PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN, PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti: Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa.

2 Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkko-opiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1 % 63,5 % - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3 % 65 % - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73 % 80 % Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7 % 80 % Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8 %* 25 % - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5 % 10 % Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3 %* 25 % - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70 % Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 2

3 3 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2) Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä PIRAMK profiloituu Pirkanmaalla strategiansa mukaan palvelualojen ammattikorkeakouluna, joka toimii verkostoituen sekä kansallisti että kansainvälisesti. Koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminta tukee työelämän kehittämistä ja sen myötä maakunnan ja seutukuntien uudistamista ja kehittämistä. PIRAMK verkottuu alueensa korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa toimiviksi, huippuosaamista edistäviksi klustereiksi. Sopimuskaudella se vahvistaa kaikkien koulutusalojensa osaamista ja suuntautuu hyvinvointipalveluiden ja - teknologian kehittämiseen tavoitteena erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tavoitesopimuskaudella kehitetään ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. PIRAMK suuntaa toimintaansa aktiivisesti niihin yhteiskunnan kehittämis- ja palvelutarpeisiin, joita työelämän ennakoidaan tarvitsevan. PIRAMK tarjoaa tarvittaessa erikoisosaamistaan koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluina myös valtakunnallisesti. 3. Rakenteellinen kehittäminen Pirkanmaan ammattikorkeakoulua kehitetään tavoitekauden aikana kokonaisuutena, kiinnittäen huomiota maakunnassa toteutettavan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan toimivuuteen erityisesti liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutuksen osalta. Maakuntakorkeakoulutoiminta kytkeytyy oleelliseksi osaksi PIRAMKin alueellista tehtävää. Tavoitekauden aikana kootaan Tampereella toimiva matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus yhteisiin tiloihin, eli yksikköjä vähennetään. Yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa suunnitellaan yhteisiä tiloja erityisesti musiikkiteknologian opetuksen käyttöön. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö Tavoitekaudella jatketaan Tampereella toimivien neljän korkeakoulun yhteistyötä, jota toteutetaan vuonna 2005 uudistetun aluestrategian mukaisesti. Yhteistyötä tehdään korkeakoulujen tukipalvelujen tuottamiseksi ja lisäksi selvitetään erityisesti liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen yhteistyömahdollisuuksia ja työnjakoa. Korkeakoulujen yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita kohdennetaan ihmiskeskeisen teknologian sekä kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen toimintamallien kehittämiseksi. Aluestrategian tavoitteiden toteuttamiseksi PIRAMK, TAMK, TaY ja TTY ovat valmistelleet yhteisen hankekokonaisuuden, jonka yhteydessä on sovittu kunkin hankkeen koordinaatiovastuusta ja yhteistyöstä. Hankkeissa koordinaatiovastuu määräytyy luontevasti kunkin osaamisen sekä kohderyhmätuntemuksen perusteella. Aluestrategian toteutukseen liittyen neljän Tampereella toimivan korkeakoulun kesken on sovittu, että PIRAMKin vastuulla on maakuntakorkeakoulutoiminnan kehittämisen koordinointi. Tavoitekaudella PIRAMK osallistuu Länsi-Suomen ammattikorkeakoulujen t&k -areena hankkeeseen yhdessä 12 muun korkeakoulun kanssa. Verkostoitumisen tavoitteena on tiedonvaihdon ja kansainvälistymisosaamisen lisääminen sekä aluevaikutuksen vahvistaminen.

4 Yhteistyötä syvennetään edelleen erityisesti Pirkanmaalla toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitoksien kanssa. Sen lisäksi täydentävää osaamista haetaan tarvittaessa myös muualta Suomesta ja ulkomailta etenkin tutkimus- ja kehitystyössä. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat Aloituspaikat Aloituspaikat Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. 4 b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna 590. Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 40 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu varautuu tarjoamaan valtakunnallisesti merkittävien koulutusohjelmien koulutusta myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Vuotuisista kohdentamistarpeista sovitaan tarvittaessa vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä.

5 5 c) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä vuonna 2007 on 3282,5. Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen painopiste on vuonna 2005 käyttöönotettujen uusien ECTSpohjaisten opetussuunnitelmien arviointi ja kehittäminen laatujärjestelmän tuottaman palautteen pohjalta. Tavoitteena on, että kullakin koulutusalalla opiskelijat valmistuvat normiajassa. Tavoitteeseen pyritään opiskelijoiden ohjausta ja tuutorointia tehostamalla sekä mahdollistamalla entistä paremmin opiskelijan henkilökohtaisten opintosuunnitelmien toteutuminen. Tämän lisäksi edelleen kehitetään opiskelijoiden oppimista tehostavia opetusmetodeita. Opetusmenetelmien kehittämistyössä hyödynnetään erityisesti ongelmaperustaisen oppimisen sovelluksista saatujen hyvien käytänteiden käyttöönottoa ja jakamista erityisesti korkeakoulun sisällä. Tavoitesopimuskaudella jatketaan vuonna 2005 auditoidun laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä erityisesti laatujärjestelmän mittaristoa ja sen kriteereitä kehittämällä. Kaikkiin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin sisällytetään vieraskielisiä osioita ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin kansainvälinen moduuli. Tavoitekauden aikana käynnistetään englanninkielinen matkailun koulutusohjelma, jonka vaihtoehtoiset opinnot ovat yhteisiä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusohjelmissa. Yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi tehdään erityisesti muiden ongelmaperustaista oppimista hyödyntävien sekä suomalaisten että ulkomaisten korkeakoulujen sekä työelämän kanssa. Tavoitekauden loppuun mennessä kaikilla koulutusaloilla toimii opetusta, tutkimus- ja kehittämistyötä sekä työelämän kehittämistyötä integroivat innovaatioita tuottavat oppimislaboratoriot, joissa toimintaa toteutetaan evidence based -periaatteella. b) Tutkimus- ja kehitystyö Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet ovat hyvinvointipalvelut ja -teknologia, bioteknologia, työyhteisöjen ja erityisesti työhyvinvoinnin kehittäminen, yritysten ja yhteisöjen verkostoituneet toimintamallit ja matkailupalvelut. Tutkimus- ja kehitystyössä PIRAMKin roolia tutkimustulosten käytännöllistämisessä ja uusien toimintamallien kehittämisessä kirkastetaan. Tutkimus- ja kehitystyön asiakasorganisaatioiden ja myös PIRAMKin omaa osaa osaamista vahvistetaan erityisesti palvelujen johtamisessa ja yrittäjyydessä, hyvinvointi- ja elämyspalveluissa. Näiden kolmen osaamisalueen vahvistaminen on kiinteä osa opetuksen ja t&k:n yhteistyötä. Opetuksen ja t&k:n yhteistoiminnan tiivistämisessä keskeinen rooli on yhteistyötiimillä sekä oppimislaboratoriotoiminnalla. Tavoitteen on, että t&k-hankkeet ovat yhä luontevampi osa PI- RAMKin kaikkea opetusta ja asiantuntijuuden kehittämistä. Tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä tehdään sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen kanssa Suomessa ja ulkomailla. Tutkijayhteisöjä kehitetään osana Pirkanmaalla käynnistynyttä korkeakouluyhteistyötä, jossa ammattikorkeakoulun rooli painottuu vahvasti käytäntöjen

6 kehittämiseen ja uuden käytännöllisen tiedon luomiseen. Tutkija- ja asiantuntijayhteisöjä synnytetään valituille tutkimus- ja kehitystyön painopistealueille muodostuvien tutkija- ja kehittäjäverkostojen kautta. Henkilöstöä valmennetaan t&k-toimintaan tukemalla opettajien osallistumista t&k-hankkeisiin sekä järjestämällä koulutusta PIRAMKin sisäisesti että yhteistyössä muiden alueen korkeakoulujen kanssa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi tavoitekaudella lisätään tutkijakoulutuksen saaneen henkilöstön määrää. 6 c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Alueelliseen tarpeeseen vastaavan koulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi tehostetaan käynnistynyttä alueellista verkostotoimintaa ennakointitiedon hyödyntämiseksi. Korkeakoulujen yhteisen aluestrategian toimeenpanossa PIRAMK generoi sekä yksin että yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa uusia t&k-hankkeita yhteisille painopistealueille. PIRAMKin vastuulla on erityisesti Tampereelle keskittyneen osaamisen siirtäminen muualle Pirkanmaalle. Tässä tärkein toteutusväline on maakuntakorkeakoulutoiminta, jonka vetovastuu on PIRAMKilla. Maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään kolmen alueellisen verkoston ympärille. Maakuntakorkeakoulutoiminta painottuu koulutuksen lisäksi erityisesti eri alueilta nousevaan tutkimus- ja kehitystyötarpeeseen. Työyhteisöjen kehittämisessä PIRAMK vastaa erityisesti hyvinvointipalveluja tuottavista organisaatioista. PIRAMKin vahvaa osaamista erityisesti työhyvinvoinnissa ja sen edistämisessä hyödynnetään kaikilla toimialoilla. Yhteyksiä työelämään edistetään tekemällä puitesopimuksia. Näiden sopimusten pohjalta toteutetaan harjoittelua, opinnäytetöitä, mentor-aktortoimintaa, opiskelijaprojekteja sekä laajoja yhteisiä t&k-hankkeita. Yrittäjyyden edistämisessä pääpaino on hyvinvointipalveluissa. Tässä voidaan hyödyntää PI- RAMKin laajaa alan t&k-toimintaa sekä erityisesti PIRAMKin hyvinvointiklinikkaa. Jokaiseen koulutusohjelmaan sisällytetään yrittäjyyttä edistävä juonne ja jokaisessa koulutusohjelmassa mahdollistetaan yrittäjyysosaamisen syventäminen. d) Kansainvälistyminen Kansainvälistymisessä keskeinen tavoite on tehostaa jokaisen koulutusohjelman kansainvälisiä suhteita niin, että sekä opetus- että tutkimus ja kehitystoiminnassa saavutetaan luonteva molemminpuolista asiantuntijuutta hyödyntävä ja tukeva yhteistyö. Tavoitekaudella PIRAMKissa työskentelee vuosittain kansainvälisiä asiantuntija opettajia vähintään yhden opettajatyövuoden verran. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa tavoitekauden aikana käynnistetään viisi kansainvälistä hanketta. Tavoitekauden aikana kaikkiin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin sisällytetään kansainvälinen moduuli. Kansainvälistymisen ja erityisesti kotikansainvälistymisen edistämiseksi jokaiseen koulutusohjelmaan sisällytetään kansainvälistymisjuonne, joka takaa jokaiselle opiskelijalle alan edellyttämän keskeisimmän kansainvälistymisosaamisen.

7 7 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto. Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Erillishankkeet: 1)Aluekehityshankkeet Maakuntakorkeakoulutoiminta Pirkanmaalla Apuvälineiden käytettävyyden testausympäristö Puhdastilatyöskentelyn kehittäminen osana Tampereen bioteknologian klusteria ) Koulutuksen kehittämishankkeet Pirkanmaan yhteiset opiskelijoiden ohjausja neuvontapalvelut Hankerahoitus yhteensä

8 8 Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - Kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - Muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALAn käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa.

9 9 Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Sakari Karjalainen Ylijohtaja Ismo Partanen Hallituksen puheenjohtaja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Olli Mikkilä Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta