanssa. Vastaava strategia laaditaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksesta. AVERKOn toimintaa kehitetään osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua. Musiikin ja taiteen yksiköllä on kiinteä yhteistyöverkosto ammattikorkeakoulujen vastaavien yksiköiden kanssa. Musiikin ja taiteen hankkeissa alueellinen yhteistyö on tiivistä. Kirkollisen koulutuksen osalta ammattikorkeakoululla on yhteistyösopimus Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston kanssa. Chydenius -Instituutin kautta ammattikorkeakoululla on kiinteät siteet Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistoihin. Oulun yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä toteutetaan myös Kalajokilaaksossa sijaitsevassa Oulun Eteläisen Instituutissa. Ammattikorkeakoulu koordinoi opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittämisen valtakunnallista hanketta. Hankkeessa hyödynnetään harjoittelun kehittämishankkeen yhteydessä muodostunutta yhteistyöverkostoa, joka kattaa käytännössä kaikki ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulu osallistuu Pohjois-Suomen korkeakoulutoimintaan osana Osaava Pohjois- Suomi -strategiaa.

5 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat Aloituspaikat Aloituspaikat Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 20 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 30 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen, b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna keskimäärin 390. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 50 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä - vuonna 2007 on 3000, - vuonna 2008 on 3000 ja - vuonna 2009 on 3000 opintopistettä. c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa.

6 6 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Toiminnan keskeiset suuntaviivat on linjattu ammattikorkeakoulun pedagogisessa strategiassa. Kehittämiskohteina ovat opiskelijavalintaan, opintojen etenemiseen ja tutkinnon suorittamiseen norminmukaisessa ajassa liittyvät hankkeet. Kehittämisen painopiste on ylempien ammattikorkeakoulututkintojen käytänteiden luominen. Yhdessä tämän työn kanssa etenee opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien kehittäminen sekä opetukseen liittyvä elinkeino- ja työelämäyhteistyö. Toimenpiteet läpäisyn parantamiseksi ovat tutorjärjestelmän vakiinnuttaminen, opintojen edistymisen seurannan parantaminen ja nopeuttaminen. Laadunvarmistus etenee siten, että auditoinnin kehittämiskohteet huomioidaan sekä arviointi- ja palautejärjestelmä yhtenäistetään kaikissa koulutusohjelmissa. Koulutuksen merkittävä haaste on vieraskielisen opetuksen lisääminen vieraskielisinä koulutusohjelmina ja opintokokonaisuuksina sekä joint degree -tutkintojen luominen tekniikan ja liikenteen sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusaloilla. Virtuaaliammattikorkeakoulun ja AVERKOn koulutustarjontaa hyödynnetään yhä laajemmin myös ammattikorkeakoulun omien koulutusohjelmien koulutustarjonnan osana siten, että kehittämissuunnitelman tavoitteet toteutuvat. b) Tutkimus- ja kehitystyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminta tuotetaan CENTRIA tutkimus ja kehitys aputoiminimen alla. CENTRIAn toimintojen tavoite on optimaalinen sisäinen integraatio opetustoiminnan ja tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminnan kesken. Painopisteet on valittu ja määritelty ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön strategiassa ja CENTRIAn teknologiastrategiassa. Keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu alueellisten yli organisaatioiden rakentuvien tutkimus- ja kehitysympäristöjen luominen sekä tutkimus- ja kehitystyön asteittainen kansainvälistäminen. Määrällisenä tavoitteena on t&k-osuuden saaminen 30%:n tasolle ammattikorkeakoulun kokonaistuloista. CENTRIAn toimintojen yhteisenä ja yleisenä tavoitteena on koko ammattikorkeakoulun toiminta-alueen yritysten ja työyhteisöjen kehittäminen sekä oman opetustoiminnan sisällöllinen uudistaminen. CENTRIAn toiminta jaetaan neljään tuoteryhmään: tutkimustoiminta, kehittämistoiminta, vakiotuotepalvelut ja koulutuspalvelut. Tutkimustoiminta on luonteeltaan soveltavaa ja proaktiivista. Muilla toiminnoilla vastataan akuutteihin elinkeino- ja työelämän haasteisiin sekä kehittämistarpeisiin. Tutkimus- ja kehitystyön vahvistuminen näkyy kansallisena ja kansainvälisenä elinkeino- ja työelämä- sekä korkeakouluyhteistyönä, jolla on kiinteä yhteys koulutusohjelmiin ja niissä tarjottavaan opetukseen. Ammattikorkeakoulu osallistuu vuosittain kansainvälisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Keskeisille koulutusaloille perustetaan tutkimusyliopettajan toimia toteuttamaan ensisijassa monialaisia hankkeita. Opetustyötä tekevät opettajat ovat omien substanssitiimiensä jäseninä linkittämässä t&ktoiminnan tuloksia opetukseen. Opiskelijat osallistuvat opintoihin integroituihin hankkeisiin. Määräaikaisten tutkimusyliopettajanimitysten avulla syvennetään opettajien t&k-osaamista ja verkottumista.

7 7 Tutkijayhteisöjä luodaan kampusalueiden tutkimus- ja kehitysympäristöissä yli organisaatioiden rakentuvissa tutkimusryhmissä. Yhteistyölinjaukset on kirjattu korkeakoulujen aluestrategioihin. Elinkeino- ja työelämälähtöistä tutkimus-, kehitys- ja palvelutoimintaa täydentää soveltava tutkimustoiminta, jonka kansainvälisyyttä lisätään asteittain. Henkilöstön t&k-valmiuksien kehittämisessä erityisenä painopisteenä on käytännön työelämässä tapahtuvien muutosten hallinta ja siihen liittyvä koulutus. Tavoitteena on myös henkilöstön kansainvälistymisvalmiuksien lisääminen t&k-aihealueilla. Käytännön t&k-valmiuksia kehittää työskentely kehittämishankkeissa ja opettajien osallistuminen osana opiskeluaan tutkijakoulutukseen edellä mainituissa jatkokoulutusryhmissä. Nämä jatkokoulutusryhmät ovat samalla tutkijaryhmiä, joiden aihealueet ovat monialainen yrittäjyys, ammattikasvatus, ammatilliset kielet sekä tekniikan alan soveltava tutkimus. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Ammattikorkeakoulu on aktiivisesti mukana toiminta-alueensa aluestrategioiden valmisteluprosesseissa. Näin varmistetaan myös ammattikorkeakoulun rooli ja tehtävät aluestrategioiden toimeenpanoprosesseissa, joista keskeisenä toimintamuotona ovat erilaiset hankkeet. Molempiin strategioihin sisältyy erillinen toimeenpanosuunnitelma, jonka kaikki osapuolet ovat hyväksyneet. Ammattikorkeakoulun kannalta merkittävimmät aluekehittämiseen tähtäävät strategiat ovat Keski- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntastrategiat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat, Kokkolan ja Pietarsaaren sekä Oulun Eteläisen aluekeskusohjelmat ja toimintaalueen kuuden seutukunnan seutukuntastrategiat ja vastaavat. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Osaava Pohjois-Suomi strategian ja Keski- Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategian toteutukseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu on syvällisesti prosessoinut seutukunnallista Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiaa. Ammattikorkeakoulu on sitoutunut toiminta-alueensa korkeakoulustrategioiden suunnitteluun ja korkeakoulujen alueellisen yhteistyöverkostojen kehittämishankkeisiin. Tässä työssä hyödynnetään keskeisesti AVERKO avointa verkostoammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulu on keskeisesti mukana Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskuksessa jonka yhtenä tavoitteena on toimia osana maakuntakorkeakoulujärjestelmää. CENTRIAn toimintamalli perustuu tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jolla saavutetaan suora vaikutus elinkeino- ja työelämän kehittämistarpeeseen. CENTRIA tarjoaa myös koulutuspalveluja esimerkiksi AVERKOn kautta. Opiskelijoiden työelämäyhteydet perustuvat ohjattuun harjoitteluun, omaehtoiseen työelämätyöskentelyyn sekä työskentelyyn CENTRIAn organisoimissa projekteissa. Ammattikorkeakoulu on mukana alueen yrityshautomojärjestelmässä, jossa ammattikorkeakoulun tehtävänä on toteuttaa yksikkökohtaisia esihautomoita. Näistä opiskelijoilla on mahdollisuus siirtyä varsinaisiin yrityshautomoihin, jotka sijaitsevat alueen teknologiakylissä ja vastaavissa. Opiskelijoiden projektityöskentelyllä pyritään osaltaan lisäämään yrittämistä ja yrittämiseen tarvittavia valmiuksia.

8 d) Kansainvälistyminen 8 Kansainvälistymisen tavoitteena vuosina on liikkuvuuden jatkuva kehittäminen määrällisesti ja laadullisestiammattikorkeakoulu hakee ECTS-laatuleimaa maaliskuussa Ammattikorkeakoulu pyrkii erityisesti kehittämään kansainvälistä harjoittelua. Kotikansainvälistymisohjelman kehittämistä ja kansainvälisen ja monikulttuurisen korkeakoulukampuksen luomista omaan korkeakouluun vahvistetaan sopimuskaudella. Muita painopistealueita ovat uusien englanninkielisten koulutusohjelmien aloittaminen ja uusien englanninkielisten opintokokonaisuuksien luominen. Lähivuosien suurena haasteena ovat kansainväliset EU-hankkeet ja niihin liittyvä osaaminen. Tämä edellyttää kv-tiimin ja t&k-tiimin laajaa yhteistyötä. Ammattikorkeakoulun opettajille ja tutkimusyliopettajille luodaan mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön lisäämällä osallistumista kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja konferensseihin. Vastavuoroisesti tarjotaan kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen tutkijoille mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysprojekteihin. T&k-toiminnan kansainvälistämisen vauhdittamiseksi ammattikorkeakoulu järjestää vuosittain elokuussa kansainvälisen symposiumin. Lisääntyneet englanninkieliset koulutusohjelmat ja kansainväliset yhteistutkinnot aktivoivat opettajavaihtoja lähivuosina. Tämä parantaa kotikansainvälistymisen edellytyksiä. Ammattikorkeakoulu laatima kotikansainvälistymisohjelma otetaan käyttöön vuonna Ohjelman tavoitteena on antaa kansainvälistymisvalmiudet myös sellaisille opiskelijoille, jotka eivät lähde opiskelijavaihtoon. Ohjelma vaikuttaa opiskelijoiden asenteisiin ja lisää tietoa monikulttuurisesta toimintaympäristöstä. Kotikansainvälistymisen keinoina käytetään kansainvälisten seminaarien järjestämistä, ulkomaisia vaihto-opettajia. Ammattikorkeakoulu syventää yhteistyötä tärkeimmissä verkostoissa ja keskeisimpien yhteistyökumppanien kanssa. Lisääntyneen verkostoitumisen ja syventyvän kansainvälisen toiminnan konkreettisin ilmenemismuoto on joint degree -yhteistutkintojen kehittäminen. Verkostoitumisesta seuraa myös lisääntynyt ja säännöllinen asiantuntijavaihto, systemaattinen liikkuvuus ja kansainvälinen benchmarking-toiminta. Kansainvälistä verkostoitumista toteutetaan myös kotimaassa. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti PINNET-verkoston ja sen alaisen AKSELI-työryhmän ja ammattikorkeakoulujen Aasiaverkoston toimintaan. Kulttuurivientihankkeita toteutetaan sopimuskaudella kaksi, joista toinen suuntautuu Kaukoitään. Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön Venäjä-osaamista nostetaan luomalla mahdollisuuksia opiskelija- ja asiantuntijavaihtoon yhteistyössä venäläisten yliopistojen kanssa. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto

9 9 Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Kehittämisverkostot: -Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet Alueellisen innovaatioympäristön osaamisperusteinen verkostomalli 2) Koulutuksen kehittämishankkeet BODY-SCAN, yhteistyöverkoston luominen alan korkeakouluihin 3) Esteettömän opiskelun hankkeet Monikulttuurinen ja- kielinen korkeakoulukampus - Esteetön opiskelu -ja oppimisympäristö Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa.

10 8. Seuranta ja raportointi 10 Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Sakari Karjalainen Ylijohtaja Antti Isotalus Hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Marja-Liisa Tenhunen Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta