KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN, KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu,

2 2 4. Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä KyAMK:n tehtävä: Ammattikorkeakoulun perustehtävänä on yksilöiden, yritysten, elinkeinoelämän ja toiminta-alueen osaamisen suunnitelmallinen ja määrätietoinen vahvistaminen. Ammattikorkeakoulu kasvattaa alueen sosiaalista pääomaa sekä osallistuu aktiivisesti alueellisen innovaatiojärjestelmän ja oppivan alueen kehittämiseen. Lisäksi tehtävänä on monin eri toimin vahvistaa alueen kulttuurista identititeettiä. Näitä tehtäviä ammattikorkeakoulu toteuttaa proaktiivisesti ja yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Tehtävästä on johdettu seuraavat keskeiset tavoitteet: Tavoitteina on tuottaa sellaisia tutkintoja, koulutuspalveluja, T & K hankkeita ja muita kehittämistoimintoja, jotka edistävät monipuolisesti alueen hyvinvointia ja täyttävät yksilöiden, yritysten ja muiden sidosryhmien osaamis- ja kehittymisvaatimukset sekä edesauttavat niiden tuloksellista toimintaa. Keskeiset strategiat: KyAMK:n kokonaisstrategia rakentuu pedagogisesta strategiasta, T & K toiminnan strategiasta ja aluekehitysstrategiasta sekä näiden yhteyksistä alueellisiin strategioihin. Toimialakohtaisten teknologia- ja osaamisstrategiaprosessien tulokset ovat jäsentäneet kunkin keskeisen strategian sisältöjä ja tavoitteita. Prosessi antoi arvokasta ja perusteellista tietoa myös koulutusohjelmista, opetusmenetelmistä, koulutusohjelmien keskinäisestä yhteistyöstä ja toimialojen yhteistyöstä ja työnjaosta. Pedagogisen strategian painoalueet ovat opintojen ohjauksen, työharjoittelun sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä (virtuaaliopetus, projektioppiminen, PBL). T & K- strategian sisällöt päivitetään kevään 2003 aikana, jolloin teknologia- ja osaamisstrategiaprosessien tuottamista osaamisrakenteista ja teknologia- ja osaamispyramideista muodostetaan KyAMK:n yhteinen strateginen näkemys. Uusi aluekehitysstrategia valmistuu keväällä Lähtökohtana ovat KyAMK:n toimintaaluemäärittely, KyAMK:n rooli alueen kehittämisessä ja alueellisessa innovaatiojärjestelmässä, analyysi ja näkemys alueen kehittämistarpeista sekä menetelmät, joilla tavoitetila saavutetaan. KyAMK:n henkilöstöstrategia sidotaan keskeisiin strategioihin ja niiden toteuttamiseen. Painopisteet ja profiili: KyAMK:n profiilin ydin on toimintaympäristön rakenteessa eli metsäklusterissa avainosaamisalueineen ja siihen kiinteästi sidoksissa olevissa tieto- ja viestintä-, logistiikka-, kone-, laite- ja metalliklusterissa sekä energia- ja ympäristöklusterissa. Profiilin välttämättömänä täydentäjänä ovat sosiaali- ja terveysalan keskeiset osaamisalueet. Erityisosaamisen alueina profiloituvat merenkulun turvallisuus ja merenkulun ympäristökysymykset, korjausrakentaminen ja rakennusrestaurointi, puurakentaminen sekä digitaalinen media, monikanavaisuus ja hybridimedia. 4. Rakenteellinen kehittäminen Toimipisteverkon rationalisointimahdollisuudet selvitetään. KyAMK toimii aktiivisesti ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ohjelmassa ja Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen virtuaaliopietushankkeessa. Yhteistyötä maakunnan korkeakouluyksiköiden kanssa toteutetaan joulukuussa 2002 valmistuneen strategian ja yhteistyösopimuksen mukaisesti. Maakunnallinen korkeakouluyksiköiden yhteistyö organisoidaan yhteistyöryhmän, yhteistyökoordinaattorin ja neuvottelukunnan avulla. Lisäksi osallistutaan koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin sekä muihin yhteistyöverkostoihin kuten Kaakkois-Suomen Venäjä-kouluttajien tuotekehityksen ja markkinoinnin tukiprojektiin.

3 3 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 45 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 30 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 520, josta 250 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 500, seuraavana vuonna 600 ja vuonna 2006 niitä on 800 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Kehittämisen painopisteet ovat avoimissa virtuaalisissa oppimisympäristöissä (verkkooppimisen ympäristöt ja virtuaaliopetus) ja avoimissa kontekstuaalisissa oppimisympäristöissä (projektioppiminen, PBL). Lisäksi kehitetään opetuksen tukitoimia kuten opintojen ohjausta ja työharjoittelua sekä ura- ja rekrytointipalveluja. Koulutusohjelmia ja opetussuunnitelmia kehitetään rakenteellisesti niin, että toimialojen välinen synergia sekä valinnaisuus lisääntyy.

4 4 Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö KyAMK:n aluekehitysstrategiassa selkeytetään mm. seuraavat osa-alueet: (1) Toimintaalueen määrittely (seudulliset, maakunnalliset ja kansalliset toiminta-alueet sekä kansainväliset verkostot), (2) KyAMK:n aluekehitystehtävä, (aluekehitystehtävän määrittely, aluekehitysvaikuttavuuden nykytila, aluekehityksen muutosvoimat ja painopisteet, aluekehitystyön tavoitteet ja visio). (3) KyAMK:n tehtävä alueellisessa innovaatiojärjestelmässä/aluekehitysstrategia oppivassa taloudessa (alueellinen verkottuminen, verkottuminen muiden korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa ja kansainväliset suhteet). (4) Aluekehitystoiminnan arviointi ja toiminta-alueen tarpeiden selvittäminen (aluekehitystutkimus osana ammattikorkeakoulun T & K toimintaa, aluekehitysvaikuttavuuden arviointikriteerit, koulutustarpeiden ennakointi, T & K -hankkeiden tuottaminen). Alueellista vaikuttavuutta tavoitellaan ja saavutetaan suunnittelu- ja strategiatyöllä, kompromisseilla, sopimuksilla ja monien asiantuntijoiden työn tuloksena koko tehtävän ja kaikkien toimialojen laajuudelta (mm. koulutus, T & K-toiminta, palvelutoiminta, muut kehittämishankkeet). Lisäksi KyAMK edistää toimintaa ja osaamisen kehittämistä erityisillä painopistealueillaan (keihäänkärjet, kärkiteknologiat/-osaamisalueet). Opettajia tuetaan työelämävaihdoissa. Opinnäytetöiden ohjaukseen ja tasoon tullaan erityisesti panostamaan ja lisäämään huomattavasti hankkeistettujen opinnäytetöiden määrää. Työharjoittelun kehittäminen ja seuranta ovat myös keskeisiä kehittämisen kohteita. T & K- toimintaa vahvistetaan jo toimessa olevien tutkimusjohtajien ja muiden T & K-toiminnan avainhenkilöiden työn tuloksena sekä rekrytoimalla 2003/2004 ulkopuolisella rahoituksella alakohtaiset tutkimusjohtajat logistiikkaan, puutekniikkaan, tietoliikennetekniikkaan ja kansainväliseen liiketoimintaan. c) Kansainvälistäminen Kansainvälisen toiminnan tulee taata kaikille valmistuville opiskelijoille riittävät tiedot ja taidot monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen. Kansainvälisen toiminnan tärkein painopiste-alue on toimialojen sisäisen kv-toiminnan kehittäminen ja integroiminen yhä kiinteämmäksi osaksi opetustoimintaa. Tavoitteena on, että kansainvälinen toiminta juurtuu osaksi jokaisen toimialan ja koulutusohjelman päivittäistä toimintaa. Opiskelijoiden motivaatiota osallistua vaihtoihin kehitetään ja vaihdon sisäisiä esteitä raivataan. Käytännössä tähdätään siihen, että jokaiselle vaihtoon haluavalle tutkintoopiskelijalle luodaan siihen mahdollisuus. Opettajavaihto suunnataan erityisesti ammattikorkeakoulun painopistealojen mukaan ja kytketään tiukemmin opetuksen suunnitteluun. Opettajien ja muun henkilökunnan lyhyiden vaihtojen tavoitteena on 30 henkilöä vuodessa. Tavoitteena on, että vuosittain yli 3 kuukauden opiskelija-, ja harjoitteluvaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Koulutusohjelmakohtaiset tavoitteet voivat poiketa em. yleisestä tavoitteesta. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 15 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Englanninkielisen opetuksen tarjontaa tullaan lisäämään. Koulun yhteisenä kv-toiminnan painopistealueena on EU-koulutusohjelmien mahdollisimman

5 5 täysimääräinen hyväksikäyttö. Toimintaa Venäjän ja Baltian maiden kanssa kehitetään erityisesti. Kansainvälisiin projekteihin otetaan osaa entistä aktiivisemmin. Työharjoittelijavaihto-toimintaa tullaan kehittämään. d) Henkilöstön kehittäminen Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: tohtoreita 20 %, lisensiaatteja 65 %, 2) lehtorit: maisteri/di 95 %. Henkilöstön koulutukseen käytetään 2,2 % palkkakustannuksista. Tavoitteena on henkilöstön kehittäminen ja koulutus suuntautuu korkeakoulun tehtävien ja tavoitteiden mukaisesti. Ammatillisen kehittämisen tavoitteena on henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen vahvistaminen ja edelleen kehittäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi ammattikorkeakoulu kannustaa henkilöstöä osallistumaan tutkintokoulutukseen sekä osallistuu kustannuksiin. Lisäksi ammattikorkeakoulu tukee henkilöstön osallistumista täydennyskoulutukseen ja PD-koulutukseen ja tukee pedagogista koulutusta. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet

6 6 -Kestävän kehityksen amk-verkosto Aluekehityshankkeet -KymiPro oppimisteknologia ja sisällöntuotanto Kymenlaaksossa SÖKÖ Suomenlahden itäosassa tapahtuvan öljyonnettomuuden seurauksena syntyvien jätteiden varastointi ja jatkokäsittely Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 20 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 9 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EUrakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-

7 tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Arvo Jäppinen Ylijohtaja Pertti Lintunen Hallituksen puheenjohtaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Pertti Vuorela Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005